Etusivu › Foorumit › Kilpagolf & harjoittelu › Tasosovituksesta ja pallon lennosta
-
JulkaisijaArtikkelit
-
Siirrän tämän kommettini omaan ketjuunsa.
Minkä he***tin takia swingi pitäisi sovittaa tasolle? Jos swingi ei ole tasolla, niin miksi sellainen pitäisi väkisin vääntää edes matemaattisesti? Jos jonkun swingi on tasomainen, niin stten moisen voisi tehdä. Eihän tuossa tasosovituksessa ole mitään muuta tolkkua kuin se, että väkisin pitäisi löytää jokin matemaattinen yksinkertaistus.
Homer Kelleyn TGM teorioiden pohjalta syntyi aikanaan sellainnekin oppisuunta että mailan olisi hyvä liikkua tasoilla koko downswingin ajan. Jotkut harjoittelivat jopa niin että laittoivat laserit mailan päihin jotta voisi seurata pysytäänkö tasolla. Suorassa lyönnissä kohteeseen piti swingitason ja vaakatason leikkaussuoran (plane line) osoittaa kohteeseen ja lasereitten piti pysyä kohdelinjalla, jotta swngi olisi ’kompensoimaton’. Sittemmin mittaustekniikka on kehittynyt niin paljon että nuo TGM (ja monet muutkin) teoriat on suurelta osin saatu haudata. On havaittu että path ja plane line eivät ole sama asia (olisi pitänyt ymmärtää ihan fysikankin kautta). On havaittu että huippupelaajat tekevät aktiivista lihastyötä josta johtuen mailan asento muuttuu niin ettei se pysy tasolla downswingin aikana. (eli ’kompensoimaton’ ei välttämättä olekkaan paras tavoite). Nyt kun joku vääntää siitä että kulkeeko lapa (svetari) jokun matkaa ennen osumaa tasolla,. se kuulostaa minusta sekä harjoittelun että pelaamisen kannata sen verran epäoleelliseltä asialta etten viitsi siihen otta kantaa. Esim Trackman ja FlightScope tekevät tasosovituksen mittaamansa lavan keskipisteen liikeradasta osuma-alueella ja antavat tuon sovituksen horisontaali (swing direction, HSP) ja vertikaalikulmat (swing plane, VSP). Eivät kerro kuinka monesta pisteestä tai miltä matkalta tekevät tuon sovituksen. Niillä tiedoilla voi olla jotain arvoa, esim onko lavan kaari poikkeuksellisen jyrkkä tai flätti. Eivät kuitenkaan liene ne oleellisimmat tiedot noista vehkeistä. Huom, varsi eikä siis grippipää ole mitenkään mukana tuossa sovituksessa. En tiedä muuttaisiko asiaa oleellisesti. Pallon lennon kuitenkin määräävät muut tekijät, kuten lavan liiikesuunta (AoA, (horisontal)path), lavan noipeus, lavan dynaaminen loft & asentosuunta (TM&FS laskevat takaisinpäin pallon lennosta ja lavan liikesuunnasta) sekä pallon osumakohta lavassa (epäloogiset numerot voivat johtua osumasta svetarin ulkopuolelle, eli pitää osata päätellä). Path ja sovitetun tason suunta ovat yleensä eri, teoriassa voivat olla samat jos AoA=0. Voihan se tason hahmottaminen auttaa, mutta minun mielestäni liikeradat (nivelten ja mailan) ovat pajon oleellisempia asioita hahmottaa kun harjoittelee. Pelaaminen on siten aivan toinen juttu…
Jake2 kirjoitti: (27.1.2014 10:25:31)
Siirrän tämän kommettini omaan ketjuunsa.Minkä he***tin takia swingi pitäisi sovittaa tasolle? Jos swingi ei ole tasolla, niin miksi sellainen pitäisi väkisin vääntää edes matemaattisesti? Jos jonkun swingi on tasomainen, niin stten moisen voisi tehdä. Eihän tuossa tasosovituksessa ole mitään muuta tolkkua kuin se, että väkisin pitäisi löytää jokin matemaattinen yksinkertaistus.
Tuolla toisessa ketjussa tuo näyttää olevan ihan eri henkilön kommentti???????????
Tuon toisen ketjun yksi aihe oli se, että oli kaksi tietoa: 1) Kwonin raportoimana svingi hip-high-to-hip-high svingi on tasossa ja 2) ts:n/4DSvingin tieto, että hip-high-to-hip-high svingi ei ole tasolla.
Yksityiskohtaisemmalla 4DSving-aineiston analyysillä voisi ymmärtää, mistä tuo ero johtuu ja syntyykö se jossain tietyssä vaiheessa, esim impact-to-hip-high. Tämän selvittämiseksi ei valitettavasti ole käytettävissä 4DSving-aineistoa.
Tarkoitus ei ole siis ’todistaa’ että svingi on tasolla, vaan ymmärtää, mistä havaintojen erot syntyvät. Koska myöskin liikerata on aika lähellä tasoa (tuossa manitussa alueessa poikkeama ei ylittäne ainakaan 20 cm), poikkeama tasosta on luonnollinen ’koordinaatisto/referenssi’.
Hyvätasoisesta 3+1D -aineistosta voisi laskea myös pisteiden kiihtyvyyksiä ja siten arvioida ko pisteisiin kohdistuvia voimia.
En väitä, että tästä olisi mitään hyötyä svingin kehittämisen kannalta, mutta tällä voitaisiin typistää 2300+ viestiä kymmenes- tai sadasosaansa.
Pappa Tykki kirjoitti: (27.1.2014 10:52:26)
En väitä, että tästä olisi mitään hyötyä svingin kehittämisen kannalta, mutta tällä voitaisiin typistää 2300+ viestiä kymmenes- tai sadasosaansa.
Varmaankin ihan aiheellinen varaus.
Pappa Tykki kirjoitti: (27.1.2014 10:52:26)
Tuon toisen ketjun yksi aihe oli se, että oli kaksi tietoa: 1) Kwonin raportoimana svingi hip-high-to-hip-high svingi on tasossa ja 2) ts:n/4DSvingin tieto, että hip-high-to-hip-high svingi ei ole tasolla.Yksityiskohtaisemmalla 4DSving-aineiston analyysillä voisi ymmärtää, mistä tuo ero johtuu ja syntyykö se jossain tietyssä vaiheessa, esim impact-to-hip-high. Tämän selvittämiseksi ei valitettavasti ole käytettävissä 4DSving-aineistoa.
.
Ensimmäiset isot poikkeamat tasolta syntyvät heti transitiossa, jossa lapa lähtee loittonemaan kohdelinjasta 99,9% hyvistä pelaajista, samalla kun kädet lähtevät kohti kohdelinjaa (varren flätintyminen)
Hip high – impact voidaan todeta aika pieniä poikkeamia tasolta ja varsinkin puolivälistä tuota aluetta osumaan tulon voidaa sanoa olevan tasolla jos asiaa siten halutaan tutkia.
Osuman jälkeen sitten onkin jakso, jossa on suuria pelaajakohtaisia vaihteluja sen mukaan, seuraako lapa tuota tasoa saatossa ’to hip high’, kuitenkin niin, että surimmalla osalla saavutettaessa tuo saaton hip high paikka, voidaan todeta lavan palanneen tuolle kallistetulle tasolle, mutta reitit sinne siis vaihtelevat kovin, samoin kuin X-akselin arvot tuossa kohti (kohdelinjan suuntainen vektori)
Jos tasoa katsotaan perinteisesti takakuvasta (DTL), niin viivallehan nuo saadaan aika hyvin osumaan. Se jos mikä on omiaan luomaan harhaa itse liikkeen ja kehon toiminnan suhteen, koska tuo X-akselin arvo saattaa olla vallan eri pelaajien välillä, vaikka Y- ja Z osuisivatkin kohdalleen.
Eli suomennettuna, lavan korkeus ja etäisyys kohdelinjasta voivat takaa katsoen näyttää samaa arvoa, mutta osuman molemmin puolin kohteen suuntainen etäisyys osumasta on aivan eri.Pelaajille, varsinkin harrastajatasolla, tuo ajatus varren kallistuksen muuttumattomuudesta (= käsien ja lavan pitäminen tasolla) aiheuttaa varmaan enemmän harmia kuin mikään muu yksittäinen oppi golfissa. Ehkä joskus päästään siihenkin vielä että miksi.
ts kirjoitti: (27.1.2014 11:13:19)
Pelaajille, varsinkin harrastajatasolla, tuo ajatus varren kallistuksen muuttumattomuudesta (= käsien ja lavan pitäminen tasolla) aiheuttaa varmaan enemmän harmia kuin mikään muu yksittäinen oppi golfissa. Ehkä joskus päästään siihenkin vielä että miksi.
Saarnataanko tuota nyt niin kovinkaan tarkasti nykyään?
Itse olen käynyt vuoden aikana kolmella eri proolla, eikä ainakaan mulle yksikään ole sanonut että pitäisi yrittää pysyä jollain tasolla. Yhden kanssa nimen omaan keskusteltiin että transitiossa olisi hyvä tiputtaa alemmas (kuten hyvät pelaajat melkein järjestään tekee) kun mulla se lähti alas samoista tai jopa kääntyi vähän pystympään, varsinkin lyhyellä raudalla, onko se nyt sitten se ’over the top’ vai mikä.Tosin kun ihan nollasta aloittavia katsoo, joillakin on (ainakin näin maallikon silmään) sellaisia vänkyröitä että voisi olla ihan aiheellistakin yrittää saada niitä menemään vähän enemmän tasolla, esim jolloin puolen metrin marginaalilla ;-D
Kuuma putteri kirjoitti: (27.1.2014 11:33:44)
Saarnataanko tuota nyt niin kovinkaan tarkasti nykyään?
Ei. Ja onneksi niin, vaan opetus on kehittynyt huomattavasti parempaan suuntaan, joskin loppuosa viestistäsi kertoi omalta kohdaltasi olleesi tuossa tilassa. Tietoisesti tai tiedostamatta.
ts kirjoitti: (27.1.2014 11:13:19)
Pelaajille, varsinkin harrastajatasolla, tuo ajatus varren kallistuksen muuttumattomuudesta (= käsien ja lavan pitäminen tasolla) aiheuttaa varmaan enemmän harmia kuin mikään muu yksittäinen oppi golfissa. Ehkä joskus päästään siihenkin vielä että miksi.
Tuo on helppo allekirjoittaa. Sitten yritään lapaa sulkemalla tms. keinolla päästä slaissista eroon, mutta lisätään ongelmia..
Oivalluksen pahin seuraushan olisi, että mitä erilaisimmat oikotietä onneen tarjoavat SLICE FIXerit eivät enää kävisi kaupaksi 🙂
Ballmarker kirjoitti: (27.1.2014 10:44:50)
Jake2 kirjoitti: (27.1.2014 10:25:31)
Siirrän tämän kommettini omaan ketjuunsa.Minkä he***tin takia swingi pitäisi sovittaa tasolle? Jos swingi ei ole tasolla, niin miksi sellainen pitäisi väkisin vääntää edes matemaattisesti? Jos jonkun swingi on tasomainen, niin stten moisen voisi tehdä. Eihän tuossa tasosovituksessa ole mitään muuta tolkkua kuin se, että väkisin pitäisi löytää jokin matemaattinen yksinkertaistus.
Tuolla toisessa ketjussa tuo näyttää olevan ihan eri henkilön kommentti???????????
Olisi pitänyt lisätä että tarkoitus olikin lainata vain tämä mielestäni asiallinen kommentti keskustelun lähtökohdaksi. Ei kaikkea väittelyä.
Tuttelmanilta varsin ansiokasta pohdintaa AoA:sta ja siitä miten paljon osuman tapahtumia ja lavan käyttäytymistä on yksinkertaistettu.
ts kirjoitti: (27.1.2014 13:10:44)
Tuttelmanilta varsin ansiokasta pohdintaa AoA:sta ja siitä miten paljon osuman tapahtumia ja lavan käyttäytymistä on yksinkertaistettu.Järkevää juttua.
Tarkoittaako tämä käytännössä mm seuraavia asioita
1)
rautamailojen swingin pohja (ILMAN PALLOA) olisi itse asiassa lähes pallon kohdalla, tai hyvin vähän osuman jälkeen.
Ennen osumaa, hyvillä pelaajilla ’Pre-Impact Attack Angle (deg)’ on tuon artikkelin mukaan -2.0 astetta, ja pitemmillä mailoilla vähemmän.2)
Palloa lyötäessä lapa jysähtää alemmalle (jyrkemmälle) radalle ja hidastuu, jolloin swingin pohja tulee vasta osuman jälkeen.
Kuitenkin siis, paremmilla pelaajilla swingin pohja (PALLOA LYÖTÄESSÄ) on enemmän osuman jälkeen lähinnä siksi, että kun lavassa on osumassa enemmän vauhtia ja energiaa, jysäys on kovempi jolloin lapa painuu enemmän alaspäin, jolloin swingin kaaren pohja on kauempana osuman jälkeen, ja divotti on siksi pitempi ja syvempi.3)
Harrastelijalla ei ole syytä TIETOISESTI yrittää ottaa ’kunnon divottia’ tai yrittää ohjata swingikaaren pohjaa tapahtumaan selvästi osuman jälkeen?, vaan oikeastaan pallon kohdalle tai heti pallon jälkeen.
Jos/kun swingi kehittyy, ’kunnon divotti’ tulee sitten siitä että lavassa on osumassa enemmän energiaa, jolloin jysäys on kovempi ja swingin pohja osuman jälkeen on syvemmällä ja kauempana osumasta kuin ennen.Kuitenkin harrastelijan pitäisi yrittää sitä että AoA ennen palloa olisi HIUKAN negatiivinen. Mutta vain hyvin vähän.
**************************************************
Voi olla ihan väärinkin ajateltu edellinen – vai onko?edit edelliseen:
laskeskelin tuossa että jos Tutelmanin taulukko pitää paikkansa, hyvien pelaajien swingikaaren pohja (ILMAN PALLOA)
– rauta3: 3 cm osumakohdan jälkeen
– PW: 6 cm osumakohdan jälkeenPallon kanssa, osuman vaikutuksesta, tuo kaaren pohja tulee sitten huomattavasti kauemmas.
laskelma:
oletukset vähän sinne päin mutta suuruusluokat lienee oikein.
Unohdetaan nyt se onko tämä tasolla, tai ympyrä, tai ei, koska mitkään vartalon liikeet eivät varmastikaan vaikuta asiaan paljonkaan, koska lavan nopeus kuitenkin luokkaa 40 m/s eli tuo 3…6 cm kestää suuruusluokkaa 1/1000 sekuntia. Vartalon osien nopeudet ovat niin paljon pienemmät, ja sitä paitsi välissä varsi joka joustaa kovasti osumassa.– käsivarret + maila yhteenlaskettu pituus 180 cm
– swingi’ympyrän’ kaari 90 asteen matkalla = (3,14 x (2 x 180 cm)) / 4 = 2,826 m
– kaaren pituus per aste = (2,826 m / 90 ast) = 3,14 cm per aste
– jos PW AoA on -2.0 astetta, silloin kaaren pohja on 2 x 3,14 cm = 6 cm osuman jälkeen
– jos r3 AoA on -1.0 astetta, silloin kaaren pohja on 1 x 3,13 cm = 3 cm osuman jälkeenKuuma putteri kirjoitti: (27.1.2014 13:58:26)
Unohdetaan nyt se onko tämä tasolla, tai ympyrä, tai ei, koska mitkään vartalon liikeet eivät varmastikaan vaikuta asiaan paljonkaan, koska lavan nopeus kuitenkin luokkaa 40 m/s eli tuo 3…6 cm kestää suuruusluokkaa 1/1000 sekuntia. Vartalon osien nopeudet ovat niin paljon pienemmät, ja sitä paitsi välissä varsi joka joustaa kovasti osumassa.
Eli taas mennään yksinkertaistamisen tielle? Ei ole hyvä se.
Käsivarren ja mailan varren kulmaan vaikuttaa moni asia ja se taas osaltaan tuohon osumahetken suoran osan muodostumiseen.
Matemaattisesta tarkastelusta toki voidaan aina pudottaa noita vaikuttavia asioita pois, mutta jos pelaajan pitäisi oppia lyömään palloa, juuri ne ovat merkittäviä.
ts kirjoitti: (27.1.2014 14:05:50)
Kuuma putteri kirjoitti: (27.1.2014 13:58:26)
Unohdetaan nyt se onko tämä tasolla, tai ympyrä, tai ei, koska mitkään vartalon liikeet eivät varmastikaan vaikuta asiaan paljonkaan, koska lavan nopeus kuitenkin luokkaa 40 m/s eli tuo 3…6 cm kestää suuruusluokkaa 1/1000 sekuntia. Vartalon osien nopeudet ovat niin paljon pienemmät, ja sitä paitsi välissä varsi joka joustaa kovasti osumassa.
Eli taas mennään yksinkertaistamisen tielle? Ei ole hyvä se.
Käsivarren ja mailan varren kulmaan vaikuttaa moni asia ja se taas osaltaan tuohon osumahetken suoran osan muodostumiseen.
Matemaattisesta tarkastelusta toki voidaan aina pudottaa noita vaikuttavia asioita pois, mutta jos pelaajan pitäisi oppia lyömään palloa, juuri ne ovat merkittäviä.
Sori vaan, mutta minua et saa millään uskomaan, että tuon 1/1000 eli yhden millisekunnin aikana pelaaja pystyy tekemään yhtään mitään UUTTA joka asiaan (olennaisesti) vaikuttaa. Vaikka tekisikin, varren jousto ihan varmasti dumppaa sen.
Olen aikanaan opiskellut matematiikkaa yliopistossa, ja se nyt vaan on niin, että aina kun reaalimaailman ilmiöitä lasketaan, jotain pitää tiputtaa pois. Laskijan ammattitaidosta on kiinni, osaako tiputtaa oikeat lillukanvarret pois laskennasta, vai ei.
Jos yksinkertaistaa väärin, tulos ei ole luotettava.
Jos yksinkertaistaa oikein, tulos on riittävän luotettava.En väitä olevan golfswingin asiantuntija, mutta laskentoa osaan ihan tyydyttävästi.
Jos tiedettäisiin käsien liiketila tuon yhden millisekunnin aikana (alussa ja lopussa) sekä joku arvio varren joustosta, voitaisiin laskea vaikuttaako esim grippipäässä tehtävät asiat jotain, vai ei. Arvaukseni on, että varsi joustaa niin että ei vaikuta.
Pelaajan tekemiset ennen tuon 1/1000 ajanjakson alkua (esim käsivarren ja mailan kulmien muutos, sekä swingin radan ohjailu ym) tietysti vaikuttaa suuresti siihen mikä on mailan lavan liiketila ennen osumaa. Se liiketila sitten tuon 1/1000 sekunnin aikana määrää sen, millainen lyönti lähtee.
edit edelliseen omaani:
onhan tuossa mun laskelmassa pari hyvin epävarmaa asiaa,
1) pitääkö Tutelmanin taulukko paikkansa?
siis tuo PW ennen osumaa, AoA -2.0 ja rauta3 -1.0 astetta2) mikä on gripin nopeus tuon 1/1000 sekunnin aikana ja mihin suuntaan?
Jos se on merkittävä verrattuna mailan lavan nopeuteen (40 m/s) ja jos se on kohteen suuntaan ja/tai alaspäin, se siirtää swingin pohjaa kauemmas osumasta. Jos grippi menee kohteen suuntaan esim 5 m/s, silloin
– jos esim PW swingin pohja olisi 6 cm osuman jälkeen (joka vastaa 1.5 ms ajassa)
– jos otetaan huomioon gripin nopeus samaan suuntaan 5 m/s, silloin swingin pohja ei olisikaan 6 cm osuman jälkeen, vaan 6 cm + (0,0015 s x 500 cm/s) = 6,75 cm, eli vajaan sentin kauempana.– jos gripin liikesuunta on taaksepäin ja/tai ylöspäin, se vastaavasti lyhentää osuman ja swingin pohjan välistä matkaa.
********************
Sullahan ts on noita gripin liiketiloja osumassa, anna joku suuruus & suunta niin tarkennetaan?Kuuma putteri kirjoitti: (27.1.2014 14:18:20)
Sori vaan, mutta minua et saa millään uskomaan, että tuon 1/1000 eli yhden millisekunnin aikana pelaaja pystyy tekemään yhtään mitään UUTTA joka asiaan (olennaisesti) vaikuttaa. Vaikka tekisikin, varren jousto ihan varmasti dumppaa sen.
.
Vanha ja huono argumentti, koska kukaan ei koskaan ole väittänyt pelaajan pystyvän tekemään jotain uutta osuman aikana. Sen sijaan osumaa ennen aloitetu liike ja sen muutokset vaikuttavat myös osuman aikana tapahtuviin asioihin.
ts kirjoitti: (27.1.2014 14:44:22)
Kuuma putteri kirjoitti: (27.1.2014 14:18:20)
Sori vaan, mutta minua et saa millään uskomaan, että tuon 1/1000 eli yhden millisekunnin aikana pelaaja pystyy tekemään yhtään mitään UUTTA joka asiaan (olennaisesti) vaikuttaa. Vaikka tekisikin, varren jousto ihan varmasti dumppaa sen.
.
Vanha ja huono argumentti, koska kukaan ei koskaan ole väittänyt pelaajan pystyvän tekemään jotain uutta osuman aikana. Sen sijaan osumaa ennen aloitetu liike ja sen muutokset vaikuttavat myös osuman aikana tapahtuviin asioihin.
Aivan, mutta jos PW:n AoA on -2.0 astetta juuri ennen osumaa, ja lavan liiketila muuten, sitä voidaan silloin käyttää siitä hetkestä eteenpäin. Ei ole väliä, miten siihen liiketilaan on tultu.
Jos tiedettäisiin myös gripin liiketila osumassa (siis sen lisäksi että tiedetään tuo mailan liiketila -2.0 astetta), voitaisiin laskea tarkemmin.Mutta jos tosiaan swingin pohja ilman palloa olisi vain noin 3-7 cm osuman jälkeen, se on ainakin minun mielestäni yllättävän vähän.
Monet luulevat (ainakin minä olen luullut!) että swingin pohja pitäisi olla jossain 10 tai jopa 20 cm osuman jälkeen, johtuen siitä että palloa lyötäessä hyvillä pelaajilla divotin syvin kohta on siellä, se ei ehkä pidäkään paikkaansa ILMAN PALLOA, vaan siihen on tullut luokkaa 10 cm lisää sen takia että palloon osuma on jysäyttänyt lavan alemmalle radalle?
Onko sulla ts, tai onko netissä, suurnopeuskuvaa swingin pohjasta ilman palloa, hyviltä pelaajilta?
Mielenkiintoinen koejärjestely voisi olla:
Ruohonkorsien kärkeen olisi maalattu pallon kuva, että pallo olisi tässä, lyö tähän – ja sitten näkisi missä kohtaa pelaajan swingin pohja on, ilman osumaa palloon?
Ja sitten sama pallon kanssa, sama pelaaja, sama maila – ja katsottaisiin onko paljonkin eroa?
Saisi verifioitua nuo Tutelmanin teoreettiset laskelmat.
Idea vapaasti käytettäväksi ;-D
Kuuma putteri kirjoitti: (27.1.2014 14:55:54)
Monet luulevat (ainakin minä olen luullut!) että swingin pohja pitäisi olla jossain 10 tai jopa 20 cm osuman jälkeen, johtuen siitä että palloa lyötäessä hyvillä pelaajilla divotin syvin kohta on siellä, se ei ehkä pidäkään paikkaansa ILMAN PALLOA, vaan siihen on tullut luokkaa 10 cm lisää sen takia että palloon osuma on jysäyttänyt lavan alemmalle radalle?
Onko sulla ts, tai onko netissä, suurnopeuskuvaa swingin pohjasta ilman palloa, hyviltä pelaajilta?
Monet luulevat lähinnä että tuo pitäisi tehdä kahvaa painaen alas osuman läpi. vaikka todellisuudessa kädet ovat jo nousussa ennen osumaa ja tuo lavan reitti alas (se kiistelty suora osuus) syntyy käsivarren ja mailan varren välisen kulman muuttumisesta.
Pallon rekyyli varmasti vie tuota divotin syvintä kohtaa kauemmas, tai saa jopa ilman palloa tehdyn swingin nousevan radan pysymään nollassa pallon kanssa. Se ei kuitenkaan ole ainoa vaikuttava asia vaan rinnalla kulkee muutakin. On varsin suuri ero siinä, onko pelaaja saanut pidettyä lavan vedetynä tai onko hän paiskannut sen jo ohi käsien ennen osumaa.
Valitettavasti en pysty tarjoilemaan riittävän nopeaa kuvaa osumasta pallon kera tai ilman, että siitä voisi jotain faktaa sanoa.
Kuuma putteri kirjoitti: (27.1.2014 14:55:54)
Monet luulevat (ainakin minä olen luullut!) että swingin pohja pitäisi olla jossain 10 tai jopa 20 cm osuman jälkeen, johtuen siitä että palloa lyötäessä hyvillä pelaajilla divotin syvin kohta on siellä, se ei ehkä pidäkään paikkaansa ILMAN PALLOA, vaan siihen on tullut luokkaa 10 cm lisää sen takia että palloon osuma on jysäyttänyt lavan alemmalle radalle?Onko sulla ts, tai onko netissä, suurnopeuskuvaa swingin pohjasta ilman palloa, hyviltä pelaajilta?
Mielenkiintoinen koejärjestely voisi olla:
Ruohonkorsien kärkeen olisi maalattu pallon kuva, että pallo olisi tässä, lyö tähän – ja sitten näkisi missä kohtaa pelaajan swingin pohja on, ilman osumaa palloon?
Tuolla maratonketjussa jossain vaiheessa totesin, että Kwonin mittauksissa oli lyöty ’foam practice balls’ ja että olisi mielenkiintoista toistaa kokeet ristiin – siis lyöttää 4DSvingissä näitä kevyitä harjoituspalloja.
Kuten ts tuolla aiemmin sanoi impactiin tulla aika lailla tasoa pitkin. Kwonin ja ts:n havainnot siis ymmärtääkseni poikeavat impactistä eteenpäin ja kun pallo tulee – niin sanotusti – peliin impactissa, niin pallon tyypin vaiktus olisi hyvä testata.
Muuta hyötyä tästä(kään) ei ole kuin, että saan nukuttua yöni murehtimatta näiden kahden koejärjestelyn tuottamia toisistaan poikkeavia havaintoja.
Pappa Tykki kirjoitti: (27.1.2014 15:43:39)
Kuten ts tuolla aiemmin sanoi impactiin tulla aika lailla tasoa pitkin. Kwonin ja ts:n havainnot siis ymmärtääkseni poikeavat impactistä eteenpäin ja kun pallo tulee – niin sanotusti – peliin impactissa, niin pallon tyypin vaiktus olisi hyvä testata.
Pallon vaikutus tutkimallani matkalla on varsin vähäinen, vaan ne isot erot tuolta osumaan tulon tasolta poistumisesta tulevat kyllä ihan kehon erilaisista liikkeistä ja perustuvat täysin erilaisiin swingityyleihin.
4DSwingin mittaustarkkuus ei yllä sille tasolle, että noita osuman tapahtumia voitaisiin siitä lukea ja päätelmiä tehdä. Samaan tilanteeseen ajaudutaan tutkasysteemeiden kanssa, jotka itse asiassa suodattavat lavan liikkeen pois tuolta alueelta ja laskevat asennot ym sitten tietyjen pohja-arvojen ja pallon lennon mittauksen kautta. Tuttelmankin toteaa tuossa artikkelissa ihmettelevänsä miten TM sen massapisteen lukee, mutta päätyy uskomaan/olettamaan että se tieto on mitattua.
Hienoa kuitenkin huomata, että ihan parin viikon aikana on ilmestynyt kaksikin julkaisua, jotka käsittelevät itse osuman aikana tapahtuvia muutoksia lavassa, vanhan yksinkertaistamisen sijaan, jossa AoA ja dynaaminen loft ilmoitettiin yhtenä lukuna. Iso askel oikeaan suuntaan koko tutkimuksessa. Ehkä kohta nähdään myös nopeusmutoksen vaikutuksesta pallon lähtöarvoihin jotain konkreettista.
ts kirjoitti: (27.1.2014 15:04:57)Pallon rekyyli varmasti vie tuota divotin syvintä kohtaa kauemmas, tai saa jopa ilman palloa tehdyn swingin nousevan radan pysymään nollassa pallon kanssa
Näyttää tuo osuma palloon vaikuttavan merkittävästi lavan liikkeeseen. 35 yard low trajectory high spinning shot at 24,000 fps
4par kirjoitti: (27.1.2014 16:56:04)
ts kirjoitti: (27.1.2014 15:04:57)Pallon rekyyli varmasti vie tuota divotin syvintä kohtaa kauemmas, tai saa jopa ilman palloa tehdyn swingin nousevan radan pysymään nollassa pallon kanssa
Näyttää tuo osuma palloon vaikuttavan merkittävästi lavan liikkeeseen. 35 yard low trajectory high spinning shot at 24,000 fps
Tuo oli juuri se toinen artikkeli johon viittasin 🙂
ts kirjoitti: (27.1.2014 11:13:19)
Pappa Tykki kirjoitti: (27.1.2014 10:52:26)
Tuon toisen ketjun yksi aihe oli se, että oli kaksi tietoa: 1) Kwonin raportoimana svingi hip-high-to-hip-high svingi on tasossa ja 2) ts:n/4DSvingin tieto, että hip-high-to-hip-high svingi ei ole tasolla.Yksityiskohtaisemmalla 4DSving-aineiston analyysillä voisi ymmärtää, mistä tuo ero johtuu ja syntyykö se jossain tietyssä vaiheessa, esim impact-to-hip-high. Tämän selvittämiseksi ei valitettavasti ole käytettävissä 4DSving-aineistoa.
.Hip high – impact voidaan todeta aika pieniä poikkeamia tasolta ja varsinkin puolivälistä tuota aluetta osumaan tulon voidaa sanoa olevan tasolla jos asiaa siten halutaan tutkia.
Tasoliike ei siis ole 2D harhaa eikä heilurimallien vuosikymmenten saatossa luoma svingivirhe,joka saa tuupparit tarpomaan suossa muniaan/ munasarjojaan myöten?
ts kirjoitti: (27.1.2014 11:13:19)
Osuman jälkeen sitten onkin jakso, jossa on suuria pelaajakohtaisia vaihteluja sen mukaan, seuraako lapa tuota tasoa saatossa ’to hip high’, kuitenkin niin, että surimmalla osalla saavutettaessa tuo saaton hip high paikka, voidaan todeta lavan palanneen tuolle kallistetulle tasolle, mutta reitit sinne siis vaihtelevat kovin , samoin kuin X-akselin arvot tuossa kohti (kohdelinjan suuntainen vektori)
Miten sen toteat? Uskot siis lavan tekevän mutkia tuolla välillä. Kuitenkin niin, että svingikaari suoristuu pelaajan tarkoituksenmukaisen toiminnan ansiosta jollain matkalla osumaan tullessa tai sen jälkeen. Sitten tulee mutkaosuus jne? Kuulostaako mielestäsi uskottavalta?
ts kirjoitti: (27.1.2014 11:13:19)
Jos tasoa katsotaan perinteisesti takakuvasta (DTL), niin viivallehan nuo saadaan aika hyvin osumaan. Se jos mikä on omiaan luomaan harhaa itse liikkeen ja kehon toiminnan suhteen, koska tuo X-akselin arvo saattaa olla vallan eri pelaajien välillä, vaikka Y- ja Z osuisivatkin kohdalleen.
Eli suomennettuna, lavan korkeus ja etäisyys kohdelinjasta voivat takaa katsoen näyttää samaa arvoa, mutta osuman molemmin puolin kohteen suuntainen etäisyys osumasta on aivan eri.
so? Miksi sen pitäisi olla sama tai edes symmetrinen 4D tasokäyrässänne. Tuo käyrähän tekee mutkia x-akselinne (kohteen suunta) suuntaisten sijaintipisteiden lokaalisten aikaderivaattojen mukaan. Kyllä se tasosovituslaskelma olisi kuitenkin hyvä lähestymistapa, kuten PT sanoi.
edit
B kirjoitti: (28.1.2014 17:57:14)
so? Miksi sen pitäisi olla sama tai edes symmetrinen 4D tasokäyrässänne. Tuo käyrähän tekee mutkia 45-asteen kiinteän tason suuntaisten sijaintipisteiden lokaalisten aikaderivaattojen mukaan. Kyllä se tasosovituslaskelma olisi kuitenkin hyvä lähestymistapa, kuten PT sanoi.Edit ends
B kirjoitti: (28.1.2014 18:03:24)
editB kirjoitti: (28.1.2014 17:57:14)
Miksi sen pitäisi olla sama tai edes symmetrinen 4D tasokäyrässänne. Tuo käyrähän tekee mutkia 45-asteisen kiinteän tason ja sen suhteen laskettujen sijaintipisteiden kohtisuorien etäisyyksien lokaalisten aikaderivaattojen mukaan. Kyllä se tasosovituslaskelma olisi kuitenkin hyvä lähestymistapa, kuten PT sanoi.Edit ends
Uusi edit
-
JulkaisijaArtikkelit
Etusivu › Foorumit › Kilpagolf & harjoittelu › Tasosovituksesta ja pallon lennosta