Aihe: Suomen Tasoitussysteemi - Golfpiste.com

19.11.–26.11. - Live Scoring - Seuraa suomalaisten menestystä

[4][2]
KilpailuaSuomalaista

Suomen Tasoitussysteemi

Etusivu Foorumit Säännöt Suomen Tasoitussysteemi

Esillä 25 viestiä, 151 - 175 (kaikkiaan 185)
  • Julkaisija
    Artikkelit
  • Voisitko hieman tarkentaa, kun tyhmä ei ymmärrä.
    Tasoitushan muuttuu jokaisen pelatun kierroksen jälkeen, joten jos jokaisella rundilla pojat ovat päätyneet tasatulokseen korjatulla tasoituksella, niin kisahan on ollut tasainen.

    Kymmenen tuloksen vaikutus niiden viiden kaverin tarkkoihin tasoituksiin on erilainen riippuen tasoituksesta. Minun laskujeni mukaan suurin pudotus on 5 lyöntiä ja vähäisin 0,4 lyöntiä. Kuten on sanottu, minähän en tätä systeemiä tunne enkä ymmärrä, joten toivottavasti nämä systeemin paremmin tuntevat tarkistavat laskelmani.

    tervolalainen kirjoitti: (4.4.2006 15:46:26)
    ’Viisi kaverrusta, Aku(34), Tupu(24), Hupu(16), Lupu(9) ja Roope(2) (Sulkeissa lomareissun alun tarkat tasoitukset) pelasivat lomareissulla kymmenen kierrosta golfia. Kyseessä oli esivalmistelu perheen mestaruuskilpailua varten ja oli sovittu, että nämä kierrokset kirjattaisiin tasoitusta varten. Lomakierrosten perusteella oli selvä, että perheen mestaruuskilpa tulisi olemaan tasainen, jokainen sai täsmälleen samat pistebogi tulokset näillä kymmenellä kierroksella (32, 33, 34, 35, 36, 36, 37, 38, 39 ja 40). Kun tasoitukset oli päivitetty, yksimielisyys kilpailun tasaisuudesta hävisi.’

    Jos lomalla olisikin pelattu vain 9 kierrosta ja se viimeinen olisi ollut se mestaruuskilpailukierros, kaikki olisivat pelanneet 40 bogipistettä. Kyllä sitä voi aika tasaisena pitää, ja kovatasoisenakin.

    Selostahan ihan numeroina, miten kuvittelet kaverusten tulosten muuttuneen noiden kierrosten seurauksena ’Suomen’ tasoitusysteemin mukaan?

    Minkä takia mielestäsi yksimielisyys kilpailun tasaisuudesta olisi hävinnyt?

    Kyseessä oli kymmenen kierrosta ennen sitä suurta perheen mestaruuspeliä. EGAn systeemin mukaan yksi lyönti alle parin, mikä on useimmiten sama kuin pistebogitulos yhden pisteen puskurivyöhykkeen yläpuolella, alentaa tasoituksia seuraavasti:
    Roope 0,1 lyöntiä, Lupu 0,2 lyöntiä, Hupu 0,3 Lyöntiä, Tupu 0,4 lyöntiä ja Aku 0,5 lyöntiä. Kaksi pistettä puskurin yläpuolella tai kaksi kierrosta samoin tuloksin kaksinkertaistaa vaikutukset.

    Kovin on epäreilua laittaa tällainen pähkinä tänne. Saattaa saada jotkut tuhlaamaan aikaansa 😉 Mutta koska ryhdyin toimeen niin tässä vastaukseni lopullisista tasoituksista.

    30,5; 21,2; 12,2; 7,6; 1,3

    Niin ne todelliset pistebogeytulokset alkavat poiketa tasapelistä vasta kahdella viimeisellä kierroksella. (Kun siis händärit on korjattu joka kierroksen jälkeen)

    Juu kyllä – laskelmani sisältää oletuksia 😉

    Ja nyt kone kiinni ja kotiin.

    Ottaen huomioon koko tapauksen hypoteettisen luonteen, alkuper’isess;kin oli omat olettamuksensa. Kiitos vaivannöstä.

    Ottaen huomioon koko tapauksen hypoteettisen luonteen, alkuperäisessäkin oli omat olettamuksensa. Kiitos vaivannöstä.

    Itse päädyin vähän erilaisiin tasoituksiin, eli 29, 20, 13.1, 7.2 ja 2. Roope kun pelaa ykkösryhmässä niin vain viralliset kilpailut huomioidaan.
    Onkohan jollain vielä lisää erilaisia lopullisia tasoituksia?

    tervolalainen kirjoitti: (4.4.2006 16:50:33)
    Kyseessä oli kymmenen kierrosta ennen sitä suurta perheen mestaruuspeliä. EGAn systeemin mukaan yksi lyönti alle parin, mikä on useimmiten sama kuin pistebogitulos yhden pisteen puskurivyöhykkeen yläpuolella, alentaa tasoituksia seuraavasti:
    Roope 0,1 lyöntiä, Lupu 0,2 lyöntiä, Hupu 0,3 Lyöntiä, Tupu 0,4 lyöntiä ja Aku 0,5 lyöntiä. Kaksi pistettä puskurin yläpuolella tai kaksi kierrosta samoin tuloksin kaksinkertaistaa vaikutukset.

    En nyt vieläkään ymmärrä, mikä ongelma tässä on. Jos teoria-Aku pelaa noin 30 lyönnin tasoituksella lyhyen ajan sisällä viisi kierrosta peräkkäin tasoitukseensa tai paremmin, vaikka hänen tasoituksensa laskee kolme lyöntiä, ja kymmenes kierros (uudella tasoituksella) on vielä neljä alle eli seitsemän alle vanhan tasoituksen, voidaan mieluummin kysyä, putoaako tasoitus liian hitaasti kuin liian nopeasti.

    Eikö saman logiikan pitäisi päteä myös Roopeen?

    Harjoituksen tarkoitus kiinnittää huomiota siihen miten tasoitus lasketaan mekaanisesti ja eroihin joita on tulosten vaikutuksessa tasoituksiin. Jos mielipiteitä haluaa vaihtaa, aiheena voisi ehkä olla näiden erojen mieleen tuoma logiikka. (Pirskatti, kun pitää jättää Roope pois vertailusta). Loogisesti erilaiset kertoimet näyttävät sanovan, että koska Akulle kolmikymmppisin tasoituksinsa on aika lailla epätodennäköistä, että hän toistaisi ahyvän tuloksensa, me alennamme hänen tasoitustaan paljon. Toisaalta Lupu, joka paljon todennäköisemmin toistaa hyvän suorituksen, saa pienemmän muutoksen. Lupun luokasta asiaa katsoen se ei näytä ihan reilulta.

    Nimetön

    Tuli vain mieleen, että onkohan tällä eräällä kirjoittajalla aivan kaikki kotona. Ensin kirjoitellaan aivan älyttömiä yksipuolisia juttuja Suomen (EGA:n) tasoitusjärjestelmästä. Ja sitten kun saman asian jankkaaminen ei enää jaksa ketään kiinnostaa niin nostetaan asia jälleen itse esiin heittämällä pöytään joku lapsellinen Aku Ankka provo ?

    Taitaa olla kyseessä aivan oma versio USA tyylisestä analyyttisestä ja rakentavasta ’avoimien kysymysten’ käsittelystä … toivotaan nyt kuitenkin että itse USGA:n systeemi on hieman paremmalla pohjalla 😉

    KL

    Koska Statisti ja Turzi saivat noinkin paljon toisistaan poikkeavat tasoitukset Ankoille, ei taida Suomen tasoitusjärjestelmä olla kovin hyvin hallussa edes rapakon tällä puolella….

    KL kirjoitti: (4.4.2006 19:30:38)
    Koska Statisti ja Turzi saivat noinkin paljon toisistaan poikkeavat tasoitukset Ankoille, ei taida Suomen tasoitusjärjestelmä olla kovin hyvin hallussa edes rapakon tällä puolella….

    Kyllä myös tällä puolella rapakkoa on laskutaidottomia 🙂 Omat laskelmat antavat täsmälleen samat tasoitukset kuin Turzin laskelmat. Ei noiden laskeminen miltään rakettitieteeltä tuntunut.

    Jos otetaan nyt vielä käsittelyyn nämä uudet tasoitukset ja vertaillaan niiden tippumista prosenttuaalisesti, niin ne näyttävätkin tippuneen lähes samalla määrällä, eli 15-20% (lukuunottamatta tätä tasoitusryhmän 1 jäsentä jonka tasuria siis tarkkaillaan vain virallisilla kisakierroksilla).

    ’…rapakon tällä puolella….’
    Mikähän rapakko se on Keravan ja Vantaan välillä…

    Mielestäni Turzi on oikeassa tässä Aku Ankka kisassa,eli 29,0 20,0 13,1 7,2 2,0. Tämähän on siinä mielessä helppo,kun kellään ei vaihdu tasoitusryhmä.Tämä kisa on kisailtu varmaankin 1990 luvulla,jolloin ei käytetty vielä Slope-järjestelmää.

    Esimerkkisi pelaajat eivät pelanneet tasoonsa nähden yhtä hyviä kierroksia, vaan huonompi pelasi suhteessa huomattavasti paremmin; suurimman tasoituksen omaava ei pelannut yhtään nostokorttia, parhaalle niitä sattui esimerkkiisi kolme. Jos pelkät pudottavat kortit olisi laskettu, paras tasoitus olisi pudonnut 0,7 lyöntiä. Parempi pelaaja ei myöskään pelannut parhaalla kierroksellaan (alkutasoitukseensa nähden) seitsemän alle, vaan ’vain’ neljä alle.

    Vertailtaessa tasoituksen muutoksia 30 tietämissä ja lähellä scratchia, muutosten numeeriset itseisarvot eivät ole vertailukelpoisia, koska tasoituksen pudotessa taitovaatimus nousee nopeammin kuin tasoitus putoaa. Pudottaakseen tasoitustaan yhdellä 30 tasoituksesta tarvitsee pelata vain kerran kaksi alle eli 38 pb, kakkosen tasoituksella saman joutuu tekemään viisi kertaa peräkkäin ilman väliin sattuvia nostokortteja, tai sitten pelaamaan tuloksen 64 brutto (todennäköisyys 1:20.000 tasoituksilla 0-5). Vastaavaan numeeriseen muutokseen tarvittavat suoritukset eivät siis ole vertailtavissa, vaan hyvältä vaaditaan selvästi enemmän.

    (Ennen kuin joku alkaa selittää, että ammattilaiskisoissa pelataan useita kertoja vuodessa 64, kannattaa muistaa, että ammattilaiset EIVÄT ole tasoitusmääräysten tarkoittamia SCR-pelaajia, vaan heidän tasoituksensa olisivat parhaimmillaan +5 luokkaa, Tiger Woodsille on joskus laskettu peräti +8. Tasoitusmääräysten tarkoittama SCR-pelaaja lyö avauksia 250 jaardin / 225 mertin keskiarvolla, naisten tourilla se riittää tilastoissa jonnekin sijoille 60, miesten toureilla ei pääse edes tilastoihin.

    Klubikisoissa, joissa on mukana yksi scr-pelaaja ja kymmeniä klubituuppareita, joku klubituuppari yleensä voittaa pb-kisan. Tästä huonojen ylivoimasta tehdään usein harhapäätelmä, että tasoitusjärjestelmä suosisi huonompia pelaajia. Mikäli lyöntipelissä olisi vastakkain vain yksi ’hyvä’ ja yksi ’huono’ pelaaja ja pelattaisiin useampi kierros, parempi voittaisi selvästi useimmat kierrokset.

    Jos Lupu(9 to 7,2) ja Aku(34 to 29) pelaisivat skins peliä keskenään, Aku ehkä määrittelisi prosentin uudellen saatuaan kolme lyöntiä vähemmän edellisten tasapelien jälkeen.

    Oikeassa olet, Vieraspelaaja. Kysymyshän on siitä kuinka paljon etua annetaan tasoituksen laskennassa matalalla tasoituksella pelaavalle USGAn etu on tällä hetkellä muistaakseni 4%.

    Nimetön

    Jep ! Pitäisi löytää ensi kesänä kisoja, joissa on vain kaksi osallistujaa, niin voisi pärjätä. Siis pelataan PB-kisaa, jossa on 100 osallistujaa joista 50:llä on HCP 20 ja 50:llä HCP 0. Kenttä on PAR 72 ja Slope niin, että toiset saa 20 lyöntiä ja toiset 0 kpl.

    Kisan siis voittaa HCP 20 pelaaja todennäköisyydellä 0,9xxxx (missä ensimmäinen x on iso numero, ehkä 9) ja tulos hyvällä säällä voisi olla 86 brutto. HCP 0 jätkien paras tulos muuten kisassa oli 69 ja kaveri oli ikionnellinen (kunnes seuraavassa kisassa löi 82 lyöntiä). Katsokaa FGT:n ja haastajakiertueen tuloksia jos ette usko.

    Mut periaatteessa tämä systeemi on hyvä kun se suosii vain vähän aikaa pelanneita. Kyllä minäkin palkintoja kahmin muutamana ekana vuonna, viime vuonna vain pisin draivi kisan voitto (ei oo meirää talos enneekää lyhkääsiä lyäty, eikä lyäty nykkää). Kerran olin kyllä toiseksi paras SCR, mutta vain paras palkittiin, nyyh….kaikki on vastaan…paitsi saha, se puoltaa…pääsis edes pelaamaan, mutta ei taida Teijo aueta vielä lauantainakaan.

    Nimetön

    Katselin tuossa aamukahvin lomassa hieman sekä USGA:n ja EGA:n tasoitusjärjestelmien tavoitteita eli mihin niillä järjestöjen omien sanojen mukaan oikein pyritään. Järjestelmät kun ovat perusrakenteeltaan hyvinkin erilaiset.

    Tästä asiasta käyty keskustelu tällä palstalla tuntuu olevan sitä että eräs USGA ’asiantuntija’ yrittää kaikin mahdollisin ääriesimerkein osoittaa että EGA –järjestelmässä olisi jotain vikaa ja etta USGA olisi joku esimerkki mitä pitäisi seurata. Jos USGA:n systeemiä sitten ihmettelee niin tulee kehotus soittaa suoraan jenkkilään, sillä kirjoittaja ei kuulemma ole vastuussa tästä järjestelmästä. Tätä palstaahan tietysti seuraa suuri joukko EGA:n edustajia (tulkkien välityksellä) jotka mielellään ottavat kantaa kaiken maailman vääntäjien väitteisiin. 🙂

    USGA sanoo, että: ’The purpose of the USGA Handicap System is to make the game of golf more enjoyable by enabling players of differing abilities to COMPETE on an equitable basis’.
    …Eli näyttäisi siltä, että heidän tavoitteensa on varsin kilpailuhenkinen. Ehkäpä juuri siksi niin harva golffari Yhdysvalloissa on innostunut käyttämään kyseistä systeemiä ?

    EGA ja Suomen järjestelmän tavoitteena sen sijaan on: ’….to produce FAIR PLAYING handicaps that are adjusted to the relative difficulty of the course being played and to achieve equity and uniformity of handicapping throughout Europe’.

    Lisäksi Suomen golfliitto ilmaisee asian mm. näin…
    Tasoitusjärjestelmän tavoitteet ovat:
    -tehdä mahdollisimman monelle pelaajalle mahdolliseksi saada tasoitus
    -saavuttaa tasapuolinen ja yhtenäinen tasoituskäytäntö koko Euroopassa
    -saada aikaan oikeudenmukaiset tasoitukset, jotka osoittavat pelaajan pelitaitoa sekä mahdollistavat taidoiltaan eritasoisten pelaajien kilpailemisen yhtäläisin perustein
    -estää yhden tai useamman sellaisen huonon reikätuloksen vaikutuksen tasoitukseen, jotka eivät kuvasta pelaajan pelitaitoa
    -EGA:n tarkka tasoitus tulisi kuvastaa pelaajan pelitaitoa eri kenttiä pelattaessa tai pelattaessa samaa kenttää eri tiipaikoilta
    -suhteuttaa EGA:n pelitasoitus kuhunkin pelattavaan kenttään ja sen pelaamisen vaikeuteen Course Ratingin ja Slope Ratingin avulla.
    -saavuttaa ylläpidoltaan mahdollisimman yksinkertainen järjestelmä

    Onko Suomessa käytettävä järjestelmä täydellinen ? … no tietysti se ei ole, niin kuin ei ole USGA –järjestelmäkään. Johtuen hyvin pitkälle siitä, että ei edes ole mahdollista luoda sellaista järjestelmää joka kykenisi joka hetki tarkasti ilmaisemaan golffarin sen hetkiset pelitaidot. Itse en näe sellaiseen olevan mitään tarvettakaan, sillä kuten hyvin tiedämme niin mitään absoluuttista tasoa ei ole edes olemassa vaan peli vaihtelee melkoisesti päivästä toiseen. Lisäksi koko golfin idea on mielestäni aivan muualla kuin hännärien määritteleminen pilkun tarkkuudella. Uskonkin, että molemmat järjestelmät toimivat riittävän hyvin ja täyttävät vallan mainiosti niille asetetut tavoitteet.

    Ja pienenä kommenttina eräälle kirjoittajalle. Jos sokea ei näe taloa niin se ei tarkoita etteikö taloa olisi olemassa. Ja jos hän kyselee asiasta toiselta sokealta niin sekään ei vielä tarkoita etteikö taloa siellä olisi.
    Eli jos oma kapasiteetti ei riitä ymmärtämään jonkin järjestelmän toimivuutta (monista erinomaisista esimerkeistä huolimatta, kuten esim. vieraspelaajan) niin se ei tarkoita sitä etteikö kyseinen järjestelmä toimisi ja sitä pitäisi rynnätä suin päin muuttamaan 😉

    Herbus kirjoitti: (5.4.2006 0:54:25)
    Jep ! Pitäisi löytää ensi kesänä kisoja, joissa on vain kaksi osallistujaa, niin voisi pärjätä. Siis pelataan PB-kisaa, jossa on 100 osallistujaa joista 50:llä on HCP 20 ja 50:llä HCP 0. Kenttä on PAR 72 ja Slope niin, että toiset saa 20 lyöntiä ja toiset 0 kpl.

    Kisan siis voittaa HCP 20 pelaaja todennäköisyydellä 0,9xxxx (missä ensimmäinen x on iso numero, ehkä 9) ja tulos hyvällä säällä voisi olla 86 brutto. HCP 0 jätkien paras tulos muuten kisassa oli 69 ja kaveri oli ikionnellinen (kunnes seuraavassa kisassa löi 82 lyöntiä). Katsokaa FGT:n ja haastajakiertueen tuloksia jos ette usko.

    Mut periaatteessa tämä systeemi on hyvä kun se suosii vain vähän aikaa pelanneita. Kyllä minäkin palkintoja kahmin muutamana ekana vuonna, viime vuonna vain pisin draivi kisan voitto (ei oo meirää talos enneekää lyhkääsiä lyäty, eikä lyäty nykkää). Kerran olin kyllä toiseksi paras SCR, mutta vain paras palkittiin, nyyh….kaikki on vastaan…paitsi saha, se puoltaa…pääsis edes pelaamaan, mutta ei taida Teijo aueta vielä lauantainakaan.

    Ihan hyvä esimerkki muuten, mutta jos FGT:n tai haastajakiertueen kisat pelattaisiin keltaiselta (tai eteen vedetyiltä keltaisilta), tulostaso olisi varmasti paljon parempi..

    Pari kommenttia:
    a) Olen itse kiinnostunut näiden kahden systeemin eroista koska suuri osa perheestäni asuu muutama tuhat kilometriä länteen täältä. Todennäköisesti tulen pelaamaan molemmissa paikoissa. Minua ei kiinnosta kahden tasoituksen ylläpitäminen. Sikäläisen systeemin tunnen kyllin hyvin, mutta tiedon saaminen täkäläisestä on ollut kiven takana.
    b) Sanoit, että kumpikaan systeemeistä ei ole töydellinen. Taas kerran olemme samaa mieltä. Jatkaisin vain sanomalla, että kummassakin on parantamisen varaa. Alueita, joissa parantamiseen on varaa voi kutsua vioiksi tai tilaisuuksi parantaa systeemiä. Ehkä suomenkielen taitoni on ruostunut, mutta monet kommentit tässä keskustelussa ovat viitanneet siihen suuntaan, että sananvalinta on tärkeämpää kuin tavoitteen saavuttaminen. Pienetkin viat, anteeksi parannusmahdollisuudet jäävät huomiotta, jos niiden olemassaololle suljetaan silmät.

    Nimetön

    tervolalainen kirjoitti: (5.4.2006 10:22:47)
    Sikäläisen systeemin tunnen kyllin hyvin, mutta tiedon saaminen täkäläisestä on ollut kiven takana..

    Todella vaikea tajuta tätä väitettä, sillä EGA -järjestelmä on todella yksinkertainen ja siitä on helposti saatavilla edemmän kuin riittävästi tietoa. Tällainen foorumi ei luonnollisesti aina ole paras mahdollinen lähde.

    b) Sanoit, että kumpikaan systeemeistä ei ole töydellinen. Taas kerran olemme samaa mieltä. Jatkaisin vain sanomalla, että kummassakin on parantamisen varaa. Alueita, joissa parantamiseen on varaa voi kutsua vioiksi tai tilaisuuksi parantaa systeemiä. Ehkä suomenkielen taitoni on ruostunut, mutta monet kommentit tässä keskustelussa ovat viitanneet siihen suuntaan, että sananvalinta on tärkeämpää kuin tavoitteen saavuttaminen. Pienetkin viat, anteeksi parannusmahdollisuudet jäävät huomiotta, jos niiden olemassaololle suljetaan silmät.

    En ole ainakaan itse huomannut kiinnittäneeni huomiota sinun suomenkielen taitoihisi, eivätkä kommenttini ole kohdistuneet siihen missään vaiheessa. Kyllä se kritiikki on osoitettu aivan puuhtaasti sinun tapaasi käsitellä tätä asiaa. Sinulla itselläsi tuntuu olevan tarvetta ohittaa kritiikki vetoamalla johonkin kieliongelmiin tai kehoittamalla kirjoittajia soittamaan suoraan USGA:lle. Sen sijaan tällä palstalla pitäisi kyetä vastailemaan esittämiisi ääriesimerkkeihin ja puolustamaan meillä käytössä olevaa järjestelmää. Jos sitten joku idiottimainen esimerkki ei mielestäsi saa riittävän selkeää vastausta täällä niin vika on tietysti siinä ettei EGA:n järjestelmä toimi kunnolla …. haloo ?

    Jos mielestäsi tässä järjestelmässä on jotain sellaisia merkittäviä puutteita jotka korjaamalla EGA:n ja Suomen golfliiton tavoitteet voitaisiin toteuttaa paremmin niin kannattaisi varmaankin kirjoittaa suoraan EGA:han. Voisi tietysti olla hyvä jos samalla hieman vihjaisisi kuinka nämä puutet kannattaisi korjata. 😉

    Sikäläinen, täkäläinen jne… Pidättekö te oikeastaan koko lajista vai onko teistä mukava kikkailla jollain säännöllä, minkä luulette hallitsevanne täydellisesti. Jatkakaa vaan hartaasti täällä netissä, ettehän ole tiellä kentällä kesän aikana väittelemässä turhanpäiväisyyksistä, please.

Esillä 25 viestiä, 151 - 175 (kaikkiaan 185)
Vastaa aiheeseen: Suomen Tasoitussysteemi

Etusivu Foorumit Säännöt Suomen Tasoitussysteemi