-
JulkaisijaArtikkelit
-
Tuli loman aikana pyörähdetty mm. Englannissa ja pitihän sitä klubilla päästä käymään, vaikkei mailoja matkassa ollut eikä aikaa täydelle rundille. Tuttavani isä harrastaa golfia, tosin ilman tasoitusta, maksamalla gf:n £10-20 per kierros. Selitys alhaisiin kierroskustannuksiin on kuulemma se, että monet maanviljelijät muuttivat pellot kentiksi noin 10 vuotta sitten ja nyt on hieman ylitarjontaa. Toki Englannista löytyy myös suljettuja ja kalliita kenttiä. Tämä kenttä, missä pyörähdin, oli kunnallinen kenttä n. 70 km päässä Lontoon keskustasta. Arkisin 18 reikää maksaa 24 e ja viikonloppuisin n. 30 e. Klubin jäsenmaksu on 90 e ja pelikausimaksu 800 e arkipäiville ja n. 1000 e kaikille päiville. 9-reikäinen par3 kentän gf oli 6e. Reikien pituus oli 100 m molemmin. Em. Maksuihin on tarjolla lisäksi juniori ja seniorialennuksia. Esim. maksamalla juniorimaksun 8-15 e, maksaa par3 rata vain 2 e kierros!!!! Verrattain halpaa, verrattuna muuhun elämiseen sillä seudulla, esim. tuttavani keskiluokkaisen erillistalon arvo n. 500 – 700 000e. Klubilla käydessä oli merkille pantavaa huomata, että monet, kuten me, pyörähtivät rangella lyömässä korin palloa (60 palloa 3,75 e) mukanaan vain pari mailaa. Mailat oli useimmiten ostettu proshopin kierrätyskorista muutamalla punnalla per kappale. Minulla on vain hyvin suppea näkemys golffin pelaamisesta Englannissa, mutta kannattaa kiinnittää muutamaan asiaan huomiota: – harjoitteleminen on halpaa, etenkin par3 kentällä. Rangella käydään välillä vain pyörähtämässä – kortiton pelaaminen on mahdollista gf:llä ja klubiin on mahdollista kuulua ilman kausipelimaksua. – Gf pelaaminen on järkevän hintaista, mutta verrattuna par3 rataa huomattavasti kalliimpaa -> gf:llä ei kannata mennä täysimittaiselle kentälle opettelemaan pelaamista. – Kausipelimaksu on yllättävän korkea => pitää pelata väh. kerran viikossa => kausipelaajat osaavat todennäköisesti pelata sujuvasti.
Mielenkiintoista kuulla ensikäden kommentteja muista maista.
Minusta tuo pelikausimaksu ei ole lainkaan kallis edes gf:n verrattuna. Täytyy muistaa, että noilla leveysasteilla kentät ovat auki koko vuoden, jolloin aktiivinen golffari pelaa helposti 80 kierrosta tai yli. Tämä tekee kierrosta kohden vain 12,5 € tai vähemmän. Gf-tasoon pääsee jo pelaamalla vain n. 40 kierrosta vuodessa.
Yllättävän isoja pallokoreja on tarjolla, peräti 60 palloa! Meilläpäin tas mennään kohti pienempiä, yhden euron koreja, joissa on 15-17 palloa.
Järkevää toimintaa. Tosta Suomessakin pitäisi ottaa oppia. Eli vaikkapa kenttien yhteyteen par3 kenttiä, joissa opetellaan pelaamista ja joiden greenfee maksut on halpoja.
Pennut ja aloittelijat pääsisi sinne mellastamaan ja harjoittelemaan lyöntejä. Paremmatkin pelaajat voisi hyödyntää niitä lyhyiden rautojen/wedgepelin harjoittelualueena.
Rangen käyttömaksu joko jäsenmaksussa tai kausikorttina rangelle. 2 egee kori palloja on sikahinta. Luulisi kentän jäsenistön pelitason hiukan nousevan kun ihmiset viitsisivät käydä enemmän rangella.
No Englannissa golfkulttuuri onkin hiukka pidemmällä kuin Suomessa ja onhan noita mainitsemiani juttuja siellä täällä. Enemmän vaan tarvitaan.
Vaikuttaa kaikin puolin toimivalta,,,, mutta kuinka poimia parhaat puolet tänne ja ennenkaikkea KUKA MAKSAA nämä halutut par3 kentät??
Rangehinnoittelun loiventamista kannatan ehdoitta.
Nyt tää taas alkaa…………….kunnalliset-yhdistys-oy jne.
Mielestäni on eisittämässäni toimintavassa on hyvä, että aloittaminen on tehty todella helpoksi. Siihen en osaa vastata, en huomannut kysyä, että kysyykö cadimaster jotain greencardia tai kyttääkö Marshall pelaamista. Tosiasia kuintenkin on, että kaverini isukki pääsee pelaamaan ilman virallista tasoitusta ja harjoitteleminen on halpaa.
Kovin paljon aikaa ei ollut paneutua paikallisten kenttien rahoituspuoleen, mutta käsitääkseni lähistöllä oli myös linnanherran rahoittama kenttä. Saman herran mailla on mm. paikallinen tavallinen krikettikenttä. En usko, että linnanherra ihan ilman voitontavoittelua kenttiä ym. rakennuttaa.
Onkohan suomalaisessa ja englantilaisessa systeemissa se suuri ero, että engelsmanneilla on kapiteelia ja meillä ei. Englesmanni pistää kentän pystyy omille maille ja kerää tuoton pitkällä aikavälillä, suhdetoimintana yms. hyötynä, mutta meillä rakennetaan pienellä alkupääomalla kenttiä, koska uskotaan hyvään nopeasti tuottavaan bisnekseen.
Nimetön[quote]
Nyt tää taas alkaa…………….kunnalliset-yhdistys-oy jne.
[/quote]🙂
Pari syytä miksi kentät toimivat halvemmalla Brittein saarilla kuin Suomessa:
– maa ei roudi, joten kentän rakentaminen ja kunnossapito on monilta osin halvempaa
– kenttä on auki koko vuoden, joten potentiaalisia asiakkaita riittää enemmän
– kenttähenkilökunnan kustannukset eivät kuitenkaan suhteessa nouse pidemmän kauden vuoksi yhtä paljon kuin mitä pelaajien määrä
– hoidollisesti homma on kevyempää puuttuvien lumi-, jääpeitteen ja pakkasten ansiosta
Monia muitakin syitä varmasti löytyy, mutta nämä nyt ensimmäisenä tulivat mieleeni.
Toisaalta keksituloisen palkka sillä seudulla taitaa olla 1,5 kertainen meihin verrattuna, lippu alasarjojen futismatsiin maksaa 10 – 20 e, liigamatsiin alkaen n. 25 e jne, eli näihin verrattuna par3 –radan kierrosta voisi melkein verrata meikäläisen uimahallissa käyntiin.
Ehkä yksi ero meidän ja engelsmannien välillä on, että siellä golf on harrastus muiden joukossa. Ja kuten monessa harrastuksessa, harrastukseen voi kuluttaa vähän tai hemmetin paljon (mm. kalliit kentät). Meillä golf on ollut vähän ns. eliittiharrastus ja kaikki maksaa suunnilleen yhtä paljon ja kaikki pääsee kaikille kentille pelaamaan. Sosialismia parhaimmillaan :-).
Muuten, kun puhutaan pitkästä kaudesta, väitän, että Suomessa kenttien aukipitäminen läpi vuoden, jos se olisi mahdollista, olisi taloudellisesti kannattamatonta. Kenttää kiertäisi vain osa kausipelaajista. Gf-tulot tai muut ekstratulot toiminnan kattamiseksi olisivat todella vähäiset.
Eiköhän ole tästä aiheesta jo tarpeeksi mielpiteitä kirjoittanut. Lopuksi täytyy todeta, että oli hauska nähdä, että golfia voi harrastaa myös edullisesti ja vaivattomasti ja usein mainittu ’fakta’, että golffin pelaaminen mailmalla on kallista on vain osa totuus. Toki turistilta nyhdetään kaikki mitä mahdollista ja turistikenttien gf:t tullevat yhä nousemaan.
En oikein ymmärtänyt tuota eliittijuttua. Jos kentän rakentaminen Suomessa olisi jotenkin hyväkatteista hommaa, niin aivan varmasti joku tarjoaisi mahdollisuutta pelaamiseen selvästi halvemmalla kuin mitä nykyisin. Sellaista on bisnes aina ja kaikkialla, kysyntä määrää tarjonnan ja sitä kautta hintatason.
Kirjoitetaan vielä kun KL kysyi.
Sillä, että golf on englannissa kansan laji, tarkoitan sitä, että käytännössä kenellä tahansa on mahdollisuus helposti aloittaa golfin peluu. Tämäkin tuttu oli harrastanut golffia noin 2 vuotta ja pelaisi enemmän, jos olisi aikaa. Parin vuoden päästä alkaa eläke ja silloin hän todennäköisesti osaa pelata, tuntee pelikavereita ja on valmis liittymään klubiin ja hankkimaan pelioikeuden.
Suomessa vastaavat tungetaan greegard-putken läpi ja tuputetaan osaketta, pelioikeutta ja jäsenyyttä. Heitä on toistaiseksi riittänyt kuin surffilaudan ostajia 80-luvulla. Ei ihme, että rundi kentällä saattaa kestää. Järkevästi ajattelevat eivät sitoudu golffiin, mikäli eivät tiedä varmasti harrastuksen sopivan heille.
Luin Tyryn jutun Vanajanlinnasta. Olin hieman väärässä, että Suomesta puuttuu kapiteelia tehdä kenttiä. Eikös tämä nykyisin 200 osaketta omistava herra omista myös kauniin kentän pohjoisemmassa Suomessa, vai muistanko väärin? Muutoinkin tämä Vananlinna – Hattula konsepti vaikuttaa mielenkiintoiselta. Odotan mielenkiinnolla, milloin Hattulaan pääsee edullisesti pelaamaan ilman greengardia ja Vanajanlinnan gf nousee yli 100 euron, tosin taitaa etäjäsenet olla vielä Hattulalle liian hyvä bisness ja jo 80 e kova gf-hyvästä kentästä.
Toinen valopilkku meidän golfgenressä on Vihdin gf:t 28-39 e ja heidän tj:n kannanotot golfbussinesta. Vihdin gf:t alkaa olla sillä tasolla, että kotona voi kertoa maksaneensa gf:n :-).
Eipä tämän kummempaa, elämme muutoksessa ja eiköhän tuo hintahaitari tule lähivuosina kasvamaan. Tosin joillakin kentillä gf:n hinnannostoilla pönkitetään enemmän pelilippukauppaa kuin osakeyhtiön taloutta tai lisätään kentän väljyyttä.
Olen itse asunut jonkin aikaa Englannissa ja pelannut siellä yhden kauden. Tässä kokemuksia golfmahdollisuuksista ja hinnoista Keski-Englannista.
Minulla oli kolme erilaista mahdollisuutta valittavana. Naapurikaupungissa oli yleinen kenttä. Kävin pelaamassa sen pari kertaa. Gf oli muistaakseni £19. Kenttä ei ollut järin hyvässä kunnossa enkä myöskään pitänyt ilmapiiristä, farkkuhousuisia nahkatukkia oli liikaa. Varsinaista klubia ei ollut lainkaan, kierroksen jälkeen mentiin vieressä olleeseen yleiseen pubiin. Kentällä toimi ainakin yksi golfseura. Tulin sellaiseen käsitykseen, että ihmiset pyrkivät yksityisiin klubeihin heti kun varallisuus antoi siihen mahdollisuuden.
Asuinkaupungissani oli yksi kenttä. Naapurini pelasivat siellä ja kävin heidän kanssaan muutaman kerran myös siellä kiertämässä. Klubi oli melko hieno, esimerkiksi golfasusteissa ei ollut mitään asiaa baariin, vaatteet vaihdettiin aina ennen. Klubiin oli käsittääkseni ihmisiä jonossa. Tosin minulle puhuttiin valmiiksi jo jonon ohitus. Liittymismaksu klubiin oli kuitenkin niin suolainen, etten liittynyt. Muistaakseni se olisi ollut toista tuhatta puntaa ja vuosimaksu melkein sama. Naisilla ei ollut asiaa kentälle lauantaisin ennen 13. Kenttä ei kuitenkaan ollut mitenkään erikoisen hyvä. Tosin pelasin siellä talvisaikaan, kesäkunnossa en kenttää kokenut. Klubilla oli aktiivista toimintaa myös golfin ulkopuolelta, bridgeiltoja yms. Baarissa maksettiin erityisellä kortilla, joka kuului vuosimaksuun. Näin taattiin ravintoloitsijan tulot.
Kolmas vaihtoehto oli liittyä business-periaatteella toimivaan klubiin joka sekin toimi parin mailin päässä kotoani. Kyseisellä firmalla oli kymmenkunta kenttää eri puolella Englantia, peri Saksassa ja yksi Espanjassa. Osalla klubeista oli myös jumppa- ja kuntosalit käytössä, ei tosin tällä. Lisäksi heillä oli Klubi (isolla K:lla) Lontoossa, jossa olisi voinut yöpyä Lontoon reissuilla, toki korvausta vastaan mutta edullisesti. Liittymällä tähän klubiin sai kaikkien em. käyttöoikeuden. Liittymismaksu oli tarjoksena ilmainen ja ainoa maksu oli siis kuukausimaksu, muistaakseni noin £80 kuussa. Tähän klubiin liityin ja maksu meni kuukausittain automaattivelotuksena tililtäni.
Kenttä oli uusi, siksi he joutuivat tarjoamaan liittymistä ilmaiseksi. Kenttiä oli 2×18, ihan kivoja kumpikin. Opin pitämään niistä ja osin jopa pelaamaan. Takasivat vielä, että ainakin toisella kentällä on kesägriinit ympäri vuoden.
Tarkastin juuri tilanteen ja huomasin, että omistaja on vaihtunut. Ja nyt Warwickshire klubille rakennetaan kuntosalia ja uimahallia. Konsepti on kuitenkin sama, klubijäsenyys samalla tavalla kun meillä toimii monet kuntosalit.
Kuten huomaatte, mahdollisuuksia on erilaisia. Syitä on monia, yksi varmaan se, että maassa on paljon enemmän pelaajia. Ja maassa on taloudellisia resursseja toisella tavalla kuin meillä täällä. Ja Briteissä tämä jokamiehen oikeus on huomattavasti laajempi käsite kuin meillä täällä. Siksi aikanaan kenttiä syntyi yleisille, yhteisille maille.
Kuten siis sanoin, heti kun varat ja ajankäyttö mahdollistivat, ihmiset siirtyvät yksityisiin klubeihin. Englanti on luokkayhteiskunta ja omaa luokkaa näytetään tällaisilla ulkoisilla merkeillä. Näin on, piditte siitä tai ette.
Lue lisää: Warwickshire Golf Club
Hieno kirjoitus, kiitos. On siis olemassa muutakin vaihtoehtoja kuin meikäläiset oy/ry -pohjaiset kentät pelkkine kesä aktiviteetteineen.
En usko, että meidän potentiaali riittää mainitsemasi kaltaiseen sport-club toimintaan, mutta vinkkisi lienee kaikkien käytettävissä. Mainitsemassa paikassa oli kuntosali yms. aktiviteetit. Ko. järjetely taitaa olla yleistä, koska myös mainitsemani esimerkkiklubi tarjosi kuntosali ja kylpylä? korttia, kokoustiloja yms.
Edes englannissa pelkkä golf ei elätä clubia koko vuotta?
Muuten ko. kunnallisella kentällä oli pukeutumiskoodit, jotka vastasivat meidän käsitystä golfpukeutumisesta. Huvittava pieni mainita pukeutumiskoodeissa oli, että paita on pidettä päällä oman turvallisuuden ja kanssa pelaajien viihtyvyyden vuoksi koko kierroksen ajan.
NimetönKannattaa muista tärkein verrattuna Englantiin tai muihin maihin verrattuna!!
Suomessa pelataan vain noin 5 kk vuodessa. Silti on samat investoinnit ja laite kustannukset kuin vastaaviin maihin verrattuna. Eli jos Englannissa pelaaminen maksaa 30 Egee, niin vastaava kenttä suomessa pitäisi maksaa n. 71 Egee. Mutta kun se maksaakiin useimmiten vaan alle 70 niin pelaaminen täällä onkin paljon halvempaa.
Eli vertailu eri leveysasteen maiden kanssa ei todellakaan kannata!! Tai on ihan v… tyhmää!!
Ei se nyt ihan niin suoraviivaista ole. Jos Suomessa kausi on n. 5 kk ja jossain muualla ympäri vuoden 12 kk, niin Suomessa maksetaan palkkoja suurimmalle osalle henkilökuntaa vain 5 kk, muualla tietysti 12 kk.
Perustamiskulut ja laiteinvestoinnit ovat kait suurin piirtein samat ja ehkä Suomessa kuolettamisajat ovat pitemmät.
Kuten monissa ketjuissa on todettu, gf:n hinnan määrittely riippuu kentän toimintapolitiikasta. Jotkut kuvittelevat hinnottelulla nostavansa imagoa, toiset haluavat pitää kentän väljänä, jotkut haluavat lisätuloja, jolloin on osattava vastata oikein kysyntäpotentiaaliin, yms.
Selvää on, että missään olosuhteissa maksettu gf-maksu ei tuota tappiota vaan on aina lisätuloa vaikka toisenkinlaisia väitteitä jotkut ovat esittäneet.
NimetönTotta toinen puoli. Mutta kun Kiinteät kulut pitää kuolettaa puolta lyhyemmässä ajassa on
Kiinteät kulut on muuten paljon merkittävämmät kuin muuttuvat kulut kuten mainitsemasi palkat jne. Tämän osoittaa ainakin Hirvihaaragolfin laskelmat! Ja tämä pätee siis vain uusille kentille! http://www.hirvihaarangolf.fi/hirvihaarankustannukset.htm Tässä myös on laskettu että gf:t olisi osa kokonaispottia eikä lisätuloa.
Toisaalta on itseään yliarvostavilla kentillä gf-hinta vahvasti imago tekija ja tästä syystä on kentän talous jo huonoissa kantimissa ainakin muutamalla kentällä. Kun ylisuuret gf:t karkottaa tehokkaasti pelaajia…
Hm., nyt varmaan täytyisi selventää käsitteitä. Kiinteät kulut=kuukausittain maksettavat kulut riippumatta pelaaja/asiakasmäärästä.
Pääomakulut=lainat/korot esim. kentän perustamiseen, jotka on jaksotettu ja lyhennetään sovitulla aikataululla. Pääomakulut ovat tietysti kiinteitä kuluja niin kauan kuin velkaa on.
Näitä termejä voitaisiin saivarrella lisää termeillä lyhytaikainen ja pitkäaikainen.
Itse puhuin kuitenkin tai tarkoitin meneillään olevaa aktiivista pelikautta. Jos kenttä on tyhjä, tietyt kulut juoksevat täysin riippumatta kasvaako ruoho rauhassa vai ei? Lentelevätkö divotit tai paikaillaanko greeniosumia.
Eli jos kentällä on tilaa, gf-pelaaja tuo vain tuloa kentälle. Ei menoja.
’Eli jos kentällä on tilaa, gf-pelaaja tuo vain tuloa kentälle. Ei menoja.’
Tuo voidaan tulkita myös legendaarisella järjettömän yritystoiminnan yhteenvedolla – ’Oma työ ei maksa mitään’.
Kerropa mitä kiinteitä lisäkuluja satunnainen gf-pelaaja voisi edes teoriassa aiheuttaa? Siellä muuttuvienkin puolella saattaa vähentää myymättä jäävien kahvipullien määrää.
Kieltämättä parkkipaikka ja klubitalon lattia kuluu hiukan enemmän :=)
Yleensä ottaen gf-pelaajat ovat hyvästä ja heitä kannattaa jopa hiljaisena aikana kentälle houkutella. Pitää kuitenkin muistaa, että gf-pelaajilla tarkoitetaan niitä, jotka maksavat kierroksensa tiskillä. Firmapelioikeuden, pelilippujen, teeoff yms. käyttäjät eivät ole gf-pelaajia.
Jokainen kenttä päättä itse, kuinka paljon gf-pelaajien tulojen varaan taloutta laskevat. Toistaiseksi en ole tavannut yhtää kenttää Suomessa, jolle ulkopuolisen gf-tulot eivät kelpaisi.
Vastoin kuin ritari olettaa, gf-pelaajista voi hiljaisina aikoina koitua jopa kustannuksia. Esim. myöhään syksyllä voidaan pistään toimisto kiinni ja antaa vain pelioikeutettujen kiertää kenttää. Tällöin toimiston miehittäminen gf-pelaajia varten maksaa nemmän mitä, gf:tä myynnistä saadaan tuottoa.
Onhan se teoriassa kuten sanot, mutta epäilenpä palkkaako yksikään kenttä henkilökuntaa gf-pelaajia palvelemaan.
Mutta on esim. golfpiste.comin -etukortin menestys(?)tarina osoitus, että gf-pelaajia tosiaan halutaan erittäin monille kentille.
-
JulkaisijaArtikkelit
Esillä 20 viestiä, 1 - 20 (kaikkiaan 20)
Esillä 20 viestiä, 1 - 20 (kaikkiaan 20)