Etusivu › Foorumit › Kilpagolf & harjoittelu › Suunnan vaihto
-
JulkaisijaArtikkelit
-
MakeeK kirjoitti: (4.11.2011 16:40:03)
Siksi koska data ei oo vastannut vielä kyssäriisi ollenkaan. Mä vaan leikin dataa ja kirjotin jotain sen suuntaista, mitä data vastaisi, jos vastaisi…
Miten musta alkaa tuntumaan, että historia toistaa itseään ja menetimme taas yhden kirjoittajan foorumilta.
ts kirjoitti: (4.11.2011 17:30:43)
Lisäksi täysin pimentoon on jäänyt tuo UD-osuus, joka kyllä toimii crossausta estävänä varsin monella tavoin.
Kaikki pelaajat tekevät UD:ta: kaikilla kädet ovat osumahetkellä korkeammalla kuin alkuasennossa. Itse asiassa kun nyt taas kokeilen, jopa alkuasennossa teen UD:ta. Joten osumahetkellä vielä enemmän.
Isommalla mailalla ei voinut lyödä, koska metrit olisivat kasvaneet vastaavasti ja spinni vähentynyt.
Matalampaan lyöntiin voisi arvata Hoganilla olleen motivaationa Teksasin tuulisuus.
Muuten: eikös kierre riipu dynaamisesta lapakulmasta, ei mailan numerosta (eli deloftamalla kierre vähenee)?
2000 turhan viestin raja lähenee uhkaavasti.
Kaikki pelaajat tekevät UD:ta: kaikilla kädet ovat osumahetkellä korkeammalla kuin alkuasennossa. Itse asiassa kun nyt taas kokeilen, jopa alkuasennossa teen UD:ta. Joten osumahetkellä vielä enemmän.
Taisin hätäillä. Tarkistin vielä pariikolmioavaajaa: Garcialla ja Edforsilla käsien korkeuden ero näyttää olevan todella pieni alkuasennon ja osumahetken välillä. Ja kyseessähän on pikemminkin mailan varren ja käsivarren välinen kulma kuin käden korkeus. Kulmaa on hankalampi tarkistaa. UD kuitenkin olisi pikemminkin seurausta toisista asioista eikä siihen sinänsä tarvinne pyrkiä.
Nips kirjoitti: (4.11.2011 18:51:46)
Kaikki pelaajat tekevät UD:ta: kaikilla kädet ovat osumahetkellä korkeammalla kuin alkuasennossa. Itse asiassa kun nyt taas kokeilen, jopa alkuasennossa teen UD:ta. Joten osumahetkellä vielä enemmän.
Taisin hätäillä. Tarkistin vielä pariikolmioavaajaa: Garcialla ja Edforsilla käsien korkeuden ero näyttää olevan todella pieni alkuasennon ja osumahetken välillä. Ja kyseessähän on pikemminkin mailan varren ja käsivarren välinen kulma kuin käden korkeus. Kulmaa on hankalampi tarkistaa. UD kuitenkin olisi pikemminkin seurausta toisista asioista eikä siihen sinänsä tarvinne pyrkiä.
Niin.. pyritään tai ei, Hoganilla ja Sneadilla se oli aika liki maksimissaan ja saattaa jopa olla vältämättömyyskin heidän voimantuoton systeemissään, kun muuten vasen olkapää vetäisi lavan ohi pallosta. Great extension sanoisin siihen.
Vasemman ranteen UD näkyy myös hyvin tuosta kohdi kohdelinjaa ja ylös työntyneestä vasemmasta kyynärpäästä. Siinä on vielä iso ero Hoganiin Edforsilla, Sergiolla ja Norenilla.
Tämä pisti silmään Golfpisteen etusivulta.
Maallikon silmään näyttää makealta.
MakeeK kirjoitti: (4.11.2011 16:38:45)
Hörhö kirjoitti: (4.11.2011 15:53:49)
MakeeK kirjoitti: (4.11.2011 14:42:46)
Vessu kirjoitti: (4.11.2011 14:32:29)
MakeeK kirjoitti: (4.11.2011 14:26:24)
Vessu kirjoitti: (4.11.2011 14:23:46)Onko Phil onnistunut yhdistämään rotaatio ja krossiswingin parhaat puolet
Määritteles krossiswingin paras puoli?
En mä tiedä. Mitä näitä on viljelty: suurempi mailanpään nopeus?
Nii, mitenköhän supinoimalla vasenta händyä saadaan kasvatettua nopeutta. Fukke muistaakseni sano jotain tästä, että laita pallo maahan ja mailan lapa sen taakse ihan kiinni palloa. Sitten krossaat. Lähteekö pallo kuinka kovaa?
Ei tuollainen ’mittaus/havainnointi’ mitään kerro.
Aivan vastaavasti voitaisiin voitaisiin tuolla menetelmällä kritisoida sitä, että vartalon kierrolla ei saada juurikaan kasvatettua mailanpään nopeutta: laita pallo maahan ja mailan lapa sen taakse ihan kiinni palloa. Sitten kierrät vartaloa. Lähteekö pallo kuinka kovaa?
Ei noita kahta testiä voi verrata toisiinsa. Vartalonkiertotestissä kroppa alkais vasta kiertymään kun swingissä se alkaa kiertymään jo paljon aiemmin ja saamaan vauhtia hyvän tovin ennen osumaa.
Meinaatko, että esim. pituuslyöjät alkavat käyttää ranteitaan vasta osumahetkellä? Ei suinkaan. Sellainen näpyttelijä kuin Zuback kertoo käyttävänsä aktiivisesti ranteitaan saadakseen lisää nopeutta mailanpäähän ja ne ranteet todallakin alkavat tuottaa sitä nopeutta ennen osumaa.
Itse pyrin välttämään aktiivista rannetyötä mahdollisimman paljon. Saan nopeutta ihan riittävästi ilmankin.
Hörhö kirjoitti: (4.11.2011 21:22:22)
Meinaatko, että esim. pituuslyöjät alkavat käyttää ranteitaan vasta osumahetkellä? Ei suinkaan. Sellainen näpyttelijä kuin Zuback kertoo käyttävänsä aktiivisesti ranteitaan saadakseen lisää nopeutta mailanpäähän ja ne ranteet todallakin alkavat tuottaa sitä nopeutta ennen osumaa.
Itse pyrin välttämään aktiivista rannetyötä mahdollisimman paljon. Saan nopeutta ihan riittävästi ilmankin.
Mä lähinnä ihmettelen miks niin herkästi ranteiden käyttö ja vapauttaminen liitetään lavan kiertymiseen, joka vieläpä on paljon enemmän käsivarsien työtä. Voiha niillää piiskata vaikka kuinka paljon kiertämättä swetaria varren ympäri.
Hörhö kirjoitti: (4.11.2011 21:22:22)
Meinaatko, että esim. pituuslyöjät alkavat käyttää ranteitaan vasta osumahetkellä? Ei suinkaan. Sellainen näpyttelijä kuin Zuback kertoo käyttävänsä aktiivisesti ranteitaan saadakseen lisää nopeutta mailanpäähän ja ne ranteet todallakin alkavat tuottaa sitä nopeutta ennen osumaa.
En meinaa. Olis kiva vaan tietää miten Zuback niitä ranteita oikeasti käyttää. Ajatteleekohan jonkinsortin ranneflippaamisella saada vauhtia… en tiä.
Hörhö kirjoitti: (4.11.2011 21:22:22)
MakeeK kirjoitti: (4.11.2011 16:38:45)
Hörhö kirjoitti: (4.11.2011 15:53:49)
MakeeK kirjoitti: (4.11.2011 14:42:46)
Vessu kirjoitti: (4.11.2011 14:32:29)
MakeeK kirjoitti: (4.11.2011 14:26:24)
Vessu kirjoitti: (4.11.2011 14:23:46)Onko Phil onnistunut yhdistämään rotaatio ja krossiswingin parhaat puolet
Määritteles krossiswingin paras puoli?
En mä tiedä. Mitä näitä on viljelty: suurempi mailanpään nopeus?
Nii, mitenköhän supinoimalla vasenta händyä saadaan kasvatettua nopeutta. Fukke muistaakseni sano jotain tästä, että laita pallo maahan ja mailan lapa sen taakse ihan kiinni palloa. Sitten krossaat. Lähteekö pallo kuinka kovaa?
Ei tuollainen ’mittaus/havainnointi’ mitään kerro.
Aivan vastaavasti voitaisiin voitaisiin tuolla menetelmällä kritisoida sitä, että vartalon kierrolla ei saada juurikaan kasvatettua mailanpään nopeutta: laita pallo maahan ja mailan lapa sen taakse ihan kiinni palloa. Sitten kierrät vartaloa. Lähteekö pallo kuinka kovaa?
Ei noita kahta testiä voi verrata toisiinsa. Vartalonkiertotestissä kroppa alkais vasta kiertymään kun swingissä se alkaa kiertymään jo paljon aiemmin ja saamaan vauhtia hyvän tovin ennen osumaa.
Meinaatko, että esim. pituuslyöjät alkavat käyttää ranteitaan vasta osumahetkellä? Ei suinkaan. Sellainen näpyttelijä kuin Zuback kertoo käyttävänsä aktiivisesti ranteitaan saadakseen lisää nopeutta mailanpäähän ja ne ranteet todallakin alkavat tuottaa sitä nopeutta ennen osumaa.
Itse pyrin välttämään aktiivista rannetyötä mahdollisimman paljon. Saan nopeutta ihan riittävästi ilmankin.
Toinen seikka, mikä tuossa teoriassasi mättää on se, ettei ymmärretä konaisuutta.
Luuletko, että lyödessäsi palloa 5 mph kulkevalla draiverin lavalla pallo lentää saman matkan, mitä tulee pituuslisäystä, kun lavan nopeus nostetaan 100 mph:sta 115 mph:iin? Ei todellakaan.
Hörhö kirjoitti: (4.11.2011 23:41:20)
Hörhö kirjoitti: (4.11.2011 21:22:22)
MakeeK kirjoitti: (4.11.2011 16:38:45)
Hörhö kirjoitti: (4.11.2011 15:53:49)
MakeeK kirjoitti: (4.11.2011 14:42:46)
Vessu kirjoitti: (4.11.2011 14:32:29)
MakeeK kirjoitti: (4.11.2011 14:26:24)
Vessu kirjoitti: (4.11.2011 14:23:46)Onko Phil onnistunut yhdistämään rotaatio ja krossiswingin parhaat puolet
Määritteles krossiswingin paras puoli?
En mä tiedä. Mitä näitä on viljelty: suurempi mailanpään nopeus?
Nii, mitenköhän supinoimalla vasenta händyä saadaan kasvatettua nopeutta. Fukke muistaakseni sano jotain tästä, että laita pallo maahan ja mailan lapa sen taakse ihan kiinni palloa. Sitten krossaat. Lähteekö pallo kuinka kovaa?
Ei tuollainen ’mittaus/havainnointi’ mitään kerro.
Aivan vastaavasti voitaisiin voitaisiin tuolla menetelmällä kritisoida sitä, että vartalon kierrolla ei saada juurikaan kasvatettua mailanpään nopeutta: laita pallo maahan ja mailan lapa sen taakse ihan kiinni palloa. Sitten kierrät vartaloa. Lähteekö pallo kuinka kovaa?
Ei noita kahta testiä voi verrata toisiinsa. Vartalonkiertotestissä kroppa alkais vasta kiertymään kun swingissä se alkaa kiertymään jo paljon aiemmin ja saamaan vauhtia hyvän tovin ennen osumaa.
Meinaatko, että esim. pituuslyöjät alkavat käyttää ranteitaan vasta osumahetkellä? Ei suinkaan. Sellainen näpyttelijä kuin Zuback kertoo käyttävänsä aktiivisesti ranteitaan saadakseen lisää nopeutta mailanpäähän ja ne ranteet todallakin alkavat tuottaa sitä nopeutta ennen osumaa.
Itse pyrin välttämään aktiivista rannetyötä mahdollisimman paljon. Saan nopeutta ihan riittävästi ilmankin.
Toinen seikka, mikä tuossa teoriassasi mättää on se, ettei ymmärretä konaisuutta.
Luuletko, että lyödessäsi palloa 5 mph kulkevalla draiverin lavalla pallo lentää saman matkan, mitä tulee pituuslisäystä, kun lavan nopeus nostetaan 100 mph:sta 115 mph:iin? Ei todellakaan.
Typo: 110:sta 115:een.
Hörhö kirjoitti:
Toinen seikka, mikä tuossa teoriassasi mättää on se, ettei ymmärretä konaisuutta.
Ei mun teoriassa mätä mikään, koska se ei oo mun teoria 🙂
Hörhö kirjoitti:
Luuletko, että lyödessäsi palloa 5 mph kulkevalla draiverin lavalla pallo lentää saman matkan, mitä tulee pituuslisäystä, kun lavan nopeus nostetaan 100 mph:sta 115 mph:iin? Ei todellakaan.
En tosiaankaan. Mistä sä noin päättelit?
Laita ittes bäkärin huipulle ja pudota kädet niin, että oikea kyynärpää on kyljessä kiinni. Siitä mälläset palloa (voi tehä aika hitaastikkin, ettei tekniikka hajoa). Tee sama uudestaan mutta samalla kierrät mailan vartta krossaten. Minkälainen vaikutus on pallon lähtönopeuteen?
Meidän typerien crossauksen vastustajien klubiin löytyi yksi tuuppari taas lisää
Ja heti löytyy kommenttiosastolta kiista pronaatiosta ja supinaatiosta. Voisiko vetää sellaisen johtopäätöksen Nelsonin kertomuksesta pronaatiosta ja hookin välttämisestä, että hänellä oli vahva mielikuva hallitsevasta oikeasta puolesta.
ts kirjoitti: (5.11.2011 11:11:50)
Meidän typerien crossauksen vastustajien klubiin löytyi yksi tuuppari taas lisääMinusta crossauksen vastustaminen (siis ajatussuuntana) ei ole typerää. Eli korjataan, mikäli näin on ymmärretty. Vaikka sen haitoista ei selvää käytännön näyttöä ole, niin näkisin tilanteeseen liittyvän selkeän tutkimustarpeen.
Typerää sen sijaan olisi yrittää poistaa tai vähentää crossausta swingistä ymmärtämättä mitä on tekemässä. Haitallista olisi avata (siis oikeasti lavan liikkeenä ) lapaa osumaan tultaessa , koska se olisi vaarallista muille kanssapelaajille. Onneksi ihmisen vaistot laittavat vastaan ja suojelevat ihmistä itseltään.data kirjoitti: (5.11.2011 11:52:41)
ts kirjoitti: (5.11.2011 11:11:50)
Meidän typerien crossauksen vastustajien klubiin löytyi yksi tuuppari taas lisääMinusta crossauksen vastustaminen (siis ajatussuuntana) ei ole typerää. Eli korjataan, mikäli näin on ymmärretty. Vaikka sen haitoista ei selvää käytännön näyttöä ole, niin näkisin tilanteeseen liittyvän selkeän tutkimustarpeen.
Typerää sen sijaan olisi yrittää poistaa tai vähentää crossausta swingistä ymmärtämättä mitä on tekemässä. Haitallista olisi avata (siis oikeasti lavan liikkeenä ) lapaa osumaan tultaessa , koska se olisi vaarallista muille kanssapelaajille. Onneksi ihmisen vaistot laittavat vastaan ja suojelevat ihmistä itseltään.Tuollaiset termit, kuten ’oikeesti avata lapaa osumaan tultaessa’ pitäisi totaalisesti kieltää vähänkään tieteelliseen suuntaan viritetyssä keksustelussa. Ne ovat henkilökohtaisten tausta-ajatusten värittämiä, joissa vedetään johtopäätöksiä toisen sanomisista omien perusajatusten kautta.
Tuota tutkimustyötä on tässä nimenomaan tullut tehtyä viimeiset 6 vuotta ja nimenomaan paloiteltuna lihaskäskytykseen ja kehon osien keskinäisiin liikkeisiin. Kohdelinja on vain välillinen seuraus noista välittömistä liikkeistä, joiden yheisvaikutuksesta lapa saadaa suoraksi ja liikkumaan mahdollisimman pitkään mahdollisimman suorassa kohdelinjaan nähden, voimantuotosta liikaa tinkimättä.
Kehossa tapahtuvat asiat ovat siis olennaisia, koska vain niihin voi pelaaja suoranaisesti vaikuttaa. Ne ovat hyvin pitkälti vastakkaisia liikesuuntia, joiden summana saadaan aikaiseksi haluttu liike lapaan. Suurin osa harrastajapelaajista pyrkii tuottamaan lopputuloksen suntaista liikettä joka osalla ja ajautuu sitä kautta toivottomaan tilanteeseen.
Jos tarkastellaan vaikkapa juuri Hoganin swingiä, sieltä löytyy kolme määräävässä roolissa olevaa lapaa sulkevaa liikettä kehosta (mukaanlukien kädet ja käsivarret) ja noita sulkevia liikkeitä vastaan taistelevat liikkeet, joiden summana lapa saatiin lopulta pysymään enemmän avoimena läpi osuman, ja silti voitiin jatkaa maksimaalista voimantuottoa vartalon rotaation kautta. Hogan korjasi hukkiongelmansa yhdessä yössä ja yhden oivalluksen kautta. Saman oivalluksen, jonka häntä ennen teki jo Snead, mutta ei ymmärtänyt tehdä siitä myntivalttia ’siikrettinä’ Saman oivalluksen, jonka Nelson kertoo heti tuon videon alussa. Saman oivalluksen, jota Trevinon ei koskaan tarvinut kokea, koska ei ollut koskaan ajautunutkaan väärille raiteille.
It’s easy to see if I tell You where to look!
Datan kirjoittelussa minua häiritsee epäjohdonmukaisuus. Välillä hän puhuu kokonaisuudesta ja välillä käsien roolista kertomatta kummasta on sillä kertaa on kyse.
B haluaa olla nokkela kertomatta mitään.On ilmeistä että molemmilla on oikea päiväduunikin. Tuollaisella asenteella maksavia asiakkaita kohtaan tuskin perhettä ruokitaan golfiin liittyvällä duunilla.
Hyvä pallonlyöjiä toki Snead oli, mutta Hoganin siikrettiä ei käyttänyt.
ts kirjoitti: (5.11.2011 12:16:52)
data kirjoitti: (5.11.2011 11:52:41)
ts kirjoitti: (5.11.2011 11:11:50)
Meidän typerien crossauksen vastustajien klubiin löytyi yksi tuuppari taas lisääMinusta crossauksen vastustaminen (siis ajatussuuntana) ei ole typerää. Eli korjataan, mikäli näin on ymmärretty. Vaikka sen haitoista ei selvää käytännön näyttöä ole, niin näkisin tilanteeseen liittyvän selkeän tutkimustarpeen.
Typerää sen sijaan olisi yrittää poistaa tai vähentää crossausta swingistä ymmärtämättä mitä on tekemässä. Haitallista olisi avata (siis oikeasti lavan liikkeenä ) lapaa osumaan tultaessa , koska se olisi vaarallista muille kanssapelaajille. Onneksi ihmisen vaistot laittavat vastaan ja suojelevat ihmistä itseltään.Tuollaiset termit, kuten ’oikeesti avata lapaa osumaan tultaessa’ pitäisi totaalisesti kieltää vähänkään tieteelliseen suuntaan viritetyssä keksustelussa. Ne ovat henkilökohtaisten tausta-ajatusten värittämiä, joissa vedetään johtopäätöksiä toisen sanomisista omien perusajatusten kautta.
Tuota tutkimustyötä on tässä nimenomaan tullut tehtyä viimeiset 6 vuotta ja nimenomaan paloiteltuna lihaskäskytykseen ja kehon osien keskinäisiin liikkeisiin. Kohdelinja on vain välillinen seuraus noista välittömistä liikkeistä, joiden yheisvaikutuksesta lapa saadaa suoraksi ja liikkumaan mahdollisimman pitkään mahdollisimman suorassa kohdelinjaan nähden, voimantuotosta liikaa tinkimättä.
Kehossa tapahtuvat asiat ovat siis olennaisia, koska vain niihin voi pelaaja suoranaisesti vaikuttaa. Ne ovat hyvin pitkälti vastakkaisia liikesuuntia, joiden summana saadaan aikaiseksi haluttu liike lapaan. Suurin osa harrastajapelaajista pyrkii tuottamaan lopputuloksen suntaista liikettä joka osalla ja ajautuu sitä kautta toivottomaan tilanteeseen.
Jos tarkastellaan vaikkapa juuri Hoganin swingiä, sieltä löytyy kolme määräävässä roolissa olevaa lapaa sulkevaa liikettä kehosta (mukaanlukien kädet ja käsivarret) ja noita sulkevia liikkeitä vastaan taistelevat liikkeet, joiden summana lapa saatiin lopulta pysymään enemmän avoimena läpi osuman, ja silti voitiin jatkaa maksimaalista voimantuottoa vartalon rotaation kautta. Hogan korjasi hukkiongelmansa yhdessä yössä ja yhden oivalluksen kautta. Saman oivalluksen, jonka häntä ennen teki jo Snead, mutta ei ymmärtänyt tehdä siitä myntivalttia ’siikrettinä’ Saman oivalluksen, jonka Nelson kertoo heti tuon videon alussa. Saman oivalluksen, jota Trevinon ei koskaan tarvinut kokea, koska ei ollut koskaan ajautunutkaan väärille raiteille.
It’s easy to see if I tell You where to look!
Siis tuo crossauksen haittojen ja/tai etujen tutkimuksen järjestäminen olisi kyllä melkoisen vaativa ja iso projekti. Koska kyse on ihmisestä eikä koneesta, emme voi suoraan olettaa, että mitä vähemmän sulkevaa kiertoa sen parempi. Tulee huomioida monia seikkoja kuten varmaankin pelaajien taso. Tilanne voi olla eri huipuilla kuin amatööreillä. Lisäksi tarvitaan suuret tasalaatuiset vertailuryhmät. Sulkevan kierron mittaukseen tarvitaan lisäksi luotettava mittalaitteisto. Tietysti jonkinlaista yksinkertaista tutkimusta voisi tehdä käyttäen nykyisiä huippuja vertailemalla heidän erojaan lyömisessä suhteessa sulkevan kierron määrään. Varmaan jotain tuollaista tutkimusta on tehtykin niiden taholta, joilla mahdollisuus on huippuja laajemmin mitata ja joilla on siihen soveltuvat mittalaitteet. Mitä nyt sormituntumalla vertailee, niin en kyllä uskaltaisi pitkälle meneviä johtopäätöksiä tehdä. Hyvin pelataan sekä suurella, että pienellä sulkevalla kierrolla.
duffeli kirjoitti: (5.11.2011 12:45:27)
Hyvä pallonlyöjiä toki Snead oli, mutta Hoganin siikrettiä ei käyttänyt.Sitä meistä kukaan ei koskaan tule tietämään.
Edellinen datan viesti on tyyppiesimerkki siitä epämääräisyydestä josta puhuin. Sulkevia elementtejä on useita.
Saatasko me ny datalta vastaus siihen ts:n kysymykseen, joka koski kolmea tekijää jotka sulkee lapaa?
data kirjoitti: (5.11.2011 12:50:39)
Siis tuo crossauksen haittojen ja/tai etujen tutkimuksen järjestäminen olisi kyllä melkoisen vaativa ja iso projekti..
On se kieltämättä ollut aika iso, mutta liki 20 vuoden aikana on melko hyvän otannan saanut aiheesta, sekä omien että oppilaiden tekemisen kautta. Noista molemmista kun on riittävästi kokemusta, ei hirveesti tarvi teoriatason tutkimuksia tehdä. Ajatukset suuntautuvat sen jälkeen kysymykseen ’miten’, sen sijaan että pyörisi kysymyksen ’mitä’ ympärillä.
MakeeK kirjoitti: (5.11.2011 13:02:41)
Saatasko me ny datalta vastaus siihen ts:n kysymykseen, joka koski kolmea tekijää jotka sulkee lapaa?Sieltä mun Mahan-linkistä selviää mun laskelmat. Lisäksi lapaa voi sulkea esim. vasemman käden palmaarifleksion avulla. Hartiakiertoonhan on tuossa summautunut tietysti myös jo kaikki alakerran kierto. Jos nyt löytyy, joku muu geometrinen liike, joka sulkee avausteorian toimivuuteen tarvittavat 100 astetta ajassa 0.04 s , niin kertokaa toki. Sitä olen odottanut.
Sanoit itse, että käyttivät samaa siikrettiä. Tämä edellyttää, että tiedät siikretin. Tosin niin kyllä oma vastauksenikin:)
-
JulkaisijaArtikkelit
Etusivu › Foorumit › Kilpagolf & harjoittelu › Suunnan vaihto