(Turhaa) pohdiskelua

[KL]

Tämänkertainen (tarpeeton?) pohdiskeluni juontaa juurensa osittain tälläkin palstalla käytyyn keskusteluun, jossa nykyiselle määritelmälle ’irrallinen haittatekijä’ pohdittiin vaihtoehtoa. Yksi niistä oli ’luonnollinen (tai luontoon kuuluva) tekijä’. Tuossa keskustelussa nykyistä sanavalintaa pidettiin jonkin verran harhaanjohtavana, koska sana ’haitta’ viittaa ihmisen valmistamaan esineeseen eikä ylipäätään ole johdonmukainen näiden kahden käsitteen englanninkielisiin määritelmiin nähden. Muistan menneiltä vuosilta ruotsinkielisen määritelmän haitalle ja se oli ’tillverkade föremål’, eli ’valmistetut esineet’. Tässä tietenkin viitataan ihmisen valmistamiin esineisiin. Tämän määritelmän avulla on ollut aika kivutonta erottaa ’haitat’ ’irrallisista haittatekijöistä’. Vai onko? Istutettujen puiden juurella käytetään usein puusta tehtyä haketta. Koska hake on ihmisen tekemä, se on sääntöjen märitelmän mukaan haitta. Joillakin kentillä hake on kuitenkin paikallissäännöissä määritelty irralliseksi haittatekijäksi. Kumpaa se sitten oikeasti on? Entäpä metsästä kaadettu mänty, josta oksat on karsittu ja kuori jyrsitty pois? Onko se ’valmistettu esine’ vai ’irrallinen haittatekijä’, jos se lojuu yksinään tien varressa? Entä jos se on laitettu polun varteen kahden poikittaisen pöllin varaan istuimeksi, onko se silloin ’valmistettu esine’ ja sitä myöten sääntöjen tarkoittama haitta? Kysymys kuuluu: missä vaiheessa luonnossa esiintyvä esine/materiaali muuttuu ihmisen valmistamaksi? Onko loppuun asti hiottu kirveen puinen varsi haitta vai ei? Entä puunukke, jonka valmistamisen paikallinen Vaahteramäen Eemeli on aloittanut, mutta viimeistely uupuu? Mihin raja vedetään? Ja tiukkapipoille: tämä on vain pohdiskelua eikä tässä edes haeta absoluuttista totuutta, vaan ainoastaan näkökulmia.

[Nimetön]

Samaa mieltä KL:n kanssa irrallinen haittatekijä on huono käännös.
Hakehan on koneellisesti ihmisen tekemää eli liikuteltava haitta.
Puusta irronnut oksa irrallinen haittatekijä riippumatta siitä,onko se irronnut itsestään vai sahattu.
Myöskin esim .35mm:n murskaimella tehty sepelinpalanen on liikuteltava haitta.
Samankokoinen luonnon kivi on irrallinen haittatekijä.
Mitenkäs on kuollut hirvi kentällä ja vastaavasti kuollut lehmä kentällä?
Tätäkin voi pohtia.

[Nimetön]

Eiköhän tämä kaadettu ,karsittu ja kuorittu puu ole kentänhoitajan tekemä poisvietäväksi tarkoitettu yhden puun kasa ja siitä saa vapaan dropin.
Mikäli se on nostettu penkiksi,se lienee kiinteä haitta ja siitä saa vapaan dropin.
Kirveenvarsi on taasen liikuteltava haitta .

[KL]

piispanen kirjoitti: (9.6.2008 21:55:04)
Mitenkäs on kuollut hirvi kentällä ja vastaavasti kuollut lehmä kentällä?

Tuo on helppo: kuollut eläin on irrallinen haittatekijä ja elävä eläin on ulkopuolinen tekijä.

Mutta entäs puolikuollut klubituuppari….? Liekö peräti ulkopuolinen haittatekijä…?

[vieraspelaaja]

Säännöissä on paljonkin vastaavanlaisia määritelmiä, joita koskevat rajatapaukset ovat etukäteen teoreettisesti erittäin vaikeita. Hyvin suuri tekijä on myös kulttuuriero; suomessa lakeja/sääntöjä luetaan saksalaisen perinteen mukaisesti äärimmäisen tiukasti sanamuodon mukaan; jos laki koskee kanoja, se ei koske kukkoa, ellei niin ole nimenomaisesti säädetty. Englantilainen lähtökohta on se, että ’sääntö’ on jotain joka on jollain epämääräsellä tasolla kuitenkin olemassa, ja sääntöjen sanamuodot kuvaavat säännön sisältöä ja henkeä joko paremmin tai huonommin. Äkkiä katsottuna merkittävällä sanamuotomuutoksilla ei välttämättä ole ollut tarkoitus muuttaa säännön sisältöä, ainoastaan kuvata sitä paremmin. Viimeksi näin on muutettu vesiestesäännön sanamuotoa niiltä osin, millainen näyttö pitää olla siitä, että pallo on kadonnut vesiesteeseen.
Käytännössä täsmällistä teoreettista rajaa ei edes tarvitse tietää, koska kentällä ei tapahdu kuin yksittäisiä konkreettisia tapauksia. Tuomari voi vallan mainiosti myöntää, että ei kykene määrittelemään, minkä kokoisena bunkkerihiekanjyvänen muuttuu irtokiveksi, jonka saa paikallissäännön mukaan poistaa. Riittää, että hän osaa sanoa, onko se kikkare, jota pelaaja haluaisi liikuttaa, paikallissäännön tarkoittama irtokivi vai ei. Pääasia on, että myös seuraava pelaaja, joka kysyy samasta kikkarasta, saa saan vastauksen.

[Julkaisija]

Artikkelit