-
JulkaisijaArtikkelit
-
KL kirjoitti: (12.4.2012 12:16:50)
pl. kivet hiekkaesteessä -paikallissääntö …Tämähän on sääntöjen mukaan sallittu paikallissääntö. Kuten hake-’rakennelman’ määrittäminen kentän oleelliseksi osaksi.
Sitä en kuitenkaan ymmärrä, millä perusteella liikuteltava haitta (=hakelastu, -pala) voidaan paikallissäännöllä muttaa irralliseksi luonnonhaitaksi?
Esimerkkinä Golf Talman paikalliissäännöt: ”Kentällä oleva hake on kentän oleellinen osa. Pelaaja voi siirtää yksittäisiä hakepaloja, mutta mikäli pallo tällöin liikkuu, pelaaja saa yhden lyönnin rangaistuksen ja pallo on siirrettävä takaisin.” Selvä säännön 23 soveltaminen!
Niinkuin tuplabogi sanoo, taitaa olla yleinenkin Suomessa.
tuplabogi kirjoitti: (12.4.2012 11:36:21)
KL kirjoitti: (11.4.2012 23:39:22)
ep2305 kirjoitti: (11.4.2012 20:42:46)
Miksi hake eroaisi statukseltaan esim kivimurskasta tienpäällysteenä? Pallon ollessa hakkeella päällystetyllä tiellä voi pelaaja nyt siis tilanteen mukaan valita, vapautuuko kiinteästä vai liikuteltavasta haitasta? Toisaalta tien ollessa julistettu kentän oleelliseksi osaksi pelaaja voisi vapautua hakkeesta 24-1 mukaisesti ja droppailla palloa riittävän monta kertaa, jotta vapautuu koko tiestä? Ainahan pallo jonkun lastun päällä makaa, mikäli niitä tarpeeksi on. Ei tunnu kovin järkeenkäyvältä.
Mielestäni hakkeen status kentällä pitäisi määritellä uudestaan, ei siitä muita rakennelmia juuri tehdä kuin päällystettyjä polkuja, jotka ovat määritelmän ja deccarin mukaan kiinteitä haittoja. Muuten pitkin kentän reunoja leviteltynä hake joutaisi olemaan irrallinen luontokappale kuten sora tai murskepalanen.Käsitellään tuota kivimurskaa sitten erikseen, edellisessä viestissäni käsittelin puusta erilaisilla työstimillä valmistettavia kappaleita, en kivestä tehtyjä.
Todellakin, jos ja kun hake on liikuteltava haitta ja tien keinotekoinen päällyste kiinteä haitta, niin pelaaja voi vapautua niin säännön 24-1 kuin säännön 24-2 perusteella, aivan mikä hänestä sopivimmalta tuntuu. Muistetaan kuitenkin, että säännön 24-1 perusteella pelaaja ei saa palloaan tieltä pois, koska palloa ei droppailla, vaan asetetaan takaisin paikoilleen sen liikuttua haittaa poistettaessa. Sitten taas, jos tie on paikallissäännöillä määritelty kentän oleelliseksi osaksi, niin sieltä ei ilman penaltteja droppailla palloa yhtään minnekään. Kentän oleellinen osa tarkoittaa juuri sitä mitä se sanookin, toisin sanoen sieltä pelataan tai itketään ja pelataan.
Nyt joku tietenkin sanoo, että vaikka tie on määritelty kentän oleelliseksi osaksi, niin se hake siellä tiellä on kuitenkin liikuteltava haitta ja siitä saa vapautua säännön 24-1 perusteella. Minun mielestäni hake ko. tien päällysteenä menettää haitan statuksen, jos ko. tie on kentän oleellinen osa. Tällaisesta tilanteesta minulle ei kuitenkaan ole omakohtaisia kokemuksia, joten en voi asiasta olla varma, mutta näin minä sen näkisin. Toisaalta, vaikka hake säilyttäisikin haitan statuksensa, ei tieltä kuitenkaan pääsisi pois ilman penaltteja. Haketta saisi siirrellä, mutta pallo olisi sen liikkuessa kuitenkin palautettava takaisin paikoilleen, kuten säännössä 24-1 kerrotaan.
Mitä kivimurskaan tulee, niin sillä(kin) päällystetty tie on kiinteä haitta ja yksittäinen (ihmisen työstämä) kivenmurikka on liikuteltava haitta. Kivet ovat kuitenkin siitä hankalia, että ilman erityistä koulutusta tahi kokemusta seulotun ja murskatun kiven erotteleminen toisistaan voi olla vaikeaa. Toisaalta kivi on tunnetusti kovempaa kuin puu, joten sepelin tai kivimurskan mätkiminen mailalla on yleensä mailalle tuhoisampaa kuin puuhakkeen. Siispä voisin kokemuksen ja koulutetun arvauksen yhdistelmällä väittää, että 99,99% pelaajista mieluummin vapautuu kivimurskalla päällystetystä tiestä kiinteän haitan perusteella kuin lähtee siirtelemään yksittäisiä kivenmurenia paremman makuun toivossa.
Jos taas moinen tie olisi paikallissäännöillä määritelty kentän oleelliseksi osaksi, niin kyseessä olisi erään suuresti arvostamani kokeneen tuomarishenkilön sanoin nk. ’voi voi’ -tilanne, jossa pelaajan on vain tyydyttävä osaansa, ja joko pelattava siitä tieltä tai käytettävä muita vaihtoehtoja asianmukaisine rangaistuksineen. Vaikka siinäkin tilanteessa pelaaja voisi käyttää sääntöä 24-1, niin se tuskin suuremmin auttaisi ja lyöntiin käytetty maila kuitenkin kärsisi palloa tieltä lyötäessä.
Minäkin muistan vielä tämän hake kysymyksen ,kun se 10 vuotta sitten nousi ensimmäisen kerran tapetille.
Silloin golfväki oli laajasti sitä mieltä,että hake olisi irrallinen haittatekijä.
Sitä perusteltiin sen tarkoituksella.
Sillä oli metsän reunoissa tarkoituksena lannoitus.
Tuotiin julki myös se seikka,että sillä suojeltiin reunapuustoa,kun puut kuolivat väylän reunoilta juuriston kärsittyä.
Monet epäilivät,että parin vuoden maatumisen jälkeen hakepalasta ei erota enää oksankappaleesta.
Sitten tuli kuitenin ylemmältä taholta tulkinta liikuteltavasta haitasta.
Mone tuomarit oli muutoi asiasta eri mieltä.
Näin minä tämän historian muistelen.
Näitä hakepolkujahan on yleensä metsän sisällä oiottaessa griiniltä seuraavalle lyöntipaikalle,ei juuri muualla kuin metsässä.
Kuka siitä polulta ottaa vapaata droppia joutuakseen metsään.
Paremminhan se pallo siinä polulla makaa.Kuten jo aiemmin kerroin,niin hakkeesta on lukuisia paikallissääntöversioita eri kentillä.
Parhaimpana pidän,että hake on kentän oleellinen osa.
Pelaaja voi poistaa yksittäisen hakkeenpalan/paloja, mutta mikäli pallo likkuu,niin pelaajaa rangaistaan yhdellä lyönnillä ja pallo siirretään takaisin.
Vaihtoehtona liikuteltavan haitan mukaan viimeinen lause.Minulla on jostain jäänyt sellainen muistikuva,ettei haketta käytetä pohjoismaita lukuunottamatta missään päin maailmaa materiaalina golfkentillä,koska siitä saa paremman hinnan levyteollisuuden raaka-aineena muuallapäin maailmaa,joten sen rooli ei ole selvä golfsäännöissäkään.
Tosin meilläkin on sanasta chip kehitetty verbi sipseeraus,jota puutarhurit käyttää.
Kuulostaa kovin tutulta minustakin.
Tilannetta ei yhtään selvennä se, että yhdessä deccarissa (23/14
Loose Impediments Used to Surface Road) wood chip on esimerkki irrallisesta haittatekijästä yhdessä kivien ja murskatun simpukankuoren kanssa, toisessa tapauksessa esimerkki ’vieraasta aineesta’ (foreign material) yhdessä sementin ja asfaltin kanssa, jotka selvästi eivät ole luonnonhaittoja.Sääntö 24-1 edellyttää droppaamista silloin, kun pallo on liikuteltavan haitan sisällä tai päällä. Mikäli pallo on tiellä, joka on päällystetty soralla, murskeella, hakkeella tms aineella, on pallon makuu useimmiten tuon aineen osasten päällä. Jos aineen irralliset osat määritellään liikuteltaviksi haitoiksi, voi pelaaja nostaa pallonsa, poistaa allaolevan haitan ja dropata pallonsa. Luultavimmin dropin jälkeen pallo vierii uuteen paikkaan, jossa luultavasti jälleen on liikuteltava haitta alla. Näin menetellen ja pallon sopivasti rullien päästään lopulta aivan varmasti tieltä pois.
Sen sijaan jos irralliset osaset olisivat luontokappaleen statuksella, ei tällaista ruljanssia edes teoriassa voisi tulla eteen. Siksi olisin taipuvainen uskomaan Dec 23/14 tekstin tarkoittavan juurikin sitä, että hakkeenpalaset ovat ’loose impediments’ eikä haittoja. Tämä näkökanta pitäisi vain vahvistaa ’korkeammilta tahoilta’.
Kentän oleelliseksi osaksi nimeäminen poistaa kiinteän haitan statuksen, liikuteltavia haittoja ei juuri muuteta kentän oleellisiksi osiksi, en ole ainakaan ikinä sellaisesta kuullut. Eli nykytulkinnalla hakepalat ovat edelleen liikuteltavia haittoja kentän oleellisella osalla?
ep2305 kirjoitti: (12.4.2012 14:41:25)
Sääntö 24-1 edellyttää droppaamista silloin, kun pallo on liikuteltavan haitan sisällä tai päällä. Mikäli pallo on tiellä, joka on päällystetty soralla, murskeella, hakkeella tms aineella, on pallon makuu useimmiten tuon aineen osasten päällä. Jos aineen irralliset osat määritellään liikuteltaviksi haitoiksi, voi pelaaja nostaa pallonsa, poistaa allaolevan haitan ja dropata pallonsa. Luultavimmin dropin jälkeen pallo vierii uuteen paikkaan, jossa luultavasti jälleen on liikuteltava haitta alla. Näin menetellen ja pallon sopivasti rullien päästään lopulta aivan varmasti tieltä pois.Olet oikeassa, näin voi elävässä elämässä käydä. Toisaalta pelaajalla on mahdollisuus vapautua kertaheitolla ko. tiestä, joten pelleileminen säännön 24-1 kanssa johtaa äkkiä säännön 6-7 soveltamiseen pelaajan mielipahaksi.
Jos vähän leikitellään tuolla ajatuksella hakepalasten tai kivimurskan poistamisesta tieltä liikuteltavana haittana, niin itse ainakin lähtisin siitä, että pelaajan tulee kerralla poistaa ne kaikki haitat, joiden päällä pallo on. Tuloksena olisi jonkinlainen kuoppa, johon pallo mitä todennäköisimmin dropin jälkeen jäisi. Sen jälkeen pallo saattaisi edelleen nojata johonkin haittaan, jonka taasen saisi poistaa jne. Lopulta pallo kuitenkin pysähtyisi paikkaan, jossa se ei enää koskettaisi mitään haittaa. Joskus tuo paikka voisi olla tien ulkopuolella, joskus taasen sisäpuolella ikävästi liikuteltavien haittojen ympäröimänä, joten ei kun taas siirtelemään haittoja stanssin ja lyöntiheilautuksen tieltä ja aikaa palaa yhdessä pelikavereiden hihojen. Kuulostaako mitenkään järkevältä ja toteuttamiskelpoiselta skenaariolta?
k. kirjoitti: (12.4.2012 12:48:58)
Sitä en kuitenkaan ymmärrä, millä perusteella liikuteltava haitta (=hakelastu, -pala) voidaan paikallissäännöllä muttaa irralliseksi luonnonhaitaksi?
Esimerkkinä Golf Talman paikalliissäännöt: ”Kentällä oleva hake on kentän oleellinen osa. Pelaaja voi siirtää yksittäisiä hakepaloja, mutta mikäli pallo tällöin liikkuu, pelaaja saa yhden lyönnin rangaistuksen ja pallo on siirrettävä takaisin.” Selvä säännön 23 soveltaminen!
Kyse ei ole säännöstä 23, vaan 18-2a. Hake on kentän oleellinen osa eikä irrallinen luonnonhaitta.
vieraspelaaja kirjoitti: (12.4.2012 14:25:50)
Tilannetta ei yhtään selvennä se, että yhdessä deccarissa (23/14
Loose Impediments Used to Surface Road) wood chip on esimerkki irrallisesta haittatekijästä yhdessä kivien ja murskatun simpukankuoren kanssa, toisessa tapauksessa esimerkki ’vieraasta aineesta’ (foreign material) yhdessä sementin ja asfaltin kanssa, jotka selvästi eivät ole luonnonhaittoja.Onhan tuossa Dec 24/9:ssä mainittu myös sora, joka on luonnon itse muovaamaa ainetta. Yhtä lailla siinä olisi voitu luetella vaikkapa hiekka, jolla päällystetty tie myös on kiinteä haitta.
’Foreign material’ tuossa deccarissa tarkoittaa käsittääkseni mitä tahansa ainetta, joka vasiten on tien päällysteeksi paikalle kiikutettu. Sehän voisi olla vaikka merilevää, kuusenneulasia tai käpyjä. Olennaista on se, ettei tuo materiaali ole sen tien pohjaa eikä tie ole vaikkapa kulumisen kautta paikalle muovautunut ja luonnon omien oikkujen vuoksi vaikkapa sorapintainen. Heti kun ihminen jotakin tien päällysteeksi kippaa, niin tuo jokin on ’foreign material’.
Mutta olet oikeassa, yhtään tuo ei suomalaiselle asiaa selvennä, edelleen englanninkielisiä sääntöopuksia lukiessa ’wood chip’ on irrallinen luonnonhaitta.
KL kirjoitti: (12.4.2012 15:45:08)
k. kirjoitti: (12.4.2012 12:48:58)
Sitä en kuitenkaan ymmärrä, millä perusteella liikuteltava haitta (=hakelastu, -pala) voidaan paikallissäännöllä muttaa irralliseksi luonnonhaitaksi?
Esimerkkinä Golf Talman paikalliissäännöt: ”Kentällä oleva hake on kentän oleellinen osa. Pelaaja voi siirtää yksittäisiä hakepaloja, mutta mikäli pallo tällöin liikkuu, pelaaja saa yhden lyönnin rangaistuksen ja pallo on siirrettävä takaisin.” Selvä säännön 23 soveltaminen!
Kyse ei ole säännöstä 23, vaan 18-2a. Hake on kentän oleellinen osa eikä irrallinen luonnonhaitta.
Otetaan vähän hitaammin, niin minäkin pysyn perässä:-)
Pitää olla jokin sääntö, jonka perusteella kentän oleelliseen osaan kosketaan ja siirretään, ainakin osaa. ’Haitta ei ole toimikunnan oleelliseksi osaksi julistama rakenne.’ (Def ja 33-2a) Hake on siis haitta, ellei toimikunta sitä oleelliseksi osaksi julista.
Nyt kun hake ei ole enää haitta, niin mikä se on? Minkä säännön mukaan sen oleellisesta osasta osan eli irrallisen hakepalan saa siirtää?
A) Jos hakkeen pala olisi edelleen liikuteltava haitta, sen saisi siirtää eikä pallon liikkumisesta seuraisi rangaistusta.
B) Jos hakkeen pala olisi irrallinen luonnonhaitta, sen saisi siirtää, mutta pallon liikkumisesta seuraisi säännön 23 mukaan rangaistus säännön 18-2b rikkomuksesta.
C) Kun hakepalanen nyt on kentän oleellisen osan osa, niin minkä säännön mukaan siihen saa koskea ja sitä saa siirtää ja seuraa rangaistus, jos pallo liikkuu? En ymmärrä. Tai tarkemmin, minkä säännön perusteella tällaisen paikallissäännön voi kirjoittaa? En ymmärrä.
Ole hidas ja Aristoteleksen logiikan koulun käynyt, joten ihmettelyni on ihan vilpitön. Tietty olen Lofti A. Zadeh’ia ja Golfin sääntöjäkin pikkasen lukenut. Sitä enemmän ihmettelen.
k. kirjoitti: (12.4.2012 18:14:43)
KL kirjoitti: (12.4.2012 15:45:08)
k. kirjoitti: (12.4.2012 12:48:58)
Sitä en kuitenkaan ymmärrä, millä perusteella liikuteltava haitta (=hakelastu, -pala) voidaan paikallissäännöllä muttaa irralliseksi luonnonhaitaksi?
Esimerkkinä Golf Talman paikalliissäännöt: ”Kentällä oleva hake on kentän oleellinen osa. Pelaaja voi siirtää yksittäisiä hakepaloja, mutta mikäli pallo tällöin liikkuu, pelaaja saa yhden lyönnin rangaistuksen ja pallo on siirrettävä takaisin.” Selvä säännön 23 soveltaminen!
Kyse ei ole säännöstä 23, vaan 18-2a. Hake on kentän oleellinen osa eikä irrallinen luonnonhaitta.
Otetaan vähän hitaammin, niin minäkin pysyn perässä:-)
Pitää olla jokin sääntö, jonka perusteella kentän oleelliseen osaan kosketaan ja siirretään, ainakin osaa. ’Haitta ei ole toimikunnan oleelliseksi osaksi julistama rakenne.’ (Def ja 33-2a) Hake on siis haitta, ellei toimikunta sitä oleelliseksi osaksi julista.
Nyt kun hake ei ole enää haitta, niin mikä se on? Minkä säännön mukaan sen oleellisesta osasta osan eli irrallisen hakepalan saa siirtää?
A) Jos hakkeen pala olisi edelleen liikuteltava haitta, sen saisi siirtää eikä pallon liikkumisesta seuraisi rangaistusta.
B) Jos hakkeen pala olisi irrallinen luonnonhaitta, sen saisi siirtää, mutta pallon liikkumisesta seuraisi säännön 23 mukaan rangaistus säännön 18-2b rikkomuksesta.
C) Kun hakepalanen nyt on kentän oleellisen osan osa, niin minkä säännön mukaan siihen saa koskea ja sitä saa siirtää ja seuraa rangaistus, jos pallo liikkuu? En ymmärrä. Tai tarkemmin, minkä säännön perusteella tällaisen paikallissäännön voi kirjoittaa? En ymmärrä.
Ole hidas ja Aristoteleksen logiikan koulun käynyt, joten ihmettelyni on ihan vilpitön. Tietty olen Lofti A. Zadeh’ia ja Golfin sääntöjäkin pikkasen lukenut. Sitä enemmän ihmettelen.
Näistä ja muistakin voimme keskustella lisää toukokuussa, mutta yritän osaltani valaista tietäsi.
Jos ja kun hake paikallissäännöllä määritellään kentän oleelliseksi osaksi, tarkoittaa se sitä, ettei hakkeesta voi vapautua ilman rangaistusta. Se ei kuitenkaan tarkoita sitä, ettei hakepalasia saisi siirtää. Nyt kun pelaaja lähtee siirtelemään niitä palasia ja siinä yhteydessä pelaajan pallo liikkuu, niin kyseessä on säännön 18-2a (siis ei b, vaan a) rikkomus, ja ko. säännön mukaisesti pallo on asetettava takaisin paikoilleen yhdellä penaltilla.
KL kirjoitti: (12.4.2012 12:16:50)
k. kirjoitti: (12.4.2012 10:32:47)
Haketta käytetään käsittääkseni pihoilla, puutarhoissa ja golfkentillä istutusten suojaamiseksi ja ’väylän’ vierissä aluskasvillisuuden tukahduttamiseksi (esim. Hirsala). Eikö 23/14 anna analogiaa hakepalojen käsittelyyn? Ja pitää kaiketi olla irrallinen luonnonhaitta sillä päällystetyllä tiellä? Eihän se voi olla jompi kumpi ’at the option of the player’.Ei liikuteltava haitta voi muuttua irralliseksi luonnonhaitaksi sijaintinsa perusteella (pl. kivet hiekkaesteessä -paikallissääntö). Siksipä tuo Dec 23/14 suomalaisen silmissä antaakin vähintäänkin harhaanjohtavan kuvan hakkeen statuksesta, jos tuolla sanaparilla ’wood chip’ ylipäätään tarkoitetaan haketta tuossa deccarissa.
Tästä asiasta ei muuten kannata lähteä taittamaan peistä englantia äidinkielenään puhuvan golffarin kanssa, sen verran siinä saa olla havaintomateriaalia käsillä ennen kuin yhteinen sävel löytyy. Eikä välttämättä löydy sittenkään…
Olisikohan kulttuuriero se suurin syy tähän epämääräiseen tulkintaan.
Suomessahan laki/sääntö luetaan saksalaisen perinteen mukaan ja noudatetaan tiukasti sanamuotoa.Englantilaisen lähtökohta on ,että sääntö jollain tapaa on epämääräisellä tasolla,jossa on paljon enempi tulkinnavapauksia kuin saksalaisessa perinteessä.
Näissä golfsäännöissähän se käy mielestäni hyvin ilmi.
Otetaan esim.tämä näyttö pallon menosta vesiesteeseen.
Lordithan eivät muuttaneet sääntöä mitenkään,vaan yrittivät vain kuvata sitä paremmin.
Sen tähden näitten sääntöjen suomentaminen onkin vaikeaa,kun kulttuurierosta johtuen yritetään tällainen tapahtuman kuvaus suomentaa yksiselitteiseksi säännöksi.Tällaisen eron huomaa helposti,kun alkaa jostain tenisestä asiasta sopimaan englantilaisen kanssa englannin kielellä.
Tällainen käsitys minulla on asiasta.
Jonkun asian sopimisesta saksalaisen ja englantilaisen välillä on suuri ero.
Jollekin muulle on saattanut jäädä ko. systeemeistä erilainenkin käsitys.KL kirjoitti: (12.4.2012 19:06:15)
k. kirjoitti: (12.4.2012 18:14:43)
KL kirjoitti: (12.4.2012 15:45:08)
k. kirjoitti: (12.4.2012 12:48:58)
Sitä en kuitenkaan ymmärrä, millä perusteella liikuteltava haitta (=hakelastu, -pala) voidaan paikallissäännöllä muttaa irralliseksi luonnonhaitaksi?
Esimerkkinä Golf Talman paikalliissäännöt: ”Kentällä oleva hake on kentän oleellinen osa. Pelaaja voi siirtää yksittäisiä hakepaloja, mutta mikäli pallo tällöin liikkuu, pelaaja saa yhden lyönnin rangaistuksen ja pallo on siirrettävä takaisin.” Selvä säännön 23 soveltaminen!
Kyse ei ole säännöstä 23, vaan 18-2a. Hake on kentän oleellinen osa eikä irrallinen luonnonhaitta.
Otetaan vähän hitaammin, niin minäkin pysyn perässä:-)
Pitää olla jokin sääntö, jonka perusteella kentän oleelliseen osaan kosketaan ja siirretään, ainakin osaa. ’Haitta ei ole toimikunnan oleelliseksi osaksi julistama rakenne.’ (Def ja 33-2a) Hake on siis haitta, ellei toimikunta sitä oleelliseksi osaksi julista.
Nyt kun hake ei ole enää haitta, niin mikä se on? Minkä säännön mukaan sen oleellisesta osasta osan eli irrallisen hakepalan saa siirtää?
A) Jos hakkeen pala olisi edelleen liikuteltava haitta, sen saisi siirtää eikä pallon liikkumisesta seuraisi rangaistusta.
B) Jos hakkeen pala olisi irrallinen luonnonhaitta, sen saisi siirtää, mutta pallon liikkumisesta seuraisi säännön 23 mukaan rangaistus säännön 18-2b rikkomuksesta.
C) Kun hakepalanen nyt on kentän oleellisen osan osa, niin minkä säännön mukaan siihen saa koskea ja sitä saa siirtää ja seuraa rangaistus, jos pallo liikkuu? En ymmärrä. Tai tarkemmin, minkä säännön perusteella tällaisen paikallissäännön voi kirjoittaa? En ymmärrä.
Ole hidas ja Aristoteleksen logiikan koulun käynyt, joten ihmettelyni on ihan vilpitön. Tietty olen Lofti A. Zadeh’ia ja Golfin sääntöjäkin pikkasen lukenut. Sitä enemmän ihmettelen.
Näistä ja muistakin voimme keskustella lisää toukokuussa, mutta yritän osaltani valaista tietäsi.
Jos ja kun hake paikallissäännöllä määritellään kentän oleelliseksi osaksi, tarkoittaa se sitä, ettei hakkeesta voi vapautua ilman rangaistusta. Se ei kuitenkaan tarkoita sitä, ettei hakepalasia saisi siirtää. Nyt kun pelaaja lähtee siirtelemään niitä palasia ja siinä yhteydessä pelaajan pallo liikkuu, niin kyseessä on säännön 18-2a (siis ei b, vaan a) rikkomus, ja ko. säännön mukaisesti pallo on asetettava takaisin paikoilleen yhdellä penaltilla.
Samoilla linjoilla kuin Pii Koste: Käi esitä. Hakepalaselle on tuossa paikallissäännössä annettu irrallisen luonnonhaitan status, vaikkei sitä olekaan? Hyi evä, sanon minä. Jos se ei ole irrallinen luonnonhaitta eikä liikuteltava haittakaan, niin eikö silloin pitäisi soveltaa sääntöä 13-2? Jos poistaa haketielle eksyneen irrallisen multakokkareen pallon takaa, saa kaksi rangaistuslyöntiä, vaikkei pallo liikkuisikaan. Jos pallo liikkuu, niin yksi rankku lisää. Ja vielä yksi rankku, jos lyö takaisin siirtämättä.Nähdäkseni kaikki on kuitenkin hyvin, jos kyseinen Talman paikallissääntö on R&A:n hyväksymä. Onko?
PG kirjoitti: (12.4.2012 22:50:59)
Samoilla linjoilla kuin Pii Koste: Käi esitä. Hakepalaselle on tuossa paikallissäännössä annettu irrallisen luonnonhaitan status, vaikkei sitä olekaan? Hyi evä, sanon minä. Jos se ei ole irrallinen luonnonhaitta eikä liikuteltava haittakaan, niin eikö silloin pitäisi soveltaa sääntöä 13-2? Jos poistaa haketielle eksyneen irrallisen multakokkareen pallon takaa, saa kaksi rangaistuslyöntiä, vaikkei pallo liikkuisikaan. Jos pallo liikkuu, niin yksi rankku lisää. Ja vielä yksi rankku, jos lyö takaisin siirtämättä.Nähdäkseni kaikki on kuitenkin hyvin, jos kyseinen Talman paikallissääntö on R&A:n hyväksymä. Onko?
Nyt on PG syönyt jotain sieniä, koska ainakaan minä en saa tuosta kirjoituksesta minkäänlaista tolkkua.
Voisitko selvittyäsi kirjoittaa saman asian maan asukkien kielellä?
KL kirjoitti: (12.4.2012 23:01:06)
PG kirjoitti: (12.4.2012 22:50:59)
Samoilla linjoilla kuin Pii Koste: Käi esitä. Hakepalaselle on tuossa paikallissäännössä annettu irrallisen luonnonhaitan status, vaikkei sitä olekaan? Hyi evä, sanon minä. Jos se ei ole irrallinen luonnonhaitta eikä liikuteltava haittakaan, niin eikö silloin pitäisi soveltaa sääntöä 13-2? Jos poistaa haketielle eksyneen irrallisen multakokkareen pallon takaa, saa kaksi rangaistuslyöntiä, vaikkei pallo liikkuisikaan. Jos pallo liikkuu, niin yksi rankku lisää. Ja vielä yksi rankku, jos lyö takaisin siirtämättä.Nähdäkseni kaikki on kuitenkin hyvin, jos kyseinen Talman paikallissääntö on R&A:n hyväksymä. Onko?
Nyt on PG syönyt jotain sieniä, koska ainakaan minä en saa tuosta kirjoituksesta minkäänlaista tolkkua.
Voisitko selvittyäsi kirjoittaa saman asian maan asukkien kielellä?
Yritetääs uudestaan.
Samoilla linjoilla kuin koo piste: Ei käsitä. Hake on kentän oleellinen osa eikä irrallinen luonnonhaitta (KL). Kuitenkin hakepalasta käsitellään tuossa paikallissäännössä kuin se olisi irrallinen luonnonhaitta (saa siirtää ilman rankkua, jos ei liikuta palloa). Ei hyvä, mielestäni. Irrallisen multakokkareen siirtäminen pois pallon takaa johtaa kahden lyönnin rangaistukseen, vaikkei pallo liikkuisikaan (13-2). Eikö hakepalalle pitäisi soveltaa samaa sääntöä, jos se kerran ei ole irrallinen luonnonhaitta (eikä liikuteltava haitta). Mielestäni tässä paikallissäännössä on kyse golfsääntöjen muuttamisesta. Siitä 33-8b sanoo näin: Paikallissäännöllä ei voida kumota golfsääntöjä. Jos toimikunta kuitenkin katsoo paikallisten erityisolosuhteiden olevan sellaisia, että ne haittaavat kunnollista golfpeliä siinä määrin, että on välttämätöntä laatia sellainen paikallissääntö, joka poikkeaa säännöistä, paikallissäännön pitää olla R&A:n hyväksymä.
PG kirjoitti: (13.4.2012 0:21:20)
KL kirjoitti: (12.4.2012 23:01:06)
PG kirjoitti: (12.4.2012 22:50:59)
Samoilla linjoilla kuin Pii Koste: Käi esitä. Hakepalaselle on tuossa paikallissäännössä annettu irrallisen luonnonhaitan status, vaikkei sitä olekaan? Hyi evä, sanon minä. Jos se ei ole irrallinen luonnonhaitta eikä liikuteltava haittakaan, niin eikö silloin pitäisi soveltaa sääntöä 13-2? Jos poistaa haketielle eksyneen irrallisen multakokkareen pallon takaa, saa kaksi rangaistuslyöntiä, vaikkei pallo liikkuisikaan. Jos pallo liikkuu, niin yksi rankku lisää. Ja vielä yksi rankku, jos lyö takaisin siirtämättä.Nähdäkseni kaikki on kuitenkin hyvin, jos kyseinen Talman paikallissääntö on R&A:n hyväksymä. Onko?
Nyt on PG syönyt jotain sieniä, koska ainakaan minä en saa tuosta kirjoituksesta minkäänlaista tolkkua.
Voisitko selvittyäsi kirjoittaa saman asian maan asukkien kielellä?
Yritetääs uudestaan.
Samoilla linjoilla kuin koo piste: Ei käsitä. Hake on kentän oleellinen osa eikä irrallinen luonnonhaitta (KL). Kuitenkin hakepalasta käsitellään tuossa paikallissäännössä kuin se olisi irrallinen luonnonhaitta (saa siirtää ilman rankkua, jos ei liikuta palloa). Ei hyvä, mielestäni. Irrallisen multakokkareen siirtäminen pois pallon takaa johtaa kahden lyönnin rangaistukseen, vaikkei pallo liikkuisikaan (13-2). Eikö hakepalalle pitäisi soveltaa samaa sääntöä, jos se kerran ei ole irrallinen luonnonhaitta (eikä liikuteltava haitta). Mielestäni tässä paikallissäännössä on kyse golfsääntöjen muuttamisesta. Siitä 33-8b sanoo näin: Paikallissäännöllä ei voida kumota golfsääntöjä. Jos toimikunta kuitenkin katsoo paikallisten erityisolosuhteiden olevan sellaisia, että ne haittaavat kunnollista golfpeliä siinä määrin, että on välttämätöntä laatia sellainen paikallissääntö, joka poikkeaa säännöistä, paikallissäännön pitää olla R&A:n hyväksymä.
Olisikohan syytä ottaa uudelleen tarkasteluun se ’ylemmältä taholta annettu tulkinta’, jonka mukaan hakepala on liikuteltava haitta? Tarkastelun tekee hankalaksi se, että näitä ylemmän tason ratkaisuja ja vielä vähemmän niiden antajia ei löydä mistään painetussa tai nettimuodossa siinä vaiheessa kun niitä tarvittaisiin.
vieraspelaaja kirjoitti: (13.4.2012 9:15:29)
Olisikohan syytä ottaa uudelleen tarkasteluun se ’ylemmältä taholta annettu tulkinta’, jonka mukaan hakepala on liikuteltava haitta? Tarkastelun tekee hankalaksi se, että näitä ylemmän tason ratkaisuja ja vielä vähemmän niiden antajia ei löydä mistään painetussa tai nettimuodossa siinä vaiheessa kun niitä tarvittaisiin.Tässä paikallissääntötulkinta Nurmijärveltä. (suora lainaus)
’VÄYLÄN A2 PUUISTUTUKSET
Väylän A2 oikealle sivustalle istutettujen puiden ympärillä olevat kuorihakkeet ovat irrallisia haittatekijöitä. Hakkeen alla oleva suojakangas on kentän oleellinen osa.’Eli hakkeen päältä pelataan, mutta ympärillä olevia palasia saa siirrellä vapaasti. Mutta jos pallo siis liikkuu, penttiä napsahtaa. En kamalan paljoa menisi sorkkimaan ja koko tienoota raivaamaan.
PG kirjoitti: (13.4.2012 0:21:20)
Yritetääs uudestaan.Samoilla linjoilla kuin koo piste: Ei käsitä. Hake on kentän oleellinen osa eikä irrallinen luonnonhaitta (KL). Kuitenkin hakepalasta käsitellään tuossa paikallissäännössä kuin se olisi irrallinen luonnonhaitta (saa siirtää ilman rankkua, jos ei liikuta palloa). Ei hyvä, mielestäni. Irrallisen multakokkareen siirtäminen pois pallon takaa johtaa kahden lyönnin rangaistukseen, vaikkei pallo liikkuisikaan (13-2). Eikö hakepalalle pitäisi soveltaa samaa sääntöä, jos se kerran ei ole irrallinen luonnonhaitta (eikä liikuteltava haitta). Mielestäni tässä paikallissäännössä on kyse golfsääntöjen muuttamisesta. Siitä 33-8b sanoo näin: Paikallissäännöllä ei voida kumota golfsääntöjä. Jos toimikunta kuitenkin katsoo paikallisten erityisolosuhteiden olevan sellaisia, että ne haittaavat kunnollista golfpeliä siinä määrin, että on välttämätöntä laatia sellainen paikallissääntö, joka poikkeaa säännöistä, paikallissäännön pitää olla R&A:n hyväksymä.
Kentän oleellinen osa tarkoittaa yksinkertaisesti sitä, ettei siitä saa vapautua ilman rangaistusta. Oleellisiksi osiksi yleensä, ellei peräti aina julistetaan ihmisen tekemiä rakennelmia, jotka muutoin määritelmän mukaisesti olisivat haittoja. Talman paikallissäännöissä hake on siis julistettu kentän oleelliseksi osaksi. Mikään sääntö ei kuitenkaan kiellä pelaajaa koskettamasta haketta eikä myöskään siirtämästä hakepalasia, mutta koska hakepalaset ovat paikallissäännöllä menettäneet haitan statuksensa, pelaaja ei välty rangaistukselta, jos hän hakepalasia siirrellessään liikuttaa palloaan. Nuo hakepalaset ovat siis kentän oleellisia osia eivätkä irrallisia luonnonhaittoja, siksi kyseessä ei ole sääntö 23-1, vaan 18-2a. Toimikunnalla ei ole mitään velvoitetta kirjoittaa tuota selvennystä paikallissääntöön, mutta omasta mielestäni se on siinä aivan paikallaan epäselvyyksien välttämiseksi.
Mitä tulee irrallisten luonnonhaittojen tai vaikkapa liikuteltavien haittojen siirtelyyn haketetuilta alueilta, niin siihen ei ole mitään estettä ja miksi kummassa olisikaan. Ei multakokkare tai kasteluletku muuta statustaan, vaikka sen alla oleva hake on niin paikallissäännön myötä tehnytkin. Jos pallo liikkuu multakokkaretta poistettaessa, pelaaja saa penaltin säännön 23-1 perusteella. Lopputulema on siis täsmälleen sama kuin hakepalasia siirreltäessä, mutta sovellettava sääntö eri. Kasteluletkun siirtelyä taasen käsitellään säännön 24-1 mukaisesti eikä pallon liikkumisesta rangaista.
Sääntökirjasta löytyy pari sellaista kohtaa, joissa toimikunnalle annetaan oikeus julistaa kentällä olevia haittoja kentän oleellisiksi osiksi (Määritelmät ja Liite A). Sääntö 33-2a peräti velvoittaa toimikuntaa tarkasti määrittelemään sellaiset kentän osat. Talman paikallissääntö on siis mitä suurimmassa määrin sääntöjen mukainen.
KL kirjoitti: (13.4.2012 12:14:37)
Jos pallo liikkuu multakokkaretta poistettaessa, pelaaja saa penaltin säännön 23-1 perusteella. Lopputulema on siis täsmälleen sama kuin hakepalasia siirreltäessä, mutta sovellettava sääntö eri.Irtomaa on irrallinen luonnonhaitta viheriöllä mutta ei missään muualla. Multa on irtomaata ja helposti kokkoaroituvaa. Itse ne lähtisi poistamaan multakokkaretta pallon takaa.
vieraspelaaja kirjoitti: (13.4.2012 9:15:29)
Olisikohan syytä ottaa uudelleen tarkasteluun se ’ylemmältä taholta annettu tulkinta’, jonka mukaan hakepala on liikuteltava haitta? Tarkastelun tekee hankalaksi se, että näitä ylemmän tason ratkaisuja ja vielä vähemmän niiden antajia ei löydä mistään painetussa tai nettimuodossa siinä vaiheessa kun niitä tarvittaisiin.Määritelmä:
Obstructions
An “obstruction’’ is anything artificial, including the artificial surfaces and sides of roads and paths and manufactured iceLisäksi Dec 23/1 käsittelee irrallisten luonnonhaittojen muuttamista haitoiksi:
When Loose Impediment Transformed into ObstructionLoose impediments may be transformed into obstructions through processes of construction or manufacturing. For example, a log (loose impediment) that has been split and had legs attached has been changed by construction into a bench (obstruction); or a piece of wood (loose impediment) becomes an obstruction when manufactured into a charcoal briquette.
Tässä vaiheessa alkaa sitten kädenvääntö millainen valmistusprosessi minimissään tarvitaan, jotta luonnon omasta aineesta luonnossa syntynyt kappale (loose impediment) muuntuu haitaksi (obstruction). Pitääkö tuon kappaleen ulkonäön muuttua niin paljon, ettei sekaantumisvaaraa luonnon omiin kappaleisiin ole? Eikö siis riitä, että luonnon oma aine tarkoituksella ja koneita käyttäen rikotaan tarkoituksenmukaisiksi kappaleiksi? Haitan määritelmässä kuitenkin käytetään sanaa ’artificial’, keinotekoinen. Eikö hake ole keinotekoista? Eikö se ole valmistettu erityisellä ’keinolla’, siis erityistä (koneellista) valmistusprosessia käyttäen? Entä sepeli tai kivimurske, ovatko ne keinotekoisia vai eivät?
Vastaus riippuu aivan siitä miltä kantilta asiaa tarkastelee. Jos pelkkä valmistusprosessi (manufacturing) riittää, niin hake, sepeli ja kivimurske ovat kiistatta haittoja. Jos taas kaikki ihmisen valmistamat tekeleet tulee ulkonäkönsä puolesta kyetä erottamaan luonnossa samasta aineesta syntyneistä kappaleista, niin haitan määritteleminen vaikeutuu huomattavasti. Kaiken lisäksi aikajanalla on oma merkityksensä, muuttuuhan puuhake aikanaan täsmälleen samaksi mössöksi kuin metsässä itsekseen kaatunut puukin. Riittävän pitkällä aikavälillä sepelin terävät reunatkin pyöristyvät…
PG kirjoitti: (13.4.2012 12:49:05)
KL kirjoitti: (13.4.2012 12:14:37)
Jos pallo liikkuu multakokkaretta poistettaessa, pelaaja saa penaltin säännön 23-1 perusteella. Lopputulema on siis täsmälleen sama kuin hakepalasia siirreltäessä, mutta sovellettava sääntö eri.Irtomaa on irrallinen luonnonhaitta viheriöllä mutta ei missään muualla. Multa on irtomaata ja helposti kokkoaroituvaa. Itse ne lähtisi poistamaan multakokkaretta pallon takaa.
23/13
Clod of EarthQ.Is a loose clod of earth a loose impediment?
A.Yes. Loose soil is not a loose impediment except on the putting green. However, a clod of earth is not loose soil.
KL kirjoitti: (13.4.2012 12:14:37)
Kentän oleellinen osa tarkoittaa yksinkertaisesti sitä, ettei siitä saa vapautua ilman rangaistusta. Oleellisiksi osiksi yleensä, ellei peräti aina julistetaan ihmisen tekemiä rakennelmia, jotka muutoin määritelmän mukaisesti olisivat haittoja. Talman paikallissäännöissä hake on siis julistettu kentän oleelliseksi osaksi. Mikään sääntö ei kuitenkaan kiellä pelaajaa koskettamasta haketta eikä myöskään siirtämästä hakepalasia, mutta koska hakepalaset ovat paikallissäännöllä menettäneet haitan statuksensa, pelaaja ei välty rangaistukselta, jos hän hakepalasia siirrellessään liikuttaa palloaan. Nuo hakepalaset ovat siis kentän oleellisia osia eivätkä irrallisia luonnonhaittoja, siksi kyseessä ei ole sääntö 23-1, vaan 18-2a. Toimikunnalla ei ole mitään velvoitetta kirjoittaa tuota selvennystä paikallissääntöön, mutta omasta mielestäni se on siinä aivan paikallaan epäselvyyksien välttämiseksi.
………………….
13-2/32 Improving Line of Play by Removing Stone from Wall
Q: A stone wall on the course is on A’s line of play. A removes a stone from the top of the wall. Is this permissible?
A: No. The wall as a whole does not meet the definition of a movable obstruction and the individual stones are intended not to be moved. Therefore, the wall is an immovable obstruction and all parts of the wall are deemed to be fixed. In removing part of an immovable obstruction, A was in breach of Rule 13-2. The same ruling would apply if the wall had been declared an integral part of the course. (Revised)
Mielestäni dec 13-2/32 liippaa aika läheltä tätä tapausta. Ilman paikallissääntöä tulisi hakkeen siirtämisestä rapsut säännön 13-2 mukaan.
Nurmijärven paikallissääntö sanoo, että ’hakkeen alla oleva suojakangas on kentän oleellinen osa’. Voiko siis näkyviin tullutta suojakankaan kulmaa vetää syrjään, jos se haittaa lyömistä sillä perusteella, että missään ei ole sanottu, ettei sujakangasta saa siirtää? Ei mielestäni. Voiko kentällä olevaa haketta siirtää, jos toimikunta on julistanut kentällä olevan hakkeen kentän oleelliseksi osaksi? Ei mielestäni ilman paikallissääntöä. Edelleen ihmettelen voiko paikallissääntö olla ilman R&A:n hyväksyntää sellainen, että missään tapauksessa hake ei ole irrallinen luonnonhaitta eikä liikuteltava haitta, mutta se voidaan siirtää pois ilman rangaistusta, kunhan vain ei palloa liikuta.
PG kirjoitti: (13.4.2012 15:51:59)
KL kirjoitti: (13.4.2012 12:14:37)
Kentän oleellinen osa tarkoittaa yksinkertaisesti sitä, ettei siitä saa vapautua ilman rangaistusta. Oleellisiksi osiksi yleensä, ellei peräti aina julistetaan ihmisen tekemiä rakennelmia, jotka muutoin määritelmän mukaisesti olisivat haittoja. Talman paikallissäännöissä hake on siis julistettu kentän oleelliseksi osaksi. Mikään sääntö ei kuitenkaan kiellä pelaajaa koskettamasta haketta eikä myöskään siirtämästä hakepalasia, mutta koska hakepalaset ovat paikallissäännöllä menettäneet haitan statuksensa, pelaaja ei välty rangaistukselta, jos hän hakepalasia siirrellessään liikuttaa palloaan. Nuo hakepalaset ovat siis kentän oleellisia osia eivätkä irrallisia luonnonhaittoja, siksi kyseessä ei ole sääntö 23-1, vaan 18-2a. Toimikunnalla ei ole mitään velvoitetta kirjoittaa tuota selvennystä paikallissääntöön, mutta omasta mielestäni se on siinä aivan paikallaan epäselvyyksien välttämiseksi.
………………….
13-2/32 Improving Line of Play by Removing Stone from Wall
Q: A stone wall on the course is on A’s line of play. A removes a stone from the top of the wall. Is this permissible?
A: No. The wall as a whole does not meet the definition of a movable obstruction and the individual stones are intended not to be moved. Therefore, the wall is an immovable obstruction and all parts of the wall are deemed to be fixed. In removing part of an immovable obstruction, A was in breach of Rule 13-2. The same ruling would apply if the wall had been declared an integral part of the course. (Revised)
Mielestäni dec 13-2/32 liippaa aika läheltä tätä tapausta. Ilman paikallissääntöä tulisi hakkeen siirtämisestä rapsut säännön 13-2 mukaan.
Nurmijärven paikallissääntö sanoo, että ’hakkeen alla oleva suojakangas on kentän oleellinen osa’. Voiko siis näkyviin tullutta suojakankaan kulmaa vetää syrjään, jos se haittaa lyömistä sillä perusteella, että missään ei ole sanottu, ettei sujakangasta saa siirtää? Ei mielestäni. Voiko kentällä olevaa haketta siirtää, jos toimikunta on julistanut kentällä olevan hakkeen kentän oleelliseksi osaksi? Ei mielestäni ilman paikallissääntöä. Edelleen ihmettelen voiko paikallissääntö olla ilman R&A:n hyväksyntää sellainen, että missään tapauksessa hake ei ole irrallinen luonnonhaitta eikä liikuteltava haitta, mutta se voidaan siirtää pois ilman rangaistusta, kunhan vain ei palloa liikuta.
On hyvä erottaa toisistaan kivimuuri ja vaikkapa tie toisistaan. Kivimuurilta tuskin on koskaan tarkoitus palloa pelata, mutta kentän oleelliseksi osaksi julistetulta tieltä näin joutuu ajoittain tekemään.
Oletetaan, että kentällä on kaikki tiet määritelty kentän oleellisiksi osiksi. Jos tuota lainaamaasi deccaria käytettäisiin suoraan, niin esimerkiksi soratieltä ei saisi siirtää irtokiveä pallon edestä pois. Tämä ei liene tarkoituksenmukaista.
Nurmijärven paikallissäännössä tuo suojakangas on pakko ollut julistaa kentän oleelliseksi osaksi, muutenhan siitä hakkeen päältä saisi vapautua säännön 24-2 perusteella.
KL kirjoitti: (13.4.2012 12:51:25)
vieraspelaaja kirjoitti: (13.4.2012 9:15:29)
Olisikohan syytä ottaa uudelleen tarkasteluun se ’ylemmältä taholta annettu tulkinta’, jonka mukaan hakepala on liikuteltava haitta? Tarkastelun tekee hankalaksi se, että näitä ylemmän tason ratkaisuja ja vielä vähemmän niiden antajia ei löydä mistään painetussa tai nettimuodossa siinä vaiheessa kun niitä tarvittaisiin.Määritelmä:
Obstructions
An “obstruction’’ is anything artificial, including the artificial surfaces and sides of roads and paths and manufactured iceLisäksi Dec 23/1 käsittelee irrallisten luonnonhaittojen muuttamista haitoiksi:
When Loose Impediment Transformed into ObstructionLoose impediments may be transformed into obstructions through processes of construction or manufacturing. For example, a log (loose impediment) that has been split and had legs attached has been changed by construction into a bench (obstruction); or a piece of wood (loose impediment) becomes an obstruction when manufactured into a charcoal briquette.
Tässä vaiheessa alkaa sitten kädenvääntö millainen valmistusprosessi minimissään tarvitaan, jotta luonnon omasta aineesta luonnossa syntynyt kappale (loose impediment) muuntuu haitaksi (obstruction). Pitääkö tuon kappaleen ulkonäön muuttua niin paljon, ettei sekaantumisvaaraa luonnon omiin kappaleisiin ole? Eikö siis riitä, että luonnon oma aine tarkoituksella ja koneita käyttäen rikotaan tarkoituksenmukaisiksi kappaleiksi? Haitan määritelmässä kuitenkin käytetään sanaa ’artificial’, keinotekoinen. Eikö hake ole keinotekoista? Eikö se ole valmistettu erityisellä ’keinolla’, siis erityistä (koneellista) valmistusprosessia käyttäen? Entä sepeli tai kivimurske, ovatko ne keinotekoisia vai eivät?
Vastaus riippuu aivan siitä miltä kantilta asiaa tarkastelee. Jos pelkkä valmistusprosessi (manufacturing) riittää, niin hake, sepeli ja kivimurske ovat kiistatta haittoja. Jos taas kaikki ihmisen valmistamat tekeleet tulee ulkonäkönsä puolesta kyetä erottamaan luonnossa samasta aineesta syntyneistä kappaleista, niin haitan määritteleminen vaikeutuu huomattavasti. Kaiken lisäksi aikajanalla on oma merkityksensä, muuttuuhan puuhake aikanaan täsmälleen samaksi mössöksi kuin metsässä itsekseen kaatunut puukin. Riittävän pitkällä aikavälillä sepelin terävät reunatkin pyöristyvät…
Haitan määritelmästä huolimatta wood chipsit ovat deccareissa esimerkkeinä irrallisista luonnonhaitoista, yhdessä murskattujen simpukankuorten (crushed shells) kanssa. Ihan heti ei tule mieleen mitään luonnollista prosessia, jossa näitä chipsejä syntyisi luonnostaan samaan paikkaan kerralla niin paljon, että niitä olisi mielekästä käyttää tienpäällysteenä. Valmistaminen (manufacturing) ei ole myöskään kovin hyvä sama kuvaamaan prosessia, joka käytännössä tapahtuu murskaamalla tai pilkomalla.
Mutta jos haitan määritelmä otetaan kirjaimellisesti, vain itsekseen katkennut oksa tai risu on luonnonhaitta; onko ’valmistamista’ haitan määritelmän tarkoittamassa mielessä se, että kentänhoitaja sahaa tai vesurilla katkaisee oksan? Tuskinpa, mutta entä jos oksa on selkeästi sahattu tai veistetty poikki molemmista päistä ja (jos se ei vielä riitä) sen lisäksi vielä karsittu? Jotta ongelmaa ei pääsisi kiertämään kunnostettavan alueen kautta, oletetaan, että ko. risut ovat lähistöllä ainoat laatuaan ja leikkauspinnan tummumisen perusteella selvästi ylivuotisia.Pienesti Googlen haavilla tuli otos, joko osoittaa, että hake on varsin kirjavasti käsitelty paikallissännöissä. Näistä vaihtoehdot A) ja E) ovat minusta johdonmukaisia ja ymmärrettäviä.
A) Hake oleellinen osa, hakkeen pala irrallinen luonnonhaitta
”Pelialueella olevat haketetut alueet ovat kentän oleellisia osia. … Yksittäinen hakepala on irrallinen haittatekijä, jonka voi poistaa niin haketetulla alueella kuin koko pelialueella.”
”Kentällä oleva hake on kentän oleellinen osa. Yksittäisiä hakkeen palasia käsitellään irrallisina haittatekijöinä.”
B) Hake oleellinen osa, palan statusta ei suoraan sanota [mutta käsitellään irrallisen luonnonhaitan tavoin]
”Kentällä oleva hake on kentän oleellinen osa. Pelaaja voi siirtää yksittäisiä hakepaloja, mutta mikäli pallo tällöin liikkuu, pelaaja saa yhden lyönnin rangaistuksen ja pallo on siirrettävä takaisin.”
C) Hake oleellinen osa, ei mainintaa hakkeen palasta
”Myös kuorike, sahanpuru ja hake ovat kentän oleellisia osia.”
”Kentällä … oleva lato ja … kentälle levitetty hake ovat kentän oleellisia osia.”
D) Oleellinen osa ilman erillistä mainintaa
”Hak[k]eesta ei vapautusta.”
E) Kiinteä haitta, josta ’pelaaminen kielletty’
”Istutetut tukipuin tuetut tai nauhalla merkityt puut ja pensaat pelialueella ovat kiinteitä haittoja, joista pelaaminen on kielletty. Jos nämä puut tai pensaat tai niiden juurella oleva hake häiritsevät pelaajan lyöntiasentoa tai hänen mailansa aiottua heilahdusrataa on pelaajan vapauduttava rangaistuksetta kiinteän haitan vaikutuksesta …”
F) Muut
”Pelialueiden reunalla oleva hake on irrallinen haitta.”
R&A on saamani vastauksen mukaan sitä mieltä, että hake (= wood chips and like) on loose impediment, joten minun on oltava samaa mieltä. Myönnettävä on, että rajanveto on kentällä siten paljon helpompaa kuin hakkeen käsitteleminen liikuteltavana haittana.
Paikallissäännöllä asia tulisi mielestäni aina selvittää, juurikin asian kompleksisuuden vuoksi, kuten tämäkin ketju on osoittanut.
KL kirjoitti: (25.4.2012 15:38:04)
R&A on saamani vastauksen mukaan sitä mieltä, että hake (= wood chips and like) on loose impediment, joten minun on oltava samaa mieltä. Myönnettävä on, että rajanveto on kentällä siten paljon helpompaa kuin hakkeen käsitteleminen liikuteltavana haittana.Paikallissäännöllä asia tulisi mielestäni aina selvittää, juurikin asian kompleksisuuden vuoksi, kuten tämäkin ketju on osoittanut.
Uskaltaisitko postata alkuperäisen vastauksen tänne? Muuten samasta asiasta alkaa kiertää kaksi erilaista versiota, joita kumpaakaan ei löydä mistään.
vieraspelaaja kirjoitti: (25.4.2012 16:31:12)
KL kirjoitti: (25.4.2012 15:38:04)
R&A on saamani vastauksen mukaan sitä mieltä, että hake (= wood chips and like) on loose impediment, joten minun on oltava samaa mieltä. Myönnettävä on, että rajanveto on kentällä siten paljon helpompaa kuin hakkeen käsitteleminen liikuteltavana haittana.Paikallissäännöllä asia tulisi mielestäni aina selvittää, juurikin asian kompleksisuuden vuoksi, kuten tämäkin ketju on osoittanut.
Uskaltaisitko postata alkuperäisen vastauksen tänne? Muuten samasta asiasta alkaa kiertää kaksi erilaista versiota, joita kumpaakaan ei löydä mistään.
Usein R&A:n edustajat suhtautuvat suurella varauksella lähettämiensä sähköpostien julkistamiseen siksi, etteivät heidän yksittäiset vastauksensa ’juridisesti’ sido R&A:ta organisaationa. Pyynnöstäsi kysyn lupaa ko. viestin julkistamiseen.
-
JulkaisijaArtikkelit