-
JulkaisijaArtikkelit
-
Eli mikä on mielestänne suomen vaikein ja helpoin golfkenttä millä olette pelanneet? Itse olen pelannut vain kotiseurani kentällä, joten olisi mukava tietää mitä kenttiä pidätte vaikeina ja helppoina.
NimetönVaikein mitä olen pelannut on espoon golfseura , helpoin hmm… Gumböle golf. Paras on ollut varmaan tuo lohjan pyhälauri . en ole pelannut kytäjällä..
Nordcentterin freami on bäkäreiltä aika paha. Samoin Ruukki on aika mielenkiintoinen takatiiltä.. Helppoja kenttiä on monia. Saattaa johtua siitä että kotikenttänä on juuri tuo Ruukki..
Vastaa nyt ensin pidätkö kotiseurasi kenttää helppona vai vaikeana. Voisi jopa kentän mimetä.
EGS, johon toisessa viestissä viitataan, on palkitseva ja tyrmäävä kenttä. Klassikko, jossa on sielua. Mielikenttiäni ovat myös SeagRönnas ja Kotka Golf. Hyvinkää myös, mutta kun rakas pelikumppani eli vaimo ei tykkää vuorikiipeilystä, jää vähemmälle. Talmaa en unohtaisi.
Vuosaari kiinnostaa yhä enemmän mitä useammin sitä pelaa.
Paloheinää en ole uskaltanut pelata kahteen kauteen, koska se on luultavasti liian haastava klubituupparille.
Vaikein pelaamani? Olisikohan Kokkolan takaysi.
Vähiten vaikea puolestaan on Siikajoki.
Helppoja kenttiä ei minulle olekaan.
Vaikein ja ehdottomasti hienoin pelaamani on PALTAMO(back tee).
Helpoimpana pitäsin KuortaneGolffin kenttää…joka on muuttumassa toki vaikeaksi kun ruohoa kasvaa nykyään niin harvassa(2582m). VaasaGolf ja BotniaGolf ovat myös suhteellisen ’helppoja’ kenttiä.
Vaikeimpana pidän selvästi Kerimäkeä. Se on keltaisiltakin ihan monsteri, ei niin pitkä, mutta kapea. Väylän ulkona yleensä lähes pelaamaton paikka.
Helpoin lienee Kotojärvi.
NimetönYksi vaikeimmista (etenkin slopeen nähden) on Peuramaan Porkkala. Etuysillä ykkösväylän jälkeen vielä kolme kohtuullisen helppoa väylää, mutta sitten vaikeutuu. Peltoväylillä vesi vaarana melkein koko ajan, tuuli lähes aina vahvasti pelissä, griinit vartioitu bunkkerein niin, että rullittelu ei ole mahdollista ja toisaalta griinit ovat kovat, joten pallo on vaikea pysäyttää niille. Loput 6 metsäväylää ovat kapeita ja korkeuseroja löytyy. Pituuttakin keltaisilta kohtuulliset 5839 metriä.
Kolme varsinaista pelikautta alkaa olla takana ja noin nelisenkymmentä kenttää tullut kierrettyä Suomessa. Oikeestaan se, että onko kenttä helppo vai vaikea, riippuu ihan päivästä :o) – huonona päivänä helppokin kenttä voi olla tosi syvältä ja taas hyvänä päivän, jos peli kulkee, niin vaikeakin kenttä voi tuntua helpolta :o).
’Haasteellisimpia’ on varmaan olleet kuitenkin Nordcenterin Fream, Lakisto ja Kerigolf. Aika monella kentällä on etu- ja takaysi rakennettu eri aikaan ja saattavat olla hyvinkin erilaisia ja näin osittain myös vaikeita – mm. Nokia ja vaikkapa Porvoo, joissa kummallakin etuysi on helppo, mutta takaysi huomattavasti vaikeampi.
Jos pitäisi ’suosikkikenttiä’ luetella, ei niiden vaikeusasteen mukaan, vaan muuten, niin ehkäpä ovat olleet Benz, Pickalan kaikki kentät – erityisesti Park, Master, Kytäjän vanha kenttä, Hyvinkää,jne.
Selkeästi vaikein on Keimolan Saras valkoisilta. Samalla myös suomen ainoa kenttä jota pelataan talvigriineille elokuussa!! No, vantaalla asiat ovat aina enemmän tai vähemmän huonosti.
Ei voi olla totta! Onko Keimolassa jo talvi!!!!! :))
Keimolan talvigreenit elokuussa lienee Suomen ennätys! Kyllä siinä on kenttämestarilla selittämistä, jos ei ole jo uusi palkattu.
Juu juu, uusi kenttä mutta, en ole koskaan kuullut edes minkään uuden kentän kohdalla.
NimetönTää on helppo kysymys.
Olen pelannut kahdella kentällä, joista se vaikeampi oli RuuhikoskiGolf Seinäjoen kupeessa Nurmossa ja vähemmän vaikea on sitten kotikenttä Eerikkala Tervossa.
Ruuhikoskella yksi kierros, ja Eerikkalassa 3×9 reikää on pelihistoriani
Tuloksista ei sitten mitään puhetta…Keinolan nettisivuilla ei ainakaan ole talvigriineistä mitään mainintaa, ovat kyllä vaihtaneet Kirkan ajanvaraukselle ja jakaneet Saraksen kahdeksi ysiksi ränneillä. Idioottimainen ratkaisu, jos minulta kysytään.
Aika outoa on, jos griinit pitää sulkea näin lämpimän kesän aikana.
Alkuperäiseen kysymykseen: Saras bäkäriltä on erittäin haasteellinen ja sieltä helposta päästä ovat Vihti (erityisesti), Kotojärvi ja Ringside. Rinkussa ja Vihdissä saa räiskiä melkein minne vain ja aina on pallo pelissä. Kotojärvellä on sentään muutama hankalakin väylä.
Vaikein: Lappajärvi
Helpoin: Kotojärvi
Kaunein: Laukaan Peurunka golf
Kokkolassa putti aina kulkee ja tulosta tulee, kun griinit on niin hyvässä kunnossa.
Keimolan Saraksella reiät 8,9,12 ja 13 ovat talvigriineillä! Jessus sentään. Toissakeväinen ’vastarintaliike’ ei sittenkään tainnut olla väärässä, kun kritisoivat kentän rakentamista ja griinejä. Näin osakkeenomistajana ei paljon naurata…
Slopeen suhteutettuna scoren kannalta ehdottomasti helpoin kenttä on Aulanko, jonka kaikki parneloset ysiä lukuunottamatta ovat alimittaisia ja slope-tasoitusta tulee silti käsittämättömän paljon. Helppoa pelaaminen on myös Harjattulassa, jossa väljyyttä ja tilaa riittää kaikkiin suuntiin eivätkä raffitkaan ole pahoja.
Mulle vaikeita kenttiä ovat olleet Ruukki ja Lakisto.
Vaikeimpana itse pelaamanani pidän Yyterin kenttää – kapeeta on ja metsäistä, jostain syystä (?) mun pitkät mutta leveät avaukset ei oikein oo sopinut tonne….
Helpoimpia kenttiä on sitten tietenkin kotikentät kun tietää aina tarkkaan, mihin on varaa ja missä on tilaa! ;o)
’Vastaa nyt ensin pidätkö kotiseurasi kenttää helppona vai vaikeana. Voisi jopa kentän mimetä.’
Ja kenttä on Kerimäen Kerigolf. En oikein voi sanoa sitä helpoksi tai vaikeaksi muihin kenttiin verrattuna, koska muilla en ole pelannut, mutta kyllä se aika vaikealta tuntuu. Jotkut pelikaverit ovatkin sanoneet, että kun täällä osaat pelata, niin osaat kaikkialla.
Kiitos vastauksesta, täytyy toivoa että tilaisuus pelata vaativa kenttänne olisi mahdollista joskus. Pyynnölläni hain vain vertailukohtia omiin ajatuksiin ja vaatimattomiin kokemuksiini, makuasioitahan nämä ovat ja liittyvät tottakai pelitaitoihin.
Kerimäen kenttä on jo siitäkin syystä vaikea, että heinäkuussa rundi kestää yleensä vähintään viisi ja puoli tuntia
(kokemusta on!)On se kenttä vaikeahko muutenkin.
Sitä se teettää kun pallo lyödään metsään ja sitten lyödään varapallokin metsään ja etsitään sitten molempia siellä porukalla. Tukoksia syntyy.
Itselleni aika ei ole ongelma, kunhan vaan saa pelata ja nauttia raittiista ilmasta.
Helpoin: Golf-Porrassalmi Mikkelissä tai Kotojärvi. Vaikea tehdä eroa..
Vaikein: Nordcenterin Fream. (mutta kyllä sielläkin pärjää tarkoilla lyönneillä!)
Minusta kotkan kenttä on yksi vaikeimmista. Kunto aina loistava ja kaikkea. Kotkaa ei varmaan arvosteta koska ekalla kerralla palloja hukkuu vesiin. Muuten loistava kenttä,kokemisen arvoinen.
Slopeen suhteutettuna Wiurila takaa on ’helpoin’, tosin jos ne griinit ois joskus nopeet niin kaikkea muuta.
Vaativia:
Paltamo takaa – keskikesän rulleilla ei niin paha.
Kerimäki.
Kytäjä (vanha) takaa nopeilla griineillä.
Piilopaha: Tali, vahvistus (tuupparien ja pelimiesten) kisatuloksista. Helppo pelata, vaikea hyvin.
HCP 10:llä pelaava pelaaja saa eniten slopea keltaisilta pampuloilta
Aulangon Golfklubi 12
Hyvinkään Golf 12
Muuramen Golfseura 12
Etelä-Pohjanmaan Golf 12
Katinkulta Golf 12
Meri-Lapin Golfklubi 12
Kymen Golf 13
Nordcenter Golf & CC (Fream) 13
Kytäjä Golf (South East) 14
Kerigolf 14
PS. Wiurila ja Pickalan Seaside on yhtä vaikeita Slope järjestelmän mukaan
-
JulkaisijaArtikkelit
-
Tää on helppo kysymys.
Olen pelannut kahdella kentällä, joista se vaikeampi oli RuuhikoskiGolf Seinäjoen kupeessa Nurmossa ja vähemmän vaikea on sitten kotikenttä Eerikkala Tervossa.
Ruuhikoskella yksi kierros, ja Eerikkalassa 3×9 reikää on pelihistoriani
Tuloksista ei sitten mitään puhetta…Kerimäen kenttä on jo siitäkin syystä vaikea, että heinäkuussa rundi kestää yleensä vähintään viisi ja puoli tuntia
(kokemusta on!)