-
JulkaisijaArtikkelit
-
aakoo64 kirjoitti: (20.11.2009 20:32:20)
aakoo64 kirjoitti: (20.11.2009 20:29:23)
Observer kirjoitti: (20.11.2009 19:05:02)
Tässä ’halpapelaamisen’ tapauksessa jäljet johtavat sylttytehtaalle eli syypää näihin ongelmiin on itsessään Suomen Golfliitossa. Se meni typeryyksissään 1990-luvulla sallimaan nk. kaukojäsenyyden eli ei enää edellyttänyt seuran jäsenyydeltä jonkin golfkentän pelioikeuden omistamista/hallintaa vuokraamisen kautta. Tästä liiton kardinaalimokasta johtuen homma on sittemmin ns. riistäytynyt käsistä. Näin ollen olisi oikeus ja kohtuus, että Golfliitto omilla toimillaan jotenkin myös tuon mokansa korjaisi…
Nyt sinulla on mennyt puurot ja vellit sekaisin. Golfliiton jäseneksi ei pääse, jos seuralla ei ole hallinnassaan kenttää. Yhdellä kentällä voi toimia lisäksi vain yksi seura. Tämä on helposti tarkistettavissa Golfliiton sivuilta jäsenkriteereistä. Kaukojäsenyydellä taas on tarkoitettu aina sitä, että pelaaja on jäsenenä jossain muualla kuin kotipaikkansa seurassa. Ja tähän ei ole käytännössä keinoa puuttua. Jos joku haluaa pelata vain GF:llä niin sitten haluaa, ja tätä varsinkin vähän pelaavat ja/tai aloittelijat käyttävätkin hyväkseen.
Dodii, meni itselläkin puurot ja vellit sekaisin. Joka tapauksessa siis liitolla ei ole keinoa puuttua siihen, jos joku kenttä ei vaadi varsinaista kausimaksua jäsenyyteen. Mutta tämä ei nyt ole se nimenomainen halpapelaamisen ongelma, koska yleensä nämä pelaajat kuitenkin maksavat GF:n.
Hyvä aakoo64, näinhän tämä termi ’kaukojäsenyys’ ei ihan ole. Vanhoina hyvinä aikoina Golfliitto nimittäin edellytti säännöissään, että golfseuran jäsen joko omistaa/hallitsee pelioikeutta seuransa kentälle tai on maksanut kausi/vuosimaksun pelaamisesta kentälleen. Tuohon aikaan 1990-luvun alkupuolella tämä tarkoitti käytännössä, että saadakseen hcp/jäsenkortin pelaajan piti omistaa tai vuokrata osakkeeseen perustuva pelioikeus itselleen (tai esim. Talissa tai muutamassa muussa seurapohjaisessa kentässä maksaa pelaamisesta kausimaksu). Silloin ei siis ollut mitään syytä olla ’kaukojäsen’, koska kaikissa seuroissa piti maksaa jokin pelioikeus/kausimaksu pelaamisesta.
MUTTA sitten Golfliitto meni 1990-loppupuolella typeryyksissään muuttamaan tuon säännön ja salli sen, että pelaaja saattoi olla golfseuran jäsen pelkällä jäsenmaksulla. Eli pelaajan ei siis enää tarvinnut omistaa/vuokrata osakkeeseen perustuvaa pelioikeutta, riitti kun maksoi nykyrahassa muutaman kymmenen euron jäsenmaksun seuraan. Tämä Golfliiton sääntömuutos sai aikaan nk. kaukojäsenbuumin. Tietyt seurat kauempaa maakunnista nimittäin keksivät, että tässähän on oiva keino saada lisäfyrkkaa seuralle. Ne alkoivat tienata myymällä postitse näitä seuransa ’kaukojäsenyyksiä’ yleensä pääkaupunkiseudun pelaajille, jotka eivät välttämättä ikinä olleet ko. maakunnan kentällä käyneetkään – eivätkä edes aikoneet käydä. Sen sijaan nämä ’kaukojäsenet’ saivat etuna halvasta jäsenyydestään postissa virallisen hcp/jäsenkortin, millä he sitten pääsivät kiertämään pääkaupunkiseudun kenttiä mm. green feellä ja nyt myöhemmin erilaisilla kymppikorteilla, pelilipuilla, Supergolfeilla tms. Eikä näitä kaukojäseniä enää todellakaan kiinnostanut ostaa/omistaa golfosaketta miltään kentältä.
Tästä ’kaukojäsenyydessä’ siis perimmiltään on kysymys. Sen typeryyden aloitti ja salli Suomen Golfliitto. Siksi olisi oikeus ja kohtuus, että Golfliitto tekisi jotain konkreettista korjatakseen tuon emämunauksensa…
Observer kirjoitti: (20.11.2009 23:27:12)
Tästä ’kaukojäsenyydessä’ siis perimmiltään on kysymys. Sen typeryyden aloitti ja salli Suomen Golfliitto. Siksi olisi oikeus ja kohtuus, että Golfliitto tekisi jotain konkreettista korjatakseen tuon emämunauksensa…
Tuo ei kyllä pidä paikkaansa. Mä seurasin hyvin läheltä tuohon aikaan tapahtumien kulkua ja kyllä liitto koitti hanttiin laittaa. Todellisuudessa keinoja ei vaan ollut, kun kenttä x ilmoitti, että meille riittää tämän kokoinen pelikausimaksu. Liitolla ei tuohon sääntöä ollut, eikä sellaista saatu tehtyä, vaikka lukuisat seurat vaativat tekemään asialle sen kuuluisan ’jotain’
Oikeesti siis tilanne lähti siitä, että yksi alan ulkopuolelta tullut kentänpitäjä ei edes tuota yhdessä sovittua systeemiä teinnyt, vaan lähti bisnestä tekemään oman ymmärryksensä mukaisesti. Se ei sinänsä vielä kovasti pahaa saanut aikaiseksi, mutta kun muutamat joitain vuosia myöhemmin tuon aukon havaitsivat ja ottivat käyttöön, oli soppa hetken päästä valmis. Ja vuosihan taisi olla -92
ts kirjoitti: (20.11.2009 23:53:56)
Observer kirjoitti: (20.11.2009 23:27:12)
Tästä ’kaukojäsenyydessä’ siis perimmiltään on kysymys. Sen typeryyden aloitti ja salli Suomen Golfliitto. Siksi olisi oikeus ja kohtuus, että Golfliitto tekisi jotain konkreettista korjatakseen tuon emämunauksensa…
Tuo ei kyllä pidä paikkaansa. Mä seurasin hyvin läheltä tuohon aikaan tapahtumien kulkua ja kyllä liitto koitti hanttiin laittaa. Todellisuudessa keinoja ei vaan ollut, kun kenttä x ilmoitti, että meille riittää tämän kokoinen pelikausimaksu. Liitolla ei tuohon sääntöä ollut, eikä sellaista saatu tehtyä, vaikka lukuisat seurat vaativat tekemään asialle sen kuuluisan ’jotain’
Oikeesti siis tilanne lähti siitä, että yksi alan ulkopuolelta tullut kentänpitäjä ei edes tuota yhdessä sovittua systeemiä teinnyt, vaan lähti bisnestä tekemään oman ymmärryksensä mukaisesti. Se ei sinänsä vielä kovasti pahaa saanut aikaiseksi, mutta kun muutamat joitain vuosia myöhemmin tuon aukon havaitsivat ja ottivat käyttöön, oli soppa hetken päästä valmis. Ja vuosihan taisi olla -92
Ok, jos asiat todellisuudessa näin olivat, niin otanpa lausuntojani sitten hieman takaisin. Itse en asioita niin läheltä/tarkkaan silloin seurannut, joten on näköjään jäänyt jossain määrin virheellinen käsitys. Joten anteeksipyynnöt myös Liiton silloisille päättäjille.
Mutta siitä huolimatta peruskonsepti kaukojäsenyteen oli tuo, että 1990-luvun alkupuolella osake/pelioikeus oli käytännössä edellytys, jotta pääsi golfseuran jäseneksi ja sai hcp/jäsenkortin. Kunnes sitten alkoi tuo muutamien maakuntien golfseurojen postimyyntikampanja, jolla pääkaupunkiseudun pelaajille myytiin näitä tosihalpoja kaukojäsenyyksiä ilman osakeomistuksia tai pelioikeuden vuokraamista. Ja sen jälkeen on osakkeen kiinnostavuus heikentynyt pitkin matkaa…
Ballmarker kirjoitti: (20.11.2009 21:47:50)
MacG kirjoitti: (20.11.2009 20:52:27)
Ballmarker kirjoitti: (20.11.2009 20:01:48)
MacG kirjoitti: (20.11.2009 15:39:29)
Niin tähän vielä, uhosin juuri päinvastoin, eli jos osakkeenomistaja ei ole tyytyväinen omistamaansa, niin ei hän tällaista kauaa katsele, hän lähtee kävelemään (sama se mikä yhtiö on kyseessä, golf- asunto- pörssi-…). Voi jopa antaa osakkeensa pois ilman veloitusta, ….Voipa hyvinkin, mutta jos ei ole ottajia edes ilmaiseksi niin mitä sitten teet? Miten pääset eroon yhtiövastikkeesta???
Nii-i, siinäpä se dilemma josta ollaan käyty useita keskusteluita. Tässä kuitenkin meidän yhtiöjärjestyksestä otos:
8 § PELIOIKEUDEN HALTUUNOTTO
Mikäli osaketta rasittaa oleellinen vastikkeen tai muun maksun viivästys, voi yhtiön hallitus päättää, että osakkeen tuottama pelioikeus otetaan yhtiön hallintaan. )Just niin…. mutta entäpä jos yhtiön hallitus ei haluakaan ottaa tuota osaketta yhtiön hallintaan?
Se optio heillä tosiaan on mutta en kyllä näe syytä siihen miksei ottaisi, tällä tavoinhan he ainakin teoriassa voisi saada edes jotain korvauksia. Jättämällä asian sikseen, niin silloinhan saadaan tasan nolla.
Observer kirjoitti: (20.11.2009 23:27:12)
Hyvä aakoo64, näinhän tämä termi ’kaukojäsenyys’ ei ihan ole. Vanhoina hyvinä aikoina Golfliitto nimittäin edellytti säännöissään, että golfseuran jäsen joko omistaa/hallitsee pelioikeutta seuransa kentälle tai on maksanut kausi/vuosimaksun pelaamisesta kentälleen. Tuohon aikaan 1990-luvun alkupuolella tämä tarkoitti käytännössä, että saadakseen hcp/jäsenkortin pelaajan piti omistaa tai vuokrata osakkeeseen perustuva pelioikeus itselleen (tai esim. Talissa tai muutamassa muussa seurapohjaisessa kentässä maksaa pelaamisesta kausimaksu). Silloin ei siis ollut mitään syytä olla ’kaukojäsen’, koska kaikissa seuroissa piti maksaa jokin pelioikeus/kausimaksu pelaamisesta.
MUTTA sitten Golfliitto meni 1990-loppupuolella typeryyksissään muuttamaan tuon säännön ja salli sen, että pelaaja saattoi olla golfseuran jäsen pelkällä jäsenmaksulla. Eli pelaajan ei siis enää tarvinnut omistaa/vuokrata osakkeeseen perustuvaa pelioikeutta, riitti kun maksoi nykyrahassa muutaman kymmenen euron jäsenmaksun seuraan. Tämä Golfliiton sääntömuutos sai aikaan nk. kaukojäsenbuumin. Tietyt seurat kauempaa maakunnista nimittäin keksivät, että tässähän on oiva keino saada lisäfyrkkaa seuralle. Ne alkoivat tienata myymällä postitse näitä seuransa ’kaukojäsenyyksiä’ yleensä pääkaupunkiseudun pelaajille, jotka eivät välttämättä ikinä olleet ko. maakunnan kentällä käyneetkään – eivätkä edes aikoneet käydä. Sen sijaan nämä ’kaukojäsenet’ saivat etuna halvasta jäsenyydestään postissa virallisen hcp/jäsenkortin, millä he sitten pääsivät kiertämään pääkaupunkiseudun kenttiä mm. green feellä ja nyt myöhemmin erilaisilla kymppikorteilla, pelilipuilla, Supergolfeilla tms. Eikä näitä kaukojäseniä enää todellakaan kiinnostanut ostaa/omistaa golfosaketta miltään kentältä.
Tästä ’kaukojäsenyydessä’ siis perimmiltään on kysymys. Sen typeryyden aloitti ja salli Suomen Golfliitto. Siksi olisi oikeus ja kohtuus, että Golfliitto tekisi jotain konkreettista korjatakseen tuon emämunauksensa…
Jos luet tarkemmin, itse kaukojäsenyydestä käsitys minulla oli sama kuin tuossa kirjoitit pidemmän kaavan mukaan. Pyrin vain kirjoittamaan asian vähän liiankin yksinkertaistetusti. Ensimmäisellä kerralla vain aloin miettiä asiassa jotenkin seurojen liiton jäsenyyttä, millä sitten sotkin asiaa. Sitä en kaukojäsenyyksistä muistanut, että alku näille oli noin ja omankin peliuran alkuaikoina oli pakko olla hankittuna varsinainen pelioikeus jollekin kentälle. Mutta varmasti selvyyden vuoksi tämä selvityksesi oli tarpeen. Toisekseen itselläni on sekä osake että pelioikeus pääasiassa pelaamalleni kentälle ja aion myös jatkossa ne pitää.
Nykyinen varsinainen halpapelaamisongelma osaltaan varmasti pohjautuu tuohon, mutta kaikkialla nämä kaukojäsenet eivät oikeasti ole nykyisin ongelma. Pääkaupunkiseudulla varmaan kaukojäsenyyksiä sekä Supergolfia ja muita sellaisia hyväksi käyttäen pelataan jopa halvemmalla kuin pelioikeuksien hankkijat. Kieltämättä 90-luvulla jossain vaiheessa tuntui Oulussakin tilanne kaukojäsenyyksien takia ongelmalliselta. Silloin oli kenttä muutenkin tukossa, ja lisäksi melkoinen määrä paikallisia pelasi GF:llä otettuaan jäsenyyden jonnekin muualle, kun kentällä ei ollut käytännössä minkäänlaisia GF-rajoituksia. Toisaalta osakkeita tai pelioikeuksiakaan ei ollut välttämättä saatavilla, joten ratkaisu oli osalle näistä pelaajista yksilötasolla aivan ymmärrettävä.
Juuri tällä hetkellä ei asialle oikein voida mitään, mutta liittotasolla tuohon olisi hyvä löytää jonkinlainen ratkaisu. Aloittelijalle tai vähän pelaavallehan nykyinen tilanne on toisaalta hyväkin. Nyt voi aloittaa pelaamisen ilman perusinvestointia ja vaikkapa pari vuotta tutkailla, puraiseeko kärpänen kunnolla.
Jatkona vielä edelliseen, pahin aika oli itse asiassa Oulussa 90-luvun puolessa välissä, kun osakkeita oli vielä paljon myymättä ja kenttäyhtiöllä velkaa vähintäänkin riittävästi. Siinä kun oli paljon paikallisia pelaajia muualla jäseninä ja pelasivat GF:llä, pelilipuilla jne, kaukojäsenyys ei tuntunut kovinkaan hyvältä jutulta. Mutta eipä siihen oikein keinoa edelleenkään ole, jos joku seura toteaa pelikausimaksuksi riittävän jonkin nimellisen summan.
Chip Greenside kirjoitti: (20.11.2009 22:05:52)
Ballmarker kirjoitti: (20.11.2009 21:57:25)
Chip Greenside kirjoitti: (20.11.2009 21:49:57)
Katsoin aikoinaan säälin sekaisin tuntein niitä pitkiä jonoja, joita merkintäpaikoille muodostui, kun tyhjää myytiin kovaan hintaan.Näin jälkeenpäin on kiva kertoa olleensa silloinkin muita viisampi, eikö vaan?
Pistäs nyt Ballmarker pieni päivitys kehiin niistä puheista, mitä täällä puhelit lähes tasan vuosi sitten osakkeisiin sijoittamisesta ja sen tulevaisuudesta. Silloin tuli lunta tupaan, mutta miten on asiat tällä hetkellä, mikäli kaikki munat eivät ole samassa korissa, vaan yhdestä kanalasta enintään 10%:a. Itse en viitsi ryhtyä laskelmia tekemään.
Joo… kun vuosi sitten ennustin, että viimeistään kesään 2012 mennessä monen osakkeen kurssi on vähintään kaksinkertaistunut Helsingin pörssissä tuli erään nimimerkin taholta todellakin lunta tupaan. No, ei tarvinnut odottaa kuin vuoden verran niin ennustukseni on toteutunut usean yhtiön kohdalla. Joidenkin kurssi on viime vuoden lopusta jopa kolmin- ja nelinkertaistunut.
NimetönPrboy muistatkos vielä mistä ensimmäisessä viestissäni oli oliunperin kysymys??
uskon ettet koskaan lukenutkaan koko viestiä tai ainakaan käyttänyt millisekunttiakaan sen sisällön hahmottamiseen. näit vain sanat Peuramaa ja joukon muita sanoja jotka mielessäsi omasivat negatiivisen merkityksen ja päätit sen johdosta aloittaa tun lapsellisen: (seuraavaksi suora lainaus tekstistäsi:
”Itkit Nolaaja tuolla edellä, että et saa teeaikoja silloin kun haluat. Ihmetteln ettet poraamisen sijasta hommaa Sarfvikin osaketta. Siellä ei tiettävästi varata mitään etukäteen. Montako Sarfvikia olisi sinulle tarpeeksi?”’
Millä ei ole mitään tekemistä viestini sisällön kanssa, vai onko.. jos on niin yksilöi se.
ei en arvostellut siinä kotikenttässi, vaan kommentoin siinä Happosedän näkemystä että 700 000€ / vuosi olisi riittävä summa teoreettisen tyypillisen suomalaisen 36 reikäisen kentän ylläpitoon], se että Peuramaa tuli mukaan keskusteluun oli seurausta vain ja ainoastaan että hän oli käyttänyt tuota kenttää laskelmiensa perusteena.
esitin oman näkemykseni jolla pyrin perustelemaan että hänen esittämänsä luku on noin 2/3 tai jopa vähemmänkin todellisuudessa tarvittavasta summasta
lainaampa tässä viestiäsi ja yritän väänttä rautalangasta (joskin todennäköisesti turhaan))
Prboy kirjoitti: (19.11.2009 16:48:45)
kyllä_nolottaa kirjoitti: (19.11.2009 14:51:06)
entisenä Puramaalaisena väitän ettei tominta siellä ole olleellisesti tehokkaampaa kuin muualla. syyt halpaan vastikkeeseen ovat
a) osakkeiden määrä, joka on hyvin korkea suhteessa reikien määrään.
b) huomattavan korkea GF kierrosten osuus
c) sijainti joka mahdollistaa erityisen pitkän kauden.
d) par 3 kentän tuotot
e) todella iso range joka on auki käytännössä läpi vuoden = hyvät lisätulot sieltäkin.kulut 36-reikäisen kentän ylläpidolle ovat aika tarkaan 1,2milj, eivät nuo kulut peuramaalla poikeneet aikoinaan oleellisesti muista kentistä, mutta tuloja oli enemmän
-> pieni vastike.
lisäksi ainakin tuolloin kenttä vuokrasi osakkeita ja sai myös sitäkautta lisätuloa.Olet tässä lainannut osan tekstistäni ja irroittanut varsinaisesta asianyhteydestään, jossa koetin selittää jollekkin että 700 000€ on rajusti alimitoitettu rahasumma 36-reikäisen kentän vuotuisten kulujen kattamiseen ja että peuramaalla on monia sellaisia rahavistioja joita alkuperäinen kirjoittaja ei ollut ottanut huomioon
Perusteeni kohta a) on osittain subjektiivinen ja osittain faktoihin perustuva
1) joitain vuosia takaperin golfliiton suositus 18 reikäisen kentän pelioikeuksille oli 750
2) tässäkin ketjuss on tullut ilmi että esim keimolan pelioikeuksien määrä on 1530 = 765 kpl / 18 reikää
3) erään 18 + 9 reikäisen kentän po määrä on 805 / 18 reikää (luku otettu heidän julkistamastaan pelioikeuksien kokonaismäärästä X 2/3)noiden lukujen valossa 875 on pajon, eikä sanavalinta hyvin korkea ole mielestäni perusteeton.
no jos nyt kumminkin palataan viestini alkuperäiseen sisältöön olen edelleenkin sitämieltä että 7o0 000€ / vuosi ei ole realistinen summa kattamaan 36-reikäisen kentän vuosittaiset kulut.
jos sinulla on tuosta asiasta parempaa tietoa otan sen mielelläni vastaan, esim. mikä on peuramaan vuotuinen kulu euromääräisenä
ja minkä verran sillä olisi vaikutusta jos range ja par-3 kentät tuotot suhteutettaisiin sellaisiksi joka olisivat realistiset sellaisella kentällä jonka sijaintipaikan olosuhteet eivät olisi aivan yhtä otolliset kuin mikä on tilanne peuramaan sijainnilla
NimetönMacG kirjoitti: (20.11.2009 15:23:18)
Edelleen pysyn kannassani että osakeyhtiön ainoa tavoite on tuottaa omistajilleen voittoa (tulkoot se sitten vaikka alhaisen pelikausimaksun muodossa). Se joka väittää jotakin muuta, ei tiedä mistä puhuu. Kysykää vaikka Nallelta 😉
tämä riippuu aivan siitä miten väljästi ”voitto” määritellään.
Ehkä parempi sanamuoto voisi olla ”tottaa omistajilleen lisäarvoa?”
ei kaikilla kentillä pyritä välttämättäeritysen alhaiseen pelikausimaksuun (olettaen että tarkoitat sillä osakeyhtiön vastikkeita)
ehkä hommaa kuvaa paremmin kaksi vaihtoehtoista ajatusmallia jossa:
1)ensin määritellään se osakkaalle suunnattu toteutuva palvelutaso, sen jälkeen mitoitetaan tulot ja toiminnot vastaamaan sitä
2) määritellään ensin osakkaan kustannustaso ja sovitetaan toiminta sekä osakkaille suuunnattu palvelutaso siihen
itseasiassa usein nuo kaksi ajatusmaailmaa käyvät vomakastakin keskustelua noissa yhtiökokouksissa 😀
(jos tämän ulkopuolelle jätetään ne muutamat puhtaasti kaupallisin itntressein toimivat golf entiitit)
eli loppujenlopuksi useimmat nykyiset Golfyhtiöt toimivat pitkältui samoin kuin osuuskunnat aikoinaan??
kyllä_nolottaa kirjoitti: (21.11.2009 12:20:51)
MacG kirjoitti: (20.11.2009 15:23:18)
Edelleen pysyn kannassani että osakeyhtiön ainoa tavoite on tuottaa omistajilleen voittoa (tulkoot se sitten vaikka alhaisen pelikausimaksun muodossa). Se joka väittää jotakin muuta, ei tiedä mistä puhuu. Kysykää vaikka Nallelta 😉
tämä riippuu aivan siitä miten väljästi ”voitto” määritellään.
Ehkä parempi sanamuoto voisi olla ”tottaa omistajilleen lisäarvoa?”
eli loppujenlopuksi useimmat nykyiset Golfyhtiöt toimivat pitkältui samoin kuin osuuskunnat aikoinaan??
Johan noista asioista päästiin aikaisemmin tässä ketjussa yhteisymmärrykseen, että golfkentällä ’voitto’ on usein jotain muuta kuin normaalissa yritystoiminnassa taloudellinen voitto. Lisäarvon eli pelimahdollisuuksien tuottaminen on yleensä se ’voitto’.
Samoin aika lailla yhteisymmärrykseen päästiin siitäkin, että useimmat golfkentät osakeyhtiömuodosta huolimatta ovat enemmänkin verrattavissa asunto-osakeyhtiöihin tai mikseipä vaikka osuuskuntiin.
Forumilla on paljon kommentteja syistä ja syyllisistä, sekä peräänkuulutetaan Golfliittoa tekemään ’jotain’. Golfliitto on kuulemma sopan keittänyt ja pitää sen siten ratkaista. Minusta markkina ajoi tilanteen tähän eikä Golfliitolla ole mahdollisuuksia rajoituksin tai säännöin ratkaista asioita.
Ensisijainen intressi tässä on golfyhtiöillä ja niiden osakkailla, joiden intressissä on ensisijaisesti osakkaiden etujen ajaminen ja sitä kautta golfosakkeen arvon nostaminen. Osakkaan etuna on mahdollisimman laadukasta golfia kustannustehokkaaseen hintaan.
Jos ajattelen asiaa vaikkapa MasterGolfin osakkeenomistajana, jossa saan pelata 2 laadukkaalla kentällä ja maksan hoitovastiketta + jäsenmaksua 880 euroa vuodessa. Haluan kentälleni GF-pelaajia ja heidän rahojaan siinä määrin, kun se ei ruuhkauta kenttää silloin kun minä osakkaana haluan pelata. Greenfee on ulkopuolisille arkisin 55 euroa, mutta viikonloppuisin ja iltaisin vain pelioikeuden haltijan seurassa. Minua ei vähääkään häiritse se, onko 55 euroa tuova henkilö kauko- tai lähijäsen tai onko hän osallistunut joskus jonkun toisen kentän rakentamiskustannuksiin. Jos Greenfee-pelaajat ruuhkauttavat kenttää liikaa, nostetaan hintaa riittävästi.
Osakkeen arvo pörssissä on noin 20.000 euron paikkeilla ja arvo määräytyy sen mukaan, miten hyvää golfia saa 880 euron vuosimaksua vastaan. Yhtä kaikki siis ainakin Masterissa osakkeen omistamisella on arvoa eikä ongelmia näyttäisi olevan.
Miten Masterin osakkaana voisin parantaa osakkeeni arvoa. Eräs mahdollinen tapa on tehdä yhteistyösopimuksia toisten kenttien kanssa vaihtokaupoilla. Tämähän on ollut myös Kultakortin ideana. Master voisi esimerkiksi tehdä sopimuksen Pickalan kanssa, että pelioikeuden haltijalla (osakkaalla) on mahdollisuus pelata ilmaiseksi toisen kentällä 10 kierrosta vuodesa (joko vapaasti tai GF aikoina). Näillä järjestelyillä kummankin osakkeen pelimahdollisuudet kasvaisivat, pelioikeuksien määrä per 18 reikää ei muuttuisi, eikä kustannukset lisääntyisi. Molempien kenttien osakkaat hyötyisivät. Yhdistelmää voisi laajentaa ottamalla mukaan vaikkapa Hirsalan ja Talman
Kaukojäsenellä ei olisi näille kentille mitään asiaa silloin kun kentällä on muutenkin ruuhkaa, jolloin osakkeen omistamisella olisi olennainen arvo. Mukana ei voi olla täysin eriarvoisia kenttiä, koska muutoin se antaisi porsaanreiän päästä laatukentille. Sen johdosta em. esimerkissä osakkeiden arvot per pelioikeus ovat kutakuinkin samalla tasolla.
Olen vakuuttunut, että mikäli Pickala, Hirsala, Master ja Talma tekisivät edellä kuvatun järjestelyn, näiden kaikkien kenttien osakkeiden arvo nousisi. Tässä korostuisi osakkaan asema suhteessa kaukojäsenyyteen ilman, että Golfliitto on tehnyt mitään uusia rajoituksia. Pidemmälle vietynä mainitut golfyhtiöt voisivat fuusioitua, mutta Aulangon ja Tawastin yritys osoitti fuusioon liittyvät vaikeudet. Sen johdosta minusta kannattaisi edetä yhteistyömallilla ilman, että yhtiörakenteita aletaan muuttamaan.
Itse on löydä mallista yhtään sellaista estettä, miksi sitä ei voisi toteuttaa vaikkapa hyvin lyhyellä aikataululla. Sellainen osakas, jolla on sekä Pickalan, että Masterin osake voi pohtia, mihin hän tarvitsee enää molempia – ei tarvitsekaan, mutta hän voi myydä toisen osakkeen pois aikaisempaa paremmalla hinnalla.
Mielelläni kuulisin Foorumilla kommentteja, miksi tällaista järjestelyä ei voitaisi toteuttaa. Myös kaikki muut ideat olisivat tervetulleita, jolla golfosakkeen arvoa voidaan parantaa.
Putti-Possu kirjoitti: (21.11.2009 12:45:22)
Forumilla on paljon kommentteja syistä ja syyllisistä, sekä peräänkuulutetaan Golfliittoa tekemään ’jotain’. Golfliitto on kuulemma sopan keittänyt ja pitää sen siten ratkaista. Minusta markkina ajoi tilanteen tähän eikä Golfliitolla ole mahdollisuuksia rajoituksin tai säännöin ratkaista asioita.Ensisijainen intressi tässä on golfyhtiöillä ja niiden osakkailla, joiden intressissä on ensisijaisesti osakkaiden etujen ajaminen ja sitä kautta golfosakkeen arvon nostaminen. Osakkaan etuna on mahdollisimman laadukasta golfia kustannustehokkaaseen hintaan.
Jos ajattelen asiaa vaikkapa MasterGolfin osakkeenomistajana, jossa saan pelata 2 laadukkaalla kentällä ja maksan hoitovastiketta + jäsenmaksua 880 euroa vuodessa. Haluan kentälleni GF-pelaajia ja heidän rahojaan siinä määrin, kun se ei ruuhkauta kenttää silloin kun minä osakkaana haluan pelata. Greenfee on ulkopuolisille arkisin 55 euroa, mutta viikonloppuisin ja iltaisin vain pelioikeuden haltijan seurassa. Minua ei vähääkään häiritse se, onko 55 euroa tuova henkilö kauko- tai lähijäsen tai onko hän osallistunut joskus jonkun toisen kentän rakentamiskustannuksiin. Jos Greenfee-pelaajat ruuhkauttavat kenttää liikaa, nostetaan hintaa riittävästi.
Osakkeen arvo pörssissä on noin 20.000 euron paikkeilla ja arvo määräytyy sen mukaan, miten hyvää golfia saa 880 euron vuosimaksua vastaan. Yhtä kaikki siis ainakin Masterissa osakkeen omistamisella on arvoa eikä ongelmia näyttäisi olevan.
Miten Masterin osakkaana voisin parantaa osakkeeni arvoa. Eräs mahdollinen tapa on tehdä yhteistyösopimuksia toisten kenttien kanssa vaihtokaupoilla. Tämähän on ollut myös Kultakortin ideana. Master voisi esimerkiksi tehdä sopimuksen Pickalan kanssa, että pelioikeuden haltijalla (osakkaalla) on mahdollisuus pelata ilmaiseksi toisen kentällä 10 kierrosta vuodesa (joko vapaasti tai GF aikoina). Näillä järjestelyillä kummankin osakkeen pelimahdollisuudet kasvaisivat, pelioikeuksien määrä per 18 reikää ei muuttuisi, eikä kustannukset lisääntyisi. Molempien kenttien osakkaat hyötyisivät. Yhdistelmää voisi laajentaa ottamalla mukaan vaikkapa Hirsalan ja Talman
Kaukojäsenellä ei olisi näille kentille mitään asiaa silloin kun kentällä on muutenkin ruuhkaa, jolloin osakkeen omistamisella olisi olennainen arvo. Mukana ei voi olla täysin eriarvoisia kenttiä, koska muutoin se antaisi porsaanreiän päästä laatukentille. Sen johdosta em. esimerkissä osakkeiden arvot per pelioikeus ovat kutakuinkin samalla tasolla.
Olen vakuuttunut, että mikäli Pickala, Hirsala, Master ja Talma tekisivät edellä kuvatun järjestelyn, näiden kaikkien kenttien osakkeiden arvo nousisi. Tässä korostuisi osakkaan asema suhteessa kaukojäsenyyteen ilman, että Golfliitto on tehnyt mitään uusia rajoituksia. Pidemmälle vietynä mainitut golfyhtiöt voisivat fuusioitua, mutta Aulangon ja Tawastin yritys osoitti fuusioon liittyvät vaikeudet. Sen johdosta minusta kannattaisi edetä yhteistyömallilla ilman, että yhtiörakenteita aletaan muuttamaan.
Itse on löydä mallista yhtään sellaista estettä, miksi sitä ei voisi toteuttaa vaikkapa hyvin lyhyellä aikataululla. Sellainen osakas, jolla on sekä Pickalan, että Masterin osake voi pohtia, mihin hän tarvitsee enää molempia – ei tarvitsekaan, mutta hän voi myydä toisen osakkeen pois aikaisempaa paremmalla hinnalla.
Mielelläni kuulisin Foorumilla kommentteja, miksi tällaista järjestelyä ei voitaisi toteuttaa. Myös kaikki muut ideat olisivat tervetulleita, jolla golfosakkeen arvoa voidaan parantaa.
Katselet ehkä liikaa asiaa omalta kannaltasi. Kysymys on kokonaisuudesta, jossa on yksi iso potti: kentät. Kenttien pitää saada tuloja, jotta niitä voidaan ylläpitää: investoida koneisiin, parantaa kenttää perusparannuksin, kehittää jotain uutta, korjata kalliita esim kastelujärjestelmiä, korjata talven tuomia vaurioita, maksaa palkkaa henkilökunnalle jne. Jos kokonaispotissa on järjestelmiä, jotka sallivat joidenkin tahojen pelaamisen liian halvalla ja jotka eivät panoksellaan tuo tähän yhteisöön riittävästi tuloja tai aiheuttavat järjestelmillään kenttien mahdollisen rahavirran supistumista, niin se ei pidemmän päälle ole kenenkään etu. Ei GF-pelaaminen ole ongelma, mutta liian halpa gf-pelaaminen on ongelma (ei ole mihinkään maksanut pelioikeusmaksua), erinäisillä eduilla kun saa sen gf-kierroksen paljon normihintaa halvemmalla ja silloin sitä tietysti hyödynnetään. Kentän ylläpitokustannukset ovat aika vähän riippuvaisia siitä kuinka monta kierrosta siellä pelataan (toki kuluminen on jotain), kiinteät kustannukset ovat huomattavan suuret pelattiin kentällä tai ei, jos se vaan edes pidetään pelikunnossa. Perustelut, että jonkun pitäsi päästä ne muutamat kierrokset pelamaan kaudessa halvalla ei vaan yksinkertaisesti sovi tähän yhtälöön, siihen on vaan valitettavasti jouduttu menemään, kun jäisi ne ripe eurotkin saamatta.
Uusia golfkenttiä tuskin tarvitaan lisää ainakaan kehä III tuntumaan, mutta kenties nykyiset kentät voisivat toimia kustannustehokkaammin (?)
a) Nimeättömät yrityspeliosakkeilla bisnestä tekevät tahot kuriin vaikka hallinnointimaksun/lätkän hintaa korottamalla 20 euroon.
b) Green Card kursseista ja golftunneista pitäisi jäädä golfyhtiöille oma osansa, joten
kentällä toimivat itsenäiset Pro:t voisivat maksaa jotain sopivaa vuokraa kenttäyhtiölle.
c) Caddiemastertiski, kahvila ja Proshop tulisi sijoittaa niin, että sama henkilö voi hoitaa kaikkia kolmea pistettä yksin esimerkiksi hiljaisina päivinä. Hyvin suunniteltu Pro-shop ja kahvila voidaan saada tuottavaksi, kun myynnissä on sellaisia tuotteita, joista asiakkaat ovat halukkaita maksamaan.
d) Golfkentän hoitoon tarvittavia koneita voisi vuokrata/lainata/kierrättää kilpailevien kenttien kesken, jolloin KAIKKIA koneita ei tarvitsisi jokaisen kentän omistaa itse.
e) GF tulee hinnoitella niin, että siitä saadaan hyötyä. Jos hinta on liian alhainen sitä nostetaan ja päinvastoin. Hinta voi olla arkiaamuisin halpa ja primetime aikana kallis.
f) Kentälle hankitaan mainostuloja ja mainostajia. Sm-liigan jääkiekkojoukkueet ovat tässä asiassa onnistuneet hyvin, joten miksi se ei onnistuisi pienemmässä muodossa myös golfin parissa?
g) Palkataan kentälle sellainen toimitusjohtaja ja henkilökunta, joka pyrkii tekemään kentästä kannattavan ja tehokkaan, joka vuorostaan nostaa kentän ja osakkeen arvoa.Kommentteja?
LOL kirjoitti: (21.11.2009 14:17:12)
Uusia golfkenttiä tuskin tarvitaan lisää ainakaan kehä III tuntumaan, mutta kenties nykyiset kentät voisivat toimia kustannustehokkaammin (?)b) Green Card kursseista ja golftunneista pitäisi jäädä golfyhtiöille oma osansa, joten
kentällä toimivat itsenäiset Pro:t voisivat maksaa jotain sopivaa vuokraa kenttäyhtiölle.
c) Caddiemastertiski, kahvila ja Proshop tulisi sijoittaa niin, että sama henkilö voi hoitaa kaikkia kolmea pistettä yksin esimerkiksi hiljaisina päivinä. Hyvin suunniteltu Pro-shop ja kahvila voidaan saada tuottavaksi, kun myynnissä on sellaisia tuotteita, joista asiakkaat ovat halukkaita maksamaan.Kommentteja?
Kyllähän tuohon yhtälöön malleja maailmalta löytyy vaikka kuinka. Ensin varmaan pitäisi miettiä tietyiltä osin ajatusta pron toiminnasta koko yhteisössä ja hinata sitä tuonne Brittien ja Ruotsin suuntaan. Ongelmahan vaan on se. että kun niukkuutta jaetaan, ei kukaan oikeen mistään laajemman edun hankkimiseksi olisi valmis luopumaan.
NimetönLOL kirjoitti: (21.11.2009 14:17:12)
Uusia golfkenttiä tuskin tarvitaan lisää ainakaan kehä III tuntumaan, mutta kenties nykyiset kentät voisivat toimia kustannustehokkaammin (?)a) Nimeättömät yrityspeliosakkeilla bisnestä tekevät tahot kuriin vaikka hallinnointimaksun/lätkän hintaa korottamalla 20 euroon.
b) Green Card kursseista ja golftunneista pitäisi jäädä golfyhtiöille oma osansa, joten
kentällä toimivat itsenäiset Pro:t voisivat maksaa jotain sopivaa vuokraa kenttäyhtiölle.
c) Caddiemastertiski, kahvila ja Proshop tulisi sijoittaa niin, että sama henkilö voi hoitaa kaikkia kolmea pistettä yksin esimerkiksi hiljaisina päivinä. Hyvin suunniteltu Pro-shop ja kahvila voidaan saada tuottavaksi, kun myynnissä on sellaisia tuotteita, joista asiakkaat ovat halukkaita maksamaan.
d) Golfkentän hoitoon tarvittavia koneita voisi vuokrata/lainata/kierrättää kilpailevien kenttien kesken, jolloin KAIKKIA koneita ei tarvitsisi jokaisen kentän omistaa itse.
e) GF tulee hinnoitella niin, että siitä saadaan hyötyä. Jos hinta on liian alhainen sitä nostetaan ja päinvastoin. Hinta voi olla arkiaamuisin halpa ja primetime aikana kallis.
f) Kentälle hankitaan mainostuloja ja mainostajia. Sm-liigan jääkiekkojoukkueet ovat tässä asiassa onnistuneet hyvin, joten miksi se ei onnistuisi pienemmässä muodossa myös golfin parissa?
g) Palkataan kentälle sellainen toimitusjohtaja ja henkilökunta, joka pyrkii tekemään kentästä kannattavan ja tehokkaan, joka vuorostaan nostaa kentän ja osakkeen arvoa.Kommentteja?
en haluaisi olla negatiivinen, mutta
a) samalla kurmootetaan ikävästi niitä yrityslätkäläisiä jotka eivät väärinkäytä lätkiään.
toisaalta paljon muuta tuolle asialle ei ole tehtävissä.b) prot, ravintolat proshopit maksavat jo nykyisin vuokraa kenttäyhtiöille.
c) nykyisin käsittääkseneni lähes jokakentällä ainakin proshopin rahastuksen hoitaa CM tiski… tosin hyvä kysymys on onko nimitys proshop silloin asiallinen ehkä oikeampi termi olisi unproshop? eikö proshopissa olisi tarkoitus saada ammattimaista apua hankintoihin???
niin ja se kahvio / ravintola on muuten lähes aina ulkoistettu, joten eiköhän se yrittäjä pyri pyörittämään sitä kustannustehokkaasti
miten ennakoit riitävän ajoissa (työvuorolistojen läkisääteisten velvotteiden täyttämiseksi) milloin päivästä tulee hiljainen ja milloin ei? jos koetat hotaa toimitaa kovin ”joustavin henkilöstöratkaisuyin”
d) koneiden käyttöaste on niin korkea ettei 1 nykeisen kentän kalusto riitä kahdelle, lisäksi koneita ja laitteita saisi olla kiikuttamnassa jokapäivä edestakaisin kenttien välillä
e) olisiko se hyöty maximaalinen GF liikevaihto vaiko jokin muu tekijä, eiköhän jokainen kenttä pyri jo nykyisellään gf hinnoittelulla toteuttamaan sille asetettuja tavoitteita
f) ne teeboxesta, rangeilta ja myös viheriöiden taustoilta löytyvät mainokset tuppaavat tuomaan noita mainostuloja, tietysti voishan sitä kokeilla sellaista että klubinjäsenet vetäisivät sponsorin paidan päällensä aina pelatessaan 😀
(hihittelee mielessään audi, canesten, kiilto ja k-rauta paitojen iloista vilinää kotikentällään)
siis: no paita- no tee time 🙂g) hmm… keitäköhän niille kentille nykyisin palkataan??
Minusta Putti-Possu kirjoitti asiaa.
Kenttäyhtiöiden osakkaiden kannattaisi herätellä hallitustaan ja toimitusjohtajaansa tällaisten hankkeiden tarkempaan tutkimiseen. Itse näkisin osakkaiden kannalta tällaisissa järjestelyissä potentiaalia sekä pelimahdollisuuksien parantumisena että osakkeen arvon säilymisen/nousun kannalta.
Kuten Putti-Possi toi esiin, tällaisten järjestelyjen onnistuminen ja toimiminen vaatii että siihen sitoutuvat yhtiöt omistavat aika lailla samantasoisia ja samassa käyttöasteessa/profiilissa olevia kenttiä. Miten tämä sitten käytännössä mitataan on hyvä kysymys, mutta Putti-Possun esimerkki (Master, Pickala jne) antaa mielestäni jonkinlaista osviittaa. ’Samanarvoisuuden’ mittareitakin varmaan on monia, esim. tehdyt kenttärankingit, kentän ja osakkaan maksut (gf, vastike, pelioikeudet), osakkeen hinta jne. jolta pohjalta sitten hallitukset/tj asioita voivat tutkimuksissaan ottaa huomioon. Lähtisin siitä, että osakkeenomistajat sitten kuitenkin päättäisivät lähdettäisiinkö tällaisiin järjestelyihin ja millä ehdoilla, ei hallitus/tj (poislukian aivan pienimuotoiset, lyhyet kokeilunluontoiset järjestelyt).
Oikeastaan tuo KULTAKORTTIhan on tähdännyt samantyyppiseen ratkaisuun, kai vain vähän eri toteutuspohjalta? Itse olen sitä mieltä ettei tällaiseen järjestelyyn mitään korttia tarvitse, vaan yhtiöiden väliset sopimukset olisivat aivan hyvin toimiva pohja. Pitäisikö vierailukierroksia sitten rajoittaa kuten Putti-Possu sanoi esim. 10/kausi/pelaaja ja/tai tiettyihin kellonaikoihin/päiviin on asia joka varmaan kristallisoituisi kokeilujen ja saatujen vieralumäärien ja kenttien muuttuneiden käyttöasteiden perusteella.
Tietääkseni tämäntyyppisiä pienimuotoisia kokeiluja onkin ollut eri puolella vaihtelevin tuloksin, olisi hyvä kuulla miten ovat toimineet. Noiden em. samanarvoisuuteen liittyvien perusedellytysten lisäksi järjestelyn toimivuus käytännössä tietysti riippuu siitä mikä todellinen vaikutus sopimuksilla on toteutuneisiin ’vierailukierroksiin’ kullakin kentällä, ts. jos sopimus johtaa vääristymiin, on selvää että ’kärsineet’ kentät järjestelystä irtisanoutuisivat aika nopeasti. Mutta yhtiöt voisivat lähteä asiassa varovaisesti liikkeelle, vaikkapa vain kahdenkeskisin kenttien välisin järjestelyin ja näin kerätä kokemuksia. Ja jos homma toimii osakkaiden kannalta niin siitä vain laajentamaan ja jos menee reisille niin ei varman suurta vahinkoakaan ole tullut.
Jos pelko on, että gf-tulot pienenisivät olennaisesti järjestelyn seurauksena, voisi järjestelyn toteuttaa myös joko kokonaan tai osittain ’alennetun’ gf-maksun muodossa, niin että vierailijat ainakin jotakin vierailustaan kassaan toisivat, tämä voisi olla muutoinkin kohtuullista, kai tämäkin on oikeastaan KULTAKORTTI-järjestelmässä huomioitu, ts. kortista eli vierailuoikeudesta pitää erikseen maksaa.
Nimetönitse uskon että avain golfin hyvinvointiin Suomessa on tyytyväinen golfyhteiso ja sen sisällä omistukseensa tyytyväiset osakkeenomistajat
miten siihen päästään,
1) no ensin pitää ymmärtää että tyytymättömyys on aina odotusten ja toteutuman ristiriidan synnyttämä.
tuo ristiriita pitää siis saada eliminoitua.
2) tähän päästään vain sillä että tuleva osakas / vuokralainen / gf pelaaja saa tietoa eri yhtiöistä ja siitä mitä ne edustavat
eli lyhyesti joka yhtiöllä pitäisi ollla selkeästi määriteltynä heidän arvonsa ja miten ne toteutetaan sekä visio siitä minne ovat matkalla ja millä keinoin
lisäksi nuo seikat pitäisi tuoda avoimesti ja selkokielisesti esiin.
eli päästäisiin tilanteesta ”osta osake ja katso sen jälkeen yhtiökokouksessa mikä meininki”
sellaiseen tilanteeseen jossa osakkeenostajalla olisi jo ennalta hyvin selkeä kuva siitä millaiselta kentältä on osaketta ostamassa.
tässä asiassapitäisin sarfvikiä, talmaa ja yllätys Nurmijärveä edelläkävijöinä
ainakin näiltä kentiltä on saatavissa heidän omilla sivuillaan runsaasti materiaalia myös sellaisten ihmisten luettavaksi jotka eivät vielä ole noiden kenttien jäseniä / osakkaitaNimetönhaamu kirjoitti: (21.11.2009 14:47:40)
Minusta Putti-Possu kirjoitti asiaa.Kenttäyhtiöiden osakkaiden kannattaisi herätellä hallitustaan ja toimitusjohtajaansa tällaisten hankkeiden tarkempaan tutkimiseen. Itse näkisin osakkaiden kannalta tällaisissa järjestelyissä potentiaalia sekä pelimahdollisuuksien parantumisena että osakkeen arvon säilymisen/nousun kannalta.
Tietääkseni tämäntyyppisiä pienimuotoisia kokeiluja onkin ollut eri puolella vaihtelevin tuloksin, olisi hyvä kuulla miten ovat toimineet. Noiden em. samanarvoisuuteen liittyvien perusedellytysten lisäksi järjestelyn toimivuus käytännössä tietysti riippuu siitä mikä todellinen vaikutus sopimuksilla on toteutuneisiin ’vierailukierroksiin’ kullakin kentällä, ts. jos sopimus johtaa vääristymiin, on selvää että ’kärsineet’ kentät järjestelystä irtisanoutuisivat aika nopeasti. Mutta yhtiöt voisivat lähteä asiassa varovaisesti liikkeelle, vaikkapa vain kahdenkeskisin kenttien välisin järjestelyin ja näin kerätä kokemuksia. Ja jos homma toimii osakkaiden kannalta niin siitä vain laajentamaan ja jos menee reisille niin ei varman suurta vahinkoakaan ole tullut.
yksi huomioonotettava seikka noissa alliansseissa pitäisi mielestäni olla, kunkin kentän jäsenistön maantietteellinen painottuminen
esim. kuvitelaan että kentät A B ja C ovat kaikki hyvin samanlaisia, mutta näiden kolmen kentän osakkaat kaikki asuvat hyvin lähellä kenttä C:tä, jolloin muutoin hyvästä järjestelystä saattaisi syntyä ongelmia.
Minusta on huolestuttavaa ainakin se, että eräissä golfyrityksissä ei toimitusjohtajaa vaihdeta, vaikka talous on kuralla vuosi vuoden perään ja mitään positiivista muutosta ei ole näköpiirissä. Osakkeen omistajilta lypsetään lisää rahaa vuosi vuoden perään. Kyllä toimitusjohtajan ja hallituksen päätehtävä on toimia osakkeenomistajien eduksi ja hoitaa leiviskänsä hyvin. Kun hankintoja tehdään, niin ne olisi syytä kilpailuttaa hyvin, eikä ottaa se ensimmäinen urakkatarjous vastaan jne. (kuten joissan tapauksissa..)
Keinoja Oy:n talouden elvyttämiseen on varmasti miljoonia ja toimitusjohtajan tehtävähän on löytää ne keinot, jotka sopii k.o kentälle.
Golfyrityksen klubitiloja voidaan vuokrata talvisin vaikka hää- ja syntymäpäivävieraille jne. Jos henkilökunta ja toimitusjohtaja ovat AMMATTITAITOISIA ja myyntihenkisiä, niin tulosta varmasti syntyy tavalla tai toisella.Suomessa liikevoittoa tekevät golfosakeyhtiöt näyttävät olevan niitä, joiden omistus on 100% muutaman ihmisen käsissä. Nämä yhtiöt tekevät voittoa, koska syntyneen liikevoiton he voivat kaiketi lakisääteisesti jakaa vaikkapa pääomatuloina itselleen. Näillä yrittäjillä/osakeyhtiöillä on ainakin halu ja fokus tehdä tulosta. Täysin toinen asia on tietysti se, miten he tulosta tekevät ja onko se aina moraalisesti hyväksyttävää.
Hyvä lisäys kyllä_nolottaalta.
Tätä voisi laajentaa pohtimalla myös sellaisten alliannssien toimivuutta, jossa toinen yhtiö sijaitsisi esim. jollain ns. ’kesäpaikkakunnalla’ ja toinen esim. pk-seudulla. Eli olisiko mahdollista ajatella että löytyisi sellaisia alliansseja joissa osakkeenomistajien oleskelu-, asumis- ja pelailuprofiilit voisivat tukea tällaisten allianssien toimivuutta? Ehkä, ehkä ei. Selvää kuitenkin on, että nolon mainitsemassa tapauksessa homma ei toimisi, muuten kuin jonkinlaisilla vierailumääräleikkureilla tms. joihin Putti-Possukin viittasi.
Tällaisilla järjestelyillä on aina myös hintansa, eli kyllähän hallinnointiin, sopimusten tekemiseen, tilanteen seuraamiseen jne. kuluu vähintään kenttähenkilöstöjen aikaa, jonka suhteen pitäisi antaa osakkaille suuntaa antava selvitys ennen päätöksiä. Tämä kustannus tuskinpa hommaa kaataisi, viittaan tältäkin osin KULTAKORTTI-systeemiin jossa ko. hallinnointikulu kai on ajateltu katettavan lunastetuista korteista saatavilla tuloilla.
Kun lueskelin tuon kauko-92 historiikin kävi selväksi yksi asia. Tätä suomi-golfia ei näköjään johda kukaan.
Toisaalta voi ajatella että ruoria repii eri suuntiin reilut sata huru-ukkoa kuka milläkin motiivilla. Ja samaan aikaan muutama veivari lapio yläkannen buffeesta ruokaa kottikärryihin myydäkseen sitä ”halpoina” välipaloina alakannen ikkunattomien hyttien porukalle.Turha tässä on ajatella mitään hienoja tai edes yksinkertaisia parannuskonsteja koskien koko Suomea: Meillä ei ole mitään ”koneistoa” jalkauttamaan hyviäkään uudistuksia. Ilman kaikkien osakkaiden/kenttien konsensusta kaikki uudistukset tyssäävät. Ja kuten case-92 osoitti, yksi yhteisestä rivistä livennyt kenttä vesittää koko kokonaisidean.
Mä nostan kädet pystyyn, keskityn täysin ERG:n asioihin ja paskat nakkaan jos muilla kentillä on ongelmia. Taidan keskittää tarmoni että saataisiin lisää kukka-istutuksia tiiboxeihin. Ne on niin kivannäköisiä.
Ps. Tätä taustaa vasten alan ymmärtämään SGL:n idean jakaa klubille tasoituskortteja vain pelioikeuksia vastaavan määrän. Rujo idea, mutta kun ei ole työkaluja muuhunkaan niin aivan käyttökelpoinen. Ai niin, takaisin edellisen kappaleen moodiin.
. ERG:lle tuo malli sopisi mainiosti. Itseasiassa jopa erittäin hyvin. Minä kannatan.NimetönLOL kirjoitti: (21.11.2009 15:17:36)
Minusta on huolestuttavaa ainakin se, että eräissä golfyrityksissä ei toimitusjohtajaa vaihdeta, vaikka talous on kuralla vuosi vuoden perään ja mitään positiivista muutosta ei ole näköpiirissä. Osakkeen omistajilta lypsetään lisää rahaa vuosi vuoden perään. Kyllä toimitusjohtajan ja hallituksen päätehtävä on toimia osakkeenomistajien eduksi ja hoitaa leiviskänsä hyvin.Olisko syynä että näiden eräien golfyritysten omistajat ovat olleet tyytyväisiä valtuuttamansa hallituksen toimintaan ja hallitus on ollut tyytyväinen toimitusjohtajaan?
mikä on osakkeenomistaja etu jota hallituksen pitäisi ajaa, varmaankin joka yhtiöstä löytyy näkemyksiä asiasta yhtä monta kuin on osakkeenomistajiakin.
Mutta jos pääosa osakkaista olisi tyytymättömiä, ei hallitus eikä TJ voisi jatkaa tehtävässään?
😀 Ehkä osakkaita pitäisi vaihtaa, kun ovat päästäneet yhtiönsä niin kurjaan tilaan 😀
Suuri ongelma on varmasti välinpitämättömyys ja tietämättömyys paremmasta.
Kun kukkahattutäti Raija tai maalari Matti ostavat itselleen joltakin kentältä golfosakkeen niin väitän, että heitä ei luultavasti edes kiinnosta keitä on golfosakeyhtiön hallituksessa ja kuka on golfosakeyhtiön toimitusjohtaja. Luultavasti Matti ja Raija eivät osallistu koskaan yhtiökokouksiin ja eivät koe sitä edes tarpeelliseksi. Matti ja Raija käyvät kesälauantaisin pelaamassa ja maksavat kiltisti sen mitä kulloinkin pyydetään. He eivät vertaile hintoja tai vaadi parannusta asioihin, kun heitä ei asioiden vatvominen tai selvittäminen kiinnosta. Asiat eivät muutu paremmaksi, jos suurin osa osakkeenomistajista on passiivisia ja ääntä ei käytetä yhtiökokouksissa.NimetönEli ovat tyytyväisiä vallitsevaan asiantilaan
Parti kirjoitti: (21.11.2009 15:53:13)
Ps. Tätä taustaa vasten alan ymmärtämään SGL:n idean jakaa klubille tasoituskortteja vain pelioikeuksia vastaavan määrän. Rujo idea, mutta kun ei ole työkaluja muuhunkaan niin aivan käyttökelpoinen.Mistä olet Parti tällaisen jutun SGL:ään liittyen kuullut? Itseltäni on tuo juttu kokonaan mennyt ohitse, jos se jossain julkisuudessa on esillä ollut. Mutta mielenkiintoiselta kuulostaa. Ajatellaan vaikka jotain maakunnan 9-reikäistä kenttää X, jolla on omalle kentälleen yhtiöjärjestyksessään vaikkapa 500 pelioikeutta. Näitäkään se todennäköisesti ei ole saanut kaikkia myytyä pelaaville osakkaille, vaan jollakin taholla (esim. paikallinen osuuspankki) on niistä ainakin pari sataa sylissään. Mutta kassaviirtaa itselleen generoidakseen tuo kenttä on saattanut postimyydä pääkaupunkilaisille kaukojäsenille yhteensä vaikkapa 3000 jäsenyyttä. Ihan kivat lisätulot kentälle, 3000 x 50 euroa = 150.000 euroa vuodessa.
Mutta jos Golfliitto lähettääkin ensi kesänä tuolle X-kentälle 3500 hcp/jäsenkortin sijasta vain 500 hcp/jäsenkorttia, niin mitäpä X-seura jäsenilleen sitten postittaa vastineeksi tuosta jäsenmaksustaan?!?
Tähänkö loppuu koko kaukojäsenyyskulttuuri? Kuulostaa lähestulkoon liian hyvältä ollakseen totta. Yksinkertainen mutta tehokas keino. Toivottavasti Suomen Golfliitto todellakin toteuttaa tämän.
-
JulkaisijaArtikkelit