Etusivu › Foorumit › Kilpagolf & harjoittelu › Suunnan vaihto
-
JulkaisijaArtikkelit
-
Nimetön
fukke diise saisse kirjoitti: (8.1.2008 15:37:32)
data kirjoitti: (8.1.2008 15:12:00)
fukke diise saisse kirjoitti: (8.1.2008 14:30:17)
4par kirjoitti: (8.1.2008 8:17:08)
Olen pohdiskellut aiemmin esiintulleen keskipakovoiman merkitystä lavan sulkeutumiseen. Käsittääkseni keskipakovoima sulkee rautamailan lapaa erittäin vähän, puumailaa hieman enemmän ja draiverin lapaa ’jonkin verran’. En tiedä, mutta ilmanvastuksen lapaa avaava vaikutus saattaa olla keskipakoisvoiman sulkevaa momenttia suurempi. Olisiko RR-työn tarpeellisuudelle kuitenkin joku merkittävämpi tekijä kuin keskipakovoima?Totta puhut. Minulle asia on valjennut niin, että lavan pyrkimys liialliseen sulkeutumiseen perustuu siihen, että rannekulman avautuessa (klo 7 … klo 10) oikea käsi pyrkii nousemaan vasemman käden päälle (ellei vasen kierrä vastaan), eli jos tällöin oikealla kädellä lyödään kovaa, niin se painaa lavan kiinni.
Tätä vasten peilaten vasen lyö ja oikea on vain mukana on järkeenkäypä ohje …. negatiivisessa kehitysluupissa.
Fukkelle pisteet, kun nyt kuitenkin myönsi tuon.
Se ei olekaan enään suuri keskipakovoima, joka sitä lapaa sulkee. Nyt se on oikea käsi.
Eli oikean käden lapaa sulkevalle voimalle tarvitaan vasemman vastakkaissuuntainen kiertovoima, jottei lapa mene liikaa kiinni. Joo pysyy ihan mahdollisuuksien sisällä. En mä tässä kuitenkaan mitään tarkkuusetua ainakaan heti näe. Sitä paitsi tuon tyyppinen voimantuotto on aika yksilöllinen ominaisuus. Aika monilla tahtoo tapahtua päin vastoin. Eli kun oikealla lähdetään kunnolla tykittämään, tahtoo se kiertää lapaa auki.
Nyt ruvetaan saamaan keskustelua vähän järkevämpään suuntaan.Siis keskipakovoima pyrkii avaamaan rannekulmaa, joka puolestaan saa oikean käden epäedulliseen asentoon. Kyllä perimmäinen kysymys on keskipakovoiman vaikutuksen viivyttämisestä.
Tarkoitatko epäedullisella asennolla tuota [oikea käsi pyrkii nousemaan vasemman käden päälle]? Toisilla näin käy ja toisilla ei. (Käypä joskus pituuslyöntikisoissa.)Varmasti eroja tässä löytyy yksilötasolla paljonkin. Jos on taipumusta sulkea lapaa liikaa, niin silloin vaihtoehtoina on esim. oikean käden kiertovoiman pienentäminen tai vasemman vastavoiman lisääminen (korjattu RR). Tietysti myös ajoitus kuten sanoit liittyy kuvaan. Minusta tämä kuuluu täysin normaaliin valmennukseen. Lavan kiertoliikkeen ominaisuudet osuma-alueella eivät mitenkään riipu itsestään selvästi käytetystä käsien voimasuhteesta, vaan muista elementeistä.
Minuakin jotenkin tökkii tuo keskipakoisvoima. Kaikki Fukken esittämät liikkeet voi toteuttaa hitaallakin swingillä. Oma tuntuma on, että jos ajattelee keskipakoisvoimaa ja vauhdin hakemista lapaan, ei pääse lyömään täysillä oikealla kädellä ja kääntymään samalla läpi ja silloin lyöntiin nimenomaan tulee jonkinlainen irtipäästö tai riliisi. En tiedä olenko samalla kartalla?
data kirjoitti: (8.1.2008 16:23:27)
Tarkoitatko epäedullisella asennolla tuota [oikea käsi pyrkii nousemaan vasemman käden päälle]? Toisilla näin käy ja toisilla ei.Mitä kovempaa oikealla kädellä lyö, sitä enemmän näin pyrkii käymään, ellei tee RR-kiertoa.
data kirjoitti: (8.1.2008 16:23:27)
Jos on taipumusta sulkea lapaa liikaa, niin silloin vaihtoehtoina on esim. oikean käden kiertovoiman pienentäminen tai vasemman vastavoiman lisääminen (korjattu RR).
Siitähän tässä on koko ajan puhuttu. Oikean käden kiertovoiman pienentäminen on päällekiertymistä vastustavaa lihastyötä, siis saman suuntaista kiertoa kuin vasemman vastavoima eli vastakierto ei RR. Sitä tehdään siis koko ds:n ajan.
data kirjoitti: (8.1.2008 16:23:27)
Tietysti myös ajoitus kuten sanoit liittyy kuvaan. Minusta tämä kuuluu täysin normaaliin valmennukseen.Ai kuuluuko?
JuHan kirjoitti: (8.1.2008 16:37:34)
Minuakin jotenkin tökkii tuo keskipakoisvoima. Kaikki Fukken esittämät liikkeet voi toteuttaa hitaallakin swingillä. Oma tuntuma on, että jos ajattelee keskipakoisvoimaa ja vauhdin hakemista lapaan, ei pääse lyömään täysillä oikealla kädellä ja kääntymään samalla läpi ja silloin lyöntiin nimenomaan tulee jonkinlainen irtipäästö tai riliisi. En tiedä olenko samalla kartalla?No sitä irtipäästöä tai riliisiä yritetään nimenomaan vastustaa, jotta voitaisiin lyödä täysillä.
fukke diise saisse kirjoitti: (8.1.2008 16:53:43)
….. vasemman vastavoima eli vastakierto ei RR.
pitäisi olla
….. vasemman vastavoima eli vastakierto ELI RR.
fukke diise saisse kirjoitti: (8.1.2008 16:53:43)
data kirjoitti: (8.1.2008 16:23:27)
Jos on taipumusta sulkea lapaa liikaa, niin silloin vaihtoehtoina on esim. oikean käden kiertovoiman pienentäminen tai vasemman vastavoiman lisääminen (korjattu RR).
Siitähän tässä on koko ajan puhuttu. Oikean käden kiertovoiman pienentäminen on päällekiertymistä vastustavaa lihastyötä,
Kai sen sitten voi noinkin sanoa, jos haluaa.
Ehkä auton kiihtyvyyden pienentäminen moottoritehoa laskemalla on kiihtyvyyttä hidastavaa moottoritehon käyttöä.Ihmettelen kuinka kukaan jaksaa inttää ton kanssa. Kun minäki älyän että oikeaa pitää hellittää kun vasenta kiertää vastasuuntaan. Data varmaan painaa kaasua ja jarrua yhtaikaa?
data kirjoitti: (8.1.2008 17:30:04)
Kai sen sitten voi noinkin sanoa, jos haluaa.
Ehkä auton kiihtyvyyden pienentäminen moottoritehoa laskemalla on kiihtyvyyttä hidastavaa moottoritehon käyttöä.Ihmisellä lihakset ovat moottoreita, jotka saavat aikaan vain yhdensuuntaisen liikkeen (voiman), vastakkainen liike (voima) pitää synnyttää vastalihaksella eli toisella moottorilla.
Autossa sama moottori pyörii samaan suuntaan niin eteenpäin ajossa kuin peruutuksessa.
Rauski kirjoitti: (8.1.2008 14:45:09)
Tässä lisätehtävä swingioptimizeriin: Laskepa millasia swingejä tulee hiekkabunkkerissa tehdä (SW) kun hiekan kosteus vaihtelee 5%-90% (5%:n välein), raekoko 10%<10um, 30%<30um 50%<70um 80%<130um 100%<300um. Mikä tulee mailanpään nopeuden olla jotta pallo saadaan alle 0,5m päähän kolosta kun lyöntimatka on eri vaihtoehdoissa 5m, 10m, 15m, 20m ja 25m. Hiekkajyvien kovuuden saat itse päättää, mutta muista että mailan osuessa hiekkaan jyvien välille syntyy sähköistä varausta hankauksesta joka saattaa liittää jyviä yhteen ennen palloon osumista. Mailahan ei sitten osu palloon vaan hiekka nostaa pallon ilmaan. Erityisesti kiinnostaa kuinka monta kyseistä hiekanjyvää tulisi palloon osua jotta haluttu tarkkuus saadaan aikaiseksi ja mikä niiden jakauma on syntyneen voiman kannalta. Selväähän on että pallon koloihin osuvat hiekanjyvät vaikuttavat eri tavalla kuin pallon puhtaaseen osumapintaan osuvat jyväset, tuokin on syytä ottaa huomioon laskelmissa.Tule kertomaan 5 vuoden kuluttua tulokset, älä ennen sitä.
Tuo varmaan onnistuisi jo jollain tarkkuudella DEM (Discrete Element Modelling) menetelmällä. Eri asia sitten olisiko sitä jotain hyötyä jollekin, kun olosuhteet vaihtelevat luonnossa niin paljon. Ehkä mailojen suunnittelussa…
Nimetönfukke diise saisse kirjoitti: (8.1.2008 17:49:37)
data kirjoitti: (8.1.2008 17:30:04)
Kai sen sitten voi noinkin sanoa, jos haluaa.
Ehkä auton kiihtyvyyden pienentäminen moottoritehoa laskemalla on kiihtyvyyttä hidastavaa moottoritehon käyttöä.Ihmisellä lihakset ovat moottoreita, jotka saavat aikaan vain yhdensuuntaisen liikkeen (voiman), vastakkainen liike (voima) pitää synnyttää vastalihaksella eli toisella moottorilla.
Autossa sama moottori pyörii samaan suuntaan niin eteenpäin ajossa kuin peruutuksessa.
Jos kierrät oikeata rannetta vastapäivään vaikkapa momentilla 0.2 Nm ja haluat laskea
vääntömomentin 0.1 Nm:n ,niin ei siinä mitään vastalihaksia tarvita, vaan samojen lihasten voimatasoa lasketaan.Eikös tää jo käyty vuosi sitten läpi. Johtopäätökset
a) golf-opettajat eivät tiedä fysiikasta mitään
b) fyysikot eivät tiedä golfin opettamisesta mitäänMitä sitä selvää asiaa sotkemaan 500+ viestillä.
No, minähän olen datan linjoilla eli minua koskee tuo väittämä b. Ajattelenpa vaan, että jos Iron Byronin tai simuloinnin maila tekee saman liikkeen kuin Tigerin maila, niin lyönti on oikein mallitettu vaikka Tiger kävisi oman lyöntinsä aikana kusella (Iron Byronin ei tarvitse). Tällä mallilla voidaan vastata kysymykseen, että mitäs tapahtuisi, jos MAILAN liikerataa vähän muutettaisiin.
Tietenkään tällä mallilla ei voi opettaa ketään pelaamaan kuten Tiger, koska lyönnin opettamisessa on kysymys siitä, miten tuo mailan liike ihmisen lihaksilla saadaan aikaan. Siitä Iron Byron tai forsatun kaksoisheilurin simulointi ei snao mitään.
Voisko joku aloittaa keskustelun vaikka siitä, että kuinka paljon se varsi potkaisee lyönnissä…
Pappa Tykki kirjoitti: (8.1.2008 19:15:20)
Eikös tää jo käyty vuosi sitten läpi. Johtopäätökseta) golf-opettajat eivät tiedä fysiikasta mitään
b) fyysikot eivät tiedä golfin opettamisesta mitäänMitä sitä selvää asiaa sotkemaan 500+ viestillä.
No, minähän olen datan linjoilla eli minua koskee tuo väittämä b. Ajattelenpa vaan, että jos Iron Byronin tai simuloinnin maila tekee saman liikkeen kuin Tigerin maila, niin lyönti on oikein mallitettu vaikka Tiger kävisi oman lyöntinsä aikana kusella (Iron Byronin ei tarvitse). Tällä mallilla voidaan vastata kysymykseen, että mitäs tapahtuisi, jos MAILAN liikerataa vähän muutettaisiin.
Tietenkään tällä mallilla ei voi opettaa ketään pelaamaan kuten Tiger, koska lyönnin opettamisessa on kysymys siitä, miten tuo mailan liike ihmisen lihaksilla saadaan aikaan. Siitä Iron Byron tai forsatun kaksoisheilurin simulointi ei snao mitään.
Voisko joku aloittaa keskustelun vaikka siitä, että kuinka paljon se varsi potkaisee lyönnissä…
Jos sedällä olisi munat se olisi täti…eikun 🙂
fukke diise saisse kirjoitti: (8.1.2008 16:56:55)
JuHan kirjoitti: (8.1.2008 16:37:34)
Minuakin jotenkin tökkii tuo keskipakoisvoima. Kaikki Fukken esittämät liikkeet voi toteuttaa hitaallakin swingillä. Oma tuntuma on, että jos ajattelee keskipakoisvoimaa ja vauhdin hakemista lapaan, ei pääse lyömään täysillä oikealla kädellä ja kääntymään samalla läpi ja silloin lyöntiin nimenomaan tulee jonkinlainen irtipäästö tai riliisi. En tiedä olenko samalla kartalla?No sitä irtipäästöä tai riliisiä yritetään nimenomaan vastustaa, jotta voitaisiin lyödä täysillä.
Pointtina mulla oli. että swingiajatuksena keskipakoisvoimaa hyväksikäyttävä ikäänkuin linkomainen swingaaminen ei taida mahdollistaa hyvää yhteistoimintaa käsien ja muun kehon välillä läpilyönnissä?
data kirjoitti: (8.1.2008 18:12:47)
Jos kierrät oikeata rannetta vastapäivään vaikkapa momentilla 0.2 Nm ja haluat laskea
vääntömomentin 0.1 Nm:n ,niin ei siinä mitään vastalihaksia tarvita, vaan samojen lihasten voimatasoa lasketaan.Asia olisi näin, jos svingi olisikin tuon voimatason laskun jälkeen haluttu. Näin ei kuitenkaan ole, sillä oikean kyynärvarren tehostaminen tuottaa niin paljon vääntöä, että ’samojen lihasten’ voimatason lasku edes nollaan ei riitä, vaan sitä vastaan täytyy alkaa työskentelmään vastakiertoa tekevillä lihaksilla.
Pappa Tykki kirjoitti: (8.1.2008 19:15:20)
Eikös tää jo käyty vuosi sitten läpi. Johtopäätökseta) golf-opettajat eivät tiedä fysiikasta mitään
b) fyysikot eivät tiedä golfin opettamisesta mitäänMitä sitä selvää asiaa sotkemaan 500+ viestillä.
No, minähän olen datan linjoilla eli minua koskee tuo väittämä b. Ajattelenpa vaan, että jos Iron Byronin tai simuloinnin maila tekee saman liikkeen kuin Tigerin maila, niin lyönti on oikein mallitettu vaikka Tiger kävisi oman lyöntinsä aikana kusella (Iron Byronin ei tarvitse). Tällä mallilla voidaan vastata kysymykseen, että mitäs tapahtuisi, jos MAILAN liikerataa vähän muutettaisiin.
Tietenkään tällä mallilla ei voi opettaa ketään pelaamaan kuten Tiger, koska lyönnin opettamisessa on kysymys siitä, miten tuo mailan liike ihmisen lihaksilla saadaan aikaan. Siitä Iron Byron tai forsatun kaksoisheilurin simulointi ei snao mitään.
Voisko joku aloittaa keskustelun vaikka siitä, että kuinka paljon se varsi potkaisee lyönnissä…
Ei voi, vaikka olisihan se ihan kiva tietää, potkaiseeko varsi 40, 45 tai 70 gigaduffia, mutta se ei auta pelaajaa lyönnin kehittämisessä.
On ihan selvää, että ihmiset ovat kiinnostuneet tietämään, mitä he voisivat itse tehdä parantaakseen svingiään ja peliään. Se ei taida oikein mennä fyysikoille jakeluun.
fukke diise saisse kirjoitti: (8.1.2008 20:40:34)
Ei voi, vaikka olisihan se ihan kiva tietää, potkaiseeko varsi 40, 45 tai 70 gigaduffia, mutta se ei auta pelaajaa lyönnin kehittämisessä.
On ihan selvää, että ihmiset ovat kiinnostuneet tietämään, mitä he voisivat itse tehdä parantaakseen svingiään ja peliään. Se ei taida oikein mennä fyysikoille jakeluun.
Osui ja uppos, mua ei ainakaan tippaakaan auta eikä kiinnosta tietää, onko Airon Baironin keinonivelet kalibroitu Tigerin svingin mukaisesti vai toisinpäin. Sen sijaan jos joku osaa konkreettisesti suomeksi selittää miten voin YRITTÄÄ saada lisää vauhtia mailanpäähän, lisää tarkkuutta lähestymisiin, lisää pituutta draiviin, lisää ymmärrystä svingikäsitykseeni jne. niin henk.koht. arvostan tätä paljon enemmän kuin loputonta vatvomista teorioilla ja mallintamisilla.
Muuten on kylläkin mukava havaita paluuta keskustelun tasolle tässäkin ketjussa pelkän piikittelyn sijaan.Vilpitön kysymys teoreetikoille:
Missä ja miten on todistettu että
a) yhden
b) usean
c) kaikkiengolfareiden downswingissä on olemassa keskipiste, josta ranteet pysyvät koko ajan täsmälleen yhtä kaukana. Minusta varsinkin c) olisi äärimmäisen kiinnostava todistus sen äärimmäisen pienen todennäköisyyden vuoksi.
Ja kun vauhtiin päästään:
Onko joku todistanut että ihmiskropasta saa suurimman tehon irti tällaisen kaksivartisen heilurin mallisella ”vakioetäisyys”-swingillä. Tai vaihtoehtoisesti edellisen kohdan c) eli ihmiskeho ei pysty poikkeamaan tuosta heilurimallista.
Viitsisikö joku vastata aivan tosissaan.
Vapautumista kai tapahtuu useammanlaista:
1 takakäsi suoristuu
2 etukäden rannekulma vapautuu ”alas”
3 etukäden kyynärvarsi kiertyy sulkien lapaa
4 hartioiden kierron hidastuessa etukäsi irtoaa rintakehästäNuo kaksi ensimmäistä ovat mielestäni aika lailla sidoksissa keskenään, edellyttäen kyllä että takakäden ranne ei virheelisesti vapaudu vaan pysyy osumaan asti taipuneena taakse.
data kirjoitti: (8.1.2008 15:12:00)
fukke diise saisse kirjoitti: (8.1.2008 14:30:17)
4par kirjoitti: (8.1.2008 8:17:08)
Olen pohdiskellut aiemmin esiintulleen keskipakovoiman merkitystä lavan sulkeutumiseen. Käsittääkseni keskipakovoima sulkee rautamailan lapaa erittäin vähän, puumailaa hieman enemmän ja draiverin lapaa ’jonkin verran’. En tiedä, mutta ilmanvastuksen lapaa avaava vaikutus saattaa olla keskipakoisvoiman sulkevaa momenttia suurempi. Olisiko RR-työn tarpeellisuudelle kuitenkin joku merkittävämpi tekijä kuin keskipakovoima?Totta puhut. Minulle asia on valjennut niin, että lavan pyrkimys liialliseen sulkeutumiseen perustuu siihen, että rannekulman avautuessa (klo 7 … klo 10) oikea käsi pyrkii nousemaan vasemman käden päälle (ellei vasen kierrä vastaan), eli jos tällöin oikealla kädellä lyödään kovaa, niin se painaa lavan kiinni.
Fukkelle pisteet, kun nyt kuitenkin myönsi tuon.
Se ei olekaan enään suuri keskipakovoima, joka sitä lapaa sulkee. Nyt se on oikea käsi.
Eli oikean käden lapaa sulkevalle voimalle tarvitaan vasemman vastakkaissuuntainen kiertovoima, jottei lapa mene liikaa kiinni. Joo pysyy ihan mahdollisuuksien sisällä. En mä tässä kuitenkaan mitään tarkkuusetua ainakaan heti näe. Sitä paitsi tuon tyyppinen voimantuotto on aika yksilöllinen ominaisuus. Aika monilla tahtoo tapahtua päin vastoin. Eli kun oikealla lähdetään kunnolla tykittämään, tahtoo se kiertää lapaa auki.
Nyt ruvetaan saamaan keskustelua vähän järkevämpään suuntaan.Lavan sulkeutuminen / sulkeutumisen vastustaminen:
Mikä mahtaa olla sen osuus että sweetspot ei ole samassa linjassa varren kanssa?
Dsw alussa sweetspot lienee aika lailla varren ”takana”, jolloin kietomomenttia ei esiinny, tosin voihan se olla kai auki tai kiinni suhteessa varteen eri vaiheissa. Jossain vaiheessa ennen osumaa se sweetspot on kuitenkin saatava ulos varren tasosta.B Manzellan mukaan muuten socket lyöntien syy on juuri se että sweetspot ei kierry ulos ajoissa, joilloin varsi ikäänkuin jää tielle.
Mikä saa lavan (sweetspotin) kiertymään pois varren linjasta ennen osumaa?
Vaatiiko se aina aktiivista kiertoa jostain koko ajan vai onko tuossa dynamiikassa jotain joka aiheuttaisi lapaa sulkevaa kiertomomenttia jossain vaiheessa ennen osumaa, joka selittäisi sen että palloa pystyy lyömään ilman akviivin releasen tunnetta (vai onko kyseessä vain tuntemusharha)?
Äkkiä ajateltuna etukäsi vetää sormilla, jolloin kiertoa ei syntyisi ”vahingossa” niin helposti kuin päälle lyövällä takakädellä. Jos takakäden päästää yhtään päälle, sen aktiivi käyttö tuntuisi aiheuttavan lapaa sulkevaan kiertoa.
Olisiko tässä selitystä sille miksi esim David Duval taisi aikanaan pelata fadea vahvalla gripillä ja drawn lyöminen heikolla gripillä ei olekaan välttämättä vaikeaa.
Ei voi, vaikka olisihan se ihan kiva tietää, potkaiseeko varsi 40, 45 tai 70 gigaduffia, mutta se ei auta pelaajaa lyönnin kehittämisessä.
On ihan selvää, että ihmiset ovat kiinnostuneet tietämään, mitä he voisivat itse tehdä parantaakseen svingiään ja peliään. Se ei taida oikein mennä fyysikoille jakeluun.
That’s the point. Minulla on aikaa/halua harjoitella golfia n. 30h/vuosi. Jos ryhdyn tutkimaan Sörenstamin painonsiirtoa tai tiikerin ajoitusta tai Jaideen käsien kiihtyvyyttä, paljonko se minua auttaa. Aiemmin kun menin rangelle, puolet ajasta kului sellaisen ajoituksen/rytmin löytämiseen, että puolet palloista päätyisi sinne mihin haluan. Ikävä kyllä kierroksilla tilanne oli liki sama.
Nykyisin on mukavampaa kun voi ottaa treenin aiheeksi vaikkapa hyvän loppuasennon
ja pallot lentelevät kauniisti kohdelinjan suuntaan, ilmassa n 9/10 lyönnistä ja heti ensimmäisestä lyönnistä.Se että apinoidaan ja mallinnetaan ammattimaisesti vuosikymmeniä harjoitelleiden lahjakkuuksien tekemisiä ja heidän vamentajiensa oppeja tavallisten tuuppareiden käyttöön on ajanhaaskausta minun kannaltani.
LIFE IS TOO SHORT TO DRINK BAD WINE
Jake2 kirjoitti: (8.1.2008 23:01:15)
Lavan sulkeutuminen / sulkeutumisen vastustaminen:
Mikä mahtaa olla sen osuus että sweetspot ei ole samassa linjassa varren kanssa?
Dsw alussa sweetspot lienee aika lailla varren ”takana”, jolloin kietomomenttia ei esiinny, tosin voihan se olla kai auki tai kiinni suhteessa varteen eri vaiheissa. Jossain vaiheessa ennen osumaa se sweetspot on kuitenkin saatava ulos varren tasosta.B Manzellan mukaan muuten socket lyöntien syy on juuri se että sweetspot ei kierry ulos ajoissa, joilloin varsi ikäänkuin jää tielle.
Mikä saa lavan (sweetspotin) kiertymään pois varren linjasta ennen osumaa?
Nyt pitää palata ihan perusgeometriaan, joka pyöriikin pystyssä olevan akselin ympäri. Tuntuu, että moni edelleen näkee tuon swingiliikkeen planen suuntaisena heilahduksena, joka pitäisi unohtaa kokonaan. Käsien nousu ja lasku ovat osa swingiä, mutta sen suuntaista voimaa ei tuoteta lainkaan, vaan pelkkää kiertoa pystyakselin ympäri ja tuon kaaren vastaisesti tehdään RR, jotta lavan suorana pysymisen matka olisi pidempi, kun kädet ja grippi jatkavatkin tuon kierron mukana liki ympyrän kehällä. Mutta siis tuon kehän kierron ja RR:n pitää toki aina olla suhteessa keskenään, lavan kierto auki ilman sisään vetävää kiertoa antaa varmasti ei toivotun lopputuloksen. Samoin joutuu aivan hukan teille, jos ajattelee swingiä planen suuntaisena liikkeenä ja lisää siihen lavan avaamisen.
Swingin keskipisteestä katsoen swetari on luonnollisesti ulompana kuin hosel jo varsin aikaisessa vaiheessa, mutta kohdelinjaan nähden ei. Hoselin saa tuotua palloon ennen swetaria vain työntämällä mailaa kohdelinjaa pitkin. Jos tapahtuu kierto tuon pystyakselin ympäri, swetari ja hosel tulevat samaan aikaan osumaan… hmm.. kuulostaa suoralta lavalta 😉
Mutta s****tti johtuu kyllä siitä, että ei osu palloon 🙂
Lainattu Fukkelta:
Ei voi, vaikka olisihan se ihan kiva tietää, potkaiseeko varsi 40, 45 tai 70 gigaduffia, mutta se ei auta pelaajaa lyönnin kehittämisessä.On ihan selvää, että ihmiset ovat kiinnostuneet tietämään, mitä he voisivat itse tehdä parantaakseen svingiään ja peliään. Se ei taida oikein mennä fyysikoille jakeluun.
That’s the point. Minulla on aikaa/halua harjoitella golfia n. 30h/vuosi. Jos ryhdyn tutkimaan Sörenstamin painonsiirtoa tai tiikerin ajoitusta tai Jaideen käsien kiihtyvyyttä, paljonko se minua auttaa. Aiemmin kun menin rangelle, puolet ajasta kului sellaisen ajoituksen/rytmin löytämiseen, että puolet palloista päätyisi sinne mihin haluan. Ikävä kyllä kierroksilla tilanne oli liki sama.
Nykyisin on mukavampaa kun voi ottaa treenin aiheeksi vaikkapa hyvän loppuasennon
ja pallot lentelevät kauniisti kohdelinjan suuntaan, ilmassa n 9/10 lyönnistä ja heti ensimmäisestä lyönnistä.Se että apinoidaan ja mallinnetaan ammattimaisesti vuosikymmeniä harjoitelleiden lahjakkuuksien tekemisiä ja heidän vamentajiensa oppeja tavallisten tuuppareiden käyttöön on ajanhaaskausta minun kannaltani.
LIFE IS TOO SHORT TO DRINK BAD WINE
ts kirjoitti: (9.1.2008 0:06:29)
Swingin keskipisteestä katsoen swetari on luonnollisesti ulompana kuin hosel jo varsin aikaisessa vaiheessa, mutta kohdelinjaan nähden ei.Mielsin se kyllä kohdelinjan läpi kulkevan swingitason suhteen. Taitaa kuitenkin olla niin että swetari pysyy kohdelinjalla ja hoseli se kiertyy pois, eikä päinvastoin.
Miten, miksi, mitkä asiat vaikuttavat?- se jäi nyt vaivaamaan, täytyy tutkailla paremmalla ajalla.Jake2 kirjoitti: (9.1.2008 0:44:04)
ts kirjoitti: (9.1.2008 0:06:29)
Swingin keskipisteestä katsoen swetari on luonnollisesti ulompana kuin hosel jo varsin aikaisessa vaiheessa, mutta kohdelinjaan nähden ei.Mielsin se kyllä kohdelinjan läpi kulkevan swingitason suhteen. Taitaa kuitenkin olla niin että swetari pysyy kohdelinjalla ja hoseli se kiertyy pois, eikä päinvastoin.
Miten, miksi, mitkä asiat vaikuttavat?- se jäi nyt vaivaamaan, täytyy tutkailla paremmalla ajalla.Kun unohdat kaiken pystyliikkeen ja piirrät lavalla kaaren maahan niin, että lapa on koko ajan samassa suhteessa tuohon kaareen, saat puhtaan rotaatiokehän tutkittavaksi. Siis puoliympyrä. Nyt kun sitten haluat lavan pysyvän suorassa kohdelinjaan nähden vaikka käsien liike jatkuu tuon kaaren mukaisena, löydät RR:n. Yllättäen huomaat lavan silloin olevan myös kohdelinjalla, vaikka ensin luulisi muuta.
Näin on taikatemppu tehty ja pyörivästä liikkeestä saatu aikaiseksi suora viiva.
Sitten kun huomaat pallojen lähtevän liian korkeaan kaareen, mietit Hoganin kuvia vasemmasta ranteesta ja käyt läpi tuota tuntemusta (olikos se nyt sitten palmaarinen fleksio) jossa vasen kämmenselkä osoittaa alaviistoon Tällä saat eliminoitua lavan avaamisesta aiheutuvan loftin kasvun.
Näiden yhdistelmällä saat sitten paljon skinejä 🙂
fukke diise saisse kirjoitti: (8.1.2008 14:30:17)
Minulle asia on valjennut niin, että lavan pyrkimys liialliseen sulkeutumiseen perustuu siihen, että rannekulman avautuessa (klo 7 … klo 10) oikea käsi pyrkii nousemaan vasemman käden päälle (ellei vasen kierrä vastaan), eli jos tällöin oikealla kädellä lyödään kovaa, niin se painaa lavan kiinni.
Tätä vasten peilaten vasen lyö ja oikea on vain mukana on järkeenkäypä ohje …. negatiivisessa kehitysluupissa.
Olen lyönyt palloa aloituksesta alkaen pelkällä vasemmalla kädellä ja oikea on vain roikkunut mukana. Joka kerta kun olen yrittänyt lyödä oikealla kädellä, niin tuloksena on ollut duffeja tai tiukkoja hukkeja. Vasemmalta lyötäessä swingi on toiminut välillä hyvin ja välillä ei ollenkaan…. Nyt kun eilen oli aikaa, niin luin koko ketjun läpi ja bongasin sieltä tämän:
fukke diise saisse kirjoitti:
Siksi monet, jotka yksioikoisesti vain lisäävät oikean käden tehoa, alkavat duffaamaan. RR ja vasemman käden venytys (kurotus) osumahetkellä on ehdottoman tärkeää.Voi jessus mitä onnistumisen riemua! Lyönnit olivat osumaltaan huomattavasti entistä parempia, lyöntikaari madaltui ja ei mitään tietoakaan duffeista tai räkähukista. Ainoastaan vajaat lyönnit tuotti hieman hankaluuksia, mutta sen pystyy aina korjaamaan harjoittelulla.
Iso kiitos sinne suuntaan!
NimetönMukava huomata Pappa Tykin kirjoittelevan pitkästä aikaa. Vertaus tuohon varren potkaisu ketjuun on aika osuva.
-
JulkaisijaArtikkelit
Etusivu › Foorumit › Kilpagolf & harjoittelu › Suunnan vaihto