Etusivu › Foorumit › Kilpagolf & harjoittelu › Tasosovituksesta ja pallon lennosta
-
JulkaisijaArtikkelit
-
B kirjoitti: (28.1.2014 17:57:14)
Miten sen toteat? Uskot siis lavan tekevän mutkia tuolla välillä. Kuitenkin niin, että svingikaari suoristuu pelaajan tarkoituksenmukaisen toiminnan ansiosta jollain matkalla osumaan tullessa tai sen jälkeen. Sitten tulee mutkaosuus jne? Kuulostaako mielestäsi uskottavalta?
Erittäin uskottavalta ja vähänkin tuon liikkeen mekaniikkaa ymmärtävät sen myös tajuavat hetkessä. Loppujen lopuksi se on loogisin asia mitä ikinä voi vastaan tulla.
B kirjoitti: (28.1.2014 19:25:26)
B kirjoitti: (28.1.2014 18:03:24)
editB kirjoitti: (28.1.2014 17:57:14)
Miksi sen pitäisi olla sama tai edes symmetrinen 4D tasokäyrässänne. Tuo käyrähän tekee mutkia 45-asteisen kiinteän tason ja sen suhteen laskettujen sijaintipisteiden kohtisuorien etäisyyksien lokaalisten aikaderivaattojen mukaan. Kyllä se tasosovituslaskelma olisi kuitenkin hyvä lähestymistapa, kuten PT sanoi.Edit ends
Uusi edit
Siis missä niistä käyristä?
Et kai kuvittele minun katsovan jotain täällä julkistettua käyrää tuota selvittäessäni? Vaikka tosin sekin jo yksin kertoo, että aiemmalta tasolta irrotaan, palataan takaisin ja sitten vielä puhkaistaan sen sisäpuolelle.
Hyvä B, olet ilmeisesti vieläkin juurtunut tuohon tasoajatteluun ja mailan liikerata menisi jotain tasoa pitkin. Haluasin oikeasti nähdä sen pallonlyöjän joka opettellee lyömään pallo kehikkoa pitkin siten, että kehikon ja mailan välinen voima olisi koko swingin ajan vakio, silloin se kulkee jotain kuvitelua tasoa pitkin ja vain silloin. Koita nyt hyvä ihminen tajuta, että jos se sitä yrittää niin tämä henkilö joutuu tekemään kropan liikkeisiin jotain sellaista joka ei hyvän swingin kannalta ole suotavaa. Mailan ja kehikon väliset voimat sata varmasti vaihtelee jolloin oikeassa swingissä ilman sitä hemmetin kehikkoa ei taatusti ole enää planella. On täysin naurettavaa, turhaa, tyhmää, kuvitella, että tuollaisesta ajattelusta olisi sille pelaajalle jotain hyötyä.
Rauski kirjoitti: (28.1.2014 20:24:24)
Hyvä B, olet ilmeisesti vieläkin juurtunut tuohon tasoajatteluun …
En ole. Erehdyt.
Rauski kirjoitti: (28.1.2014 20:24:24)
On täysin naurettavaa, turhaa, tyhmää, kuvitella, että tuollaisesta ajattelusta olisi sille pelaajalle jotain hyötyä.Päinvastoin. Tieto ei voi vahingoittaa.
Ihmiset yleensä rakastavat tarinoita ja vihaavat faktoja, koska ne pilaavat usein hyvän tarinan.
Mailan COG:n taipumus golfsvingissä näyttää olevan hakeutuminen tietyntyyppiselle radalle pelaajan siihen erityisesti pyrkimättä.
Mikä voisi paremmin vapauttaa pelaajan miettimästä planea. Ei mikään.No niin, tämäkin hyvin alkanut ketju meni munilleen nimimerkki B:n tultua häiriköimään. On aivan pakko myöntää, että jopa minua alkaa ko. häiskän touhu pänniä enemmän kuin lääkäri määrää.
KL kirjoitti: (28.1.2014 22:25:51)
No niin, tämäkin hyvin alkanut ketju meni munilleen nimimerkki B:n tultua häiriköimään. On aivan pakko myöntää, että jopa minua alkaa ko. häiskän touhu pänniä enemmän kuin lääkäri määrää.Tajuaiskohan toi ylläpito lopulta tehdä asialle jotain jos kaikki tuota mieltä olevat poistuis sivuilta vaikka viikoksi? Tännehän ei montaa meinaan jäis ja niilläkään ei ole koskaan mitään oikeeta sanottavaa.
B kirjoitti: (28.1.2014 21:25:33)
Tieto ei voi vahingoittaa.
Kyllä sun jakama ’tieto’ voi vahingoittaa paljonkin jos sitä jakelet ihmisille, jolla ei parempaa tietoa ole, valitettavasti, joten pidä se turpas kiinni jo, ihan oikeasti.
ts kirjoitti: (28.1.2014 22:47:17)
KL kirjoitti: (28.1.2014 22:25:51)
No niin, tämäkin hyvin alkanut ketju meni munilleen nimimerkki B:n tultua häiriköimään. On aivan pakko myöntää, että jopa minua alkaa ko. häiskän touhu pänniä enemmän kuin lääkäri määrää.Tajuaiskohan toi ylläpito lopulta tehdä asialle jotain jos kaikki tuota mieltä olevat poistuis sivuilta vaikka viikoksi? Tännehän ei montaa meinaan jäis ja niilläkään ei ole koskaan mitään oikeeta sanottavaa.
[Täysin riippumatta siitä mikä on mielipiteeni B:n kirjoittelusta, pelkästään sanavapauden nimissä]:
Tämä kuulostaa aika lailla valkovenäläiseltä. Muiden yläpuolelle kohoava auktoriteetti – one and only – ilmoittaa ketkä ovat niitä, joilla on ’OIKEETA SANOTTAVAA’ ja ennen kaikkea – MIKÄ ON OIKEETA SANOTTAVAA.Voitko antaa tuosta jälkimmäisestä tarkemmat kriteerit.
Ballmarker kirjoitti: (29.1.2014 6:38:31)
Voitko antaa tuosta jälkimmäisestä tarkemmat kriteerit.
Alotetaan vaikka siitä, että postaus joskus liittyis aiheeseen ja asiaan.
ts kirjoitti: (28.1.2014 19:57:35)
… että aiemmalta tasolta irrotaan, palataan takaisin ja sitten vielä puhkaistaan sen sisäpuolelle.
Näin käy, kun tarkastellaan koko svingiä myös Kwonin tutkimuksessa.
Mielenkiinto kohdistuu kysymykseen siitä, löytyykö parhaiden pelaajien ryhmästä ’spiraaliratainen’ svingityyli, joka lisäksi olisi paras, tehokkain, toistettavin etc.
Toisaalta kyse on siitä, onko rekisteröintiteknisesti eroa sillä käytetäänkö keveitä harjoituspalloja.
Tässä vaiheessa, kun uusia tutkimustuloksia ei ole käytettävissä, voimme vain pohtia kysymystä,
miksi hyvän pallonlyöjän pitäisi pyrkiä saamaan mailanlavan rata taipumaan pois planelta. Nyt olemmen päässeet keskustelutilanteeseen, jossa ’kaikki’ hyvät svingit ovat ’planaarisia’ osumaan asti.
Jossain määrin on juututtu tilanteeseen, jossa selitystä haetaan svingikaaren suorasta ossta eli lähinnä toistettavuudesta. Tuo suora osa on viime vaihessa kutistunut ’spotiksi’
Toisaalta keskusteluun on myös jäänyt ajatus lisävoiman tuottamisesta impactiin ’osumaa tukemalla’ sillä asennolla, jossa lantio on kiertynyt hyvin auki, oikea kyynärpää pysäytyskuvassa on lähellä kylkeä ja käsien releasesunta on enemmän sisäänpäin. ’Hyväksyttyjen svingien’ luokittelu on ollut tunteenomaista ja perustunut 2D-pysäytyskuvamateriaaliin DTL suunnasta tarkasteltuna.
Näiden kahden selitysmallin ongelmaksi tulee matemaattisfysikaalinen tarkastelu, joka suoraan kumoaa tarjotun selityksen.
Lisätutkimuksia odotellessa avoimin mielin tilannetta tarkastellen menemme eteenpäin.B kirjoitti: (29.1.2014 7:25:10)
Nyt olemmen päässeet keskustelutilanteeseen, jossa ’kaikki’ hyvät svingit ovat ’planaarisia’ osumaan asti.Voi pyhä yksinkertaisuus…. oikeesti kaikki swingit, totaalisen huonotkin, ovat planaarisia tietyllä välillä ennen osumaa, jopa ehkä sanoisin hip high to impact. Eihän ne edes voi olla muuta noin lyhyellä matkalla ja tuossa vaiheessa.
Sen sijaan väite että ne ovat planaarisia transitiosta osumaan asti on kyllä aivan silkkaa sontaa parempien pelaajien kohdalla, valitettavan totta huonompitasoisten.
Loppu viestistäsi olikin sitten taas niin silkkaa paskapuhetta, että jääköön kommentoimatta vallan
B kirjoitti: (29.1.2014 7:25:10)
Näiden kahden selitysmallin ongelmaksi tulee matemaattisfysikaalinen tarkastelu, joka suoraan kumoaa tarjotun selityksen.
Tää on kyllä ikuinen ja todellinen helmi!!
Matemaattinen malli joka kumoaa faktat. Jep. Ja jotta se saadaan kumoamaan faktat, pitää tehdä muutama väärä olettamus ja jättää muutama muuttuja huomioimatta. Kyllä tiede on helppoa kun se pääsee idiottiinsinörismin tasolle. Hieno sana muuten tuo ja ihan itse keksin..
ts kirjoitti: (29.1.2014 7:35:51)
Sen sijaan väite että ne ovat planaarisia transitiosta osumaan asti on kyllä aivan silkkaa sontaa parempien pelaajien kohdalla, valitettavan totta huonompitasoisten.
Kuka niin on väittänyt? En ainakaan minä. Planeshift- käsite näyttää olleen käytössä iät ja ajat.
ts kirjoitti: (29.1.2014 7:35:51)
Loppu viestistäsi olikin sitten taas niin silkkaa paskapuhetta, että jääköön kommentoimatta vallan
Ajatellaanpa boxin ulkopuolelta. Jos nuo fysikaalis-matemaattiset tarkastelut ovat oikeassa, mikä sitten on selitys spiraalisvingin oletetulle paremmuudelle?
Rauski kirjoitti: (28.1.2014 23:26:14)
B kirjoitti: (28.1.2014 21:25:33)
Tieto ei voi vahingoittaa.
Kyllä sun jakama ’tieto’ voi vahingoittaa paljonkin jos sitä jakelet ihmisille, jolla ei parempaa tietoa ole, valitettavasti, joten pidä se turpas kiinni jo, ihan oikeasti.
Häipykää nimimerkit Rauski ja ts sille toiselle foorumille, kun ei täällä kirjoittaminen miellytä. Nimimerkki ts on kuulema aikaisemmin jo pyytänyt tunnustensa poistoa GP-foorumilta, miksi tähän ei ole suostuttu, on vielä arvoitus.
Rauskin svingin läheltä nähneenä en paukuttelisi henkseleitä (vaikka ’singeli’ onkin), näytti ryhmän etiketti olleen tuolloin myös kateissa. Joten annetaan harrastelijoiden ihan vapaasti jakaa tietoa täällä, tiedon soveltaminen kun on avainosassa.
Itsekin voisin palata aktiiviksi GP-foorumille, mikäli muutama nimimerkki ymmärtäisi pysyä poissa.
golfmaisteri kirjoitti: (29.1.2014 12:30:55)
[
Itsekin voisin palata aktiiviksi GP-foorumille, mikäli muutama nimimerkki ymmärtäisi pysyä poissa.Kiitoksia loistavasta panoksestasi tähän ketjuun ja erityisesti siitä, että jaksoit uuden nimimerkin näin tärkeää postausta varten perustaa.
ts kirjoitti: (29.1.2014 7:44:21)
B kirjoitti: (29.1.2014 7:25:10)
Näiden kahden selitysmallin ongelmaksi tulee matemaattisfysikaalinen tarkastelu, joka suoraan kumoaa tarjotun selityksen.
Tää on kyllä ikuinen ja todellinen helmi!!
Matemaattinen malli joka kumoaa faktat. Jep. Ja jotta se saadaan kumoamaan faktat, pitää tehdä muutama väärä olettamus ja jättää muutama muuttuja huomioimatta.
Mikä malli? Ei siihen mitään mallia tarvita eikä olettamuksia sen enempää kuin muuttujien huomiotta jättämistä. Mekaniikan perusasioita. Ne ovat kyllä kestäneet vuosisataiset testaukset, joten kestänevät näidenkin keskustelujen jälkeen.
B kirjoitti: (29.1.2014 8:02:46)
ts kirjoitti: (29.1.2014 7:35:51)
Sen sijaan väite että ne ovat planaarisia transitiosta osumaan asti on kyllä aivan silkkaa sontaa parempien pelaajien kohdalla, valitettavan totta huonompitasoisten.
Kuka niin on väittänyt? En ainakaan minä. Planeshift- käsite näyttää olleen käytössä iät ja ajat.
Mitä sitten tarkoitit tällä kommentilla?
Nyt olemmen päässeet keskustelutilanteeseen, jossa ’kaikki’ hyvät svingit ovat ’planaarisia’ osumaan asti.
Jos tarkoitat mailan liikettä swingin aikana jollain tietyllä swingin osalla, niin toivoisin että tarkentaisit. ’Swingi on planaarinen’ antaa sen mielikuvan että koko swingi liikkuu yhdessä tasossa.
B kirjoitti: (29.1.2014 8:02:46)
Ajatellaanpa boxin ulkopuolelta. Jos nuo fysikaalis-matemaattiset tarkastelut ovat oikeassa, mikä sitten on selitys spiraalisvingin oletetulle paremmuudelle?Mikä spiraaliswingi ja mitkä tarkastelut? Voistiko vähän tarkentaa!
Tossa vinkkiä neljän kuvan piirretyssä
Taika Rauta kirjoitti: (29.1.2014 18:07:39)
Tossa vinkkiä neljän kuvan piirretyssäTuossa siis nimen omaan todetaan (ja tuolla ’plane stickillä’ yritetään harjoitella) että bäkäri menisi taakse ulompaa (’planen’ ulkopuolelta/yläpuolelta, jos tuo keppi on se ’plane’) ja sitten downswing tulisi planen sisäpuolelta/alapuolelta.
Siis vaikka tuon nimi on ’plane stick’, sillä juuri pyritään että downswing tulisi alempaa rataa kuin bäkäri, EIKÄ niin päin kuin meillä ’over the top’ räpistelijöillä saattaa olla, että downswing tulee jopa ylempää rataa kuin bäkäri.
Eikä myöskään niin, että ylös ja alas mentäisiin jotain samaa ’planea’.
Uskoisin, että joillekin meille over the top -räpistelijöille saattaa olla ihan havainnollinen kapistus, ainakin muutaman kerran huitaista tuolla että näkee ja tuntee kuinka sen pitäisi mennä?
Itse en ole kylläkään mitään apuvälineitä tarvinnut tähän(kään) saakka, enkä varmaan tarvitsekaan, kun olen niin pirun lahjakas ;-D
Minusta tämä oli aika hyvä väliyhteenveto, joten siihen pari kommenttia:
B kirjoitti: (29.1.2014 7:25:10)
Näin käy, kun tarkastellaan koko svingiä myös Kwonin tutkimuksessa.
Mielenkiinto kohdistuu kysymykseen siitä, löytyykö parhaiden pelaajien ryhmästä ’spiraaliratainen’ svingityyli, joka lisäksi olisi paras, tehokkain, toistettavin etc.
Jake2: spiraaliratainen viittaa Kwonin artikkelin käsitteistöön. Juttu ostettavissa netistä hintaan n. 15 $.
Toisaalta kyse on siitä, onko rekisteröintiteknisesti eroa sillä käytetäänkö keveitä harjoituspalloja.
Tämä on se minua askarruttanut asia.
Tässä vaiheessa, kun uusia tutkimustuloksia ei ole käytettävissä, voimme vain pohtia kysymystä,
miksi hyvän pallonlyöjän pitäisi pyrkiä saamaan mailanlavan rata taipumaan pois planelta. Nyt olemmen päässeet keskustelutilanteeseen, jossa ’kaikki’ hyvät svingit ovat ’planaarisia’ osumaan asti.Planaarinen hip-high-to-impact on asia josta lienee ollut aina yhteisymmärrys, mutta minäkin hölmö kuvitelin aika pitkään keskustelussa, että myös tästä oli erimielisyyttä.
Olen edelleen sen kannalla, että liikettä olisi hyvä tarkastella suhteessa sovitettuun tasoon ja sovitusaluetta kannattaisi vaihdella ja katsoa, mitä näin saadaan näkyviin.
Valitettavasti jotkin keskustelijat ovat käsittäneet virheellisesti, että tasosovituksen ehdottaminen tarkoittaa uskomusta, että liike olisi tasossa. Näin ei ole, vaan taso sovitetaan siksi, että nähdään poikkeamat siitä ja saadaan näin hyvä ja helposti miellettävä tarkastelureferenssi.
Jossain määrin on juututtu tilanteeseen, jossa selitystä haetaan svingikaaren suorasta ossta eli lähinnä toistettavuudesta. Tuo suora osa on viime vaihessa kutistunut ’spotiksi’
Toisaalta keskusteluun on myös jäänyt ajatus lisävoiman tuottamisesta impactiin ’osumaa tukemalla’ sillä asennolla, jossa lantio on kiertynyt hyvin auki, oikea kyynärpää pysäytyskuvassa on lähellä kylkeä ja käsien releasesunta on enemmän sisäänpäin. ’Hyväksyttyjen svingien’ luokittelu on ollut tunteenomaista ja perustunut 2D-pysäytyskuvamateriaaliin DTL suunnasta tarkasteltuna.
Näiden kahden selitysmallin ongelmaksi tulee matemaattisfysikaalinen tarkastelu, joka suoraan kumoaa tarjotun selityksen.Tässä B on hieman epätäsmällinen. Kysesssä ei ole matemaattisfysikaalinen tarkastelu vaan fysikaalinen tai peräti mekaaninen suuruusluokkatarkastelu. Voidaan esimerkiksi miettiä, kuinka suuria kiihtyvyyksiä jokin liiketilan muutos edellyttää ja edelleen kuinka suuri voima tämän vuoksi ko massaan pitäisi kohdistaa. Jos sitten havaitaan, että tarvitaan enemmän kuin seitsemän miehen voimat, voidaan herättää kysymys, mistä moiset voimat se yksi mies saa.
Tietysti B voisi esittää tämän suuruusluokkatarkastelun jatkokeskustelun pohjaksi .
Lisätutkimuksia odotellessa avoimin mielin tilannetta tarkastellen menemme eteenpäin.
Näin.
Täällä on esitetty toivomuksia siitä, ketkä keskustelijoista pitäisi poistaa/poistua näiltä palstoilta. Minäpä esitänkin, kedien ainakin pitäisi osallistua kesksuteluun jatkossakin: ts:n ja B:n. Molemmilla on annettavaa tähän keskusteluun. Pienenä toiveenani olisi provosoimisen ja provosoitumisen hillitseminen – kun tunteet kuumenevat, tuppaa keskusteluun osallistua niitä, joille tärkeintä on riidan lietsominen, ei asiasta puhuminen.
Pappa Tykki kirjoitti: (29.1.2014 20:30:38)
Jake2: spiraaliratainen viittaa Kwonin artikkelin käsitteistöön. Juttu ostettavissa netistä hintaan n. 15 $.
Oikeestaan spiraalinen on mahdollisimman huono termi kuvastamaan tuota, koska sellaista ominaisuutta ei ko. swingissä esiinny mikä voitaisiin spiraaliksi tulkita.
Pappa Tykki kirjoitti: (29.1.2014 20:30:38)
Tässä B on hieman epätäsmällinen. Kysesssä ei ole matemaattisfysikaalinen tarkastelu vaan fysikaalinen tai peräti mekaaninen suuruusluokkatarkastelu. Voidaan esimerkiksi miettiä, kuinka suuria kiihtyvyyksiä jokin liiketilan muutos edellyttää ja edelleen kuinka suuri voima tämän vuoksi ko massaan pitäisi kohdistaa. Jos sitten havaitaan, että tarvitaan enemmän kuin seitsemän miehen voimat, voidaan herättää kysymys, mistä moiset voimat se yksi mies saa.
Tai sitten enemmänkin geometrinen, jonka salaisuus selviää janojen pituusmutoksia tutkailemalla. Toki niihinkin voimia liittyy, mutta tuota kautta ymmärtää tapahtuman paremmin.
ts kirjoitti: (29.1.2014 21:58:59)
Pappa Tykki kirjoitti: (29.1.2014 20:30:38)
Jake2: spiraaliratainen viittaa Kwonin artikkelin käsitteistöön. Juttu ostettavissa netistä hintaan n. 15 $.
Oikeestaan spiraalinen on mahdollisimman huono termi kuvastamaan tuota, koska sellaista ominaisuutta ei ko. swingissä esiinny mikä voitaisiin spiraaliksi tulkita.
Logaritminen spiraali sopisi mielestäni varsin hyvin mielikuvana ’low and left’ svingin perusajatukseksi. Yhteisymmärrys on kai saavutettu siitä, että hip high to impact-välillä maila etenee ainakin varsin lähellä tasoa pitkin. ’Spiraalimainen’ mailan kulkeman kaarevuussäteen pieneneminen johtaisi moderniin ’low and left’ loppuasentoon kun taas tasasäteisempi saattoliike vie mailan korkeaan loppuasentoon?
Pappa Tykin peräänkuulluttama lyöntiliikkeen matemaattinen tarkastelu olisi ainakin omasta mielestäni varsin mielekäs tapa viedä käyty keskustelu uudelle tasolle. Miksi kompleksista, moniulotteista dataa tulisi tarkastella vain intuitiivisen päättelyn kautta? Tutkimustyössä olen päässyt todistamaan nykyaikaisen monimuuttujalaskennan mahdollisuuksia. Intuitiivisella päättelyllä pääsee toki alkuun, mutta suuren data-aineiston analysoinnissa monimuuttujalaskenta antaa aivan uusia mahdollisuuksia mitta-aineiston tarkasteluun.
Keskustelussa on aivan turhaan ’demonisoitu’ matemaattisten työkalujen soveltamista svingianalyysissä. On toki varsin epätodennäköistä, että tarkemmalla analysoinnilla olisi sinänsä juuri syvällisempää vaikutusta tai merkitystä yksittäisen golfarin tekemisiin. Tuntuu vai lähtökohtaisesti perin omituiselta nähdä valtava työmäärä mittalaitteiston rakentamisessa ja mittausten suorittamisessa jos kerättyä aineistoa ei hyödynnetä loppuun saakka.
4D mittausten tarkemmalla analysoinnilla syntyisi varmasti lisäarvoa myös 4D mittaukselle sinänsä. Uusi mittauksesta tuotettu tieto voi osoittautua tarpeettomaksi tai tarpeelliseksi. Aineistosta on kuitenkin hyvin todennäköisesti löydettävissä lisävalaistusta intuitiivisen päättelyn perusteella esitetyille ajatuksille. Tieteellisessä mielessä hypoteesin validointi näyttäisi kuitenkin vielä olevan kesken. Svingin tieteellinen validointi ei sinänsä ole kai itsetarkoitus. Keskustelussa on kuitenkin rinnastettu akateeminen tiutkimus ja 4d mittaukset. Mittaaminen ei sinänsä ole tieteen tekemistä…mittausten analysointi ja analyysin pohjalta tuotettu synteesi sen sijaan on…mutta kaikkihan meistä sen jo tietävätkin…
pallottelija kirjoitti: (30.1.2014 8:38:38)
Keskustelussa on aivan turhaan ’demonisoitu’ matemaattisten työkalujen soveltamista svingianalyysissä.
Hyvä kirjoitus pallottelijalta, mutta tahtoisin korjata, että eihän missään tapauksessa matemaattista soveltamista ole demonisoitu, vaan teoreettisen ja puutteellisen laskennan mallien käyttöä ja niihin perustuvia oletuksia.
Jopa kaksivipuisen mallin tulkinnassakin on vielä tuota toista vipuakin yksinkertaistettu(kulmaa tarkasteltu yhdestä projektiosta) , puhumattakaan sen sisällä olevasta kolmannesta vivusta ja muista järjestelmässä vaikuttavista, jotka omalta osaltaan lyhentävät ja pidentävät janoja eri vaiheissa.
Pelaajan opettamisen ja valmennuksen suhteen asia on varsin yksinkertainen; hänen pitää vain ymmärtää path ja miksi ja miten se kaareutuu, eli millä vartalon liikkeillä ja ranteiden toiminnalla se saavutetaan. Eli miksi ja miten poikkeamat tasolta saavutetaan ja kaareen saadaan tuo (liki) suora osuus osuman seudulle. Kun se ymmärretään, muuttuu koko ajatusmaailma pois planaarisesta liikkeestä, jota varsin moni on tavoitellut vuosikausia. Ajatus siis poistaa yhden vahingollisen tavoiteltavan asian ja avaa tien toisenlaiseen lähestymiseen, riippumatta siitä syntyykö sen seurauksena sitten kuinka planaarinen liike tai ei, pelaaja kuitenkin siirtyy avarampaan katsantoon planen sijaan.
4DSwingin osalta koko tämä juttu on varsin pienessä roolissa, koska tarkoitus ei ole niinkään selvittää tuota kehon liikkeiden seurauksena syntyvää lavan liikettä, vaan tutkia nimenomaan niitä kehon nivelpisteiden liikkeitä tapahtuman taustalla. Ne ovat kuitenkin ne ainoat palaset systeemissä, joihin pelaaja voi ja joihin hänen tulee vaikuttaa harjoittelussaan.
Keskustelu sinänsä vaatii toisistaan poikkevia näkökulmia argumentoinnin syntymiseksi. Tämän asian ympärillä käytävä keskustelu on ajoittain saanut ikäviä piirteitä, mutta kaikesta huolimatta B ja Data vs. ts ovat onnistuneet synnyttämään valtavan pitkän ja sinänsä ansiokkaan keskustelun. Erilaisille mielipiteille ja ajatuksille pitää antaa tilaa. Asiata voivat joskus riidellä kovastikin ilman, että riitelijöiden tarvitsee mennä henkilökohtaisuuksiin (toki sinänsä inhimillistä, muttei suotavaa).
Tieteen tekeminen perustuu ennakkoluulottomien, vallitsevaa tietoa vastaan olevien näkemysten esittämiseen. Tiede vaatii kehittyäkseen olemassaolevan ’totuuden’ kyseenalaistamista. Esitettyt ajatukset, hypoteesit, ovat sinänsä merkityksettömiä kunnes ne on todennettu kontrolloidulla kokeella (tieteessä). Onnistuneen koesuunnittelun ja kerätyn aineiston objektiivisen tarkastelun jälkeen muodostuu käsitys hypoteesin todenperäisyydestä. Koe täytyisi toki vielä toistaa toisen riippumattoman tahon toimesta lopullisen varmuuden saamiseksi ja sen takia tieteessä tulokset julkaistaan avoimesti.
Palstamme lukijoissa on varmasti useitakin tiedemaailmassa vaikuttaneita tahoja. Haemme taustastamme johtuen esitetyille, sinänsä erittäin ansiokkaille olettamuksille, lisävahvistusta matemaattisin menetelmin. Laadukas kvantitatiivinen mitta-aineisto tarjoaisi oivan mahdollisuuden soveltaa arkityömme metodeja harrastamamme lajin salojen selvittämiseen. Näin ts:n teeseille voisi jopa saada tieteellisen tarkastelun kestävän validoinnin. Ymmärrän, että ’tieteellisen’ lähestymisen jankkaaminen on osasta lukijoista tarpeetonta. Meidän näkökulmastamme taas esitetyn väitteen todenperäisyys vaatii asian seikkaperäisen tarkastelun varsinkin tilanteessa jossa väite edustaa vallitsevan ’totuuden’ vastaista näkemystä. Tilanne on sinänsä mielenkiintoinen lähtöasetelmaltaan. Vallitsevan käsityksen kyseenalaistaminen on sinänsä tutkimuksen perusta ja oiva lähtökohta uuden tiedon synnyttämiselle.
pallottelija kirjoitti: (30.1.2014 10:24:24)
Esitettyt ajatukset, hypoteesit, ovat sinänsä merkityksettömiä kunnes ne on todennettu kontrolloidulla kokeella (tieteessä). Onnistuneen koesuunnittelun ja kerätyn aineiston objektiivisen tarkastelun jälkeen muodostuu käsitys hypoteesin todenperäisyydestä. Koe täytyisi toki vielä toistaa toisen riippumattoman tahon toimesta lopullisen varmuuden saamiseksi ja sen takia tieteessä tulokset julkaistaan avoimesti..
Tän tapauksen osalta vaan merkit ja mittaukset on niin selkeät, että ei ole mitään syytä alkaa millintarkasti asioita penkomaan. Riittää kun ymmärretään kahden erilaisen swingityylin erot asian suhteen ja sen jälkeen päästään itse asiaan, jossa mietitään miten pelaaja toimii noiden kahden eri mallin välillä.
Nythän on jauhettu yhden varsin ohuen tutkimuksen perusteella suunnileen väitteellä, että poikkeamaa planesta ei voi olla, koska 12 college-tason pelaajan joukosta vain kahdelta sitä löytyi vähän. Jos ollaan tieteestä keskustelemassa, koko tutkimus saa liki naurettavan arvosanan jo yksinomaan tuon otoksen perusteella. Et varmaan itsekään lähtisi tuon perusteella maailmalle totuutena asiaa julistamaan.
Minun ei tarvitse miettiä asiaa tieteen kannalta, koska olen nuo erot ymmärtänyt ja tapahtumat niden takana. Minulle siksi riittää loistavasti se pohjakäsitys ja varmasti myös kaikille pelaajille, varsinkin kun pystyn sen näyttämään ja perustellen selittämään. Etuineen ja mahdollisine haittoineen tai vaativuuksineen.
-
JulkaisijaArtikkelit
Etusivu › Foorumit › Kilpagolf & harjoittelu › Tasosovituksesta ja pallon lennosta