Etusivu › Foorumit › Kilpagolf & harjoittelu › Suunnan vaihto
-
JulkaisijaArtikkelit
-
ts kirjoitti: (17.1.2008 23:57:05)
Rauski kirjoitti: (17.1.2008 23:52:36)
Lihasjännityksen purkautuminen on mielenkiintoinen juttu, mutta siitä tuli mieleen yksi tyhmä kysymys.
Otetaan nyt esimerkiksi tämän kirjoittaja joka on kuin jäykkä heinäseiväs, ei tarvitse paljoa lantiota, hartioita käännellä, kun jo tuntuu jännitystä joka puolella. Tällöinhän luulisin saavani hyvät jännitykset ja toivon mukaan niiden purun pienemmillä liikkeillä. Jos tätä verrataan tuohon perheen kundiin joka taas on huomattavan notkea niin hänhän joutuu tekemään paljon suurempia kiertoja jotta lihakset jännittyvät. Sitten toinen tyhmä oletus, joka koskee fysiikka harjoittelua, pitäisikö joitain svingissä tarvittavia suuria lihaksia olla venyttelemättä että jännitys saataisiin pienemmillä liikkeillä, jotta toistettavuus lyönnissä lisääntyisi ja virhemahdollisuudet vähenisivät.Keksinköhän juuri yhden tekijän pitkien lyöntien salaisuuteen 🙂
Ei ja Et! 😉
No on se nyt kumma, kun heti mennään tyrmäämään hyvät ideat, niinku mä jo luulin oppineeni jotain golfista. Jää näköjään odottamaan aikoja parempia. 🙂
ts kirjoitti: (17.1.2008 22:57:31)
Nämä sisäkehän hidastumiset purkavat nopeutta ulkokehälle ja osaltaan siten kasvattavat ulkokehän nopeutta. Käsien liikenopeutta suhteessa tuohon lantionopeuteen taas lisää mm. tuon dsw:n alussa vasemman käden rintakehää vasten 1) painavan lihasjännityksen purkaantuminen. Sitä en pysty kertomaan, paljonko käsien heilahdusnopeuteen vaikuttaa käsiin ja mailaan kohdistuva gravitaatio, mutta en usko senkään kovin pieneksi jäävän. Mutta sen, mitä voi kaikista face on kuvista nähdä on, että osumaan tultaessa kädet eivät ainakaan pyri rintakehän vauhdista ohi lihastyöllä, eivätkä siihen pystyisikään. Erkanevat kylläkin kuin Y-risteyksessä pois kierron säteeltä.
Tuota kineettistä ketjua kun mietin niin tuli seuraavanlaista teoreettista ajatuksen tynkää (matemaattisten mallien osaajille voi olla aika triviaalia):
Kädet siis lähimpänä kietokeskipistettä ollessaan rinnan poikki. Hartoiden kiertonopeutta kiihdytettäessä syntyvä voima painaa etukäsivartta rintakehää vasten ja siihen voidaan lisätä lihasvoimaa.
Eli kun käsien nopeus kasvaa riittäväksi, tämä voima ei enää riitä ylläpitämään keskeiskiihtyvyyttä vaan kädet lähtevät erkanemaan kauemmaksi ja etukäsivarsi irtoaa rintakehästä (kansanomaisesti: keskipakoisvoima kasvaa liian suureksi). Tästä ulommaksi siirtymisestä seuraa sisäkehälle hartoihin hidastava voima. Eli ei niitä hartoita tarvitse hidastaa, tapahtuu ihan itsekseen.Vastaava tapahtuu kun rannekulmat vapautuvat, eli mailan nopeus kasvaa niin suureksi ettei käsien kiihtyvyyden aiheuttamat voimat + rannekulmia mahd. pidättävät lihasvoimat eivät riitä, maila siirtyy ulommas kehällä ja se automaattisesti hidastaa käsien nopeutta.
Näiden tapahtumien ajoituksiin voi tietysti vaikuttaa jos noita pidättäviä voimia on ja niitä vapautetaan tietyllä ajoituksella tai sitten yritetään lisätä aktiivisti jollain ajoituksella lihasvoimaa ulkohehälle siirtymisen suuntaan. Etukäden hartiasta en usko paljoa lihasvoimaa löytyvän, mutta takakäden ojentajilla pystyy kyllä vaikuttamaan sekä tuohon käsivarren irtoamiseen rintakehästä että rannekulmiin (eri asia sitten onko suotavaa).
Mihin sitten perustuu sama ilmiö lantiosta hartioihin? Äkkiä tuntuisi että jos pyöritään vain pystysuoran akselin ympäri, niin se voi johtua vain biomekaniikasta (josta en tiedä juuri mitään). Vai löytyiskö siitäkin joku vastaava ”kineettinen ketju”? Ainoa mitä tulee mieleen nyt on että dsw:ssä tapahtuva lantion liuku eteen ja selkärangan samanaikainen kallistuminen taakse voisi viedä hartiat kauemmas lantion pyörinnän keskipisteestä. Jos näin olisi, niin tuon kallistuksen pitäisi lisääntyä merkittävästi sen jälkeen kun lantion nopeus on saavuttanut maksiminsa.
Jake2 kirjoitti: (18.1.2008 3:39:06)
Näiden tapahtumien ajoituksiin voi tietysti vaikuttaa jos noita pidättäviä voimia on ja niitä vapautetaan tietyllä ajoituksella tai sitten yritetään lisätä aktiivisti jollain ajoituksella lihasvoimaa ulkohehälle siirtymisen suuntaan. Etukäden hartiasta en usko paljoa lihasvoimaa löytyvän, mutta takakäden ojentajilla pystyy kyllä vaikuttamaan sekä tuohon käsivarren irtoamiseen rintakehästä että rannekulmiin (eri asia sitten onko suotavaa).
Mihin sitten perustuu sama ilmiö lantiosta hartioihin? Äkkiä tuntuisi että jos pyöritään vain pystysuoran akselin ympäri, niin se voi johtua vain biomekaniikasta (josta en tiedä juuri mitään). Vai löytyiskö siitäkin joku vastaava ”kineettinen ketju”? Ainoa mitä tulee mieleen nyt on että dsw:ssä tapahtuva lantion liuku eteen ja selkärangan samanaikainen kallistuminen taakse voisi viedä hartiat kauemmas lantion pyörinnän keskipisteestä. Jos näin olisi, niin tuon kallistuksen pitäisi lisääntyä merkittävästi sen jälkeen kun lantion nopeus on saavuttanut maksiminsa.
Erinomaista pohdiskelua Jake 2lta. Laitoin tummalla ne kaksi itseäni eniten askarruttavaa kohtaa.
Eli mikä on loppujen lopuksi oikean käden (ojentajien) rooli ? Uskon myös, että sillä pystyy vaikuttamaan aika paljonkin, mutta onko sen maksimaalinen käyttö swingin toistettavuuden kannalta järkevää, vai pitääkö se ennemminkin huolta siitä, että vasen käsivarsi pysyy kuosissa.
Toisekseen en myöskään kykene hahmottamaan sitä lantio-hartiat yhteyttä.
Lopuksi vielä ajatus, ei varsinaista kritiikkiä tätä tutkimusta kohtaan mistä en mitään tiedä. Omalla alalla tehdään paljon ns. korrelaatiopohjaista tutkimusta, mutta asioiden välinen kausaliteetti ei läheskään aina toteudu vaikka korrelaatioita kyllä löytyy.
Jake2 kirjoitti: (18.1.2008 3:39:06)
Eli kun käsien nopeus kasvaa riittäväksi, tämä voima ei enää riitä ylläpitämään keskeiskiihtyvyyttä vaan kädet lähtevät erkanemaan kauemmaksi ja etukäsivarsi irtoaa rintakehästä (kansanomaisesti: keskipakoisvoima kasvaa liian suureksi). Tästä ulommaksi siirtymisestä seuraa sisäkehälle hartoihin hidastava voima.Minähän en mitään tiedä, mutta olen käsittänyt asian oikeastaan juuri päinvastoin. Eli lantio nyt kiertyy sutjakammin jossain kulmassa kuin toisessa (ja joihinkin kulmiin se ei kierry lainkaan). Kun sutjakka kulma on ohitettu niin se alkaa hidastua. Sama pätee hartioihin. Ja lantioista lähtee hidastuvuusketju: lantio, hartiat, kädet. Kädet irtoavat hartioista koska hartiat hidastuvat. Kuka tahansa kaksoisheilurilla leikkinyt (niitähän löytyy netistä) tietää, että kun sisäkehä hidastuu niin ulkokehä saa lisää vauhtia. Tämä ehkä liittyy kokonaisliikemäärän säilymiseen, joka tässä ei ehkä ihan pidä kutiaan kun esim. lantioon kohdistuu hidastavaa voimaa (vai kohdistuuko – ehkä kiihdyttävä voima vaan vähenee), mutta kuitenkin näin kai sitten tapahtuu. Itse asiassa tällä ei kyllä ole minulle suurta merkitystä, riittää kun tiedän mitä teen. Joten jos olen väärässä niin kohautan vain hartioitani ja mumisen ’so what’.
No mites tämän
J.M. Singh
svingin kohdalla pitäis ajatella
a) jalkojen osallistumista lantion kiertoon (stanssin leveys!)
b) sisältä ulos svingaamista
c) loppuasentoa
d) rr:ää??Tuollahan voitettiin Valderramassa puolitoista vuotta sitten, vai onko kaveri vaan poikkeus joka vahvistaa säännön.
tepli kirjoitti: (18.1.2008 14:58:47)
No mites tämän
J.M. Singh
svingin kohdalla pitäis ajatella
a) jalkojen osallistumista lantion kiertoon (stanssin leveys!)
b) sisältä ulos svingaamista
c) loppuasentoa
d) rr:ää??Tuollahan voitettiin Valderramassa puolitoista vuotta sitten, vai onko kaveri vaan poikkeus joka vahvistaa säännön.
Kah… ketjun avaajakin ilmesty 🙂
Siis tuolla videollahan ei ole mitään tekemistä herran swingin kanssa.
No kah, ilmestytään jos on asiaa, muutoin ollaan hiljaa. Hyvää tarinaa tässä on ollut varsinkin sinulta ja Fukkelta.
Täytyy myöntää, että en ole nähnyt herran lyömistä livenä, mutta kait sitä Piltzkin taisi kommentoida tuolloin Valderraman kisassa jotenkin että svingi on ’epäortodoksimainen’ tai jotenkin hienosti hän sen muotoili. Sanotaanko niin, että itse en ottaisi JM Singhiä mielikuvamalliksi, koska ainakin nuo a), b) ja c) kohdat herättävät enemmän kysymyksiä kuin vastauksia. Siis niinku näin maallikolle.
Pähkäilin täällä aikaisemmin Hoganin innoittamana vasemman ranteen kääntämistä kuperaksi palloon tullessa. Ei tuntunut mitenkään vaikealta tänään ulkorangella tietoisesti tehtynä. Nättiä pientä feidiä pukkasi koko ajan. Suosittelen lämpimästi kokeilua.
JuHan kirjoitti: (19.1.2008 15:12:30)
Pähkäilin täällä aikaisemmin Hoganin innoittamana vasemman ranteen kääntämistä kuperaksi palloon tullessa. Ei tuntunut mitenkään vaikealta tänään ulkorangella tietoisesti tehtynä. Nättiä pientä feidiä pukkasi koko ajan. Suosittelen lämpimästi kokeilua.Ja minä kun olen luullut, että kovera tuottaa fadea/slicea ja kupera draw/hook ja suora tietysti suoraa lyöntiä 🙂
Jamasa Lupe kirjoitti: (19.1.2008 16:12:47)
JuHan kirjoitti: (19.1.2008 15:12:30)
Pähkäilin täällä aikaisemmin Hoganin innoittamana vasemman ranteen kääntämistä kuperaksi palloon tullessa. Ei tuntunut mitenkään vaikealta tänään ulkorangella tietoisesti tehtynä. Nättiä pientä feidiä pukkasi koko ajan. Suosittelen lämpimästi kokeilua.Ja minä kun olen luullut, että kovera tuottaa fadea/slicea ja kupera draw/hook ja suora tietysti suoraa lyöntiä 🙂
Ainakin minulla tämä liike teki samalla helpoksi estää oikeaa kättä kääntymästä päälle.
Törmäsinpä YouTubessa tällaiseen mielenkiintoiseen videoon. Tämän pitäisi ainakin olla Hoganin swingistä mallinnettu animaatio, kuvattuna ylhäältä päin.
Nimetönjanuz kirjoitti: (21.1.2008 12:36:34)
Törmäsinpä YouTubessa tällaiseen mielenkiintoiseen videoon. Tämän pitäisi ainakin olla Hoganin swingistä mallinnettu animaatio, kuvattuna ylhäältä päin.No, mitäs tykkäsit. Mallinnuksesta. Tai svingistä?
januz kirjoitti: (21.1.2008 12:36:34)
Törmäsinpä YouTubessa tällaiseen mielenkiintoiseen videoon. Tämän pitäisi ainakin olla Hoganin swingistä mallinnettu animaatio, kuvattuna ylhäältä päin.Myös edestä:
Hogan malli edestä
ja takaa:
Hogan malli takaaMaila on aika alhaalla selän takana verrattuna nykypelaajiin.
Tuosta voi ihmetellä lisää:Tunnen nimittäin yhden ihan hyvän pelaajan joka tuskailee sen kanssa, että maila jää taka-asennossa hartialinjaan tai jopa sen alapuolelle, kuten näyttäisi Hoganilla olevan.
Bosco kirjoitti: (22.1.2008 10:01:51)
januz kirjoitti: (21.1.2008 12:36:34)
Törmäsinpä YouTubessa tällaiseen mielenkiintoiseen videoon. Tämän pitäisi ainakin olla Hoganin swingistä mallinnettu animaatio, kuvattuna ylhäältä päin.No, mitäs tykkäsit. Mallinnuksesta. Tai svingistä?
Swingistä olen aina tykännyt. Mallinnuksen tarkkuudesta en osaa sanoa, toivoin että sitä voisi joku vähän ammattitaitoisempi kommentoida.
Lähinnä tuo yläperspektiivi tuossa oli kiinnostava.
Bosco kirjoitti: (22.1.2008 10:01:51)
januz kirjoitti: (21.1.2008 12:36:34)
Törmäsinpä YouTubessa tällaiseen mielenkiintoiseen videoon. Tämän pitäisi ainakin olla Hoganin swingistä mallinnettu animaatio, kuvattuna ylhäältä päin.No, mitäs tykkäsit. Mallinnuksesta. Tai svingistä?
Hmm…et kysynyt minulta, mutta maallikon analyysin mukaan malliin oli saatu jonkin verran Hoganmaista jalkatyötä, tosin valtava sivuliuku(lantio) oli liioiteltu.
RR:ää ei ollut riittävästi ja käsien vauhti hidastuu ennen osumaa(liian aikainen release hoganille) , sekä liian aikainen hartioitten toiminta teki lyönnistä lievän pullin. Meniköhän ihan pieleen? Miten voi mallintaa svingiä jos ei käsiä/grippiä/ranteita näy?fukke diise saisse kirjoitti: (8.1.2008 15:54:41)
ts kirjoitti: (8.1.2008 15:44:54)
2. Pitäisiköhän alkaa puhumaan koko mailan nopeudesta lavan nopeuden sijaan
…jatketaan…
2. Onko sillä väliä?
On sillä. Näyttäs olevan vallan helvatisti väliä.
Ainoa, mitä ihmettelen, että ton tajuaminen vei näin hiton monta vuotta.Tiettyä asiaa kun tulee joka tuutista itsestääneselvyytenä, unohtaa välillä kyseenalaistaa asioita.
ts kirjoitti: (23.1.2008 21:41:36)
fukke diise saisse kirjoitti: (8.1.2008 15:54:41)
ts kirjoitti: (8.1.2008 15:44:54)
2. Pitäisiköhän alkaa puhumaan koko mailan nopeudesta lavan nopeuden sijaan
…jatketaan…
2. Onko sillä väliä?
On sillä. Näyttäs olevan vallan helvatisti väliä.
Ainoa, mitä ihmettelen, että ton tajuaminen vei näin hiton monta vuotta.Tiettyä asiaa kun tulee joka tuutista itsestääneselvyytenä, unohtaa välillä kyseenalaistaa asioita.
Kun nyt nostit asian uudelleen esiin, niin voisitko kertoa meille miksi sillä on niin ’helvatisti väliä’
GIR kirjoitti: (24.1.2008 8:19:49)
ts kirjoitti: (23.1.2008 21:41:36)
Tiettyä asiaa kun tulee joka tuutista itsestääneselvyytenä, unohtaa välillä kyseenalaistaa asioita.
Kun nyt nostit asian uudelleen esiin, niin voisitko kertoa meille miksi sillä on niin ’helvatisti väliä’
Vaikken ts tahi fyysikko olekaan, enkä edes saa palloa sinne minne haluan (virhesektori noin +- 40 astetta) onnistuin kyllä viime keväänä heti ensimmäisen palloon osuneen hötkyilyn jälkeen muodostamaan hypoteesin palloon vaikuttavista voimista, jonka karkeasti yksinkertaistettu koekin ’todisti’.
Koska monien mielestä swingin voi mallintaa kaksoisheilurina, yksinkertaistetaan mallia vielä lisää ja redusoidaan mailanpää ja pallo pistemäisiksi kappaleiksi (massat m ja M), jotka törmäävät täysin kimmoisasti, sekä mailan liike osumahetken liikevektoriksi. Liikemäärän (mv+mu=MV+MU, V=0) ja energian säilymisen (1/2 mv^2 = 1/2 mu^2 + 1/2 MU^2) kaavojen kautta ratkaisemme u:n (mailanpään nopeus osuman jälkeen) lausekkeet, josta parilla välivaiheella saamme yhtälön U=(2m/(m+M))v
Kaikki olisi näin helppoa, jos pallo ja maila eivät olisi makroskooppisia, jolloin vain mailanpään nopeudella olisi merkitystä. Mailanpää luovuttaakin energiaansa pallolle äärellisen keston ajan, ja tuona aikana mailanpäätä kiihdyttävät voimavektorit vaikuttavat myös palloon. Lisäksi on otettava huomioon törmäysvektoreiden suunnat suhteessa törmäyspintojen normaaliin, kitka, sekä energiansiirron hyötökerroin, koska osa energiasta muuttuu lämmöksi pallon muuttaessa muotoaan.
Tämä hypoteesi on helpohko todentaa yksivartisella heilurilla (maila), (jäykällä) jousella, ja pallolla: Laitetaan jousi kääntämään heilurina olevaan mailaa siten, että jousen ollessa täydessä mitassaan on mailanpää pallon etureunan edellä.
Tämän jälkeen suoritetaan kaksi koetta:koe 1: maila lyö palloa jousen kiihdyttämänä ilman rajoitteita, jolloin jousen puristus purkautuu yhä mailan osuessa palloon.
koe 2: maila lyö palloa, mutta jousen purkautumista on rajoitettu siten, että puristus ei purkaudu kokonaan, vaan jousen tuottama voima loppuu rajoittimeen juuri ennen mailanpään osumista palloon.
Kokeessa 2 ei pidä siis siirtää jousta, vaan rajoittaa sen purkautumista, jolloin jousen tarvitsema puristusvoima mailan ollessa ’taka-asennossa’ on molemmissa kokeissa sama, ja täten mailanpään nopeus välittömästä pallon takana on myös sama.
Mitä pehmeämpi ja puristuvampi pallo mailan tielle laitetaan, sitä suurempi ero on kokeiden 1 ja 2 välillä pallojen saamissa nopeuksissa. Samoin käy kun mailan ja mailanpään painoa pienennetään suhteessa pallon massaan.
Se, kuinka tuota voimaa mailanpäähän saa siirrettyä osumahetkellä, onkin sitten jo ihan toinen juttu, ja siitä voivat prot jotain meille kertoa (ja ovatkin).
GIR kirjoitti: (24.1.2008 8:19:49)
ts kirjoitti: (23.1.2008 21:41:36)
fukke diise saisse kirjoitti: (8.1.2008 15:54:41)
ts kirjoitti: (8.1.2008 15:44:54)
2. Pitäisiköhän alkaa puhumaan koko mailan nopeudesta lavan nopeuden sijaan
…jatketaan…
2. Onko sillä väliä?
On sillä. Näyttäs olevan vallan helvatisti väliä.
Ainoa, mitä ihmettelen, että ton tajuaminen vei näin hiton monta vuotta.Tiettyä asiaa kun tulee joka tuutista itsestääneselvyytenä, unohtaa välillä kyseenalaistaa asioita.
Kun nyt nostit asian uudelleen esiin, niin voisitko kertoa meille miksi sillä on niin ’helvatisti väliä’
Kun ajatukset siirretään lavasta grippiin (ja sen nopeuteen ja liikesuuntaan) on näkynyt hämmästyttäviä muutoksia klubipelaajien swingeissä. Kaikki koukkiminen ja kauhominen poistunut, kun ei enää koiteta ranteilla vippaamalla saada lisävauhtia lapaan. Mitassa ei ole hävitty yhtään. Pikemminkin päin vastoin.
ts kirjoitti: (24.1.2008 11:41:03)
GIR kirjoitti: (24.1.2008 8:19:49)
ts kirjoitti: (23.1.2008 21:41:36)
fukke diise saisse kirjoitti: (8.1.2008 15:54:41)
ts kirjoitti: (8.1.2008 15:44:54)
2. Pitäisiköhän alkaa puhumaan koko mailan nopeudesta lavan nopeuden sijaan
…jatketaan…
2. Onko sillä väliä?
On sillä. Näyttäs olevan vallan helvatisti väliä.
Ainoa, mitä ihmettelen, että ton tajuaminen vei näin hiton monta vuotta.Tiettyä asiaa kun tulee joka tuutista itsestääneselvyytenä, unohtaa välillä kyseenalaistaa asioita.
Kun nyt nostit asian uudelleen esiin, niin voisitko kertoa meille miksi sillä on niin ’helvatisti väliä’
Kun ajatukset siirretään lavasta grippiin (ja sen nopeuteen ja liikesuuntaan) on näkynyt hämmästyttäviä muutoksia klubipelaajien swingeissä. Kaikki koukkiminen ja kauhominen poistunut, kun ei enää koiteta ranteilla vippaamalla saada lisävauhtia lapaan. Mitassa ei ole hävitty yhtään. Pikemminkin päin vastoin.
Kiitoksia …ymmärsin sen sinun alkuperäisen kirjoituksesi hieman väärin. Kyse on siis golfarin mielikuvista ja tavasta hahmottaa swingiä. Tästä asiasta olen kanssasi täysin samaa mieltä.
Omalta kohdaltani voin todeta, että en ole vuosiin miettinyt mailanpäätä palloa lyödessä vaan tarkkaillut (alitajuisesti) sitä tunnetta joka syntyy käsissä ja hartioissa swingin aikana. Osumahetkellä yritän saada mailan kokonaisuutena ’singottua’ (veto ja heilahdus 😉 ) läpi mahdollisimman puhtaasti ja lujaa. Kuitenkin niin että mikään osa-alue ei jää jälkeen (tai ole edellä) palloon tultaessa. Jonkilainen ’leipien heitto’ (raskaalla) mailalla jossa voima ei purkaudu pelkästään mailan lapaa heilauttamalla.
Voimat tuntuvat käsissä / hartioissa hyvin suurilta, mutta siihen ei sisälly mitään pakottamista. Ennen osumahetkeä lantio ja yläkroppa tekevät työn, ja osuman (ja sitä seuraavan heilahduksen) jälkeen maila siirtyy ’vetäjän rooliin’.
Tämä on tietysti ainoastaan oma mielikuva siitä mitä yritän tehdä eikä varmasti vastaa sitä mitä todellisuudessa ’fysiikan lakien’ mukaan tapahtuu.
Tuli vielä mieleen, että mm. Eddie Merrins on esittänyt samansuuntaisia ajatuksia golfswingistä kirjoissaan ja videoissaan.
Itselleni voimantuotto on jo juniorivuosista lähtien ollut ajatuksen tasolla helppoa. Ajattelen, että mailaa saa vauhdin putoavalla liikkeellä. Maila vain viedään niin korkealle, kuin se menee ja päästetään se putoamaan mahdollisimman vapaasti alas.
Ojentunut vasen käsi ja maila muodostavat kiinteän kokonaisuuden, joka siis putoaa vapaasti. ranne pysyy rentona, eikä siis sekäään estä luonnollista putoamista. Huipulta pystyy tämän melko passiivisen käsi-maila paketin pudottamaan siis vain väistymäällä alta pois, sillä vain vartalosihan estää mailaa putoamasta.
Aluksi väistät lantiolla, joka vetää hartiat perässään. Väistö onnistuu tietysti pääasiassa vain sivusuunnassa, sillä muuten duffaat (toki välillä lisävoimaa voi repiä niiamalla ds:n alussa). BS:n kierrin määrä ratkaisee tietysti myös tuon väistön tyylin, jos olet tehnyt hyvän käännön bs:ssä, onnistuu se myös paluussa, muuten joudut liukumaan.
Asia, johon olen kiinnittänyt erityistä huomiota, on se, mihin tuo maila putoaa. Luonnollisestihan, vapaasti päästettynä putoava lapa suoristaa ranteita jo hyvissä ajoin ennen palloa. Tämä on pitkälti mielikuva, jota ei tietsti hyvästä swingistä ole helppo havaita, mutta näkemykseni on, että moni amatööri hyökkää pallolle vapauttaen mailan kunnolla vasta osuman jälkeen. Tuloksena tehotonta, repivää lyömistä, jossa mailasta otetaan luonnollisesti syntyvä vauhti pois. Mailan siis ei anneta pudota. Omassa mielikuvassani maila putoaa jonnekin oikean jalan varpaiden eteen ja vieläpä lähelle toivottua lyöntilinjaa. Tämä vie mailan myös luonnolliselle radalleen ja swingin läpivienti on helppoa.
Paljon kehuttu Hogankin mielestäni tekee melko selkeästi tämän pudotuksen (hidastuksissa). Toiset tekevät enemmä toiset vähemmän. Els esim. mielestäni vähemmän kuin Singh tai Woods.
Voimatuotossa omasta mielikuvastani paras pelaaja on F. Couples, jonka swingi kestää ikää ja lennättää pitkälle.Couples
draiviratkaisee kirjoitti: (24.1.2008 13:13:54)
Asia, johon olen kiinnittänyt erityistä huomiota, on se, mihin tuo maila putoaa. Luonnollisestihan, vapaasti päästettynä putoava lapa suoristaa ranteita jo hyvissä ajoin ennen palloa.
Omassa mielikuvassani maila putoaa jonnekin oikean jalan varpaiden eteen ja vieläpä lähelle toivottua lyöntilinjaa. Tämä vie mailan myös luonnolliselle radalleen ja swingin läpivienti on helppoa.
Tuo toimii vain, jos käännät lantiota auki samaan aikaan.
Tuskissani seurannut monen pelaajan ’harjoittelua’ jossa maila vedetään käsillä tuohon linjaan ja grippi reiden eteen lantiota kiertämättä. Siitä asemasta ainoa mahdollisuus tulla osuman läpi on käsillä vapauttaminen ja crossaus. Sillä saa aikaiseksi hemmetin hyvän näköisen swingin, joka ei koskaan tule toimimaan.
Maila saa saavuttaa kohdelinjan vasta kun lanio on reilusti auennut ja se pitää pystyä vetämään läpi osuman lantion kiertoliikkeellä. Eli hyvän lag:n salaisuus on tuo aiemmin mainitsemani käsien painaminen kierron vastaiseen suuntaan ja RR koko dsw:n ajan.
Hävettää lukuisat kirjoitusvirheet. Täytynee alkaa tarkistamaan hieman kirjoittamaansa, ennen kuin tallentaa. No, ajatuksen sisältö lienee tärkein ja sekin usein epäselväksi tuomittu:)
ts kirjoitti: (24.1.2008 13:39:02)
draiviratkaisee kirjoitti: (24.1.2008 13:13:54)
Asia, johon olen kiinnittänyt erityistä huomiota, on se, mihin tuo maila putoaa. Luonnollisestihan, vapaasti päästettynä putoava lapa suoristaa ranteita jo hyvissä ajoin ennen palloa.
Omassa mielikuvassani maila putoaa jonnekin oikean jalan varpaiden eteen ja vieläpä lähelle toivottua lyöntilinjaa. Tämä vie mailan myös luonnolliselle radalleen ja swingin läpivienti on helppoa.
Tuo toimii vain, jos käännät lantiota auki samaan aikaan.
Tuskissani seurannut monen pelaajan ’harjoittelua’ jossa maila vedetään käsillä tuohon linjaan ja grippi reiden eteen lantiota kiertämättä. Siitä asemasta ainoa mahdollisuus tulla osuman läpi on käsillä vapauttaminen ja crossaus. Sillä saa aikaiseksi hemmetin hyvän näköisen swingin, joka ei koskaan tule toimimaan.
Maila saa saavuttaa kohdelinjan vasta kun lanio on reilusti auennut ja se pitää pystyä vetämään läpi osuman lantion kiertoliikkeellä. Eli hyvän lag:n salaisuus on tuo aiemmin mainitsemani käsien painaminen kierron vastaiseen suuntaan ja RR koko dsw:n ajan.
Niinpä, mutta eikö tuo ole vain hyvää lyönnin läpivientiä. Jos kierron pysäyttää, pysähtyy myös vapaa pudotus. Ainakin siis omassa mielikuvassani. tietysti käsien ja vartalon synkron voi purkaa pysäyttämällä kierron ja päästämällä kädet heilahtamaan, mutta ei toimi juu…
-
JulkaisijaArtikkelit
Etusivu › Foorumit › Kilpagolf & harjoittelu › Suunnan vaihto