-
JulkaisijaArtikkelit
-
Tapahtuipa tässä eräässä kilpailussa seuraavaa: Pelaajan avaus mene vasemmalle metsikön taakse jossa on raffia ja sivuvesieste. Etsitään palloa n. 5 min ja pelaaja toteaa, että pallo on mennyt veteen koska sitä ei löydy ja ’droppaan tähän’. Merkkari hyväksyy. Lyötyään palloa pelaaja löytää alkuperäisen pallon käveltyään parikymmentä metriä. ’Täällähän se onkin, jatkankin tällä’, ja jatkaa. Merkkari hyväksyy. Tuloskorttiin par. Oikea menettelyhän olisi ollut palata takaisin tiiauspaikalle lyömään uusi pallo koska alkuperäinen oli kadonnut. Eli pelaaja pelasi väärästä paikasta josta kaksi rankkua ja sitten olisi pitänyt vielä palata takaisin lyömään tiiauspaikalta uusi pallo. Koska kyseessä oli pistebogey-kilpailu niin viivan vetäminen tuloskorttiin olisi myös riittänyt. Kysymyksiä: 1. Pelaaja olisi kai pitänyt diskata väärän kortin jättämisestä? 2. Pitäsikö merkkarikin diskata? 3. Minkä pirun takia ei voida pelata Golf-liiton säännöillä vaan keksitään omia? 4. Miten tähän ’sivullisen’ pitäisi suhtautua, jos huomauttaa niin saa nipottajan maineen?
Kannatan metsän raivaamista jotta näkee sinne vesiesteeseen!
Toimintatapa tapahtuneessa ilmeisen varmasti aikas tavallinen… Vähintään huomauttaa eli korjata, muuten pelaavat samalla lailla (tulkiten) maailman tappiin.
HCP99 kirjoitti: (12.9.2008 13:25:56)
Kysymyksiä:
1. Pelaaja olisi kai pitänyt diskata väärän kortin jättämisestä?
2. Pitäsikö merkkarikin diskata?
3. Minkä pirun takia ei voida pelata Golf-liiton säännöillä vaan keksitään omia?
4. Miten tähän ’sivullisen’ pitäisi suhtautua, jos huomauttaa niin saa nipottajan maineen?1. Kyllä. Pelaajan vastuulla on tuntea säännöt.
2. Merkkari diskataan vain siinä tapauksessa, että hän on tiennyt sääntörikkeen tapahtuneen ja siitä huolimatta allekirjoittanut kortin (dec. 6-6a/5).
3. Siksi, kun a) ei viitsitä syventyä sääntöihin pilkun vertaa tai b) ollaan syntyjään vilpillisiä
4. Kyllä se yleensä riittää, että sanoo rauhallisesti pelaajan menettelevän väärin, osoittaa ko. kohdan sääntökirjasta ja kieltäytyy siinä paikassa allekirjoittamasta korttia ellei pelaaja korjaa virhettään. Nipottajan maineen voi silti saada, mutta vain niiden keskuudessa, jotka ovat toimintatavoiltaan samanlaisia kuin esimerkin pelaaja. Ja sillähän ei ole niin väliä, vai mitä?KL kirjoitti: (12.9.2008 15:47:14)
HCP99 kirjoitti: (12.9.2008 13:25:56)
Kysymyksiä:
1. Pelaaja olisi kai pitänyt diskata väärän kortin jättämisestä?
2. Pitäsikö merkkarikin diskata?
3. Minkä pirun takia ei voida pelata Golf-liiton säännöillä vaan keksitään omia?
4. Miten tähän ’sivullisen’ pitäisi suhtautua, jos huomauttaa niin saa nipottajan maineen?1. Kyllä. Pelaajan vastuulla on tuntea säännöt.
2. Merkkari diskataan vain siinä tapauksessa, että hän on tiennyt sääntörikkeen tapahtuneen ja siitä huolimatta allekirjoittanut kortin (dec. 6-6a/5).
3. Siksi, kun a) ei viitsitä syventyä sääntöihin pilkun vertaa tai b) ollaan syntyjään vilpillisiä
4. Kyllä se yleensä riittää, että sanoo rauhallisesti pelaajan menettelevän väärin, osoittaa ko. kohdan sääntökirjasta ja kieltäytyy siinä paikassa allekirjoittamasta korttia ellei pelaaja korjaa virhettään. Nipottajan maineen voi silti saada, mutta vain niiden keskuudessa, jotka ovat toimintatavoiltaan samanlaisia kuin esimerkin pelaaja. Ja sillähän ei ole niin väliä, vai mitä?Mites tilanne muuttuisi (vai muuttuisiko?), jos pelaaja ja peliryhmän jäsenet näkisivät pallon menevän selvästi kohti vesiestettä sanotaan nyt vaikka 250 metrin päässä. Yhdessä etsitään sen 5 minuuttia eikä palloa löydy. Päädytään ratkaisuun, että pallo on vesiesteessä koska muuta ei voida hyvällä syytä olettaa. Pelaaja droppaa pallon ja jatkaa sillä. Lyötyään lähtee kävelemään ja löytää pallonsa vahingossa syvältä raffista.
HCP99 kirjoitti: (12.9.2008 13:25:56)
Tapahtuipa tässä eräässä kilpailussa seuraavaa: Pelaajan avaus mene vasemmalle metsikön taakse jossa on raffia ja sivuvesieste. Etsitään palloa n. 5 min ja pelaaja toteaa, että pallo on mennyt veteen koska sitä ei löydy ja ’droppaan tähän’. Merkkari hyväksyy. Lyötyään palloa pelaaja löytää alkuperäisen pallon käveltyään parikymmentä metriä. ’Täällähän se onkin, jatkankin tällä’, ja jatkaa. Merkkari hyväksyy. Tuloskorttiin par.
Oikea menettelyhän olisi ollut palata takaisin tiiauspaikalle lyömään uusi pallo koska alkuperäinen oli kadonnut. Eli pelaaja pelasi väärästä paikasta josta kaksi rankkua ja sitten olisi pitänyt vielä palata takaisin lyömään tiiauspaikalta uusi pallo. Koska kyseessä oli pistebogey-kilpailu niin viivan vetäminen tuloskorttiin olisi myös riittänyt.
Tässä tapauksessa ei ilmeisesti ole riittävää näyttöä siitä että pallo olisi mennyt vesiesteeseen. Voi myös olla niin, että vaikka pallo löytyisikin vesiesteen ulkopuolelta, näyttö pallon vesiesteeseen menosta oli riittävä.
Tällä oletuksella, mielestäni tuo ei mennyt oikein. Tämä asia on selostettu Dec 26-1/3:ssa (ja sen alakohdissa) ja 26-1/4:ssä.
Minun tulkintani tuosta on että pelaajan pöpeliköstä lyömä lyönti oli 5:s. (avauslyönti, 27-1 mukainen rangaistuslyönti, 20-7c mukaan 2 lyönnin rangaistus säännön 27 rikkomisesta, lyönti metsästä). Tämän lisäksi on pohdittava, oliko kyseessä ’serious breach’ säännön 20-7c mukaan eli olennaisesti ottaen saiko pelaaja merkittävää hyötyä väärästä paikasta pelaamisesta. En nyt ole ihan varma miten tuota pitäisi tarkastella, siten että 1) oliko hyötyä verrattuna siihen että olisi mennyt teelle ja lyönyt 27-1 mukaan oikeasta paikasta (kolmas lähtee, ikäänkuin ei tuota väärästä paikasta tehtyä lyöntiä olisi tehnytkään) vai 2) oliko hyötyä verratuna siihen, että olisi epäillyt ’serious breachia’ ja mennyt teelle (viides lähtee).
Toisaalta jos pelaaja olisi dropannut uuden pallon, mutta ennen lyöntiä löytänytkin oikean pallon, pelaajan olisi pitänyt hylätä dropattu pallo ja jatkaa alkuperäisellä (ei rangaistusta, toinen lähtee; Dec 26-1/3.7). Vaikuttaa kummalta ettei tästä tulisi rankkareita mutta tälläiseltä se vaikuttaa…
Kysymyksiä:
1. Pelaaja olisi kai pitänyt diskata väärän kortin jättämisestä?
2. Pitäsikö merkkarikin diskata?
3. Minkä pirun takia ei voida pelata Golf-liiton säännöillä vaan keksitään omia?
4. Miten tähän ’sivullisen’ pitäisi suhtautua, jos huomauttaa niin saa nipottajan maineen?1. kyllä
2. tästä on käyty keskustelua täällä. Olennaista tässä on tiesivätkö pelaaja ja merkkari että löytyneellä pallolla ei saa jatkaa noin vaan. Jos merkkari tiesi, kyllä pitäisi (tässä ei ole väliä sillä tiesikö pelaaja). Ks mm. Dec 33-7/9, 1-3/6, 6-6a/5.
3. säännöt ovat useimmille liian hankalia opetella, useimmat eivät tunnu niistä olevan kauhean kiinnostuneita ja sääntöjä helposti varsinkin suffelikisoissa unohdetaan sopivassa tilanteessa kun muuten tulisi isoja hankaluuksia (eikä välttämättä kukaan osaisi edes sanoa kuinka pitäisi edetä)
4. kyllä mielestäni asian huomaavalla on tässä velvollisuus huomauttaa asiasta heti (jos käytännöllistä), kun tuloskorttia tarkastetaan tai vähintäänkin jättää asia toimikunnan pohdittavaksi. Jos toimikunta toimii asiallisesti, ei heidän tarvitse eikä välttämättä kannata kertoa kuka rikkeen huomasi.Kyllä näistä esteistä riittää puhetta kentällä kun kentällä ja tulkintoja myös…
Käytän tässä hyväkseni tilaisuutta varmistaa yksi sääntöasia:
Väylän oikeassa reunassa on raffi ja sivuvesieste (oja). Esteeseen ei näe kunnolla, sillä tiipaikalta katsottuna välissä on pieni metsikkö. Pelaaja lyö pallonsa metsikön yli kohti estettä. Koska ei ole varmaan, että pallo on hävinnyt esteeseen. Pelaaja lyö varapallon.
Pelaaja löytää ensimmäisen pallon esteestä. Voiko tällä pallolla jatkaa normaalisti vesieste säännön mukaan vai tuliko varapallosta pelipallo sillä hetkellä kun se lyötiin, koska 1. pallo oli esteessä?Ja taas ihmetellään, tiedän ,että tätä on vatvottu täällä ennenkin …. Dänks!
topix kirjoitti: (12.9.2008 16:42:35)
Kyllä näistä esteistä riittää puhetta kentällä kun kentällä ja tulkintoja myös…Käytän tässä hyväkseni tilaisuutta varmistaa yksi sääntöasia:
Väylän oikeassa reunassa on raffi ja sivuvesieste (oja). Esteeseen ei näe kunnolla, sillä tiipaikalta katsottuna välissä on pieni metsikkö. Pelaaja lyö pallonsa metsikön yli kohti estettä. Koska ei ole varmaan, että pallo on hävinnyt esteeseen. Pelaaja lyö varapallon.
Pelaaja löytää ensimmäisen pallon esteestä. Voiko tällä pallolla jatkaa normaalisti vesieste säännön mukaan vai tuliko varapallosta pelipallo sillä hetkellä kun se lyötiin, koska 1. pallo oli esteessä?Ja taas ihmetellään, tiedän ,että tätä on vatvottu täällä ennenkin …. Dänks!
Niin siis jos ensimmäinen pallo löytyy alle 5 minuutiin sillä jatketaan ei millään muulla, oli se missä tahansa sijaintipaikan mukaisin säännöin. Jos se sitten oli esteessä niin siitä jatketaan vesiestesääntöjen mukaan.
topix kirjoitti: (12.9.2008 16:42:35)
Kyllä näistä esteistä riittää puhetta kentällä kun kentällä ja tulkintoja myös…Käytän tässä hyväkseni tilaisuutta varmistaa yksi sääntöasia:
Väylän oikeassa reunassa on raffi ja sivuvesieste (oja). Esteeseen ei näe kunnolla, sillä tiipaikalta katsottuna välissä on pieni metsikkö. Pelaaja lyö pallonsa metsikön yli kohti estettä. Koska ei ole varmaan, että pallo on hävinnyt esteeseen. Pelaaja lyö varapallon.
Pelaaja löytää ensimmäisen pallon esteestä. Voiko tällä pallolla jatkaa normaalisti vesieste säännön mukaan vai tuliko varapallosta pelipallo sillä hetkellä kun se lyötiin, koska 1. pallo oli esteessä?Ja taas ihmetellään, tiedän ,että tätä on vatvottu täällä ennenkin …. Dänks!
Ei tässä mitään kovin ihmeellistä .. vielä. Vesiesteestä löytyneellä pallolla jatketaan (Dec 27-1a/2.2). Varapallon voi pelata silloin kun on mahdollista että pallo voisi mennä hukkaan tai OB:hen vesiesteen ulkopuolelle.
Tuo ei olekaan varsinainen ongelma. Hankalampi pelitilanne tulee kun varapallo on lyöty mutta pelipalloa ei löydy. Jatketkaisitko tuossa tilanteessa varapallolla vai milloin olisi mahdollista soveltaa vesiestesääntöä? (Vastaus: asiaa on arvioitava faktojen ja todennäköisyyden perusteella.)
Esimerkki tilanteesta jossa tälläisestä voisi saada etua: par3:n griinin edessä on vesieste ja raffia (josta pallot usein löytyvät mutta ihan aina eivät). Lyöt tiiltä pallon josta ei näe selvästi meneekö se vesiesteeseen vain raffiin. Lyöt varapallolla ’holarin’. Normaalitilanteessa jos raffista kissojen ja koirien kanssa etsittyä ei palloa löydy olisi varmaan yleistä tuomita se vesiesteeseen hävitetyksi. Nyt kynnys on varmaan korkeampi..
Eli siinä vaiheessa kun ollaan lyömässä varapalloa kun alkuperäinen voisi olla hukassa muuallakin kuin vesiesteessä pitäisi jo etukäteen hiukan pohtia mitä tehdään jos palloa ei löydykään.
Kentänhoidollisesti ja suunnittelun kannalta paras olisi, jos vesiesteiden ympäristöt olisi perattu niin, että pallot joko löytyvät tai ovat vedessä että epämääräisiltä tilanteilta vältytään.
NimetönMinä jo ihmettelinkin,kun kukaan ei ole aikoihin kirjoittanut mitään pallon menosta vesiesteeseen.
Nytkin meni peräti 5 viestiä,ennenkuin varapallo tuli mukaan kuvioon.
Odotan jo vesi kielellä ,milloin kuvioon tulee mukaan tilapäinen vesi.Nyt se sitten selvisi, miksi varapallon lyömistä vältetään suomalaisilla kentillä viimeiseen asti; Mitäs sitten jos sillä tuleekin holari?
Varapallon holari onkin arkipäivän sääntökysymyksistä ihan polttavimpia, heti klubitalon terassin tilapäisellä vedellä kasteltuihin kukka-amppeleihin kadonneiden pallojen jälkeen.
vieraspelaaja kirjoitti: (12.9.2008 20:27:50)
Nyt se sitten selvisi, miksi varapallon lyömistä vältetään suomalaisilla kentillä viimeiseen asti; Mitäs sitten jos sillä tuleekin holari?Varapallon holari onkin arkipäivän sääntökysymyksistä ihan polttavimpia, heti klubitalon terassin tilapäisellä vedellä kasteltuihin kukka-amppeleihin kadonneiden pallojen jälkeen.
Ohoh, vieraspelaaja on viihteellä! Ei ole meinaten noin humoristisia lausuntoja tullut ko. kynästä ennen…. Hyvä hyvä!!
pjs kirjoitti: (12.9.2008 16:59:42)
Esimerkki tilanteesta jossa tälläisestä voisi saada etua: par3:n griinin edessä on vesieste ja raffia (josta pallot usein löytyvät mutta ihan aina eivät). Lyöt tiiltä pallon josta ei näe selvästi meneekö se vesiesteeseen vain raffiin. Lyöt varapallolla ’holarin’. Normaalitilanteessa jos raffista kissojen ja koirien kanssa etsittyä ei palloa löydy olisi varmaan yleistä tuomita se vesiesteeseen hävitetyksi. Nyt kynnys on varmaan korkeampi..Eli siinä vaiheessa kun ollaan lyömässä varapalloa kun alkuperäinen voisi olla hukassa muuallakin kuin vesiesteessä pitäisi jo etukäteen hiukan pohtia mitä tehdään jos palloa ei löydykään.
Kentänhoidollisesti ja suunnittelun kannalta paras olisi, jos vesiesteiden ympäristöt olisi perattu niin, että pallot joko löytyvät tai ovat vedessä että epämääräisiltä tilanteilta vältytään.
Jos lyöt varapallon se on sama kuin allekirjoitat väitteen ’on mahdollista että pallo on hävinnyt jonnekin muualle kuin vesiesteeseen’. Eli sen lyöminen tarkoittaa mielestäni sitä että se ei ole riittävin perustein mennyt vesiesteeseen. Saa yrittää olla eri mieltä, mutta haluaisin perusteita sille millä perusteella pallon menemisestä vesiesteeseen on riittävät todisteet mutta silti on mahdollista että se katosi vesiesteen ulkopuolelle.
KL kirjoitti: (12.9.2008 15:47:14)
[
1. Kyllä. Pelaajan vastuulla on tuntea säännöt.
2. Merkkari diskataan vain siinä tapauksessa, että hän on tiennyt sääntörikkeen tapahtuneen ja siitä huolimatta allekirjoittanut kortin (dec. 6-6a/5).
3. Siksi, kun a) ei viitsitä syventyä sääntöihin pilkun vertaa tai b) ollaan syntyjään vilpillisiä
4. Kyllä se yleensä riittää, että sanoo rauhallisesti pelaajan menettelevän väärin, osoittaa ko. kohdan sääntökirjasta ja kieltäytyy siinä paikassa allekirjoittamasta korttia ellei pelaaja korjaa virhettään. Nipottajan maineen voi silti saada, mutta vain niiden keskuudessa, jotka ovat toimintatavoiltaan samanlaisia kuin esimerkin pelaaja. Ja sillähän ei ole niin väliä, vai mitä?[/I]Kiitos tyhjentävästä palautteesta. Näinpä toimin jatkossa.
Taapero kirjoitti: (12.9.2008 21:42:47)
pjs kirjoitti: (12.9.2008 16:59:42)
Esimerkki tilanteesta jossa tälläisestä voisi saada etua: par3:n griinin edessä on vesieste ja raffia (josta pallot usein löytyvät mutta ihan aina eivät). Lyöt tiiltä pallon josta ei näe selvästi meneekö se vesiesteeseen vain raffiin. Lyöt varapallolla ’holarin’. Normaalitilanteessa jos raffista kissojen ja koirien kanssa etsittyä ei palloa löydy olisi varmaan yleistä tuomita se vesiesteeseen hävitetyksi. Nyt kynnys on varmaan korkeampi..Eli siinä vaiheessa kun ollaan lyömässä varapalloa kun alkuperäinen voisi olla hukassa muuallakin kuin vesiesteessä pitäisi jo etukäteen hiukan pohtia mitä tehdään jos palloa ei löydykään.
Kentänhoidollisesti ja suunnittelun kannalta paras olisi, jos vesiesteiden ympäristöt olisi perattu niin, että pallot joko löytyvät tai ovat vedessä että epämääräisiltä tilanteilta vältytään.
Jos lyöt varapallon se on sama kuin allekirjoitat väitteen ’on mahdollista että pallo on hävinnyt jonnekin muualle kuin vesiesteeseen’. Eli sen lyöminen tarkoittaa mielestäni sitä että se ei ole riittävin perustein mennyt vesiesteeseen. Saa yrittää olla eri mieltä, mutta haluaisin perusteita sille millä perusteella pallon menemisestä vesiesteeseen on riittävät todisteet mutta silti on mahdollista että se katosi vesiesteen ulkopuolelle.
En ole ihan varma mitä tuolla ’käänteisellä’ selitykselläsi tarkoitat, mutta lisätodisteita voi löytyä myös lyöntipaikalta poistuttua.
Eli siis, lyöntipaikalta käsin ei voi olla varma onko pallo kadonnut vesiesteeseen (jolloin on perusteet varapallon lyömiseksi), mutta pallon katoamispaikalle saavuttua on aivan ilmeistä, ettei pallo ole voinut kadota kuin vesiesteeseen. Sama toisin päin: pallo näyttää tiipaikalta käsin katoavan vesiesteeseen, mutta paikan päälle saavuttua todetaan, että vesiesteen reunalla on korkeaa heinää, johon pallo voi helposti kadota. Tällöin pallon voidaan hyvällä syyllä olettaa voineen olla kadonnut vesiesteen ulkopuolelle, jolloin on palattava edellisen lyönnin paikalle lyömään uusi pallo.
NimetönMärkä on kesä ollut.
Olisi jo aika ottaa pitkän heinän tilalle tämä tulvinut vesi mukaan tähän caseen.No kun piispanen niin kärttää, niin pistetäänpä parit peruspointit:
– vesiesteestä tulviva vesi on tilapäistä vettä (Dec 25/2).
– jos pallon häviämisestä tilapäiseen veteen on vankka näyttö, jatketaan rangaistuksetta siitä pisteestä missä palli ylitti tilapäisen veden rajan (Esim Dec 25-1c/1.5)
– jos on epäselvää hukkuiko pallo vesiesteeseen vai tilapäiseen veteen, on katsottava, että se hukkui vesiesteeseen (Dec 1-4/7)
– jos on epäselvää, menikö pallo hukkaan pitkään heinään vai tilapäiseen veteen (’known or virtually certain’ ei päde), pitää katsoa pallon hävinneen heinään (Dec 25-1c/1)
– samankaltainen tilanne kuin alkuperäisessä postauksessa syntyy jos pallon luullaan hukkuneen tilapäiseen veteen mutta löytyykin (Dec 25-1c/2 ja 25-1c/2.5)Siinäpä kai nuo pääpointsit.
Mistäs sitten soppaa hämmennettäisiin?
Kukaan ei muuten ole kommentoinut tuota minun tulkintaani alkuperäisestä asiasta, siinä oli minulle ainakin yksi hiukan hämärä juttu ja lisäksi se tulkinta taisi poiketa siitä mitä alkuperäinen postaaja ja KL teki.
pjs kirjoitti: (12.9.2008 16:26:34)
HCP99 kirjoitti: (12.9.2008 13:25:56)
Tapahtuipa tässä eräässä kilpailussa seuraavaa: Pelaajan avaus mene vasemmalle metsikön taakse jossa on raffia ja sivuvesieste. Etsitään palloa n. 5 min ja pelaaja toteaa, että pallo on mennyt veteen koska sitä ei löydy ja ’droppaan tähän’. Merkkari hyväksyy. Lyötyään palloa pelaaja löytää alkuperäisen pallon käveltyään parikymmentä metriä. ’Täällähän se onkin, jatkankin tällä’, ja jatkaa. Merkkari hyväksyy. Tuloskorttiin par.
Oikea menettelyhän olisi ollut palata takaisin tiiauspaikalle lyömään uusi pallo koska alkuperäinen oli kadonnut. Eli pelaaja pelasi väärästä paikasta josta kaksi rankkua ja sitten olisi pitänyt vielä palata takaisin lyömään tiiauspaikalta uusi pallo. Koska kyseessä oli pistebogey-kilpailu niin viivan vetäminen tuloskorttiin olisi myös riittänyt.
Tässä tapauksessa ei ilmeisesti ole riittävää näyttöä siitä että pallo olisi mennyt vesiesteeseen. Voi myös olla niin, että vaikka pallo löytyisikin vesiesteen ulkopuolelta, näyttö pallon vesiesteeseen menosta oli riittävä.
Tällä oletuksella, mielestäni tuo ei mennyt oikein. Tämä asia on selostettu Dec 26-1/3:ssa (ja sen alakohdissa) ja 26-1/4:ssä.
Minun tulkintani tuosta on että pelaajan pöpeliköstä lyömä lyönti oli 5:s. (avauslyönti, 27-1 mukainen rangaistuslyönti, 20-7c mukaan 2 lyönnin rangaistus säännön 27 rikkomisesta, lyönti metsästä). Tämän lisäksi on pohdittava, oliko kyseessä ’serious breach’ säännön 20-7c mukaan eli olennaisesti ottaen saiko pelaaja merkittävää hyötyä väärästä paikasta pelaamisesta. En nyt ole ihan varma miten tuota pitäisi tarkastella, siten että 1) oliko hyötyä verrattuna siihen että olisi mennyt teelle ja lyönyt 27-1 mukaan oikeasta paikasta (kolmas lähtee, ikäänkuin ei tuota väärästä paikasta tehtyä lyöntiä olisi tehnytkään) vai 2) oliko hyötyä verratuna siihen, että olisi epäillyt ’serious breachia’ ja mennyt teelle (viides lähtee).
Toisaalta jos pelaaja olisi dropannut uuden pallon, mutta ennen lyöntiä löytänytkin oikean pallon, pelaajan olisi pitänyt hylätä dropattu pallo ja jatkaa alkuperäisellä (ei rangaistusta, toinen lähtee; Dec 26-1/3.7). Vaikuttaa kummalta ettei tästä tulisi rankkareita mutta tälläiseltä se vaikuttaa…
Eihän se alkuperäinen menettely tietenkään oikea ollut.
Kun sitä ensimmäistä palloa ei löytynyt eikä vesiesteeseen menosta ollut riittävää varmuutta, on pallo tuomittava kadonneeksi. Siinä tapauksessa pelaajan vesiestesäännön mukaisesti droppaama pallo dropataan väärään paikkaan ja aika fakiiri on lyöjä saanut olla, jos tuossa ei vakavan rikkeen tuntomerkkejä saa täytettyä. Pelaaja pelaa siis väärästä paikasta (2 penalttia, kuten kirjoitit) ja tässä vaiheessa olisi jo pitänyt mennä takaisin tiille lyömään se viides lyönti. Pelaajapa lähteekin kuitenkin eteenpäin ja pelaa väärää palloa, josta 2 penttiä lisää. Edelleen pitäisi mennä takaisin tiille, joten tästä eteenpäin ei lyöntejä lasketa eikä penalttejakaan tuolla väärällä pallolla pelaamisesta tule lisää, joten seitsemännen pitäisi lähteä tiiltä, ja jos ei lähde, diskaus on seurauksena.
Jos tuo pelaaja kuitenkin oli semmoinen fakiiri, ettei vakavaa rikettä tapahtunut (vaikka vasen pakin hihahukki…), niin se viides lähti sieltä ’pöpeliköstä’ ja se pallo on pelipallo. Väärän pallon pelaamisesta edelleen ne kaksi lisäpenttiä ja vielä pelissä olevan pallon liikuttamisesta (pelaaja kaiketi poimi taskuunsa sen toisen eli pelipallon) yksi lisää. Nyt on siis kasassa jo 8 lyöntiä ja velvoite palauttaa pelipallo paikoilleen ja jatkaa sillä. Jos ei näin tapahdu, niin taas diskataan.
Toivottavasti tämä meni oikein, kenties joku taitavampi voisi vielä vahvistaa tahi korjata.
Nimetönvieraspelaaja kirjoitti: (12.9.2008 20:27:50)
Nyt se sitten selvisi, miksi varapallon lyömistä vältetään suomalaisilla kentillä viimeiseen asti; Mitäs sitten jos sillä tuleekin holari?Varapallon holari onkin arkipäivän sääntökysymyksistä ihan polttavimpia, heti klubitalon terassin tilapäisellä vedellä kasteltuihin kukka-amppeleihin kadonneiden pallojen jälkeen.
Tässä casessa on vielä ratkaisematta tämä terassin kukka-amppeliin joutuneen pallon kohtalo.
Miten siitä jatketaan peliä?piispanen kirjoitti: (13.9.2008 15:46:03)
vieraspelaaja kirjoitti: (12.9.2008 20:27:50)
Nyt se sitten selvisi, miksi varapallon lyömistä vältetään suomalaisilla kentillä viimeiseen asti; Mitäs sitten jos sillä tuleekin holari?Varapallon holari onkin arkipäivän sääntökysymyksistä ihan polttavimpia, heti klubitalon terassin tilapäisellä vedellä kasteltuihin kukka-amppeleihin kadonneiden pallojen jälkeen.
Tässä casessa on vielä ratkaisematta tämä terassin kukka-amppeliin joutuneen pallon kohtalo.
Miten siitä jatketaan peliä?Terassin kukka-amppeli on ihan taatusti kiinteä haitta josta saa vapaan dropin. Ei tuon pitäisi mitenkään vaikea olla. Veikkaan vielä, että siinä on varmistuksena joku nauha osoittamassa sen suojelukohteeksi.
Rauski kirjoitti: (13.9.2008 21:08:24)
piispanen kirjoitti: (13.9.2008 15:46:03)
vieraspelaaja kirjoitti: (12.9.2008 20:27:50)
Nyt se sitten selvisi, miksi varapallon lyömistä vältetään suomalaisilla kentillä viimeiseen asti; Mitäs sitten jos sillä tuleekin holari?Varapallon holari onkin arkipäivän sääntökysymyksistä ihan polttavimpia, heti klubitalon terassin tilapäisellä vedellä kasteltuihin kukka-amppeleihin kadonneiden pallojen jälkeen.
Tässä casessa on vielä ratkaisematta tämä terassin kukka-amppeliin joutuneen pallon kohtalo.
Miten siitä jatketaan peliä?Terassin kukka-amppeli on ihan taatusti kiinteä haitta josta saa vapaan dropin. Ei tuon pitäisi mitenkään vaikea olla. Veikkaan vielä, että siinä on varmistuksena joku nauha osoittamassa sen suojelukohteeksi.
Ja pöh! Amppeli heliuu, joten se on liikuteltava haitta. Tosin meillä kotona amppelit ovat muutenkin ja varsinkin 10 m täysiä santureita sisätiloissa harjoitellessa aina tiellä eikä niistä toimikunnan (….) lopullisella ja yksipuolisella päätöksellä saa vapautusta…
NimetönNiin ,amppelihan on haitta.
Helposti pois koukusta otettavissa,niin liikuteltava haitta.
Mitenkäs nyt,kun amppeli otetaan pois,niin pallo on edelleen amppelissa.
Miten toimitaan.
Casen mukaanhan amppelissa oli tilapäistä vettä,voiko haitassa olla tilapäistä vettä,jotta voitaisiin käyttää tilapäisen veden sääntöä.
Voiko amppelista lyödä palloa kukkineen päivineen.
Ei ole vielä amppeliasia selvä.KL kirjoitti: (13.9.2008 21:19:09)
Rauski kirjoitti: (13.9.2008 21:08:24)
piispanen kirjoitti: (13.9.2008 15:46:03)
vieraspelaaja kirjoitti: (12.9.2008 20:27:50)
Nyt se sitten selvisi, miksi varapallon lyömistä vältetään suomalaisilla kentillä viimeiseen asti; Mitäs sitten jos sillä tuleekin holari?Varapallon holari onkin arkipäivän sääntökysymyksistä ihan polttavimpia, heti klubitalon terassin tilapäisellä vedellä kasteltuihin kukka-amppeleihin kadonneiden pallojen jälkeen.
Tässä casessa on vielä ratkaisematta tämä terassin kukka-amppeliin joutuneen pallon kohtalo.
Miten siitä jatketaan peliä?Terassin kukka-amppeli on ihan taatusti kiinteä haitta josta saa vapaan dropin. Ei tuon pitäisi mitenkään vaikea olla. Veikkaan vielä, että siinä on varmistuksena joku nauha osoittamassa sen suojelukohteeksi.
Ja pöh! Amppeli heliuu, joten se on liikuteltava haitta. Tosin meillä kotona amppelit ovat muutenkin ja varsinkin 10 m täysiä santureita sisätiloissa harjoitellessa aina tiellä eikä niistä toimikunnan (….) lopullisella ja yksipuolisella päätöksellä saa vapautusta…
Nyt menee Kl:n sääntötuntemus pahasti harakoille. Juuri eilen ilmestyneen uuden deccarin 99/69b-iii/f mukaan ei ole olennaista heiluuko kiinteä haitta vai ei, onhan se kuitenkin jossain kiinni ellei siinä ole antigravitaatiokannatinta (AGK), kukka-amppeleissa niitä ei ole kovin usein nähty, ellei sitten Sarfvikissa. Eli kiinnitys on oleellista, heiluuhan esim mainostaulukin tuulessa se on vain kiinni maassa ja amppeli katossa. Koita nyt hyvä mies muistaa tämä melkein tärkein golfin sääntöpykälä kun seuraavan kerran lyöt palloa amppelista, ettei tule diskausta väärästä tulkinnasta.
Mikäli amppelissa on kuitenkin tuo AGK tulee olla lähes varma tieto (almoust sure) sen asennosta pallon osumahetkellä. Tätä voi tiedustella esim ravintolahenkilökunnalta. Palloa ei missään nimessä saa lyödä mikäli se heilahduksen aikana on lähempänä lippua kuin siihen osuessaan.
Onko tässä nyt vielä jotain epäselvää vai täytyykö vääntää asia niistä amppelin naruista/ketjuista/vaijereista tms.?
-
JulkaisijaArtikkelit
Esillä 22 viestiä, 1 - 22 (kaikkiaan 22)
Esillä 22 viestiä, 1 - 22 (kaikkiaan 22)