-
JulkaisijaArtikkelit
-
Tänään kisoissa: Pallo makaa liejussa kastelulaitteen etupuolella ympärillä noin 30 cm pursuaa vettä joka puoleta sekä useita metrejä edessä ja takana. Kokeilin kädinä lyöntipaikkaa, vettä tuli jalkojen alta. Pelaaja kokeilee lyöntiasennossa (20kg kevyempi) ei ehkä tulekaan. Tuomari tulee viereen, pelaaja kysyy lähintä vapauttavaa paikkaa kun vesi oli epämääräisesti levinnyt nurmen alle. Pytää pelaajaa ottamaan lyöntiasennon ja katsoo ettei vettä tule. Sanoi, että siitä lyödään. Siihen totesin että pallohan on tilapäisessä vedessä tuossa liejussa. Tuomarin mukaan se ei ollut, kun jalkojen alta ei tullut vettä ja laiitoi pelaajan siitä lyömään. No eihän siitä liejusta oikein kunnon lyöntiä voinut tehdä, piti yrittää poimia siitä pinnalta ja kylkkärihän siitä tuli. Hyvä birkkupaikka jäi saamatta. Saakeli kun tuossa sääntökirjassa ei ole noita hakutekijöitä, jolla tuon tiedon olisi löytänyt nopeasti.
Sääntö on tuosta asiasta varsin yksiselitteinen: jos vettä näkyy, saa vapautuksen. Lieju ei ole vettä, joten siitä ei anneta vapautusta. Erään opettavan ammattilaisen linjaus tuosta luultavasti olisi, että vapautuksen saa, jos liejusta on vaikea lyödä. Tässä nimenomaisessa asiassa saattaisin olla jopa samaa mieltä, joskin tasapuolienen linjanveto on verraten vaikeaa, mutaa ja liejua kun on niin monenlaista.
KL kirjoitti: (14.8.2011 22:01:15)
Sääntö on tuosta asiasta varsin yksiselitteinen: jos vettä näkyy, saa vapautuksen. Lieju ei ole vettä, joten siitä ei anneta vapautusta. Erään opettavan ammattilaisen linjaus tuosta luultavasti olisi, että vapautuksen saa, jos liejusta on vaikea lyödä. Tässä nimenomaisessa asiassa saattaisin olla jopa samaa mieltä, joskin tasapuolienen linjanveto on verraten vaikeaa, mutaa ja liejua kun on niin monenlaista.Siis siinä pallon ympärillä pursusi vettä ihan urakalla ja vettä oli näkyvillä, joten pallo oli varmasti tilapäisessä vedessä.
KL kirjoitti: (14.8.2011 22:01:15)
Sääntö on tuosta asiasta varsin yksiselitteinen: jos vettä näkyy, saa vapautuksen. Lieju ei ole vettä, joten siitä ei anneta vapautusta. Erään opettavan ammattilaisen linjaus tuosta luultavasti olisi, että vapautuksen saa, jos liejusta on vaikea lyödä. Tässä nimenomaisessa asiassa saattaisin olla jopa samaa mieltä, joskin tasapuolienen linjanveto on verraten vaikeaa, mutaa ja liejua kun on niin monenlaista.Tommoset paikat pitäis vaan oikeissa kisoissa merkitä, koska liejusta ei tätä peliä ole tarkoitus pelata. Sitten on toinen kysymys, paljonko sitä vettä pitää näkyä. Jos se joltain on vahingossa jäänyt merkkaamatta ja kyse on todellakin liejusta, saattaisin hyvinkin riittävästi vettä nähdä.
Rauski kirjoitti: (14.8.2011 22:08:50)
KL kirjoitti: (14.8.2011 22:01:15)
Sääntö on tuosta asiasta varsin yksiselitteinen: jos vettä näkyy, saa vapautuksen. Lieju ei ole vettä, joten siitä ei anneta vapautusta. Erään opettavan ammattilaisen linjaus tuosta luultavasti olisi, että vapautuksen saa, jos liejusta on vaikea lyödä. Tässä nimenomaisessa asiassa saattaisin olla jopa samaa mieltä, joskin tasapuolienen linjanveto on verraten vaikeaa, mutaa ja liejua kun on niin monenlaista.Siis siinä pallon ympärillä pursusi vettä ihan urakalla ja vettä oli näkyvillä, joten pallo oli varmasti tilapäisessä vedessä.
Tarkoitatko, että pallon ympärilllä pursusi vettä, kun sinä tai joku muu paineli kengällä maata pallon vierestä tai ympäriltä? Jos tarkoitit, oletko varma, että se sopii tilapäisen veden määriltemään?
Olenkohan mä muuten käsittänyt väärin tuon vapautumisen tilapäisestä vedestä? Olen luullut että se lähin vapauttava paikka nimenomaan haetaan siten että jalkojen alta ei tule näkyvää vettä ja siihen merkitään droppipaikka, pallo ei siis ole tilapäisessä vedessä enää ja pelaajakin siitä vapautuu. Jos tuota tuomarin sääntötulkintaa sovelletaan vapautuksen hakemiseen niin paikka on se missä ei vettä tule jalkojen alta, kun pelaaja seisoo, pallonpaikka sitten noin 60 cm siitä eteenpäin jossa juuri äsken kokeiltiin että vettä tulee. Olenkohan mä tehnyt montakin virhettä kun pallolle on haettu paikka joka ei ole tilapäisessä vedessä?
ts kirjoitti: (14.8.2011 22:28:45)
Sitten on toinen kysymys, paljonko sitä vettä pitää näkyä..Tällä palstalla asia saattaa olla toisinkin, mutta IRL tuon on /off-kysymys; määrällä ei ole merkitystä, jos vettä näkyy niin laitetaan käsi suoraksi ja jatketaan peliä.
J-P Salakari
Rauski kirjoitti: (14.8.2011 22:41:21)
Olenkohan mä muuten käsittänyt väärin tuon vapautumisen tilapäisestä vedestä? Olen luullut että se lähin vapauttava paikka nimenomaan haetaan siten että jalkojen alta ei tule näkyvää vettä ja siihen merkitään droppipaikka, pallo ei siis ole tilapäisessä vedessä enää ja pelaajakin siitä vapautuu. Jos tuota tuomarin sääntötulkintaa sovelletaan vapautuksen hakemiseen niin paikka on se missä ei vettä tule jalkojen alta, kun pelaaja seisoo, pallonpaikka sitten noin 60 cm siitä eteenpäin jossa juuri äsken kokeiltiin että vettä tulee. Olenkohan mä tehnyt montakin virhettä kun pallolle on haettu paikka joka ei ole tilapäisessä vedessä?Sääntö sanoo, ettei palloa tarvitse lyödä sen ollessa tilapäidessä vedessä eikä pelaajan tarvitse seistä tilapäisessä vedessä. Sääntö ei tarkoita sitä, että pallon ympärillä saa steppailla tutkiakseen onko sen ympärillä vettä. Vettä kuitenkin pitää näkyä, pelkkä litinä kenkien alla ei riitä.
Lähin vapauttava paikka haeaan ihan niin kuin minkä tahansa muunkin vapautuksen kanssa, toisin sanoen vapautuksen aihe ei enää häiritse sen paremmin svingiä kuin stanssiakaan. Siitä sitten enintään mailanmitan päähän dropataan (joissain tapauksissa teitenkin asetetaan ja vähän eri kriteerien mukaan).
Rauski kirjoitti: (14.8.2011 22:41:21)
Olenkohan mä muuten käsittänyt väärin tuon vapautumisen tilapäisestä vedestä? Olen luullut että se lähin vapauttava paikka nimenomaan haetaan siten että jalkojen alta ei tule näkyvää vettä ja siihen merkitään droppipaikka, pallo ei siis ole tilapäisessä vedessä enää ja pelaajakin siitä vapautuu. Jos tuota tuomarin sääntötulkintaa sovelletaan vapautuksen hakemiseen niin paikka on se missä ei vettä tule jalkojen alta, kun pelaaja seisoo, pallonpaikka sitten noin 60 cm siitä eteenpäin jossa juuri äsken kokeiltiin että vettä tulee. Olenkohan mä tehnyt montakin virhettä kun pallolle on haettu paikka joka ei ole tilapäisessä vedessä?On täysin mahdollista, että samassa pisteessä sekä on että ei ole tilapäistä vettä. On ainakin teoriassa mahdollista, että dropatun pallon ympärillä ei näy tilapäistä vettä ennen tai jälkeen lyöntiasennon ottamisen, mutta jos pallo olisi uponnut lyönnin jälkeen samaan kohtaan, alastulokuopan pohjalla olisi tilapäistä vettä, mikä riittää vapaaseen droppiin. Vaikka tilapäistä vettä ei näykään ennen tai jälkeen lyöntiasennon ottamisen, kura voi lentää palloa lyötäessä.
J-PS kirjoitti: (14.8.2011 22:51:03)
ts kirjoitti: (14.8.2011 22:28:45)
Sitten on toinen kysymys, paljonko sitä vettä pitää näkyä..Tällä palstalla asia saattaa olla toisinkin, mutta IRL tuon on /off-kysymys; määrällä ei ole merkitystä, jos vettä näkyy niin laitetaan käsi suoraksi ja jatketaan peliä.
J-P Salakari
Toki pitää näkyä ja märästä maasta en koskaan vapauttaisi. Lieju määritelmänä on varsin epämääräinen, mutta aika usein siinä näkyvää vettäkin löytyy.
vieraspelaaja kirjoitti: (14.8.2011 22:57:37)
Rauski kirjoitti: (14.8.2011 22:41:21)
Olenkohan mä muuten käsittänyt väärin tuon vapautumisen tilapäisestä vedestä? Olen luullut että se lähin vapauttava paikka nimenomaan haetaan siten että jalkojen alta ei tule näkyvää vettä ja siihen merkitään droppipaikka, pallo ei siis ole tilapäisessä vedessä enää ja pelaajakin siitä vapautuu. Jos tuota tuomarin sääntötulkintaa sovelletaan vapautuksen hakemiseen niin paikka on se missä ei vettä tule jalkojen alta, kun pelaaja seisoo, pallonpaikka sitten noin 60 cm siitä eteenpäin jossa juuri äsken kokeiltiin että vettä tulee. Olenkohan mä tehnyt montakin virhettä kun pallolle on haettu paikka joka ei ole tilapäisessä vedessä?On täysin mahdollista, että samassa pisteessä sekä on että ei ole tilapäistä vettä. On ainakin teoriassa mahdollista, että dropatun pallon ympärillä ei näy tilapäistä vettä ennen tai jälkeen lyöntiasennon ottamisen, mutta jos pallo olisi uponnut lyönnin jälkeen samaan kohtaan, alastulokuopan pohjalla olisi tilapäistä vettä, mikä riittää vapaaseen droppiin. Vaikka tilapäistä vettä ei näykään ennen tai jälkeen lyöntiasennon ottamisen, kura voi lentää palloa lyötäessä.
Tuo lihavoitu ei sääntöjen tarkoittamassa mielessä tietenkään ole mahdollista, tilapäistä vettä joko on tai ei ole. Pallon uppoaminen taasen on aivan eri asia. Jos pallo on uponnut lyhyeksi leikatulle alueelle, niin sen saa nostaa ja pudottaa säännön 25-2 perusteella. Joskus sääntö on paikallissäännöllä laajennettu koskemaan koko pelialuetta, mutta silloinkin nostaminen ja pudottaminen perustuvat muuhun kuin tilapäisen veden (25-1) sääntöön. Vapaata droppia ei saa sillä perusteella, että uponneen pallon alla on tilapäistä vettä, siihen eivät säännöt sentään veny, vaikka pelaajan kannalta se reilua olisikin.
KL kirjoitti: (14.8.2011 23:08:26)
vieraspelaaja kirjoitti: (14.8.2011 22:57:37)
Rauski kirjoitti: (14.8.2011 22:41:21)
Olenkohan mä muuten käsittänyt väärin tuon vapautumisen tilapäisestä vedestä? Olen luullut että se lähin vapauttava paikka nimenomaan haetaan siten että jalkojen alta ei tule näkyvää vettä ja siihen merkitään droppipaikka, pallo ei siis ole tilapäisessä vedessä enää ja pelaajakin siitä vapautuu. Jos tuota tuomarin sääntötulkintaa sovelletaan vapautuksen hakemiseen niin paikka on se missä ei vettä tule jalkojen alta, kun pelaaja seisoo, pallonpaikka sitten noin 60 cm siitä eteenpäin jossa juuri äsken kokeiltiin että vettä tulee. Olenkohan mä tehnyt montakin virhettä kun pallolle on haettu paikka joka ei ole tilapäisessä vedessä?On täysin mahdollista, että samassa pisteessä sekä on että ei ole tilapäistä vettä. On ainakin teoriassa mahdollista, että dropatun pallon ympärillä ei näy tilapäistä vettä ennen tai jälkeen lyöntiasennon ottamisen, mutta jos pallo olisi uponnut lyönnin jälkeen samaan kohtaan, alastulokuopan pohjalla olisi tilapäistä vettä, mikä riittää vapaaseen droppiin. Vaikka tilapäistä vettä ei näykään ennen tai jälkeen lyöntiasennon ottamisen, kura voi lentää palloa lyötäessä.
Tuo lihavoitu ei sääntöjen tarkoittamassa mielessä tietenkään ole mahdollista, tilapäistä vettä joko on tai ei ole. Pallon uppoaminen taasen on aivan eri asia. Jos pallo on uponnut lyhyeksi leikatulle alueelle, niin sen saa nostaa ja pudottaa säännön 25-2 perusteella. Joskus sääntö on paikallissäännöllä laajennettu koskemaan koko pelialuetta, mutta silloinkin nostaminen ja pudottaminen perustuvat muuhun kuin tilapäisen veden (25-1) sääntöön. Vapaata droppia ei saa sillä perusteella, että uponneen pallon alla on tilapäistä vettä, siihen eivät säännöt sentään veny, vaikka pelaajan kannalta se reilua olisikin.
Ks dec 25/3
vieraspelaaja kirjoitti: (14.8.2011 23:19:16)
KL kirjoitti: (14.8.2011 23:08:26)
vieraspelaaja kirjoitti: (14.8.2011 22:57:37)
Rauski kirjoitti: (14.8.2011 22:41:21)
Olenkohan mä muuten käsittänyt väärin tuon vapautumisen tilapäisestä vedestä? Olen luullut että se lähin vapauttava paikka nimenomaan haetaan siten että jalkojen alta ei tule näkyvää vettä ja siihen merkitään droppipaikka, pallo ei siis ole tilapäisessä vedessä enää ja pelaajakin siitä vapautuu. Jos tuota tuomarin sääntötulkintaa sovelletaan vapautuksen hakemiseen niin paikka on se missä ei vettä tule jalkojen alta, kun pelaaja seisoo, pallonpaikka sitten noin 60 cm siitä eteenpäin jossa juuri äsken kokeiltiin että vettä tulee. Olenkohan mä tehnyt montakin virhettä kun pallolle on haettu paikka joka ei ole tilapäisessä vedessä?On täysin mahdollista, että samassa pisteessä sekä on että ei ole tilapäistä vettä. On ainakin teoriassa mahdollista, että dropatun pallon ympärillä ei näy tilapäistä vettä ennen tai jälkeen lyöntiasennon ottamisen, mutta jos pallo olisi uponnut lyönnin jälkeen samaan kohtaan, alastulokuopan pohjalla olisi tilapäistä vettä, mikä riittää vapaaseen droppiin. Vaikka tilapäistä vettä ei näykään ennen tai jälkeen lyöntiasennon ottamisen, kura voi lentää palloa lyötäessä.
Tuo lihavoitu ei sääntöjen tarkoittamassa mielessä tietenkään ole mahdollista, tilapäistä vettä joko on tai ei ole. Pallon uppoaminen taasen on aivan eri asia. Jos pallo on uponnut lyhyeksi leikatulle alueelle, niin sen saa nostaa ja pudottaa säännön 25-2 perusteella. Joskus sääntö on paikallissäännöllä laajennettu koskemaan koko pelialuetta, mutta silloinkin nostaminen ja pudottaminen perustuvat muuhun kuin tilapäisen veden (25-1) sääntöön. Vapaata droppia ei saa sillä perusteella, että uponneen pallon alla on tilapäistä vettä, siihen eivät säännöt sentään veny, vaikka pelaajan kannalta se reilua olisikin.
Ks dec 25/3
Nyt sinun kannattaa pikkaisen miettiä tuon deccarin sanomaa.
KL kirjoitti: (14.8.2011 23:27:12)
Nyt sinun kannattaa pikkaisen miettiä tuon deccarin sanomaa.
Nyt minäkin haluan KL:n selvntävän meille hölmöille tuon kolmikirjaimisen sanan menkityksen, joka ei meille tyhmemmille auennut. Minusta kun siinä sanotaan asia yksinkertaisesti ja selkeästi.
ts kirjoitti: (14.8.2011 23:42:44)
KL kirjoitti: (14.8.2011 23:27:12)
Nyt sinun kannattaa pikkaisen miettiä tuon deccarin sanomaa.
Nyt minäkin haluan KL:n selvntävän meille hölmöille tuon kolmikirjaimisen sanan menkityksen, joka ei meille tyhmemmille auennut. Minusta kun siinä sanotaan asia yksinkertaisesti ja selkeästi.
Pannaanpas se deccari ensin tähän näkyville, samaten tilapäisen veden määritelmä.
25/3 Pitch-Mark Filled with Casual Water
Q. A player’s ball plugged deeply in short rough. No casual water was visible on the surface, but the pitch-mark in which the ball came to rest is filled with water. Was the player’s ball in casual water?
A. Yes
määritelmä:
Casual Water
“Casual water’’ is any temporary accumulation of water on the course
that is not in a water hazard and is visible before or after the player
takes his stance.No niin, määritelmä siis edellyttää, että vettä on näkyvissä, muutoin ei tilapäistä vettä ole sääntöjen tarkoittamassa mielessä olemassa. Tuo deccari taasen sanoo, että pallon alastulojälki on täynnä vettä, toisin sanoen vesi ei lymyile sen pallon alla näkymättömissä. Deccari siis tarkentaa sääntöä, koska maan pinnalla ei ole vettä näkyvissä, ainoastaan siellä alastulojäljessä.
Jos pallon alla siellä alastulojäljen pohjalla on vettä, mutta se ei näy, niin siitä ei saa vapautusta, ei sen paremmin säännön 25-1 kuin tuon dec 25/3 perusteella. Veden PITÄÄ näkyä.
Kerrankin mä pääsen kunnolla halkomaan hiuksia 😉
Visible sana voidaan kääntää > näkyvää, ei välttämättä näkyvissä. Silloin sillä voidaan tarkoittaa veden märää. Sitten kun jatkat deccareiden läpikäymistä, huomaat että saatoit olla hieman väärässä siinä kohti, kun ajattelit että tuossa on ollut uponneen nosto-oikeus laajennettu koko pelialueelle.
Taidanpa siirtyä lukijalinjalta kirjoittamaan, kun satuin olemaan Rauskin kisassa tuomarina. Tosin tuota tapausta en ollut ratkomassa, Rauskin ryhmälle ei muistaakseni sattunut yhtään tapahtumaa, jossa olisin ollut ratkaisua antamassa. Kentän merkkaamisesta olin vastuullinen ja kyseinen kenttä on monin paikoin greenien ympäristöillä sateen jälkeen pehmeä, jopa hyllyvä. Perjantaina vettä oli ilmeisesti tullut aika rivakasti ja lauantai-iltana oli todella märkiä paikkoja kentällä. Kisa-aamuna kävin greenien ympäristöt tutkimassa ja kaikki ne paikat, jotka näin olivat niin vetisiä/mutaisia, että ei tullut mieleenkään niitä repaireiksi merkitä. Tilapäisen veden vapautuksen olisin näistä kohdista sallinut epäröimättä jos olisi kysytty.
Rajanveto tilapäisen veden suhteen on toisinaan hankalaa, mutta noissa olosuhteissa olisin ollut useimmissa tapauksissa vapautuksen suhteen hövelimpi kuin tiukempi.
Rauskille vielä; kaikki pääsivät sitten toisellekin kierrokselle;-)ep2305 kirjoitti: (15.8.2011 10:25:50)
Taidanpa siirtyä lukijalinjalta kirjoittamaan, kun satuin olemaan Rauskin kisassa tuomarina. Tosin tuota tapausta en ollut ratkomassa, Rauskin ryhmälle ei muistaakseni sattunut yhtään tapahtumaa, jossa olisin ollut ratkaisua antamassa. Kentän merkkaamisesta olin vastuullinen ja kyseinen kenttä on monin paikoin greenien ympäristöillä sateen jälkeen pehmeä, jopa hyllyvä. Perjantaina vettä oli ilmeisesti tullut aika rivakasti ja lauantai-iltana oli todella märkiä paikkoja kentällä. Kisa-aamuna kävin greenien ympäristöt tutkimassa ja kaikki ne paikat, jotka näin olivat niin vetisiä/mutaisia, että ei tullut mieleenkään niitä repaireiksi merkitä. Tilapäisen veden vapautuksen olisin näistä kohdista sallinut epäröimättä jos olisi kysytty.
Rajanveto tilapäisen veden suhteen on toisinaan hankalaa, mutta noissa olosuhteissa olisin ollut useimmissa tapauksissa vapautuksen suhteen hövelimpi kuin tiukempi.
Rauskille vielä; kaikki pääsivät sitten toisellekin kierrokselle;-)
Kiitos osallistumisesta ja ilolla tervehdin tervettä asennoitumista tuomaritehtävään.
Asiaanhan on myös olemassa ratkaisu, joka suomalaisille tuntu olevan henkisesti vaikea paikka, mutta jota voisi sanoa poikkeuksetta käytetään ammattilaiskisoissa. Kun kenttä on tuossa kunnossa, laitetaan välittömästi päälle siirtosääntö, yleensä vieläpä mailanmitan verran, jolloin ei tarvitse tulkintoja venyttää. Sitä olen vuosia ihmetellyt, miksi tuon käyttö Suomessa on niin hankalaa, juuri kun olosuhteet ovat ne, mitä varten se on laadittu.
ts kirjoitti: (15.8.2011 8:49:42)
Kerrankin mä pääsen kunnolla halkomaan hiuksia 😉Visible sana voidaan kääntää > näkyvää, ei välttämättä näkyvissä. Silloin sillä voidaan tarkoittaa veden märää.
Hmmmm… mielenkiintoinen käännös. Toisin sanoen, jos vesi on näkyvää, muttei näkyvissä, se on tilapäistä vettä ja siitä saa vapautuksen?
Huh huh…. ymmärrän kyllä mitä ajat takaa, mutta noin sitä ei kuitenkaan käännetä suomeksi golfsäännöissä. Vesi on näkyvää niin kauan kuin se ei ole näkymätöntä, aivan kuten vaikkapa puut, linnut ja talot. Pohjavesikin on näkyvää, joskaan ei aina näkyvissä.
ts kirjoitti: (15.8.2011 8:49:42)
Sitten kun jatkat deccareiden läpikäymistä, huomaat että saatoit olla hieman väärässä siinä kohti, kun ajattelit että tuossa on ollut uponneen nosto-oikeus laajennettu koko pelialueelle.Taisit lukea huonosti kirjoittamani. Mainitsin säännön 25-2 olevan joskus paikallissäännöllä laajennettu koskemaan koko pelialuetta (mm. Hard Card), ja kuten kirjoitin, tällä ei ole mitään tekemistä tilapäisen veden kanssa.
Toistan vielä: jos pallon alla on vettä eikä se ole näkyvissä eikä muuallakaan pallon ympärillä ole vettä näkyvissä, niin sääntöjen perusteella vapautusta ei saa. Tämähän lähti vieraspelaajan väittämästä, että tilapäistä vettä voi yhtä aikaa olla ja olla olematta.
Yltiöpäisen märkä kenttä on sitten oma tarinansa ja silloin tuo mainitsemasi siirtosääntö on juurikin oikea väline, eipä tarvitse tilapäisen veden säännön kanssa temppuilla enempää kuin on välttämätöntä. Ai niin, usko tai älä, olen samoilla linjoilla ep2305:n kanssa, mitä hänen kirjoittamaansa viestiin tulee.
Lisätään tuohon siirtosääntöjuttuun vielä semmoinen asia, että siirtosääntö laittaa pelaajat samalle viivalle, minkä tulee tietenkin olla kilpailussa aivan perusedellytys. Jos pelialueella on paljon liejuisia GURiksi merkitsemättömiä kohtia, niin osa pelaajista pelaa sieltä liejusta ja osa pyytää tuomarin paikalle ja kenties saa vapautuksen.
KL kirjoitti: (15.8.2011 12:02:01)
Toistan vielä: jos pallon alla on vettä eikä se ole näkyvissä eikä muuallakaan pallon ympärillä ole vettä näkyvissä, niin sääntöjen perusteella vapautusta ei saa. Tämähän lähti vieraspelaajan väittämästä, että tilapäistä vettä voi yhtä aikaa olla ja olla olematta.
Tilanne on mielenkiintoinen sen jälkeen kun yhdistetään deccarit 20-1/0.7 Lifting Ball to Determine Application of Rule ja tuo aiemmin mainittu ja lisätään siihen tulkintani sanasta visible. Kyllä ne puutkin näkyviä ovat, vaikka pelaaja ei niitä jostain syystä näkisikään.
Eli miten ratkaiset tilanteen, jos pelaaja haluaa nostaa pallonsa tuon deccarin perusteella nähdäkseen onko sen alla tilapäistä vettä ja sitten kun siellä on sitä näkyvissä, vetoaa deccariin 25/3?
Hienoa, että olemme siirtosäännön käytöstä samaa mieltä. Ehkä se kulttuuri taas eteni pienen nykäyksen tulevia kisoja ajatellen.
ts kirjoitti: (15.8.2011 12:15:02)
Eli miten ratkaiset tilanteen, jos pelaaja haluaa nostaa pallonsa tuon deccarin perusteella nähdäkseen onko sen alla tilapäistä vettä ja sitten kun siellä on sitä näkyvissä, vetoaa deccariin 25/3?
Jos kenttä on niin märkä, että vettä kertyy alastulojälkeen, niin silloin minun kisoissani on siirtosääntö voimassa.
KL kirjoitti: (15.8.2011 13:09:39)
ts kirjoitti: (15.8.2011 12:15:02)
Eli miten ratkaiset tilanteen, jos pelaaja haluaa nostaa pallonsa tuon deccarin perusteella nähdäkseen onko sen alla tilapäistä vettä ja sitten kun siellä on sitä näkyvissä, vetoaa deccariin 25/3?
Jos kenttä on niin märkä, että vettä kertyy alastulojälkeen, niin silloin minun kisoissani on siirtosääntö voimassa.
Raffissakin?
ts kirjoitti: (15.8.2011 14:07:16)
KL kirjoitti: (15.8.2011 13:09:39)
ts kirjoitti: (15.8.2011 12:15:02)
Eli miten ratkaiset tilanteen, jos pelaaja haluaa nostaa pallonsa tuon deccarin perusteella nähdäkseen onko sen alla tilapäistä vettä ja sitten kun siellä on sitä näkyvissä, vetoaa deccariin 25/3?
Jos kenttä on niin märkä, että vettä kertyy alastulojälkeen, niin silloin minun kisoissani on siirtosääntö voimassa.
Raffissakin?
Aikuisten oikeasti: ei alastulojälkeensä uponneen pallon nostelemiseen mitään tilapäisen veden sääntöjä tarvita, riittää että 25-2 on voimassa koko pelialueella, kuten liiton isännöimissä kisoissa onkin järkeväksi nähty. Siirtosääntöä taasen tarvitaan niihin liejuisiin paikkoihin, joita muuan sääntöekspertin mukaan ei raffissa tule GURiksi merkitä, tarkoitushan tässä pelissä on edetä lyhyeksi leikattua pitkin. Raffissa saakin muta roiskua, jos sinne pallonsa erehtyy lyömään 😉
KL kirjoitti: (15.8.2011 14:50:50)
ts kirjoitti: (15.8.2011 14:07:16)
KL kirjoitti: (15.8.2011 13:09:39)
ts kirjoitti: (15.8.2011 12:15:02)
Eli miten ratkaiset tilanteen, jos pelaaja haluaa nostaa pallonsa tuon deccarin perusteella nähdäkseen onko sen alla tilapäistä vettä ja sitten kun siellä on sitä näkyvissä, vetoaa deccariin 25/3?
Jos kenttä on niin märkä, että vettä kertyy alastulojälkeen, niin silloin minun kisoissani on siirtosääntö voimassa.
Raffissakin?
Aikuisten oikeasti: ei alastulojälkeensä uponneen pallon nostelemiseen mitään tilapäisen veden sääntöjä tarvita, riittää että 25-2 on voimassa koko pelialueella, kuten liiton isännöimissä kisoissa onkin järkeväksi nähty. Siirtosääntöä taasen tarvitaan niihin liejuisiin paikkoihin, joita muuan sääntöekspertin mukaan ei raffissa tule GURiksi merkitä, tarkoitushan tässä pelissä on edetä lyhyeksi leikattua pitkin. Raffissa saakin muta roiskua, jos sinne pallonsa erehtyy lyömään 😉
Palloa moi joutua nostelemaan myös sen tunnistamiseksi tai sen takia että se on toisen pelaajan tiellä. Sade voi alkaa yllättäen kesken kisan. Jos koko kentän 25-2 ei ole voimassa koko kentällä, pelaajalla on kuitenkin oikeus nostettuaan uponneen pallonsa, vaikkapa rankkarilla pelaamattoman paikan säännön nojalla, vaihtaa soveltamaansa sääntöä, jos siinä vaiheessa havaitsee olevansa repairissa tai muussa epätavallisessa kenttäolosuhteessa. Sikäli harvinainen tapaus, että jo otetun rankkarin saa vielä pyyhittyä pois.
-
JulkaisijaArtikkelit