-
JulkaisijaArtikkelit
-
ts kirjoitti: (5.6.2013 21:39:40)
…
Kysymys kuului, miksi Suomessa liitto vaatii tuon hyväksyttämistä, kun R&A ei sitä vaadi vaan jättää vallan toimikunnille?Kilpailu- ja pelikäsikirjassa (sivu 238) perustelu on
”3.20 Vesieste ja varapallo
(Vain SGL:n sääntö- ja tasoitustoimikunta voi antaa luvan käyttää tätä paikallissääntöä)
….
Sääntö on kuitenkin pelaajien hyvin hankala hallita ja käytännössä menetellä oikein ja sääntöjen
mukaan, että sen käyttöön liitto antaa luvan vain poikkeustapauksissa.”Hyg:n toimikunta on ymmärtänyt tuossa tapauksessa oikein hyvin mitä tekee ja ihan oikeesti minulla ei ole sen kanssa yhtään mitään tekemistä. Hyg:ssä tuolla säästetään noin reilun 300m:n kävely, joten sääntö on vähintäänkin paikallaan.
Voisitko kertoa millä perusteella muodostat käsityksesi, että Hyg:n toimikunta ei tuossa kohti tiedä mitä tekee?
Lainaamassasi paikallissääntötekstissä (sääntökirjassa sivu 128) ehto yksi varmsti täyttyy:
”(i) it would be impracticable to determine whether the ball is in the hazard or to do so would unduly delay play, and”
mutta toisen ehdon suhteen en olisi niinkään varma:
”(ii) if the original ball is not found, it is known or virtually certain that it is in the water hazard…’*.
Hyvinkään kasilla lyödään lipulle plus sadasta–kahdestasadasta metristä. Jos lyönti jää hiukan lyhyeksi, pallo voi päätyä vesiesteseen. Nyt paikallissäännön mukaan voi lyödä varapallon, vesiestesäännön 26-1 mukaisesti, Vantaanjoen yli.
Sitten mennään etsimään alkuperäistä. Jos alkuperäinen ei löydy, ollaan varmoja tai käytännössä tiedetään, että pallo on hävinnyt vesiesteeseen. Niinkö? Tämä viimeinen ei minusta mene oikein.
Jos pallo löytyy veisesteestä, pelaaja voi lyödä siitä tai jatkaa varapallolla. Jos pallo löytyy vesiesteen ulkopuolelta, sillä on jatkettava. Tämä ei minusta ole ylivoimiasen vaikeata, mutta pelaajaja sitä tuskin ymmärtää, ellei sitä ole paikallisääntöön kirjattu. Hyvinkäällä(kään) ei ole?
Näitä paikkoja, jossa ehto (i) täyttyy on paljon. Virpiniemessä ehto (ii) täyttyy.
Siis mitä hemmettiä sä k oikeen sekoilet? Tainnu kuumuus viedä lopunkin tolkun päästä…
Edelleen mä kysyin miksi SGL vaatii hyväksyttämisen, kun R&A antaa vallan toimikunnile?
Ja jos tuo sääntö on jossain vaiheessa tuntunut liiton porukasta vaikealta ja hankalalta hallita, ei se tarkoita että kaikkien toimintakyky on samalla tasolla.
Tokihan se varmaan alkukaan on ollut hankalaa, kun silloin joskus Osmo I:n ja Leppävuoren aikaan liiton kääntämästä mallisäännöstä oli jäänyt vallan pois se osuus, että varapallo lyödään vesiestesääntöä soveltaen.
Mutta minut saa totaalisen hämilleen tuo toisen kohdan epäily. Nyt taitaa olla niin, että k. ei ole koko väylää ja tuota estettä livenä koskaan nähnyt, nimittäin taaskaan en juuri toista paikkaa tiedä missä tuo kohta 2 täyttyy niin hvyin. Ja toisaalta jos joudut lyömään lipulle aina yli 100m päästä tuolla väylällä, olisi ehkä syytä ottaa myös swingipuolelle hieman opetusta…
Mutta siis esteen etuosa ja koko takaosa on selkeesti ja kirkkaasti näkyvissä, eli tuossa jos jossain todellakin nähdään pallon esteeseen menneen. Kuvien perusteella paljon selkeämmin kuin Virpiniemessä.
Mua kiinnostais taas ihan oikeesti tietää, mihin muualle k:n mielestä se pallo Hyg:n tapauksessa olis voinut hävitä kuin esteeseen? Niin kauan kuin meillä ei sokeat pelaa golfia, Hyg:n kasilla nähdään onko pallo jäänyt esteeseen vai ei.
Jos se pallo lipsahtaa tossa kasiväylällä veteen, niin miksi dropata pallo väylänpuolelle, kun säännöt antaa mennä veden toisellekkin puolen. Yhtä kaukana lipusta esteen vastakkaisella puolella…ei tarvita mitään varapalloja.
ts kirjoitti: (5.6.2013 23:38:23)
KL kirjoitti: (5.6.2013 23:07:33)
ts kirjoitti: (5.6.2013 22:24:16)
Hyg:n väylällä 8 on vesiesteen puolella (vastarannalla) useita metrejä ruohoaluetta, josta pallo usein löytyy ja on varsin hyvin pelattavissa. Eli tuo vesieste on reilun 15m leveydeltään ja veden leveys siitä ehkä 3-4m riippuen veden korkeudesta.Palloja nimenomaan lentää enemmän tuohon vastapenkkaan kuin varsinaiseen veteen, eikä kukaan siinä tilanteessa lähde vapaaehtoisesti penaltteja ottamaan. Seurauksena noin 150m kävely sillan yli kiertäen toteamaan löytyykö pallo vai ei ja jos ei löydy, sama matka takaisin droppaamaan. Tuohon kun kuluu herkästi se 10min ja kyseessä vielä par5 jota monet painavat toisella kannelle (tai sinne vastapenkkaan ;)) niin suma on hetkessä valmis.
Mulle ei tule oikeesti montaa kohtaa pelaamiltani kentiltä vastaan jossa tuo on yhtä perusteltu kuin Hyg:n kasilla.
Puhummeko me varmasti samasta reiästä?
Onko kyse siis kakkos-/kolmoslyönnistä viheriölle?
Siis mikä nyt on ongelma? Väylä 8 ja kakkonen tai kolmonen griinille, jonka edessä siis vantaanjoki.
Kerro nyt vähän tarkemmin mikä sinua tuossa asiassa ihmetyttää?
Minulle oli hieman epäselvää millainen tuo vesiesteen ja viheriön välinen alue on, mutta tänään muuan aktiiviseniorinne sitä minulle kuvaili. Pallo voi siis jopa hukkua tuolle kaistaleelle eikä sitä (palloa) välttämättä näe vastarannalta, joten paikallissääntö on varsin perusteltu.
k. kirjoitti: (6.6.2013 7:58:00)
Lainaamassasi paikallissääntötekstissä (sääntökirjassa sivu 128) ehto yksi varmsti täyttyy:”(i) it would be impracticable to determine whether the ball is in the hazard or to do so would unduly delay play, and”
mutta toisen ehdon suhteen en olisi niinkään varma:
”(ii) if the original ball is not found, it is known or virtually certain that it is in the water hazard…’*.
Hyvinkään kasilla lyödään lipulle plus sadasta–kahdestasadasta metristä. Jos lyönti jää hiukan lyhyeksi, pallo voi päätyä vesiesteseen. Nyt paikallissäännön mukaan voi lyödä varapallon, vesiestesäännön 26-1 mukaisesti, Vantaanjoen yli.
Sitten mennään etsimään alkuperäistä. Jos alkuperäinen ei löydy, ollaan varmoja tai käytännössä tiedetään, että pallo on hävinnyt vesiesteeseen. Niinkö? Tämä viimeinen ei minusta mene oikein.
Jos pallo löytyy veisesteestä, pelaaja voi lyödä siitä tai jatkaa varapallolla. Jos pallo löytyy vesiesteen ulkopuolelta, sillä on jatkettava. Tämä ei minusta ole ylivoimiasen vaikeata, mutta pelaajaja sitä tuskin ymmärtää, ellei sitä ole paikallisääntöön kirjattu. Hyvinkäällä(kään) ei ole?
Näitä paikkoja, jossa ehto (i) täyttyy on paljon. Virpiniemessä ehto (ii) täyttyy.
Yritä nähdä tuon paikallissäännön taakse sen sijaan, että mietit säännön sanamuotoa.
Pelaaja yrittää lyödä pallonsa vesiesteen yli, muttei ole varma menikö yli vai ei. Palloa ei näy. Oletetaan, ettei pallo voi hukkua vesiesteen takana olevaan maastoon. Sääntöjen mukaan pelaajan on mentävä toteamaan tilanne eikä hän saa lyödä varapalloa sen paremmin kuin mitään muutakaan palloa, koska pallon päätymisestä esteeseen ei ole riittävää varmuutta.
Nyt pelaaja marssii esteen taakse eikä löydä palloaan. Vasta nyt voidaan todeta pallon päätyneen esteeseen ja pelaaja palaa esteen taakse ja jatkaa vesiestesäännön mukaan. Aikaa siis kuluu turhaan.
Tämä paikallissääntö sopii juuri edellä kuvattuihin tilanteisiin, ts. sellaisiin, joissa pallon kohtalosta saadaan riittävä varmuus vasta siellä vesiesteen toisella puolella. Ajan säästämiseksi pelaaja voi tällöin lyödä varapallon vesiestesäännön mukaisesti. Muutenhan varapallo lyödään aina edellisen lyönnin paikalta ja sen voi tehdä aina, kun pallo on voinut kadota vesiesteen ulkopuolelle.
Tästä on vesiestevarapallon sallivassa paikallissäännössä kyse.
Mitä tulee Hyvinkään kasiin, niin tämänpäiväisen keskustelukumppanini mukaan siinä rinteessä on joskus aika pitkääkin ruohoa ja maa on lisäksi aika savista, joten pallo voi ääritapauksessa siihen hukkua. Sen vuoksi ruoho sellaisessa paikassa tulisi pitää (ja kuulemma pyrkivät pitämäänkin) niin lyhyenä, ettei pallo voi siihen kadota. Jos pallo voi kadota siihen, niin paikallissääntöä ei voida pitää perusteltuna.
KL kirjoitti: (6.6.2013 13:49:59)
Minulle oli hieman epäselvää millainen tuo vesiesteen ja viheriön välinen alue on, mutta tänään muuan aktiiviseniorinne sitä minulle kuvaili. Pallo voi siis jopa hukkua tuolle kaistaleelle eikä sitä (palloa) välttämättä näe vastarannalta, joten paikallissääntö on varsin perusteltu.
Tarkennetaan tätä nyt vielä, koska joku kuitenkin tarttuu epätarkkuuksiin.
Kun ruoho tuolla ko. alueella pidetään riittävän lyhyenä, pallo ei voi siihen kadota. Tähän kuulemma myöskin pyrkivät, joskin ajoittain ruoho pääsee kasvamaan turhan pitkäksi. Vastarannalta katsottaessa pallo voi kadota näkyvistä, mutta se löytyy (jos ei ole kadonnut esteeseen) vastarannalle mentäessä.
ts kirjoitti: (5.6.2013 22:24:16)
Palloja nimenomaan lentää enemmän tuohon vastapenkkaan kuin varsinaiseen veteen, eikä kukaan siinä tilanteessa lähde vapaaehtoisesti penaltteja ottamaan. Seurauksena noin 150m kävely sillan yli kiertäen toteamaan löytyykö pallo vai ei ja jos ei löydy, sama matka takaisin droppaamaan. Tuohon kun kuluu herkästi se 10min ja kyseessä vielä par5 jota monet painavat toisella kannelle (tai sinne vastapenkkaan ;)) niin suma on hetkessä valmis.Malliesimerkki tilanteesta jossa maalaisjärki ei ole saavuttanut golfin sääntöjen kirjainta. Lajin sielu ei muuttuisi mihinkään, ei myöskään kenenkään kierrostulos. Turhaa tepastelua ja kentän blokkaamista vähentäisi tämä.
Mun näkemyksen mukaan säännöt on laadittu auttamaan pelaajaa selviytymään 18 reiästä golfia sivistyneesti (myös ei-niin-toivotuissa-poikkeustilanteissa) . Ei vittumaiseksi lisärasitteeksi haittaamaan matkaa päästä ykkösen boksista klubin terassille.
KL kirjoitti: (6.6.2013 14:01:41)
Yritä nähdä tuon paikallissäännön taakse sen sijaan, että mietit säännön sanamuotoa.
Pelaaja yrittää lyödä pallonsa vesiesteen yli, muttei ole varma menikö yli vai ei. .
Miten helvatissa sä pystyt lyömään pelkkiä huteja koko ajan?
Oikea muoto on: Pelaaja yrittää lyödä pallonsa vesiesteen yli, mutta näkee sen jäävän esteeseen.
Ja tuota… kenenköhän kanssa oikeesti olet asiasta keskustellut. Mä kävin just viikonlopun tuomarille tuon asian ihan kyseisessä esteessä sleittämässä ja sitä esteen reunaa ei todellakaan resurssit riitä pitämään sellaisessa kunnossa etteikö sinne pallot voisi hävitä.
KL kirjoitti: (6.6.2013 14:01:41)
Sen vuoksi ruoho sellaisessa paikassa tulisi pitää (ja kuulemma pyrkivät pitämäänkin) niin lyhyenä, ettei pallo voi siihen kadota. Jos pallo voi kadota siihen, niin paikallissääntöä ei voida pitää perusteltuna.Tämä viimeinen boldattu lause on sitten taas suurinta älyttömyyttä mitä on hetkeen tullut luettua, koska juuri tuon vuoksi sille säännölle on peruste.
KL tuntuu olevan nyt totaalisen pihalla koko vesiestevarapallon säännöstä. Luehan tämä nyt ja mieti sen jälkeen omaa tekstiäsi:
Vesiestevarapallon sääntöä käytetään nimenomman silloin, kun alkuperäisen tiedetään menneen vesiesteeseen! Ei silloin, kun se voi olla esteen ulkopuolellakin.
Tuossa vielä tuo puheena oleva rinne ja ppalut siis kulkevat tuolla yläreunassa lyhyeksi leikatun alueen puolella
ja onpa hieno softa kun tykkää kääntää kuvan kyljelleen vaikka alkuperäinen ei noin ole.
Ja viedäänpä vielä sivistystä hieman syvemmälle kun on hetki aikaa ennen illan askareita. Oikeestaan pitää kiittää KL:ää, että jaksaa kirjoittaa huonoja tulkintoja, koska muuten niitä ei pääsisi oikomaan ja tietoa jakamaan, eli kiitos niistä ja asiaan 😉
Pelaajalla on oikeus aina lyödä varapallo, jos alkuperäinen on voinut kadota myös esteen ulkopuolelle. Jos alkuperäinen on varmuudella tai ’virtually certain’ vesiesteessä, tuota oikeutta ei ilman paikallissääntöä ole.
Näissä tapauksissa suurin ero tulee tuohon pallon pudotuspaikkaan. KL:n kuvaamassa tilanteessa, jossa pelaaja menee esteen taakse katsomaan tuliko yli, pelaajalla on ollut oikeus lyödä varapallo, mutta vain alkuperäisen lyönnin paikalta, eli kyseessä on normaali varapallotilanne.
Vesiestevarapalloa lyötäessä, siis kun pallon tiedetään päätyneen vesiesteeseen, pelaaja voi varapallon lyödessään toimia kaikkien ko. sääntökohdan antamien vaihtoehtojen mukaan ja siis esim 200m matkan sijaan dropata pallonsa esim 40m päähän lipusta.
Vesiestevarapalloa siis ei lyödä tilanteessa, jossa pallo on mahdollisesti tullut yli esteen, vaan silloin kun se on riittävällä varmuudella esteen puolella.
ts kirjoitti: (6.6.2013 15:54:07)
Vesiestevarapallon sääntöä käytetään nimenomman silloin, kun alkuperäisen tiedetään menneen vesiesteeseen! Ei silloin, kun se voi olla esteen ulkopuolellakin.Onkohan tässä nyt jokin ilmaisuongelma, koska tuo ei pidä lainkaan paikkaansa. Jos pallon tiedetään olevan vesiesteessä, niin miksi kummassa pitäisi lyödä varapallo?
Yritetään vielä kerran.
Jos pallo on voinut kadota vesiesteen ulkopuolelle, niin varapallon saa lyödä. Tämä varapallo lyödään aina edellisen lyönnin paikalta. Sääntö 27-2.
Jos taas pallo saattaa olla joko vesiesteessä tai vesiesteen ulkopuolella, muttei mahdollisesti kadonnut sinne ulkopuolelle, niin vesiestesäännön mukaisen varapallon saa lyödä, jos paikallissäännöllä asia sallitaan. Tässä siis lähdetään siitä ajatuksesta, että sinne vastarannalle päästyä joko löydetään pallo esteen ulkopuolelta tai päätellään pallon päätyneen vesiesteeseen sillä perusteella, ettei se ole voinut kadota esteen ulkopuolelle.
Paikallissääntöä ei voi mitenkään perustella, jos alkuperäinen pallo on voinut kadota joko vesiesteeseen tai ko. esteen ulkopuolelle. Eihän sellaisessa tapauksessa voi noudattaa vesiestesääntöjä 26-1b tai c, vaan ainoa noudatettava sääntö on lyönnin ja matkan menetys (26-1a, 27-1 tai 28a).
Jos keskustelun sävy pysyy asiallisena, voimme ryhtyä vääntämään asiasta, mutta näin tuo asia oikeasti on. Pallon päätymisestä vesiesteeseen tulee olla riittävä varmuus paikallissäännön perustelemiseksi.
Näyttää tässä vaiheessa siltä, että SGL:n on todellakin syytä hyväksyä jokainen vesiestevarapalloa käsittelevä paikallissääntö erikseen…
ts kirjoitti: (6.6.2013 16:13:26)
Ja viedäänpä vielä sivistystä hieman syvemmälle kun on hetki aikaa ennen illan askareita. Oikeestaan pitää kiittää KL:ää, että jaksaa kirjoittaa huonoja tulkintoja, koska muuten niitä ei pääsisi oikomaan ja tietoa jakamaan, eli kiitos niistä ja asiaan 😉Pelaajalla on oikeus aina lyödä varapallo, jos alkuperäinen on voinut kadota myös esteen ulkopuolelle. Jos alkuperäinen on varmuudella tai ’virtually certain’ vesiesteessä, tuota oikeutta ei ilman paikallissääntöä ole.
Näissä tapauksissa suurin ero tulee tuohon pallon pudotuspaikkaan. KL:n kuvaamassa tilanteessa, jossa pelaaja menee esteen taakse katsomaan tuliko yli, pelaajalla on ollut oikeus lyödä varapallo, mutta vain alkuperäisen lyönnin paikalta, eli kyseessä on normaali varapallotilanne.
Vesiestevarapalloa lyötäessä, siis kun pallon tiedetään päätyneen vesiesteeseen, pelaaja voi varapallon lyödessään toimia kaikkien ko. sääntökohdan antamien vaihtoehtojen mukaan ja siis esim 200m matkan sijaan dropata pallonsa esim 40m päähän lipusta.
Vesiestevarapalloa siis ei lyödä tilanteessa, jossa pallo on mahdollisesti tullut yli esteen, vaan silloin kun se on riittävällä varmuudella esteen puolella.
Mutta eikös tässä sinun aikaisemmin kopsaamassa decissä väitetä juuri päinvastoin?
’If a water hazard (including a lateral water hazard) is of such size and shape and/or located in such a position that:
(i) it would be impracticable to determine whether the ball is in the hazard or to do so would unduly delay play, and
(ii) if the original ball is not found, it is known or virtually certain that it is in the water hazard,
the Committee may introduce a Local Rule permitting the play of a ball provisionally under Rule 26-1. The ball is played provisionally under any of the applicable options under Rule 26-1 or any applicable Local Rule. In such a case, if a ball is played provisionally and the original ball is in a water hazard, the player may play the original ball as it lies or continue with the ball played provisionally, but he may not proceed under Rule 26-1 with regard to the original ball. ’KL kirjoitti: (6.6.2013 16:24:45)
Onkohan tässä nyt jokin ilmaisuongelma, koska tuo ei pidä lainkaan paikkaansa. Jos pallon tiedetään olevan vesiesteessä, niin miksi kummassa pitäisi lyödä varapallo?
…
Voi herra isä… sä et siis ole lainkaan tajunnut tuon säännön luonnetta. Mä lähen opettamaan golfia, se on paljon helpompaa…
No kerron kuitenkin: siksi, että pallo saattaa vesiesteessä olla vallan mainiosti pelattavissa ja silloin pelaaja säästyy rankuilta.
ts kirjoitti: (6.6.2013 16:41:34)
KL kirjoitti: (6.6.2013 16:24:45)
Onkohan tässä nyt jokin ilmaisuongelma, koska tuo ei pidä lainkaan paikkaansa. Jos pallon tiedetään olevan vesiesteessä, niin miksi kummassa pitäisi lyödä varapallo?
…
Voi herra isä… sä et siis ole lainkaan tajunnut tuon säännön luonnetta. Mä lähen opettamaan golfia, se on paljon helpompaa…
No kerron kuitenkin: siksi, että pallo saattaa vesiesteessä olla vallan mainiosti pelattavissa ja silloin pelaaja säästyy rankuilta.
Tuo on hyvä huomio. Se ei kuitenkaan ole ainoa syy kyseisen paikallissäännön laatimiseksi eikä varapalloa lyötäessä suinkaan tarvitse tietää pallon olevan esteessä. Tässä on alkukielisen sääntökirjan sivulta 120 kopioitu varsin hyvä kuvaus aiheesta:
b. Ball Played Provisionally Under Rule 26-1
Permitting play of a ball provisionally under Rule 26-1 for a ball that may be
in a water hazard (including a lateral water hazard) of such character that, if
the original ball is not found, it is known or virtually certain that it is in the
water hazard and it would be impracticable to determine whether the ball is
in the hazard or to do so would unduly delay play.Otetaan tätä valaisemaan esimerkki.
HyviGolfin reikä nro 8, viheriön edessä on Vantaanjoen uoma. Joen viheriönpuoleisen vesirajan kohdalta nousee rinne kohti ylempänä olevaa viheriötä. Rinne on savipohjainen, joten pallo voi siihen upota. Rinteessä kasvaa myös tuuheaa ruohoa/heinää, korkeus 10-20 senttimetriä. Paikka on sellainen, että pallo voi siihen kadota.
Pelaaja lyö lähestymisensä 180 metristä, mutta lyönti jää selvästi lyhyeksi eikä pallon alastuloa näe lyöntipaikalle. Pallo kuitenkin selvästi lentää joen etureunan yli, joten pallo voi olla vesiesteessä. Asiasta ei kuitenkaan ole mitään varmuutta, koska pallo on voinut myös lentää joen yli ja päätyä tuohon vastarinteeseen.
Koska pallo on voinut kadota vesiesteen ulkopuolelle, pelaaja voi lyödä varapallon edellisen lyönnin paikalta. Sen sijaan hän EI voi soveltaa vesiestesääntöä 26-1b, toisin sanoen pudottaa palloaan lipun suunnassa taaksepäin. Tämä siksi, ettei pallon päätymisestä vesiesteeseen ole tarpeellista varmuutta (’tiedetään tai on käytännössä varmaa’).
Tällaisessa tilanteessa ei siis mitenkään voi ajatella käytettävän vesiestevarapalloa, koska jos palloa ei löydy, pelaajan ainoa mahdollisuus on/oli lyödä uusi pallo edellisen paikalta. Vesiestevarapallon ajatuksena nimenomaan on, että pallo EI VOI OLLA kadonnut vesiesteen ulkopuolelle, aivan kuten tuossa s. 120 tekstissä sanotaan.
Tämä ei ole sen vaikeampaa.
ts kirjoitti: (6.6.2013 16:41:34)
KL kirjoitti: (6.6.2013 16:24:45)
Onkohan tässä nyt jokin ilmaisuongelma, koska tuo ei pidä lainkaan paikkaansa. Jos pallon tiedetään olevan vesiesteessä, niin miksi kummassa pitäisi lyödä varapallo?
…
Voi herra isä… sä et siis ole lainkaan tajunnut tuon säännön luonnetta. Mä lähen opettamaan golfia, se on paljon helpompaa…
No kerron kuitenkin: siksi, että pallo saattaa vesiesteessä olla vallan mainiosti pelattavissa ja silloin pelaaja säästyy rankuilta.
En nyt jaksa lukea koko ketjua läpi, mutta oli se pallo sitten pelattavissa tai ei (siis siellä vesiesteessä) niin mihin sitä varapalloa tarvitaan kun vesiestesäännön mukaan voi pelata uuden pallon sieltä haminoilta kun ollaan todettu että esteessä oleva pallo ei ole pelattavissa. Vai menikö multa nyt jokin ohi?
MacG kirjoitti: (6.6.2013 17:18:42)
ts kirjoitti: (6.6.2013 16:41:34)
KL kirjoitti: (6.6.2013 16:24:45)
Onkohan tässä nyt jokin ilmaisuongelma, koska tuo ei pidä lainkaan paikkaansa. Jos pallon tiedetään olevan vesiesteessä, niin miksi kummassa pitäisi lyödä varapallo?
…
Voi herra isä… sä et siis ole lainkaan tajunnut tuon säännön luonnetta. Mä lähen opettamaan golfia, se on paljon helpompaa…
No kerron kuitenkin: siksi, että pallo saattaa vesiesteessä olla vallan mainiosti pelattavissa ja silloin pelaaja säästyy rankuilta.
En nyt jaksa lukea koko ketjua läpi, mutta oli se pallo sitten pelattavissa tai ei (siis siellä vesiesteessä) niin mihin sitä varapalloa tarvitaan kun vesiestesäännön mukaan voi pelata uuden pallon sieltä haminoilta kun ollaan todettu että esteessä oleva pallo ei ole pelattavissa. Vai menikö multa nyt jokin ohi?
Ei tarvi vastata, tajusin itekkin. Pitää jatkossa miettiä asiat loppun asti ennen kun kommentoi. Excuse my stupidiy…
MacG kirjoitti: (6.6.2013 17:18:42)
En nyt jaksa lukea koko ketjua läpi, mutta oli se pallo sitten pelattavissa tai ei (siis siellä vesiesteessä) niin mihin sitä varapalloa tarvitaan kun vesiestesäännön mukaan voi pelata uuden pallon sieltä haminoilta kun ollaan todettu että esteessä oleva pallo ei ole pelattavissa. Vai menikö multa nyt jokin ohi?Meni ohi. Lue nyt ainakin viestit 36 ja 39.
KL kirjoitti: (6.6.2013 17:18:19)
ts kirjoitti: (6.6.2013 16:41:34)
KL kirjoitti: (6.6.2013 16:24:45)
Onkohan tässä nyt jokin ilmaisuongelma, koska tuo ei pidä lainkaan paikkaansa. Jos pallon tiedetään olevan vesiesteessä, niin miksi kummassa pitäisi lyödä varapallo?
…
Voi herra isä… sä et siis ole lainkaan tajunnut tuon säännön luonnetta. Mä lähen opettamaan golfia, se on paljon helpompaa…
No kerron kuitenkin: siksi, että pallo saattaa vesiesteessä olla vallan mainiosti pelattavissa ja silloin pelaaja säästyy rankuilta.
Tuo on hyvä huomio. Se ei kuitenkaan ole ainoa syy kyseisen paikallissäännön laatimiseksi eikä varapalloa lyötäessä suinkaan tarvitse tietää pallon olevan esteessä. Tässä on alkukielisen sääntökirjan sivulta 120 kopioitu varsin hyvä kuvaus aiheesta:
b. Ball Played Provisionally Under Rule 26-1
Permitting play of a ball provisionally under Rule 26-1 for a ball that may be
in a water hazard (including a lateral water hazard) of such character that, if
the original ball is not found, it is known or virtually certain that it is in the
water hazard and it would be impracticable to determine whether the ball is
in the hazard or to do so would unduly delay play.Otetaan tätä valaisemaan esimerkki.
HyviGolfin reikä nro 8, viheriön edessä on Vantaanjoen uoma. Joen viheriönpuoleisen vesirajan kohdalta nousee rinne kohti ylempänä olevaa viheriötä. Rinne on savipohjainen, joten pallo voi siihen upota. Rinteessä kasvaa myös tuuheaa ruohoa/heinää, korkeus 10-20 senttimetriä. Paikka on sellainen, että pallo voi siihen kadota.
Pelaaja lyö lähestymisensä 180 metristä, mutta lyönti jää selvästi lyhyeksi eikä pallon alastuloa näe lyöntipaikalle. Pallo kuitenkin selvästi lentää joen etureunan yli, joten pallo voi olla vesiesteessä. Asiasta ei kuitenkaan ole mitään varmuutta, koska pallo on voinut myös lentää joen yli ja päätyä tuohon vastarinteeseen.
Koska pallo on voinut kadota vesiesteen ulkopuolelle, pelaaja voi lyödä varapallon edellisen lyönnin paikalta. Sen sijaan hän EI voi soveltaa vesiestesääntöä 26-1b, toisin sanoen pudottaa palloaan lipun suunnassa taaksepäin. Tämä siksi, ettei pallon päätymisestä vesiesteeseen ole tarpeellista varmuutta (’tiedetään tai on käytännössä varmaa’).
Tällaisessa tilanteessa ei siis mitenkään voi ajatella käytettävän vesiestevarapalloa, koska jos palloa ei löydy, pelaajan ainoa mahdollisuus on/oli lyödä uusi pallo edellisen paikalta. Vesiestevarapallon ajatuksena nimenomaan on, että pallo EI VOI OLLA kadonnut vesiesteen ulkopuolelle, aivan kuten tuossa s. 120 tekstissä sanotaan.
Tämä ei ole sen vaikeampaa.
Jos kuvaamasi esimerkki on mahdollinen, vesiestevarapallopaikallissääntö ei ole perusteltavissa. Jos pallo voi kadota muuallekin kuin vesiesteeseen, vesiestevarapallopaikallissääntö ei ole perusteltavissa.
Silloin, kun on vesiestevarapallopaikallissääntö, pelaaja aina tietää, että pallo on hävinnyt esteeseen, ellei se löydy. Koska toimikunta on vesiestevarapallopaikallissäännön säätänyt.
k. kirjoitti: (6.6.2013 18:56:15)
Jos kuvaamasi esimerkki on mahdollinen, vesiestevarapallopaikallissääntö ei ole perusteltavissa. Jos pallo voi kadota muuallekin kuin vesiesteeseen, vesiestevarapallopaikallissääntö ei ole perusteltavissa.Tottakai se on mahdollinen, mutten väitä sen olevan todellinen.
k. kirjoitti: (6.6.2013 18:56:15)
Silloin, kun on vesiestevarapallopaikallissääntö, pelaaja aina tietää, että pallo on hävinnyt esteeseen, ellei se löydy.Tismalleen näin. Muutenhan koko paikallissäännössä ei olisi mitään järkeä.
KL:lle tiedoksi: tuo vastarinne, jonne pallo voi mahdollisesti kadota on myös vesiestettä. Paalujen jälkeen on käytännössä heti fore ja griini. Eli joen ylittäessään pallo voi kadota vain ko. vastarinteeseen (joka on siis myös vesiestettä). Jos se lentää kauemmas, on se siis griinillä tai forella tai jos vielä kauemmas niin bunkassa tai tako kioskilla. Mutta se lienee sitten sen toisenlaisen, perinteisen varapallon paikka.
KL kirjoitti: (6.6.2013 19:22:29)
k. kirjoitti: (6.6.2013 18:56:15)
Silloin, kun on vesiestevarapallopaikallissääntö, pelaaja aina tietää, että pallo on hävinnyt esteeseen, ellei se löydy.Tismalleen näin. Muutenhan koko paikallissäännössä ei olisi mitään järkeä.
Ei pidä paikkaansa. Paikassa jossa kyseinen paikallissääntö voi olla voimassa saattaa hyvinkin olla myös tilanteita joissa pallo voi olla hävinnyt esteen ulkopuolelle. Tällöin vesiestevarapalloa ei saa lyödä. Esimerkiksi Hyvinkään kasilla näin saattaa käydä.
Otimme Hyvinkäällä tuon säännön käyttöön täysin omavaltaisesti välittämättä SGL:n hyväksynnistä. Emme edes tienneet tuon säännön olemassaolosta vaan keksimme sen omasta päästämme. Sittemmin sääntöä on käytetty myös useissa kentällämme pelatuissa SM-kisoissa ja se on saanut liiton hyväksynnän.
Jokainen kenttäyhtiö määrää säännöt omalla kentällään ja ylilyöntitapauksissa voidaan sitten joustaa, jos liitto virallisesti sitä vaatii.
Opettamaan golfia??????kun en jaksa enää täällä neuvoa teitä tuuppareita
Kun se on paljon helpompaa kuin tämä pöpinä ja jotkut helvetin sääntökysymyksien jengaamiset
Vain lyönnit lasketaan.Opettaaks nää pga professorit golffin pelaamista ja svingiä vai jutskaan paskaa täällä teemun sivuilla.
Golffinkin pitäis olla urheilu jopa meillä härmässä ja meillä pitäis olla Urheilu Valmetajia eikä meidän tuuppareiden neuvojia.
Paskalla svingillä tänään 76,muutama hyvä lyöntikin mahtu rundille mut enimmäkseen paskoja.
Yst terv .tuuppari.ei UrheiluValmetaja eikä enään edes urheilija.koira kirjoitti: (6.6.2013 21:03:50)
KL kirjoitti: (6.6.2013 19:22:29)
k. kirjoitti: (6.6.2013 18:56:15)
Silloin, kun on vesiestevarapallopaikallissääntö, pelaaja aina tietää, että pallo on hävinnyt esteeseen, ellei se löydy.Tismalleen näin. Muutenhan koko paikallissäännössä ei olisi mitään järkeä.
Ei pidä paikkaansa. Paikassa jossa kyseinen paikallissääntö voi olla voimassa saattaa hyvinkin olla myös tilanteita joissa pallo voi olla hävinnyt esteen ulkopuolelle. Tällöin vesiestevarapalloa ei saa lyödä. Esimerkiksi Hyvinkään kasilla näin saattaa käydä.
No niin, taas törmätään nettikeskustelun vaikeuksiin…
Niin koira, k. kuin minäkin puhumme tässä samasta asiasta. Jos kentällä on ko. paikallissääntö voimassa, sitä voidaan käyttää ainoastaan silloin, kun paikallissäännössä kuvatut edellytykset ovat voimassa.
Mitä tulee Hyvinkään kasin todellisiin merkintöihin ja rinteen kuulumisen vesiesteeseen tai ei, niin en ota niihin kantaa puutteellisen paikallistuntemukseni vuoksi. Kuten olen esittänyt, esimerkit ovat esimerkkejä ja ainoastaan tarkoitettu vesiestevarapallon valaisemiseksi käsitteenä. Ainoastaan sitä kummastelen, että täältä forumilta tulee niin kovin kirjavaa tietoa ko. kasiväylästä ja perin erilaista kuin tänään tapaamaltani pitkän linjan hyvigolffaajalta. Nimeä en paljasta, koska hän ei ole tässä nettikeskustelussa ollut osallisena.
KL kirjoitti: (6.6.2013 17:18:19)
[Pelaaja lyö lähestymisensä 180 metristä, mutta lyönti jää selvästi lyhyeksi eikä pallon alastuloa näe lyöntipaikalle. Pallo kuitenkin selvästi lentää joen etureunan yli, joten pallo voi olla vesiesteessä. Asiasta ei kuitenkaan ole mitään varmuutta, koska pallo on voinut myös lentää joen yli ja päätyä tuohon vastarinteeseen.
.
Ja KL:n sekoilut jatkuvat, vaikka moneen kertaan ja kuvien kera kerrottu tuon vastarinteen olevan vesiestettä.
Onko sun nyt ihan mahdoton ymmärtää, että se pallo voi olla vesiesteessä, mutta samaan aikaan ruoholla ja pelattavissa, vaikka sitä ei voi sieltä joen toiselta puolelta mitenkään todeta.
Lue KL vielä kerran ja katso tämä kuva:
Tu rinne on vesiestettä.
Fubar ja Koira ovat kartalla kuten yleensäkin.
Fubar kirjoitti: (6.6.2013 19:35:58)
KL:lle tiedoksi: tuo vastarinne, jonne pallo voi mahdollisesti kadota on myös vesiestettä. Paalujen jälkeen on käytännössä heti fore ja griini. Eli joen ylittäessään pallo voi kadota vain ko. vastarinteeseen (joka on siis myös vesiestettä). Jos se lentää kauemmas, on se siis griinillä tai forella tai jos vielä kauemmas niin bunkassa tai tako kioskilla. Mutta se lienee sitten sen toisenlaisen, perinteisen varapallon paikka.Kiitos tiedosta. Täytyy varmaankin käydä pelaamassa ko. kenttä toisenkin kerran, ei se sentään niin huono ollut kuin jotkut väittävät. Minäkin pääsin sentään maaliin saakka 😉
-
JulkaisijaArtikkelit
-
Tuossa vielä tuo puheena oleva rinne ja ppalut siis kulkevat tuolla yläreunassa lyhyeksi leikatun alueen puolella
ja onpa hieno softa kun tykkää kääntää kuvan kyljelleen vaikka alkuperäinen ei noin ole.
KL kirjoitti: (6.6.2013 17:18:19)
[Pelaaja lyö lähestymisensä 180 metristä, mutta lyönti jää selvästi lyhyeksi eikä pallon alastuloa näe lyöntipaikalle. Pallo kuitenkin selvästi lentää joen etureunan yli, joten pallo voi olla vesiesteessä. Asiasta ei kuitenkaan ole mitään varmuutta, koska pallo on voinut myös lentää joen yli ja päätyä tuohon vastarinteeseen.
.
Ja KL:n sekoilut jatkuvat, vaikka moneen kertaan ja kuvien kera kerrottu tuon vastarinteen olevan vesiestettä.
Onko sun nyt ihan mahdoton ymmärtää, että se pallo voi olla vesiesteessä, mutta samaan aikaan ruoholla ja pelattavissa, vaikka sitä ei voi sieltä joen toiselta puolelta mitenkään todeta.
Lue KL vielä kerran ja katso tämä kuva:
Tu rinne on vesiestettä.
Fubar ja Koira ovat kartalla kuten yleensäkin.