Etusivu › Foorumit › Kilpagolf & harjoittelu › Suunnan vaihto
-
JulkaisijaArtikkelit
-
Jake2 kirjoitti: (10.1.2008 23:39:22)
Pulli Paavo käsittäkseni kysyi nimenomaan oikeankäden toiminnasta ja siihen pyrin antamaan oman näkemykseni. Vasemman suhteen olen ihan samaa mieltä.
Hogan sanoi itse lyövänsä täysillä oikealla (ja toivoi ainakin kuvaannollisesti että omistaisi 3 oikeaa kättä) ja olin ymmärtänyt että Fukkekin tätä suosii. Olen mieltänyt tämän oikealla lyönnin aktiiviksi oikean käden ojentamiseksi osuman läpi sen sijaan että se vain oikenee passiivisti vasemman olkavarren etäytyessä rintakehästä.
Noniinhän se oli juu… mutta auta armias, jos joku tulittaa oikealla kädellä täysillä ilman lantion avaamista ja kiertämättä lapaa auki samalla… Been there..done that 🙂
Silloin ei tarvitse enää laskea lavan vääntömomenttia varren ymäri jos oikea pääsee tuossa vaiheessa kiertymään vasemman päälle… riittää kun kaivaa uuden pallon bägistä… ääh… taskussahan noita tuollainen pelaaja pitää..
ts kirjoitti: (10.1.2008 23:50:23)
Noniinhän se oli juu… mutta auta armias, jos joku tulittaa oikealla kädellä täysillä ilman lantion avaamista ja kiertämättä lapaa auki samalla… Been there..done that 🙂
Silloin ei tarvitse enää laskea lavan vääntömomenttia varren ymäri jos oikea pääsee tuossa vaiheessa kiertymään vasemman päälle… riittää kun kaivaa uuden pallon bägistä… ääh… taskussahan noita tuollainen pelaaja pitää..
Kiitos kun jaksat kommentoida. En epäile tuota yhtään, on siitä omiakin kokemuksia.
Chipeissä olen tuota välillä kokeillut, eli antaa vasemman ”roikua” vapaana ja oikean aktiivi koukistus/ojennus antaa pääosin voiman, sen sijaan että hartioiden kierto vetävänä olisi pääosassa. Senkin saa toimimaan, vaatisi vaan treeniä ja en osaa sanoa kannattaisiko vaihto.
Jake2 kirjoitti: (11.1.2008 0:08:27)
ts kirjoitti: (10.1.2008 23:50:23)
Noniinhän se oli juu… mutta auta armias, jos joku tulittaa oikealla kädellä täysillä ilman lantion avaamista ja kiertämättä lapaa auki samalla… Been there..done that 🙂
Silloin ei tarvitse enää laskea lavan vääntömomenttia varren ymäri jos oikea pääsee tuossa vaiheessa kiertymään vasemman päälle… riittää kun kaivaa uuden pallon bägistä… ääh… taskussahan noita tuollainen pelaaja pitää..
Kiitos kun jaksat kommentoida. En epäile tuota yhtään, on siitä omiakin kokemuksia.
Chipeissä olen tuota välillä kokeillut, eli antaa vasemman ”roikua” vapaana ja oikean aktiivi koukistus/ojennus antaa pääosin voiman, sen sijaan että hartioiden kierto vetävänä olisi pääosassa. Senkin saa toimimaan, vaatisi vaan treeniä ja en osaa sanoa kannattaisiko vaihto.
Joo… mä oon kokeillu kanssa. Noin 15 vuotta. Ja hyvänä päivänä osuin chipatessa jopa griineihin. Normaalipäivänä sitten olikin femmat kahella kantissa ja bogi tai tupla korttiin. Duffeja, toppeja ja vaikka mitä. Ja koitin vetää hartioilla mailaa läpi. Sama lopputulos. Hauskinta (?!) oli, että mun valmennettavat rupes oleen samaa tasoa.
Sitten löyty lantio…
Täytyy vielä täsmennellä, että porukalla on aamupäivällä luettavaa, kun minä vetelen unta vielä palloon.
Pappa Tykki kirjoitti: (10.1.2008 17:48:54)
Siis ajatteletko jotain tällaista?
1) Laitetaan maahan pystyyn tanko (pelaajan vartalo) ja laitetaan moottori kieputtamaan tankoa akselinsa ympäri (lantion työ = moottorin työ).Tuo toimii juuri noin, paitsi että noita pitää olla kaksi päällekkäin jousikuormitettuina, että lantion ja hartioiden välille saadaan jännite dsw aluksi.
Pappa Tykki kirjoitti: (10.1.2008 17:48:54)
2) Laitetaan tangon nuppiin toinen tanko (käsivarret), joka pääsee kiertymään nupin ympäri pitkin tasoa, joka on valitussa kulmassa pystysuoraan suuntaan nähden. Asetetaan toinen moottori pyörittämään (tai jarruttamaan) tämän tangon liikettä nupin ympäri (moottori 2 = hartiat).Eli tuossahan sotkee taas tuo taso. Oikeassa swingissä taso muodostuu lantion ja hartioiden kierron + vasemman käsivarren sivuttaisliikkeen + mailan vapaan putoamisen seurauksena. Lisänä tuohon vielä jos halutaan tasoa tutkia mailan varren osalta, käsivarsien kierto eli crossaus tai RR. Mitkään voimat noista eivät lähde liikkumaan tason suuntaisina, vaan plane muodostuu noiden summasta.
Pappa Tykki kirjoitti: (10.1.2008 17:48:54)
3) Nivelöidään kakkostangon toiseen päähän kolmas tanko (mailan varsi) samaan tai vain hieman poikkeavaan liiketasoon kakkostangon kanssa. Tähän niveleen ei laiteta moottoria (’mailan tuo alas puhtaasti gravitaatio’)Kakkostankoon pitää ensin nivelöidä oikeata kyynärpäätä vastaava vipu, joka siis koukistuu lisää, samalla kun kiertyy auki, ojentuakseen taas osuman läpi saattoon. Sitten voidaan lisätä tuo mailan varsi siihen pakettiin.
Sitä mä en kyllä ymmärrä, mitä helvattia me tommosella vehkeellä tehdään, kun siitä puuttu silti niin monta juttua. Mutta sen verran voin kertoa, että 27 nivelpisteen tutkiminen swingissä kaikkine muuttujineen on vallan helvetillinen homma.
4par kirjoitti: (10.1.2008 22:42:42)
Karkeasti laskettuna sulkeva momentti on spoonilla (joka sattuu olemaan tässä työpöydällä) n 3,3 Nm, jos mailanpään nopeus on 160 km/h ja pyörähtäminen tapahtuisi grippipään ympäri. Näinhän ei ole käytännössä, joten momentti jää tätäkin pienemmäksi.Ihminen pystynee synnyttämään huomattavasti suurempia vääntömentteja jo yhdellä kädellä, eli tuon vastustaminen käy helposti. Kuitenkin se maila kiertyy ihan itsekseenkin ”keskipakoisvoiman” vaikutuksesta.
Toivottavasti otsikko herätti! Tämä juttu on sisällöltään ihan muuta.
ts kirjoitti: (11.1.2008 0:51:18)
Pappa Tykki kirjoitti: (10.1.2008 17:48:54)
Siis ajatteletko jotain tällaista?
1) Laitetaan maahan pystyyn tanko (pelaajan vartalo) ja laitetaan moottori kieputtamaan tankoa akselinsa ympäri (lantion työ = moottorin työ).Tuo toimii juuri noin, paitsi että noita pitää olla kaksi päällekkäin jousikuormitettuina, että lantion ja hartioiden välille saadaan jännite dsw aluksi.
Pappa Tykki kirjoitti: (10.1.2008 17:48:54)
2) Laitetaan tangon nuppiin toinen tanko (käsivarret), joka pääsee kiertymään nupin ympäri pitkin tasoa, joka on valitussa kulmassa pystysuoraan suuntaan nähden. Asetetaan toinen moottori pyörittämään (tai jarruttamaan) tämän tangon liikettä nupin ympäri (moottori 2 = hartiat).Eli tuossahan sotkee taas tuo taso. Oikeassa swingissä taso muodostuu lantion ja hartioiden kierron + vasemman käsivarren sivuttaisliikkeen + mailan vapaan putoamisen seurauksena. Lisänä tuohon vielä jos halutaan tasoa tutkia mailan varren osalta, käsivarsien kierto eli crossaus tai RR. Mitkään voimat noista eivät lähde liikkumaan tason suuntaisina, vaan plane muodostuu noiden summasta.
Pappa Tykki kirjoitti: (10.1.2008 17:48:54)
3) Nivelöidään kakkostangon toiseen päähän kolmas tanko (mailan varsi) samaan tai vain hieman poikkeavaan liiketasoon kakkostangon kanssa. Tähän niveleen ei laiteta moottoria (’mailan tuo alas puhtaasti gravitaatio’)Kakkostankoon pitää ensin nivelöidä oikeata kyynärpäätä vastaava vipu, joka siis koukistuu lisää, samalla kun kiertyy auki, ojentuakseen taas osuman läpi saattoon. Sitten voidaan lisätä tuo mailan varsi siihen pakettiin.
Hyviä täsmennyksiä. Täytyy vähän tuumia (kunhan ehtii), mutta ilmeisesti pitää tuo kakkostanko nivelöidä vapaasti eikä tasoon, mutta varmaan jotain jousivoimaa kuitenkin niin, että yksi kulma on muita suositumpi. Voisi tietysti laskennallisesti testata, mitä tapahtuu jos ei ole lainkaan tätä jousivoimaa. Jotenkin vaan tuntuisi, että tällöin maila päätyy vaakatsoon hartioiden korkeudelle.
Tuo oikean kyynärpään juttu sitten merkitsee sitä, että kakkostanko on kiertyvä teleskooppi. Ilmeisesti täällä tuo iso juupas-eipäs -aihe on ollut tuo kiertymisen merkitys: onko se osumahetken liiketilan kannalta olennainen vai onko se ihmisen biomekaniikan rajoituksista johtuva tapa toteuttaa ko liiketila.
Ihan en ymmärrä miksi lantion ja hartioiden kierrot pitää ottaa huomioon erillisinä, koska niillä on edelleen tässä kuvatun perusteella vain bruttovääntömomentti svingikeskipisteeseen.
Sitä mä en kyllä ymmärrä, mitä helvattia me tommosella vehkeellä tehdään, kun siitä puuttu silti niin monta juttua. Mutta sen verran voin kertoa, että 27 nivelpisteen tutkiminen swingissä kaikkine muuttujineen on vallan helvetillinen homma.
Tjaah, mitä merkitystä millään mallintamisellla on (täsmennys minun puoleltani: ei kiinnosta niinkään laitteen rakentaminen kuin laskennallisen mallin luominen, mutta jotenkin minusta tuntuu, että tällaisen härvelin kautta on helpompi keskustella mallin elementeistä kuin kirjoittelmalla diffisyhtälöitä).
Ehkä yksi kysymys on: kuinka monta vapausastetta tarvitaan, että
a) pallon lentorata mallittuu refernessilentorataan (joltakin pelaajalta mitattuun) valitulla tarkkuudella
b) kuinka monta vapausastetta tarvitaan, että mailan liikerata mallittuu referenssiliikerataan valitulla tarkkuudella.Nythän sanot, että tarvitaan 81 vapausastetta (3*27), kaksoisheilurimies sanoo, että 2 (heilurin kulmat). Avain on tuo valitulla tarkkuudella. Jos ollaan valmentamassa itettyä pelaajaa, hänelle varmaan voidaan asettaa tavoitetaso svingin toistettavuuden suhteen, jolloin tuo valittu tarkkuus riippuu tuosta tavoitetasosta. Ehkä tällaiselle minun laiselleni klubituupparille riittää tuo kaksoisheilurin antama tarkkuus ja todelliselle huipulle taas ei riitä edes se 81.
Vapausasteiden lukumäärän tunteminen voi olla opetuksellisesti kiinnostavaa siinä mielessä, että sehän sanoo, kuinka montaa asiaa on kontrolloitava lyönnin aikana.
Yksi laskennallisten mallien (ja niiden mahdollisten laitekonstruktioiden) sovellus on tutkia, mitä vaihtoehtoisia tapoja on ohjata ko laitetta (kaksoisheilurin tapauksessa kahta vääntömomenttia) annetun osumaliiketilan saamiseksi aikaan: tästä voisi saada opetuksellista insightia. Tämä on laskennallisesti kyllä melko haastava tehtävä jo kaksoisheilurin tapauksessa.
Kuten jo kerran kirjoitin, voisi olla hedelmällistä ottaa positiivinen asenne laskennallisiin malleihin. Eihän kukaan sano, että ne pitäisi ottaa korkempana totuteena – me mallien kanssa peuhaavat tiedämme, että siihen riemuun liitty aina epävarmuuksia (taisi olla hieman kaksimielinen kommentti). On tietysti kovin inhimillistä uskoa olevansa oikeassa ja muut väärässä – oli sitten fyysikko tai golfopettaja. Näin korkeaan ikään ehtineenä olen oppinut, että kun hieman kuuntelee toista ja yrittää vielä ymmärtää, niin joskus (tietysti äärimmäisen harvoin) se muuttaa ihan noita omiakin ajatuksia.
Vaan nyt on niin, että gp:n keskustelun ilot väistyvät vakavamman (?!) työn tieltä taas pitemmäksi aikaa, mutta raportoin, jos raportoitavaa tulee.
fukke diise saisse kirjoitti: (10.1.2008 18:54:14)
Pulli-Paavo kirjoitti: (10.1.2008 18:32:00)
Veikkaanpa, että tästä tulee mielenkiintoista. Voisiko joku selittää seuraavan.
Onko oikean kyynärvarren lihakset minkäänlainen moottori tässä hommassa
vrt. fukke/ts lyö oikealla kyynärvarrella täysiä ja kierrä vasten vartalon kiertoa.
Toimiiko tämä jonain linkona.Niin, lisää lunta tupaan. Liike-energia systeemiin täytyy tuoda systeemin ulkopuolelta. Jos pyörität karusellia oikealla kädellä seisomalla maassa, karuselli pyörii. Jos seisot itse karusellissa, oikea käsi ei saa aikaan mitään liikettä.
Kolmivartisessa vipujärjestelmässä oikea käsi ei kuulu heiluriin vaan on ihmisessä kiinni oleva käyttövipu, joka antaa heiluriin vaihtia ottamalla tuen systyeemin ulkpuolelta eli oikeasta olkapäästä.
Itse heilurihan on kolmivartinen vipu, jossa napapiste on selkäranka, jonka yläpäässä pyörii ensimmäinen vipu eli vasen olkavarsi, jossa sitten on kiinni vasen käsi (suora kyynär- ja käsivarsi), jossa sitten kolmantena vipuna maila.
Tärkeää olisi, että puhuttaisiin samoilla käsitteillä. Selkkärangan ja olkanivelen välisen osuuden nimenä selkein lienee hartia (vasen ja oikea). Olkanivelen ja kyynärpään välistä osuutta nimitetään olkavarreksi. Kyynärpään ja ranteen välinen osa on kyynärvarsi.
Sanoit tuossa vähän aika sitten, että ’Lisäksi RR saa aikaiseksi suuremman forward leaningin, joka tuo lavan vahvempana palloon’ ja jossakin sinä/fukke olette puhuneet flatista vasemmasta kädestä. Eikös RR:llä juuri vastusteta tuon suuntaista liikettä ja deloftaamista? Eli eikös RR:ää käytettäissä pitäisi olla enemmän loftia osumassa kuin ’muilla’ tavoilla lyötäessä? Mutta tuohon on varmasti joku hyvä syy mitä en nyt ole oivaltanut ?
Toinen asia mikä askarruttaa ja johon haluaisin täsmennystä: Miksi RR menetelmällä swingin alakuolokohta on lähempänä vasenta jalkaa kuin ’muilla’ menetelmillä ? Eli mitkä täällä kerrotut asiat vaikuttavat tuohon ?
Itse en ole hoksannut. Voi myös olla, että en ole lukenut tarpeeksi tarkasti ja itsestäänselvyys on jäänyt huomaamatta. Ei vaan jaksa 600 viestiä selata uudelleen 🙂Smachine kirjoitti: (11.1.2008 9:44:54)
Sanoit tuossa vähän aika sitten, että ’Lisäksi RR saa aikaiseksi suuremman forward leaningin, joka tuo lavan vahvempana palloon’ ja jossakin sinä/fukke olette puhuneet flatista vasemmasta kädestä. Eikös RR:llä juuri vastusteta tuon suuntaista liikettä ja deloftaamista? Eli eikös RR:ää käytettäissä pitäisi olla enemmän loftia osumassa kuin ’muilla’ tavoilla lyötäessä? Mutta tuohon on varmasti joku hyvä syy mitä en nyt ole oivaltanut ?Toinen asia mikä askarruttaa ja johon haluaisin täsmennystä: Miksi RR menetelmällä swingin alakuolokohta on lähempänä vasenta jalkaa kuin ’muilla’ menetelmillä ? Eli mitkä täällä kerrotut asiat vaikuttavat tuohon ?
Itse en ole hoksannut. Voi myös olla, että en ole lukenut tarpeeksi tarkasti ja itsestäänselvyys on jäänyt huomaamatta. Ei vaan jaksa 600 viestiä selata uudelleen 🙂RR mielestäni on kokonaisuus johon liittyvät tuo lavan kiertäminen auki ja samalla tuo palmaarinen fleksio (kämmenselkä osoittaa enemmän maata kohti kuten Hoganilla)
Lisäksi koska timingia ei tarvitse kohdistaa osumahetkeen, voidaan sisäkehällä säilyttää vahva veto joka saa gripin kulkemaan edellä (FL)Nii.. Papalta jäin hieman odottamaan vastausta siihen alkuperäiseen kysymykseen, että miten koko laskennallinen ajatusmallisi muuttuisi jos se onkin kuten esitin. Rivien välistä tulkitsen, että aika paljon. Mutta älä silti ryhdy aikaasi käyttämään tuon mallin valmistamiseen ja laskelmien tekemiseen. Me on ne jo tehty molemmat. Sen takia ton yhden jutut vuoroin itkettää ja vuoroin naurattaa.
ts kirjoitti: (11.1.2008 11:42:18)
Nii.. Papalta jäin hieman odottamaan vastausta siihen alkuperäiseen kysymykseen, että miten koko laskennallinen ajatusmallisi muuttuisi jos se onkin kuten esitin. Rivien välistä tulkitsen, että aika paljon. Mutta älä silti ryhdy aikaasi käyttämään tuon mallin valmistamiseen ja laskelmien tekemiseen. Me on ne jo tehty molemmat. Sen takia ton yhden jutut vuoroin itkettää ja vuoroin naurattaa.En ole vastannut, koska en ole pystynyt: siksi olen kysynyt näitä täsmennyksiä.
Tietysti malli muuttuu paljon jos siihen laitetaan paljon vapausasteita lisää. Minua kiinnosta se, mikä on simppelein malli, joka tuottaa halutun tason approksimaation. Yleensähän tämä mallintaminen menee niin, että ensin on joku malli, sitten huomataan, että on koeainistoa, jota malli ei pysty selittämään, sitten tehdään uusi malli ja sitä pyritään a) yksinkertaistamaan ja b) testaamaan uudella koeaineistolla.
Olisi erittäin kiinnostavaa, jos julkaisisit tuon teidän mallin. Sittenhän sitä voisi itse kukin kykenevä testata ja verrata koeaineistoon eikä kenenkään tarvitsisi (tästä asiasta) itkeä tahi nauraa näillä palstoilla. Mutusta matemaattisellä täsmällisyydellä ilmaistuihin faktoihin!
Kuten jossain mailissa vihjaisit, sinulla lienee osaava mallintajaporukka avittamassa, koska – anteeksi nyt vaan – viestiesi fysikaalinen käsitteistö ei oikein vakuuta, että diffisyhtälöt syntyisivät sinulta (eikä taida sillä tavalla sinua kiinnostaakaan).
Mutta julkaise malli, niin lupaan jäädä ihastuksesta huuli pyöreeksi.
Pappa Tykki kirjoitti: (11.1.2008 12:05:49)
Olisi erittäin kiinnostavaa, jos julkaisisit tuon teidän mallin. Sittenhän sitä voisi itse kukin kykenevä testata ja verrata koeaineistoon eikä kenenkään tarvitsisi (tästä asiasta) itkeä tahi nauraa näillä palstoilla. Mutusta matemaattisellä täsmällisyydellä ilmaistuihin faktoihin!
Kuten jossain mailissa vihjaisit, sinulla lienee osaava mallintajaporukka avittamassa, koska – anteeksi nyt vaan – viestiesi fysikaalinen käsitteistö ei oikein vakuuta, että diffisyhtälöt syntyisivät sinulta (eikä taida sillä tavalla sinua kiinnostaakaan).
Mutta julkaise malli, niin lupaan jäädä ihastuksesta huuli pyöreeksi.
Monesta olisi varmasti kiinnostavaa 😀 … mutta kaikki aikanaan. Eikä tuota mallia voida muutenkaan kaavoina esittää, koska muuttujien määrä on tolkuton. Siksi voin kertoa, että swingin esittäminen matemaattisena mallina ja laskelmina voimien suhteen ei vaan toimi. Se mihin matemaattisia malleja tuossa tarvitaan, onkin enemmän taustalle. Mutta niissäkin saattavat pyöriä aivan eri asiat kaavoissa, kuin nykyisin esitetyissä.
Ja vielä on sekin mahdollisuus, että nuo hidastuvuudesta/kiihtyvyydestä ym esittämäni väitteet löytävätkin tiensä sinunkin ajatusmaailmaan, kun löydät tuon vaakatasossa pyörivän ympyrän ja sen kaarelle sisäpuolelta kiitävät kädet 🙂
Tätä loistavaa ketjua seuranneena, ja omiin kokemuksiin nojautuen olen yhden asian suhteen H.Moilasena.
Itselläni on koko tästä pohdiskelusta tietämättä ollut jo reilut 10 vuotta pari eri swingiä, enkä oikein ole tiennyt kumpi milloinkin toimii. Parhaat scoret ovat tulleet tuolla kakkosella (mutta myös huonoimmat).
1. Ns RR-tyyppinen, joka kummasti suoristaa lyöntejä ja joka tuntuu ainakin itsellä vaativan enemmän työtä isoilla vartalon lihaksilla. Valitettavasti tulee vähän sellainen voimaa käyttävä Tom Lehman -hitter-fiilis jota kammoan svingissä.
2. Vapaampi ja suorastaan tietoisesti yritetty release ja rotaatio, jolla lentää mailan pari pidemmälle, ja draiverilla varmaan 50m, joka tuntuu paljon paremmalta, rennommalta, tempo ja loppuasento on kuin Erniellä (ainakin omissa unissa) mutta joka tosiaan on h…tin arka timingille.
Hommaksi onkin muodostunut pelata joka mailalla vähän eri tavalla. Mitä lyhyempi maila, sen lähempänä ykköstä. Ja avauksiin hyvänä päivänä sitten oikein kunnolla ’pakotettu’ rotaatio. Kyllä lähtee 🙂
Kysymys kuuluukin: miten ihmeessä kohtaan 1 voisi (edes teoriassa, käytännöstä puhumattakaan) saada saman mailanpään nopeuden kuin kakkoselle, repimättä aivan mahdottomasti?
Kakkosella ainakin itse saan tarvittaessa suurinpiirtein saman kiihtyvyyden vartalosta, mutta sen päälle maila tekee vielä lisäduunia, jota se ei ykköskohdassa ainakaan niin paljoa tee.
ts kirjoitti: (11.1.2008 12:27:51)
… Eikä tuota mallia voida muutenkaan kaavoina esittää, koska muuttujien määrä on tolkuton. Siksi voin kertoa, että swingin esittäminen matemaattisena mallina ja laskelmina voimien suhteen ei vaan toimi. Se mihin matemaattisia malleja tuossa tarvitaan, onkin enemmän taustalle. Mutta niissäkin saattavat pyöriä aivan eri asiat kaavoissa, kuin nykyisin esitetyissä.
???
Eikö tämä ala olla jo hieman sellaista ’data’-maista asioiden pyörittelyä ?
Sanotaan, että minulla on asiasta tutkittua tietoa, mutta en voi siitä teille sen enempää kertoa …luottakaa minuun.Kaikella kunnioituksella, jos et voi aineistoa julkaista niin lähetä se vaikka Pappa Tykille kommenteille kun hän on siitä kiinnostunut ja on varmasti pätevä aineistoa arvoimaan. Älä nyt kuitenkaan pyydä meitä luottamaan (taas kerran) johonkin epämääräisiin vakuutteluihin.
J.J. kirjoitti: (11.1.2008 12:28:23)
Tätä loistavaa ketjua seuranneena, ja omiin kokemuksiin nojautuen olen yhden asian suhteen H.Moilasena.Itselläni on koko tästä pohdiskelusta tietämättä ollut jo reilut 10 vuotta pari eri swingiä, enkä oikein ole tiennyt kumpi milloinkin toimii. Parhaat scoret ovat tulleet tuolla kakkosella (mutta myös huonoimmat).
Tuota nii…. sähän taidat olla just tarkkaan oikealla tiellä pelaajana, kunhan lakkaat miettimästä noiden kahden välillä. On helvatin hienoa omata molemmat, kun vielä hyväksyt sen itse. Sillon vaan tilanteen mukaan valitset tarvittavan lyönnin ja kehität noita molempia rinnatusten.
Tosin en ihan noin isoja eroja tuolta löytäisi… mulla drivessa ehä n 20-30m ja R8 5m
Olisko niin, että veto ei kuitenkaan jatku ihan täysillä läpi?GIR kirjoitti: (11.1.2008 12:43:13)
Eikö tämä ala olla jo hieman sellaista ’data’-maista asioiden pyörittelyä ?
Sanotaan, että minulla on asiasta tutkittua tietoa, mutta en voi siitä teille sen enempää kertoa …luottakaa minuun.Tuolta kieltämättä saattaa tuntua, mutta kun en vaan voi. Olen sen moneen kertaan todennut ja luvannut asiasta kertoa sitten, kun se on mahdollista. Ja tuo hetki vaan kovasti on siirtynyt, niinkuin isoissa projekteissa joskus käy.
Mutta siis NDA estää tuon asian valottamisen yhtään enempää ja sillä selvä.
Yhteisymmärryksen lisäämiseksi voi olla hyvä täsmentää käsivarsikiertoon liittyviä käsitteitä. Käsivarsikierrolla voitaneen tarkoittaa koko käsivarren eli olkavarren ja kyynärvarren kiertoa yhtenä kokonaisuutena olkanivelestä lähtien. Kyynärvarsikierto on kyynärpään alapuolisen osan kiertoa. Rannekiertoa emme käsitteenä käytä, koska ranteet voivat tehdä vain saranamaisia liikkeitä.
Ehkä tuota pituuseroa hieman liioittelin.
Onko siis kuitenkin mielestäsi niin, että jonkunmoinen hävitty pituus on vaan luonnollista ja hyväksyttävä, parantuneen kontrollin ja varmemman osuman nimissä, etten ole koko ideasta missannut jotain?
Voisiko esim Tiikerin lyöntien lyhentyminen juontaa juurensa svingikehityksen kulusta tähän suuntaan? Raakaa voimaahan kaveri käyttää jopa enemmän kuin nuoruusvuosina, ja silti lyönti on lyhentynyt. Tarkkuus ja varmuus huomattavasti parantuneet.
J.J. kirjoitti: (11.1.2008 13:03:02)
Ehkä tuota pituuseroa hieman liioittelin.Onko siis kuitenkin mielestäsi niin, että jonkunmoinen hävitty pituus on vaan luonnollista ja hyväksyttävä, parantuneen kontrollin ja varmemman osuman nimissä, etten ole koko ideasta missannut jotain?
Voisiko esim Tiikerin lyöntien lyhentyminen juontaa juurensa svingikehityksen kulusta tähän suuntaan? Raakaa voimaahan kaveri käyttää jopa enemmän kuin nuoruusvuosina, ja silti lyönti on lyhentynyt. Tarkkuus ja varmuus huomattavasti parantuneet.
No tietty en tiedä, kun en ole lyöntiäsi nähnyt, että puuttukko jotain. Mutta tunnusmerkit ovat aika normaalit. Sitten kun taas puhutaan ihmisen fysiikasta, niin saattaahan tuo lantion nopeus olla hidas vanhan lyöntitavan johdosta. Mitä sen kierron nopeuttaminen sitten vaatii, on hyvin yksilöllistä
Eikös noista pitäisi löytyä jokin kultainen keskitie?
Jos lyö lyhyillä raudoilla niin rr on kiva kun ei tarvitse tehdä likimainkaan koko swingiä.
Kyllä Hogan pisteli itsekin tiiiltä semmoisella vauhdeillla välillä että ei siinä enää oikea käsi mitään lyönyt, kunhan piti lapaa linjassa.
Näprääjä kirjoitti: (11.1.2008 13:41:29)
Eikös noista pitäisi löytyä jokin kultainen keskitie?Jos lyö lyhyillä raudoilla niin rr on kiva kun ei tarvitse tehdä likimainkaan koko swingiä.
Kyllä Hogan pisteli itsekin tiiiltä semmoisella vauhdeillla välillä että ei siinä enää oikea käsi mitään lyönyt, kunhan piti lapaa linjassa.
Ensimmäiseksi pitää luopua ajatuksesta, että on olemassa ’The swing’ Tää on yksinkertasesti peli, jossa pelaajalla on oltava pirunmoinen varasto erilaisia tapoja lyödä palloa. On väyliä, jossa avauksessa pituuden merkitys on ehdoton ykkönen, ja sitten taas niitä, joissa pallo on saatava riittävän pitkälle, mutta pidettävä tietyssä sektorissa. Sellainen pelaaja, jolla on monipuolisuutta ja on kehittänyt peliään niiden kautta, on vahvoilla.
Harvoissa lähestymisissä kuitenkaan tavitaan suuria tehoja, eli RR-swingin osuus tuloksenteosta on merkittävä.
ts kirjoitti: (11.1.2008 13:51:07)
Ensimmäiseksi pitää luopua ajatuksesta, että on olemassa ’The swing’ …Ja toi on sitten helppo homma vai?
Tämä tai oikestaan nämä keskustelut missä ts ja fds on ollut kovasti äänessä ovat kyllä selventäneet asioita todella paljon.
Kiitos teille ja muille myös siitä.
On tässä tullut tehtyä omakin pikku pointti swingi tekniikaan tai en ole ainakaan törmännyt kyseiseen asiaan missään. Vauhtia on niin perkuleesti ainakin oman asteikon mukaan. Ja tässä ei enää oikealla lyödä mitäään Siksi olen tuota oikealla kädellä lyömistä kysellytkin niin paljon.
Mulla ois justiinsa päinvastanen fiilis kun Zei Zeillä, ottaa pannuun kun joutuu draiverilla käyttää tota kyynärvarsikiertoa ja releasea se tuntuu nimenomaan lyömiseltä sen jälkeen kun oon oppinu (omasta mielestäni)käyttään tota oikeeta kättä(olkavartta) ja nimenomaan vetämään eikä lyömään. Oisko tuo niin, että tehot vaan ei riitä tuolla keskivartalossa liikuttelemaan draiveria niinku pitäis.
Eipä täällä ole kukaan tainnut esittää, että mailanpäähän tuotetaan vauhti oikealla kädellä. Pikemminkin on puhuttu, että keskustellulla RR-tekniikalla lyönnit usein lyhenevät.
Sitä kysyisin ts:ltä ja kumppaneilta, että käyttääkö joku huippu tätä RR-tekniikkaa, niin että se swingistä ulospäin näkyy ja jos käyttää niin kuka?
Epäselväksi on tässä jäänyt homman tarkoituksenmukaisuuden aste. Fukke on sanonut, että junnut oppivat asian tietämättään, kun lyövät korkealle ja piitkälle ja toisaalta ts puhuu tarkoista lähestymislyönneistä. Eli kummasta on kyse – hallitusta lähestymisestä ja kontrollistta vai ’hyvässä’ lyömisessä tapahtuvasta automaatiosta. Toisaalta puhutaan, että Hogan käytti RR-tekniikkaa, mutta toisaalta edellä ollut puhetta myös nykyammattilaisista. Hoganin kädet nyt ainakin ihan selvästi tekevät jotain erilaista kuin nykyhuippujen…
Tässä ketjussa on aikaisemmin mainittu chippi ts:n toimesta. Itse tuskailen sen kanssa, vaikka monille se kentällä näyttää jopa kadehdittavan helpolta. Nyt kun on mainittua tämä lantiovetoinen chippi, niin voisiko joku joka sen ymmärtää hieman selostaa asiaa, joko tässä vai pitäiskö sille ihan oma ketju avata? Uskon kuitenkin että löytyy muitakin jotka chippaamalla osuvat huonommin griineihin kuin 100 metristä lyömällä ja ovat asiasta kiinnostuneita.
Näprääjä kirjoitti: (11.1.2008 14:42:26)
ts kirjoitti: (11.1.2008 13:51:07)
Ensimmäiseksi pitää luopua ajatuksesta, että on olemassa ’The swing’ …Ja toi on sitten helppo homma vai?
Tämä tai oikestaan nämä keskustelut missä ts ja fds on ollut kovasti äänessä ovat kyllä selventäneet asioita todella paljon.
Kiitos teille ja muille myös siitä.
On tässä tullut tehtyä omakin pikku pointti swingi tekniikaan tai en ole ainakaan törmännyt kyseiseen asiaan missään. Vauhtia on niin perkuleesti ainakin oman asteikon mukaan. Ja tässä ei enää oikealla lyödä mitäään Siksi olen tuota oikealla kädellä lyömistä kysellytkin niin paljon.
Vaikuttaisi, että oikean käden tehoa on helppo kokeilla kun lyö pelkällä oikealla kädellä eli pitää koko muun kehon täysin paikoillaan. Kyllähän siitä kohtuullisen paljon tuntuu irtoavan tarvittaessa.
-
JulkaisijaArtikkelit
Etusivu › Foorumit › Kilpagolf & harjoittelu › Suunnan vaihto