-
JulkaisijaArtikkelit
-
Nimetön
Sehän on selvä,että golfia pelataan sääntöjen mukaan.Tässä keskustelussa onkin kyse siitä,mikä haitta hake on .Siitä riippuu,miten voi toimia.Mikäli paikallissäännöissä ei muuta mainita.
Alkuperäiseen kysymykseen on haettu nyt sitten vastaus taholta johon allekirjoittanutkin luottaa sääntöasioissa.
Hake on koneellisesti työstettyä, eli siten liikuteltava haitta ja sen saa pala palalta poistaa ja pallon liikkumisesta tuota tehdessä ei seuraa rangaistusta. Toisin sanoen Snakes oli oikeassa.
Hakkeen levittämisen järkevyydestä käytiin sitten jatkokeskustelu, joka ei kylläkään mahdu tähän.
NimetönJoo, jos se hake on iso ’rakeista’ ja esim tien paallysteena, niin silloin se on paikallissaannoissa varmasti mainittu ja pallon saa siirtaa.
Mutta (en lahde kinaamaan enka kyseenalaistamaan, kunhan ihmettelen) tuossa kuvatussa tilanteessahan pallo oli uponnut tuohon hakkeeseen (eli siis varmasti puruun, eihan se muuten sinne uppoasi), ja silloin sita (markaa?) purua on varmasti aika vaikeaa siita sen pallon alta ja ymparilta lahtea poistamaan… Silloin voidaan kaivaa syvellakin… Olihan pallo uponnut sinne…
Noh, menee saivarteluksi ja se on turhaa. Sorry. Kunhan vaan ihmetteleln itsekin…
NimetönLisäisin ts,n kommenttiin vielä,että mikäli pallo liikkuu,se on asetettava paikalleen ilman rankkua.Täytyy myös muistaa ,että hake pitää poimia ,sitä ei saa kädellä kaivaa,koska säännöt kieltävät kaikenlaisen kaivamisen.Nopeasti,kun niitä noukkii,niin pallon saa ikäänkuin tiille sinne metsään.Pitää muistaa myös,ettei poimimisella hidasta peliä.HS.lle sanon,että hakepintaiset polut ovat kiinteitä haittoja ja niistä saa jo sääntöjenkin puolesta vapaan dropin.Ei tarvita paikallissääntöä.
koneellinen käsittely ei välttämättä tee puusta, luonnosta peräisin olevasta aineksesta sääntöjen tarkoittamaa haittaa (=ei-luontoon kuuluva esine), vaan se on edelleen irrallinen haittatekijä.
Useimmilla kentillä tänä päivänä ruoho leikataan koneellisesti, sis moottorikäyttöisellä tai ainakin työnnettävällä ruohonleikkurilla. Siitä huolimatta ruohonpätkät ovat irrallisia haittatekijöitä. Puusta irronnut oksa on myös irrallinen haittatekijä riippumatta siitä, onko se irronnut itsekseen, sahattu tai moottorisahattu irti.
Banaaninkuori on irrallinen haittatekijä (jota ei saa siirtää, jos pallo sattuu pysähtymään sen päälle) riippumatta siitä, että aivan lähistöltä ei itsekuoriutuvia banaaneja kasvavia puita taida löytyä.
Esim Kytäjän (ja monen muunkin kentän) bunkkerihiekka on koneellisesti kalliosta louhittu, koneellisesti murskattu ja siivilöity oikean ja yhdenmukaisen raekoon savuttamiseksi ja lopuksi koneellisesti kuljetettu paikalle peninkulmien takaa. Tarkistapa sääntöexpretiltäsi, onko Kytäjän bunkkereden koneellisesti käsitelty hiekka liikuteltava haitta, jonka saa kantaa pois tai tuleeko vapaa droppi sillä perusteella, että tätä hiekkaa ei voi vaivatta kuljettaa pois, jolloin kyseessä on kiinteä haitta.
NimetönOlen samaa mieltä kuin vieraspelaaja,että hakkeen pitäisi olla irrallinen haittatekijä,koska sitä ei vanhemmiten erota oksanpalasesta.Säännöt vain ovat niin yksiselitteiset,että se on pakko tulkita liikuteltavaksi haitaksi.Sama tilannehan on kiven ja sepelin osalta.Sepelin kappaleen ja louhitun kiven pitäisi saman filosofian mukaan olla liikuteltava haitta.Tulkitaan kyllä irralliseksi haittatekijäksi,jotkut tulkitsevat liikuteltavaksi haitaksi.Murskattu bunkkerirouhe esim.Kytäjällä lienee raekooltaan niin pientä,että se on geologisessa mielessä maalajiluokitukseltaan hiekkaa,joten se ei ole kumpikaan haitta.Hakkeen käytön mielekkyydestä väylien reunoilla voidaan sitten kyllä olla montakin mieltä.
No. Jos pallon vieressä on yksittäinen hakkeen kappale, niin tokihan sen saa siirtää pois. Jos on kaksi, niin, saahan nekin siirtää. Kai samalla logiikalla saa vaikka sata hakkeen kappaletta siirtää pois? Hakehan ei kuitenkaan ole maa-ainesta, jota ei tietenkään saa kaivaa eikä siirtää. Toisaalta tulee vastaan se asia, että viivytetäänkö peliä turhaan, jos koko hakekasa siivotaan pois? Ja mikä sitten on pallon alkuperäinen paikka? Itse ehkä ottaisin ko. tapauksessa suosiolla pelaamattoman paikan ja droppi yhdellä rankulla.
Ja vielä. Minusta hake on ihmisen keinotekoisesti tekemää ja sinne kentän laitaan kannettua tavaraa. Siis liikuteltavaa haittaa.
Joku tossa kysyikin tuosta hakkeen laadusta…
Kenttä oli kytäjä ja hake oli tosiaan erikokoisia ’puun palasia’ pienimmät muutaman millin ja suurimmat muutaman sentin mittaisia.
Pallo oli tuohon hautautunut todella syvälle. Peliparini löysi tuon aivan sattumalta. Jos olisin alkanut perkaamaan palasia pallon ympäriltä, olisi tuohon mennyt ihan liikaa aikaa.
Otin penaltin ja droppasin kahden mailanmitan päähän.
kivet ja sepelinpalat ovat irrallisia haittatekijöitä. Liiton määräämissä paikallissäännöissä ne on vain bunkkerissa määritelty liikuteltaviksi haitoiksi.
NimetönTämähän se minun mielestäni ristiriira onkin.
Jos oksat ja lepikot koneellisesti pilkotaan hakkeeksi,niin ko.hake on liikuteltava haitta,mutta jos kivet murskataan koneella sepeliksi,kyseessä on irrallinen haittatekijä.Alkuperäisessä olomuodossaan oksat ja kivet ovat samoja eli irrallisia haittatekijöitä.Vaikuttaa lehmältä,joka teurastuksen jälkeen muuttuu lihatiskillä häräksi.
Ehkäpä luonnonkiveä ja murskattua sellaista on vaikeaa erottaa toisistaan, tulee vain saivartelua ja väittelyä siitä, mikä kivi on IH ja mikä LH? Toisaalta kyllähän siitäkin voidaan saivarella loputtomiin, minkälainen puukappale on luonnonmateriaalia ja mikä keinotekoista. Kyllähän kirjolohikin muuttuu ravintolassa loheksi ja kana kukoksi!
NimetönJai vaan monelta huomaamatta tuo Taylorin alkuperaisen viestin (ja taman paivaisen lisahuomautuksen) tarkein kohta, samalla kun ihmetellaan/saivarrellaan, etta miten suhtautua hakkeeseen ja banaaninkuoreen 😉
’…todella pehmeeseen hakkeeseen, johon se myös upposi niin syvälle, että vain pallon lakea näkyi noin parin sentin alalta.’
Itse tilanne kannattaa siis pitaa mielessa, kun aletaan miettimaan vapautumissaantoja. Eli siis, miten paljon alat poistella pikkuhaketta (sahanpurua?) pallon ymparilta, kun se on uponnut lahes kokonaan tuohon hakkeeseen. Silloin pitaa kayttaa saantokirjan sijasta/ohella myos paanuppia 😉
Kenenkaan varpaille tassa nyt astumatta 😉
Suomen Golf-liiton mukaan jos pallo jää alastulojälkeensä niin sen saa vapaasti asettaa max 15 cm päähän.
jos tätä sääntöä ei voi soveltaa niin sitten esim pelaamaton paikka yhdellä rankulla!
Hohhoijaa… Aina näissä sääntökysymyksissä meillä kaikilla on hatusta vedettyjä mutu-tulkintoja. Mutta olen jokseenkin varma, että sääntöjen mukaan alastulojälkeensä uponnutta palloa ei saa VAPAASTI ASETTAA 15 cm:n päähän. Säännön 25-2 mukaan omaan alastulojälkeensä pallon saa pelialueen lyhyeksi leikatulla osalla nostaa, puhdistaa ja pudottaa rangaistuksetta mahdollisimman lähelle alkuperäistä sijaintikohtaa, ei kuitenkaan lähemmäksi reikää.
Hatunnosto tiikeri metsä:lle, joka jaksoi tarttua yhteen palstan ongelmista. Ennen siihen menemistä lisään hänen vastaukseensa vielä, että viheriöllä pallo nostamisen ja puhdistamisen jälkeen asetetaan, ei pudoteta.
Tämän palstan suurin ongelma on juuri tuon sääntötiedon kaivaminen pelaajilta, jotka eivät yksinkertaisesti tunne sääntöjä riittävän hyvin, jos lainkaan. Sitten kun näitä kysymyksiä puidaan täällä, valitettavan monille jää väärä käsitys jostakin tapauksesta tai säännöstä ja kentällä tämä väärä käsitys yhä edelleen leviää. Ottakaa nyt hyvät ystävät se sääntökirja edes kerran käteen ja lukekaa se. Saatuanne kimmokkeen lukekaa myös Leppävuoren sääntöpalstaa Golf-lehden nettisivuilta. Ja sitten kun kärpänen todella iskee, ostakaa Decisions-kirja ja uppoutukaa siihen. Sieltä muuten löytyy tosi mielenkiintoisia tulkintoja.
Kokemusteni perusteella hyvä sääntötuntemus ja niiden oikea soveltaminen pudottaa keskimäärin yhden lyönnin jokaisesta kierroksesta ihan pelkästään parhaan mahdollisen (sallittavan) droppauspaikan löytämisen muodossa. Tämä siis tietenkin verrattuna huonoon tai olemattomaan sääntötuntemukseen.
ts kirjoitti: (16.8.2004 22:43:43)
Mielenkiintoinen näkemys tuo liikuteltava haitta.Uskoisin kuitenkin hakkeen olevan kentälle tarkoitettu ja sinne jätettävä aines, joka siten onkin luontoon kuuluvaa sen jälkeen kun se on levitetty. Ennemminkin sanoisin sen olevan juuri Irrallinen Haittatekijä (IH) kuten esim irtokivet ym jolloin pallon liikkumisesta seuraisi rangaistus.
Tässä on mustaa valkoisella,missä väität haketta irralliseksi haittatekijäksi.
Kuten sanoin,netti ei unohda mitään.tuplabogi kirjoitti: (11.4.2012 12:04:18)
ts kirjoitti: (16.8.2004 22:43:43)
Mielenkiintoinen näkemys tuo liikuteltava haitta.Uskoisin kuitenkin hakkeen olevan kentälle tarkoitettu ja sinne jätettävä aines, joka siten onkin luontoon kuuluvaa sen jälkeen kun se on levitetty. Ennemminkin sanoisin sen olevan juuri Irrallinen Haittatekijä (IH) kuten esim irtokivet ym jolloin pallon liikkumisesta seuraisi rangaistus.
Tässä on mustaa valkoisella,missä väität haketta irralliseksi haittatekijäksi.
Kuten sanoin,netti ei unohda mitään.Siis tuohan on pohdintaa konditionaalimuodossa hakkeen statuksesta, sitten unohdat tuolta yhden viestin ihan kokonaan:
Alkuperäiseen kysymykseen on haettu nyt sitten vastaus taholta johon allekirjoittanutkin luottaa sääntöasioissa.Hake on koneellisesti työstettyä, eli siten liikuteltava haitta ja sen saa pala palalta poistaa ja pallon liikkumisesta tuota tehdessä ei seuraa rangaistusta. Toisin sanoen Snakes oli oikeassa.
Hakkeen levittämisen järkevyydestä käytiin sitten jatkokeskustelu, joka ei kylläkään mahdu tähän.
Siinähän on tuon keskustelun lopullinen tulos.Hake on hieman kimurantti juttu, vaikka periaatteessa se on täysin selvä. Hake on ihmisen puusta valmistama (’manufactured’) aines, jota käytetään vasiten erilaisiin tarkoituksiin. Siispä määritelmän mukaan se on haitta. Yleensä, ellei peräti aina hakepalaset ovat niin pieniä, että niitä voi vaivatta liikutella, joten hake on siis liikuteltava haitta. Kiinteää haittaa siitä ei kovin helpolla aikaiseksi saa, ellei sellaisena haluta pitää hakkeella päällystettyä tietä, joka siis rakenteena on kiinteä haitta (siis se päällyste). Kuitenkin irrallinen hakepalanen tielläkin on liikuteltava haitta.
Kimuranttius taasen tulee siitä, ettei säännöissä esiinny sanaa hake, ei edes sanakirjasta löytämääni hakkeen englanninkielistä vastinetta ’woodchip’. Sen sijaan esim. Dec 23/14 sisältää termin ’wood chip’, jonka status tuossa deccarissa ainakin oman tulkintani mukaan on irrallinen luonnonhaitta. Niinpä tässä sitten käy, että jos ja kun lähtee etsimään kirjoitettua tekstiä hakkeen statuksesta, törmää sanapariin ’wood chip’ ja päätyy haitan sijaan irralliseen luonnonhaittaan. Nyt herääkin kysymys, ymmärtävätkö englanninkieliset ihmiset tuon sanaparin hakkeena vai kenties lastuina ja milloin minäkin. Silläkään ei pitäisi olla mitään merkitystä, koska lastutkin ovat ihmisen tuottamia ja siten niitäkin voi pitää haittoina. Lastuja ei kuitenkaan yleensä tuoteta ihan vasiten kuten ei sahanpuruakaan. Toisaalta nuotiota sytyttelevä mökkiläinen usein valmistaa pilkkeitä ja lastuja aivan tarkoituksella, joten ainakin nämä kädentaitojen tuotteet olisivat määritelmän mukaan haittoja.
Missä siis kulkee raja haitan ja irrallisen luonnonhaitan välillä? Kiveen kirjoitettua vastausta tähän ei voine antaa, mutta jotakin osviittaa kentällä tapahtuville tulkinnoille voi jokainen itselleen kehitellä miettimällä erilaisten puunkappaleiden syntyä ja tarkoitusperää. Kilpailussa asiaa ei onneksi tarvitse pohtia, soitto tuomarille riittää. Hän sitten ratkaisee asian hyväksi näkemällään ja kyseiseen tilanteeseen parhaiten sopivalla tavalla.
KL kirjoitti: (11.4.2012 15:43:44)
Hake on hieman kimurantti juttu, vaikka periaatteessa se on täysin selvä. Hake on ihmisen puusta valmistama (’manufactured’) aines, jota käytetään vasiten erilaisiin tarkoituksiin. Siispä määritelmän mukaan se on haitta. Yleensä, ellei peräti aina hakepalaset ovat niin pieniä, että niitä voi vaivatta liikutella, joten hake on siis liikuteltava haitta. Kiinteää haittaa siitä ei kovin helpolla aikaiseksi saa, ellei sellaisena haluta pitää hakkeella päällystettyä tietä, joka siis rakenteena on kiinteä haitta (siis se päällyste). Kuitenkin irrallinen hakepalanen tielläkin on liikuteltava haitta.Kimuranttius taasen tulee siitä, ettei säännöissä esiinny sanaa hake, ei edes sanakirjasta löytämääni hakkeen englanninkielistä vastinetta ’woodchip’. Sen sijaan esim. Dec 23/14 sisältää termin ’wood chip’, jonka status tuossa deccarissa ainakin oman tulkintani mukaan on irrallinen luonnonhaitta. Niinpä tässä sitten käy, että jos ja kun lähtee etsimään kirjoitettua tekstiä hakkeen statuksesta, törmää sanapariin ’wood chip’ ja päätyy haitan sijaan irralliseen luonnonhaittaan. Nyt herääkin kysymys, ymmärtävätkö englanninkieliset ihmiset tuon sanaparin hakkeena vai kenties lastuina ja milloin minäkin. Silläkään ei pitäisi olla mitään merkitystä, koska lastutkin ovat ihmisen tuottamia ja siten niitäkin voi pitää haittoina. Lastuja ei kuitenkaan yleensä tuoteta ihan vasiten kuten ei sahanpuruakaan. Toisaalta nuotiota sytyttelevä mökkiläinen usein valmistaa pilkkeitä ja lastuja aivan tarkoituksella, joten ainakin nämä kädentaitojen tuotteet olisivat määritelmän mukaan haittoja.
Missä siis kulkee raja haitan ja irrallisen luonnonhaitan välillä? Kiveen kirjoitettua vastausta tähän ei voine antaa, mutta jotakin osviittaa kentällä tapahtuville tulkinnoille voi jokainen itselleen kehitellä miettimällä erilaisten puunkappaleiden syntyä ja tarkoitusperää. Kilpailussa asiaa ei onneksi tarvitse pohtia, soitto tuomarille riittää. Hän sitten ratkaisee asian hyväksi näkemällään ja kyseiseen tilanteeseen parhaiten sopivalla tavalla.
Miksi hake eroaisi statukseltaan esim kivimurskasta tienpäällysteenä? Pallon ollessa hakkeella päällystetyllä tiellä voi pelaaja nyt siis tilanteen mukaan valita, vapautuuko kiinteästä vai liikuteltavasta haitasta? Toisaalta tien ollessa julistettu kentän oleelliseksi osaksi pelaaja voisi vapautua hakkeesta 24-1 mukaisesti ja droppailla palloa riittävän monta kertaa, jotta vapautuu koko tiestä? Ainahan pallo jonkun lastun päällä makaa, mikäli niitä tarpeeksi on. Ei tunnu kovin järkeenkäyvältä.
Mielestäni hakkeen status kentällä pitäisi määritellä uudestaan, ei siitä muita rakennelmia juuri tehdä kuin päällystettyjä polkuja, jotka ovat määritelmän ja deccarin mukaan kiinteitä haittoja. Muuten pitkin kentän reunoja leviteltynä hake joutaisi olemaan irrallinen luontokappale kuten sora tai murskepalanen.ep2305 kirjoitti: (11.4.2012 20:42:46)
Miksi hake eroaisi statukseltaan esim kivimurskasta tienpäällysteenä? Pallon ollessa hakkeella päällystetyllä tiellä voi pelaaja nyt siis tilanteen mukaan valita, vapautuuko kiinteästä vai liikuteltavasta haitasta? Toisaalta tien ollessa julistettu kentän oleelliseksi osaksi pelaaja voisi vapautua hakkeesta 24-1 mukaisesti ja droppailla palloa riittävän monta kertaa, jotta vapautuu koko tiestä? Ainahan pallo jonkun lastun päällä makaa, mikäli niitä tarpeeksi on. Ei tunnu kovin järkeenkäyvältä.
Mielestäni hakkeen status kentällä pitäisi määritellä uudestaan, ei siitä muita rakennelmia juuri tehdä kuin päällystettyjä polkuja, jotka ovat määritelmän ja deccarin mukaan kiinteitä haittoja. Muuten pitkin kentän reunoja leviteltynä hake joutaisi olemaan irrallinen luontokappale kuten sora tai murskepalanen.Käsitellään tuota kivimurskaa sitten erikseen, edellisessä viestissäni käsittelin puusta erilaisilla työstimillä valmistettavia kappaleita, en kivestä tehtyjä.
Todellakin, jos ja kun hake on liikuteltava haitta ja tien keinotekoinen päällyste kiinteä haitta, niin pelaaja voi vapautua niin säännön 24-1 kuin säännön 24-2 perusteella, aivan mikä hänestä sopivimmalta tuntuu. Muistetaan kuitenkin, että säännön 24-1 perusteella pelaaja ei saa palloaan tieltä pois, koska palloa ei droppailla, vaan asetetaan takaisin paikoilleen sen liikuttua haittaa poistettaessa. Sitten taas, jos tie on paikallissäännöillä määritelty kentän oleelliseksi osaksi, niin sieltä ei ilman penaltteja droppailla palloa yhtään minnekään. Kentän oleellinen osa tarkoittaa juuri sitä mitä se sanookin, toisin sanoen sieltä pelataan tai itketään ja pelataan.
Nyt joku tietenkin sanoo, että vaikka tie on määritelty kentän oleelliseksi osaksi, niin se hake siellä tiellä on kuitenkin liikuteltava haitta ja siitä saa vapautua säännön 24-1 perusteella. Minun mielestäni hake ko. tien päällysteenä menettää haitan statuksen, jos ko. tie on kentän oleellinen osa. Tällaisesta tilanteesta minulle ei kuitenkaan ole omakohtaisia kokemuksia, joten en voi asiasta olla varma, mutta näin minä sen näkisin. Toisaalta, vaikka hake säilyttäisikin haitan statuksensa, ei tieltä kuitenkaan pääsisi pois ilman penaltteja. Haketta saisi siirrellä, mutta pallo olisi sen liikkuessa kuitenkin palautettava takaisin paikoilleen, kuten säännössä 24-1 kerrotaan.
Mitä kivimurskaan tulee, niin sillä(kin) päällystetty tie on kiinteä haitta ja yksittäinen (ihmisen työstämä) kivenmurikka on liikuteltava haitta. Kivet ovat kuitenkin siitä hankalia, että ilman erityistä koulutusta tahi kokemusta seulotun ja murskatun kiven erotteleminen toisistaan voi olla vaikeaa. Toisaalta kivi on tunnetusti kovempaa kuin puu, joten sepelin tai kivimurskan mätkiminen mailalla on yleensä mailalle tuhoisampaa kuin puuhakkeen. Siispä voisin kokemuksen ja koulutetun arvauksen yhdistelmällä väittää, että 99,99% pelaajista mieluummin vapautuu kivimurskalla päällystetystä tiestä kiinteän haitan perusteella kuin lähtee siirtelemään yksittäisiä kivenmurenia paremman makuun toivossa.
Jos taas moinen tie olisi paikallissäännöillä määritelty kentän oleelliseksi osaksi, niin kyseessä olisi erään suuresti arvostamani kokeneen tuomarishenkilön sanoin nk. ’voi voi’ -tilanne, jossa pelaajan on vain tyydyttävä osaansa, ja joko pelattava siitä tieltä tai käytettävä muita vaihtoehtoja asianmukaisine rangaistuksineen. Vaikka siinäkin tilanteessa pelaaja voisi käyttää sääntöä 24-1, niin se tuskin suuremmin auttaisi ja lyöntiin käytetty maila kuitenkin kärsisi palloa tieltä lyötäessä.
KL kirjoitti: (11.4.2012 15:43:44)
Hake on hieman kimurantti juttu, vaikka periaatteessa se on täysin selvä. Hake on ihmisen puusta valmistama (’manufactured’) aines, jota käytetään vasiten erilaisiin tarkoituksiin. Siispä määritelmän mukaan se on haitta. Yleensä, ellei peräti aina hakepalaset ovat niin pieniä, että niitä voi vaivatta liikutella, joten hake on siis liikuteltava haitta. Kiinteää haittaa siitä ei kovin helpolla aikaiseksi saa, ellei sellaisena haluta pitää hakkeella päällystettyä tietä, joka siis rakenteena on kiinteä haitta (siis se päällyste). Kuitenkin irrallinen hakepalanen tielläkin on liikuteltava haitta.Kimuranttius taasen tulee siitä, ettei säännöissä esiinny sanaa hake, ei edes sanakirjasta löytämääni hakkeen englanninkielistä vastinetta ’woodchip’. Sen sijaan esim. Dec 23/14 sisältää termin ’wood chip’, jonka status tuossa deccarissa ainakin oman tulkintani mukaan on irrallinen luonnonhaitta. Niinpä tässä sitten käy, että jos ja kun lähtee etsimään kirjoitettua tekstiä hakkeen statuksesta, törmää sanapariin ’wood chip’ ja päätyy haitan sijaan irralliseen luonnonhaittaan. Nyt herääkin kysymys, ymmärtävätkö englanninkieliset ihmiset tuon sanaparin hakkeena vai kenties lastuina ja milloin minäkin. Silläkään ei pitäisi olla mitään merkitystä, koska lastutkin ovat ihmisen tuottamia ja siten niitäkin voi pitää haittoina. Lastuja ei kuitenkaan yleensä tuoteta ihan vasiten kuten ei sahanpuruakaan. Toisaalta nuotiota sytyttelevä mökkiläinen usein valmistaa pilkkeitä ja lastuja aivan tarkoituksella, joten ainakin nämä kädentaitojen tuotteet olisivat määritelmän mukaan haittoja.
Missä siis kulkee raja haitan ja irrallisen luonnonhaitan välillä? Kiveen kirjoitettua vastausta tähän ei voine antaa, mutta jotakin osviittaa kentällä tapahtuville tulkinnoille voi jokainen itselleen kehitellä miettimällä erilaisten puunkappaleiden syntyä ja tarkoitusperää. Kilpailussa asiaa ei onneksi tarvitse pohtia, soitto tuomarille riittää. Hän sitten ratkaisee asian hyväksi näkemällään ja kyseiseen tilanteeseen parhaiten sopivalla tavalla.
Pitihän tuota ”ymmärtävätkö englanninkieliset ihmiset tuon sanaparin hakkeena vai kenties lastuina ja milloin minäkin” vähän ihmetellä – siis Googlelta kysyä.
Hakeasiantuntija Vapo sanoo Hake (wood chips) ja paikalliset, siis skontlantilaiset, käyttävät samaa termiä (wood chip, wood chips, woodchip, woodchips, wood in chips) aika iloisesti, joskin ymmärrettävästi, sekaisin. Yksikin toimija tuottaa haketta Suomesta hankitulla koneella.
Haketta käytetään käsittääkseni pihoilla, puutarhoissa ja golfkentillä istutusten suojaamiseksi ja ’väylän’ vierissä aluskasvillisuuden tukahduttamiseksi (esim. Hirsala). Eikö 24/13 anna analogiaa hakepalojen käsittelyyn? Ja pitää kaiketi olla irrallinen luonnonhaitta sillä päällystetyllä tiellä? Eihän se voi olla jompi kumpi ’at the option of the player’.
Nyt ymmärrän, miksi yksi sääntökouluttaja kerran – raskaasti huokaisten – tokaisi: ’Hake golfkentällä on kiellettävä!’ Kimurantti juttu.
k. editoi: (12.4.2012 10:32:47)
Eikö 23/14 anna analogiaa hakepalojen käsittelyyn muuallakin kuin tiellä?[eikä 24/13]
KL kirjoitti: (11.4.2012 23:39:22)
ep2305 kirjoitti: (11.4.2012 20:42:46)
Miksi hake eroaisi statukseltaan esim kivimurskasta tienpäällysteenä? Pallon ollessa hakkeella päällystetyllä tiellä voi pelaaja nyt siis tilanteen mukaan valita, vapautuuko kiinteästä vai liikuteltavasta haitasta? Toisaalta tien ollessa julistettu kentän oleelliseksi osaksi pelaaja voisi vapautua hakkeesta 24-1 mukaisesti ja droppailla palloa riittävän monta kertaa, jotta vapautuu koko tiestä? Ainahan pallo jonkun lastun päällä makaa, mikäli niitä tarpeeksi on. Ei tunnu kovin järkeenkäyvältä.
Mielestäni hakkeen status kentällä pitäisi määritellä uudestaan, ei siitä muita rakennelmia juuri tehdä kuin päällystettyjä polkuja, jotka ovat määritelmän ja deccarin mukaan kiinteitä haittoja. Muuten pitkin kentän reunoja leviteltynä hake joutaisi olemaan irrallinen luontokappale kuten sora tai murskepalanen.Käsitellään tuota kivimurskaa sitten erikseen, edellisessä viestissäni käsittelin puusta erilaisilla työstimillä valmistettavia kappaleita, en kivestä tehtyjä.
Todellakin, jos ja kun hake on liikuteltava haitta ja tien keinotekoinen päällyste kiinteä haitta, niin pelaaja voi vapautua niin säännön 24-1 kuin säännön 24-2 perusteella, aivan mikä hänestä sopivimmalta tuntuu. Muistetaan kuitenkin, että säännön 24-1 perusteella pelaaja ei saa palloaan tieltä pois, koska palloa ei droppailla, vaan asetetaan takaisin paikoilleen sen liikuttua haittaa poistettaessa. Sitten taas, jos tie on paikallissäännöillä määritelty kentän oleelliseksi osaksi, niin sieltä ei ilman penaltteja droppailla palloa yhtään minnekään. Kentän oleellinen osa tarkoittaa juuri sitä mitä se sanookin, toisin sanoen sieltä pelataan tai itketään ja pelataan.
Nyt joku tietenkin sanoo, että vaikka tie on määritelty kentän oleelliseksi osaksi, niin se hake siellä tiellä on kuitenkin liikuteltava haitta ja siitä saa vapautua säännön 24-1 perusteella. Minun mielestäni hake ko. tien päällysteenä menettää haitan statuksen, jos ko. tie on kentän oleellinen osa. Tällaisesta tilanteesta minulle ei kuitenkaan ole omakohtaisia kokemuksia, joten en voi asiasta olla varma, mutta näin minä sen näkisin. Toisaalta, vaikka hake säilyttäisikin haitan statuksensa, ei tieltä kuitenkaan pääsisi pois ilman penaltteja. Haketta saisi siirrellä, mutta pallo olisi sen liikkuessa kuitenkin palautettava takaisin paikoilleen, kuten säännössä 24-1 kerrotaan.
Mitä kivimurskaan tulee, niin sillä(kin) päällystetty tie on kiinteä haitta ja yksittäinen (ihmisen työstämä) kivenmurikka on liikuteltava haitta. Kivet ovat kuitenkin siitä hankalia, että ilman erityistä koulutusta tahi kokemusta seulotun ja murskatun kiven erotteleminen toisistaan voi olla vaikeaa. Toisaalta kivi on tunnetusti kovempaa kuin puu, joten sepelin tai kivimurskan mätkiminen mailalla on yleensä mailalle tuhoisampaa kuin puuhakkeen. Siispä voisin kokemuksen ja koulutetun arvauksen yhdistelmällä väittää, että 99,99% pelaajista mieluummin vapautuu kivimurskalla päällystetystä tiestä kiinteän haitan perusteella kuin lähtee siirtelemään yksittäisiä kivenmurenia paremman makuun toivossa.
Jos taas moinen tie olisi paikallissäännöillä määritelty kentän oleelliseksi osaksi, niin kyseessä olisi erään suuresti arvostamani kokeneen tuomarishenkilön sanoin nk. ’voi voi’ -tilanne, jossa pelaajan on vain tyydyttävä osaansa, ja joko pelattava siitä tieltä tai käytettävä muita vaihtoehtoja asianmukaisine rangaistuksineen. Vaikka siinäkin tilanteessa pelaaja voisi käyttää sääntöä 24-1, niin se tuskin suuremmin auttaisi ja lyöntiin käytetty maila kuitenkin kärsisi palloa tieltä lyötäessä.
Minäkin muistan vielä tämän hake kysymyksen ,kun se 10 vuotta sitten nousi ensimmäisen kerran tapetille.
Silloin golfväki oli laajasti sitä mieltä,että hake olisi irrallinen haittatekijä.
Sitä perusteltiin sen tarkoituksella.
Sillä oli metsän reunoissa tarkoituksena lannoitus.
Tuotiin julki myös se seikka,että sillä suojeltiin reunapuustoa,kun puut kuolivat väylän reunoilta juuriston kärsittyä.
Monet epäilivät,että parin vuoden maatumisen jälkeen hakepalasta ei erota enää oksankappaleesta.
Sitten tuli kuitenin ylemmältä taholta tulkinta liikuteltavasta haitasta.
Mone tuomarit oli muutoi asiasta eri mieltä.
Näin minä tämän historian muistelen.
Näitä hakepolkujahan on yleensä metsän sisällä oiottaessa griiniltä seuraavalle lyöntipaikalle,ei juuri muualla kuin metsässä.
Kuka siitä polulta ottaa vapaata droppia joutuakseen metsään.
Paremminhan se pallo siinä polulla makaa.Kuten jo aiemmin kerroin,niin hakkeesta on lukuisia paikallissääntöversioita eri kentillä.
Parhaimpana pidän,että hake on kentän oleellinen osa.
Pelaaja voi poistaa yksittäisen hakkeenpalan/paloja, mutta mikäli pallo likkuu,niin pelaajaa rangaistaan yhdellä lyönnillä ja pallo siirretään takaisin.
Vaihtoehtona liikuteltavan haitan mukaan viimeinen lause.Minulla on jostain jäänyt sellainen muistikuva,ettei haketta käytetä pohjoismaita lukuunottamatta missään päin maailmaa materiaalina golfkentillä,koska siitä saa paremman hinnan levyteollisuuden raaka-aineena muuallapäin maailmaa,joten sen rooli ei ole selvä golfsäännöissäkään.
Tosin meilläkin on sanasta chip kehitetty verbi sipseeraus,jota puutarhurit käyttää.
k. kirjoitti: (12.4.2012 10:32:47)
Haketta käytetään käsittääkseni pihoilla, puutarhoissa ja golfkentillä istutusten suojaamiseksi ja ’väylän’ vierissä aluskasvillisuuden tukahduttamiseksi (esim. Hirsala). Eikö 23/14 anna analogiaa hakepalojen käsittelyyn? Ja pitää kaiketi olla irrallinen luonnonhaitta sillä päällystetyllä tiellä? Eihän se voi olla jompi kumpi ’at the option of the player’.Ei liikuteltava haitta voi muuttua irralliseksi luonnonhaitaksi sijaintinsa perusteella (pl. kivet hiekkaesteessä -paikallissääntö). Siksipä tuo Dec 23/14 suomalaisen silmissä antaakin vähintäänkin harhaanjohtavan kuvan hakkeen statuksesta, jos tuolla sanaparilla ’wood chip’ ylipäätään tarkoitetaan haketta tuossa deccarissa.
Tästä asiasta ei muuten kannata lähteä taittamaan peistä englantia äidinkielenään puhuvan golffarin kanssa, sen verran siinä saa olla havaintomateriaalia käsillä ennen kuin yhteinen sävel löytyy. Eikä välttämättä löydy sittenkään…
-
JulkaisijaArtikkelit