-
JulkaisijaArtikkelit
-
Parti kirjoitti: (22.3.2006 10:46:50)
Yritin sanoa että olkoon tasoitus laskettu vaikka millä järjestelmällä ja kuinka pieleen niin se ei itse pelaamiseen kentällä vaikuta mitenkään.
Etelleempäs väitän, että vaikuttaa. Kun olet sutinut mahdolliseen pb tulokseen oikeuttavan hutimäärän, niin pelin nopeuttamisen kannalta on mahdollista ja joskus jopa järkevää tällä bougipisteisiin sidotulla järjestelmällä nostaa se pallo ja painella korvat luimussa avaamaan sikaraivolla sitä seuraavaa väylää.
Ja kyllä sulle todellakin koittaa kylmät kun Rinkussa ens kesänä saat pataan niin jotta helähtää, vaikka puttaankin (mikä muuten on persiistä) ka 0,7 kertaa pär kerni enemmän 🙂 ilon kautta
Kobo kirjoitti: (22.3.2006 11:47:35)
Kun olet sutinut mahdolliseen pb tulokseen oikeuttavan hutimäärän, niin pelin nopeuttamisen kannalta on mahdollista ja joskus jopa järkevää tällä bougipisteisiin sidotulla järjestelmällä nostaa se pallo ja painella korvat luimussa avaamaan sikaraivolla sitä seuraavaa väylää.
Asian vierestä, sitä kuitenkin toivottavasti edes vähäsen sivuten.
Kun koko (lyöntipeli)kierros ei mene pilalle pallon tai kahden tai kolmen tai kuuden hukkaamiseen yhdellä väylällä tääsillä draivaamalla, tällaiset taidottomat tuupparit kuten vaikkapa Mika ottavat paljon turhia riskejä kierroksella.
JOS, kuten pelin henkeen kuuluu, olisi tarkoitus pitää pallo tallessa ja pelissä ja sitä kautta pelata koko kierros eikä esimerkiksi 15 tai 17 reikää mahdollisimman vähillä lyönneillä, aika jonka Mika-tuuppari kulkee metsissä etsimässä palloansa olisi merkittävästi pienempi joka kierroksella kuin mitä se isolla riskillä monia moninaisia bougipisteitä onnistuneilta reii’iltä metsästäen on (hieno virke, eikö. katkesikohan ajatus missään välissä?). Lyöntipeli ja reikäpeli ovat pelimuotoina pistebogia nopeampia.
No koittihan tämäkin IHmeellinen päivä että pääsin Kobon kanssa vääntämään, tätä tilaisuutta en jätä käyttämättä 😉
Nökö minun filosofian mukaan pallo nostetaan siksi että tehdään tilaa niille takanatuleville ja huolehditaan siitä ettei muiden oman ryhmän jäsenten tarvitse alkaa nokosille odotellessa yhden pelurin suoriutumista. Ei siksi että pisteet ovat loppuneet. Voin yksikseni paukuttaa vaikka 20 lyöntiä/väylä, jos se ei hidasta ketään muuta.
Se on totta ettei nostetulla pallolla saa oikeaa lyöntipelitulosta. Jos merkkaan vaikka arvioudun lopputuloksen lyöntimääräksi nostetulta reiältä niin se on samanarvoinen hihavakio kuin se viiva bistebogissa.
Tervetuloa kesällä Rinkkuun ottamaan kuokkaan. Salaisena aseena juuri sinua vastaan olen pidentänyt hieman backswingiäni. Nykyään joudun raipalla lyödessäni käyttämään pehmustetta vasemmassa polvessa, koska nuppi kilahtaa muuten polveen kipeästi bäkärin huipulla. Lisäksi kenttämestari on mun kaveri ja griinit viritetään sinä päivänä tuollaiseen 18 jalan töksmeetteri-arvoon. Liukastele siinä sitten.
Joillakuilla on taito vääntää bäkärissä polvi pois nupin tieltä…
Mika Hekkanen kirjoitti: (22.3.2006 11:53:57)
Kun koko (lyöntipeli)kierros ei mene pilalle pallon tai kahden tai kolmen tai kuuden hukkaamiseen yhdellä väylällä tääsillä draivaamalla, tällaiset taidottomat tuupparit kuten vaikkapa Mika ottavat paljon turhia riskejä kierroksella.Kuvittelllinen Mika, jonka epäilen vahvasti olevan taruolento ja liittyvän enemmänkin Ylen käynnissä olevaan kisaan ei ole mitenkään syyllinen ottamiinsa riskeihin. Syyllisiä hukkaamisiin ovat ne muut ryhmän jäsenet, jotaka eivät tarkasti seuraa tapahtumia ja jättävät kyseisen sankarimme yksin puolisokeana arvailemaan palliensa laskeutumisalueita.
JOS, kuten pelin henkeen kuuluu, olisi tarkoitus pitää pallo tallessa ja pelissä ja sitä kautta pelata koko kierros eikä esimerkiksi 15 tai 17 reikää mahdollisimman vähillä lyönneillä, aika jonka Mika-tuuppari kulkee metsissä etsimässä palloansa olisi merkittävästi pienempi joka kierroksella kuin mitä se isolla riskillä monia moninaisia bougipisteitä onnistuneilta reii’iltä metsästäen on (hieno virke, eikö. katkesikohan ajatus missään välissä?). Lyöntipeli ja reikäpeli ovat pelimuotoina pistebogia nopeampia.
Juu mitään lisä pointseja siittä ei kaiketi saa, notta pelaa yhdellä pallolla kierroksen? Etelleenkään Mikan ei kuulu ajatella riskin vaan onnistumisen ja sitä suunnatonta kateutta mikä kanssapelaajissa, varsinkin naispuolisissa saavutetaan kun se par vemma on kahdella päällä… no sitähän ei kukaan muista jotta tiilltä lähettiin seittemännellä 🙂
Parti kirjoitti: (22.3.2006 11:53:57)
Nökö minun filosofian mukaan pallo nostetaan siksi että tehdään tilaa niille takanatuleville ja huolehditaan siitä ettei muiden oman ryhmän jäsenten tarvitse alkaa nokosille odotellessa yhden pelurin suoriutumista. Ei siksi että pisteet ovat loppuneet.No mutta eipähän me tästä rautakakkosten suurempaa kolinaa vissiinkään saada aikaseksi, kun ollaan niinkus samaa mieltä kuitenkin. Toteamus enemmänkin koski sitä miksi tuo mahdollisuuskin on annettu, eli jotta tyhmempikin niin tajuaisi tehdä 😉
Toisaalta väitän kuitenkin, että sillä hihavakiolla saavutetulla lp tuloksella ei mitään lukuja lp suffelikisoissakaan liiteripoortille kirjoteltaisi, vaan tulos olisi tyly DQ.
Ja mitä se on täysin yhdentekevää millaset parkettikernit siellä Rinkussa näissä pieksäjäisissä on. Puttaaminen lienee etelleen persiistä, mutta huomautuksena tähän kuitenkin mainittakoon, että putteri lienee ainoa maila, jolla lyömällä en ole vielä onnistunut hävittämään yhtäkään palloa. Toisaalta olen kylläkin mm. kuullut tarinaa eräästäkin kaverista joka onnistui hävittämään ensimmäisen pallon ykkösen teeboxiin 🙂 ilon kautta
Kobo kirjoitti: (22.3.2006 13:55:37)
[Toisaalta olen kylläkin mm. kuullut tarinaa eräästäkin kaverista joka onnistui hävittämään ensimmäisen pallon ykkösen teeboxiin 🙂 ilon kautta
Toi on IHan legendaa. Totuushan on, ettei ’kaveri’ ehtiny ees poksiin asti, ku olivat säästelleet viikatteenteriä GreenZonen ykköstiin vieressä. Perskuta.
Numerot lienevät kohtuullisen luotettavia. Rivien välistä on luettavissa tosiasia, joka on ehkä ajattelemisen arvoinen Suomen Golfin vaikuttajille. Numeroiden mukaan vain 20% golfareista ylläpitää USGAn sääntöjen mukaista tasoitusta. Koska tasoituksen hankkiminen maksaa vain parikymmentä dollaria, jokainen, jolla on käyttöä USGAn tasoitukselle voi sellaisen hankkia. Toisin sanoen 80% Yhdysvaltojen golfareista ei ole keksinyt mitään käyttöä viralliselle tasoitukselle.
En usko ihmisten olevan kovin erilaisia näissä kahdessa maassa. Suomessa tasoitus on käytännöllisesti katsoen välttämätön jos joku haluaa pelata golfia. Liekö yli puolella suomalaisista tasoitus vain sen takia, että voivat pelata golfia, vai onko suomalainen systeemi sulkenut ulos yli puolet mahdollisista golfareista. Tuopa voisi olla hyvä väitöskirjan aihe.tervolalainen kirjoitti: (22.3.2006 16:17:16)
Numerot lienevät kohtuullisen luotettavia. Rivien välistä on luettavissa tosiasia, joka on ehkä ajattelemisen arvoinen Suomen Golfin vaikuttajille. Numeroiden mukaan vain 20% golfareista ylläpitää USGAn sääntöjen mukaista tasoitusta. Koska tasoituksen hankkiminen maksaa vain parikymmentä dollaria, jokainen, jolla on käyttöä USGAn tasoitukselle voi sellaisen hankkia. Toisin sanoen 80% Yhdysvaltojen golfareista ei ole keksinyt mitään käyttöä viralliselle tasoitukselle.
En usko ihmisten olevan kovin erilaisia näissä kahdessa maassa. Suomessa tasoitus on käytännöllisesti katsoen välttämätön jos joku haluaa pelata golfia. Liekö yli puolella suomalaisista tasoitus vain sen takia, että voivat pelata golfia, vai onko suomalainen systeemi sulkenut ulos yli puolet mahdollisista golfareista. Tuopa voisi olla hyvä väitöskirjan aihe.Voidaan tietysti ajatella niinkin, että USGA:n jäjestelmä on joko niin huono, että golfarit eivät ole keksineet sille järkevää käyttöä, tai niin monimutkainen, että neljä viidestä ei edes yritä tai heittää kesken.
Toisaalta, Suomessa on saman logiikan mukaan ilmeisesti karkoitettu puolet potentiaalisista autonkuljettajista vaatimalla ajokorttia, onpa se kuulemma otettu joiltain vielä poiskin.
Olen ehdottomasti sitä mieltä, että USGA:n tasoituksen huonoon menekkiin pelaajien keskuudessa ei missään tapauksessa voi olla syynä se, millaiset tyypit siellä päätyvät tasoitustoimikuntien vetäjiksi.Vieraspelaaja,
Tuon voisi katsoa olevan loukkaus, toistahan tuo joskus, kun et ole nimimerkin takana piilossa.Olisi ollut mukava keskustella Suomen tasoitussysteemistä, ties vaikka laiseni pöljäkin olisi oppinut jotakin. Keskustelussa on riepoteltu USGAn systeemiä, minun vähäistä suomen systeemin tuntemustani (jonka olisin ollut ensimmäinen myöntämään), kolmenkymmenen vuoden jälkeen ruosteista suomen kielen taitoani, sekä muutamia muita golfiin liittyviä asioita. Eipä olis kannattanut avata keskustelua.
Jos avaa ’keskustelun’ julistamalla, että teidän systeemi, jota en kyllä tunne, on pohjia myöten mätä ja golfin perusperiaatteiden vastainen ja ainakin huonompi kuin meidän järjestelmä, jonka levittämiselle itselläni on kaupallisia intressejä, saa aikaan juuri sellaisen ’keskustelun’ kuin ansaitsee.
Vieraspelaaja sanoo:
’Jos avaa ’keskustelun’ julistamalla, että teidän systeemi, jota en kyllä tunne, on pohjia myöten mätä ja golfin perusperiaatteiden vastainen ja ainakin huonompi kuin meidän järjestelmä, jonka levittämiselle itselläni on kaupallisia intressejä, saa aikaan juuri sellaisen ’keskustelun’ kuin ansaitsee.’
Pyydän syvästi anteeksi, jos rivien välistä on ollut luettavissa tullut moisia viestejä. Korjaan pari erheellistä huomiota.
a) Koska olen muuttanut takaisin Suomeen ja jopa hankkinut pelioikeudenkin, Suomen tasoitussystemi on yhtä paljon minun systeemini, kuin sinun.
b) En tosiaankaan vielä tunne Suomen tasoitussysteemiä niin hyvin kuin haluaisin. Toivottavasti tilanne muuttuu lähitulevaisuudessa.
c) Suomen tasoitussysteemi on tuskin täydellinen sen kummemmin kuin USGAn systeemi. Jos ajatus pienten parannusmahdollisuuksien kartoittamisesta aiheuttaa ylläkuvatun reaktion, ongelma on paljon suurempi kuin kuvittelin.
d) Jos näiden kahden systeemin vertailun tarkoituksena on paremmuuden määrittey, koko harjoitus kuuluu luokkaan Kumpi ja Kampi jne.
e) On kiva että kerroit noista minun kaupallisista intresseistä USGAn systeemin levittämisessä, Nyt kun kertoisit minulle myös mistä voin noutaa palkkion noista intresseistä.
Välistämme keskustelua kuvaa hyvin LALA maassa käytetty tulkinta sanasta ASUME.Nyt on tainnut käydä niin, että jotkut ovat avanneet simapullot hiukan liian aikaisin. Suosittelen, että Vieraspelaaja sekä tervolalainen molemmat luette koko kirjeketjun läpi vielä kertaalleen ja jos jostain kumman syystä pitää vielä kommentoida tai jutella keskenään tästä asiasta, niin jäätte odottelemaan kesää; varatkaa peliaika ja tehkää sovinto, nauttikaa lajista, ihan vaan itsenne takia.
En tiedä paljoakaan muiden maiden systeemeistä, mutta meillä Suomessa on käsittääkseni varsin helppo ja toimiva systeemi.
Jos haluaa kilpailla tasoituksellisissa kisoissa pitää pelaajalla olla seuran virallinen tasoitus. Samoin joillekin kentille vaaditaan tietyn tasoista osaamista, joka mahdollisesti varmistetaan tasoituskortista. Se miten se tasoitus lopulta muodostuu jää aikalailla jokaisen omalle vastuulle. Pois lukien 1. tasoitusryhmän pelaajat, joilla hcp nousee ja laskee vain kilpailutulosten perusteella.
Vaikka en itse ykkösryhmässä olekaan niin varsin harvoin merkkailen harjoituskierrosteni tuloksia, kotikentällä pelatessa en oikeastaan koskaan. Kyllähän kierroksen tuloksen muistaa muutenkin. Kilpailuissa tietenkin kirjataan kaikki lyönnit. Kun pelaa vuodessa parikymmentä kilpailukierrosta pysy ’virallinen’ tasoitus riittävän hyvin oikeissa lukemissa.
Kentille mahtuu kaikenlaiset pelaajat. On ihan ok. jos haluaa merkata kesän jokaisen lyönnin korttiinsa/arkistoon. Toisaalta on yhtä hyvä vaikka ei merkkaisi koskaan tuloksiaan yhdeltäkään reiältä. Periaatteessa seurat yleensä vaativat muutaman tasoituskierroksen pelaamista vuosittain, mutta käytännössä siitä harvemmin pidetään kiinni.
Näin on hyvä – jokainen vastatkoon itse siitä että pelaa oikealla tasoituksella. Eikä meillä tarvita tämän ihmeellisempiä tasoitussysteemeitä.
Peluriko,
Kiitos hyvästä ohjeesta, ensimmäistä osaa seurasin eilen illalla, toinen osa, It takes 2 to tango.Kun keskustelu meinaa uhkaavasti sammua niin tökkäisen vielä muurahaiskekoon.
VÄITE: Tasoitusjärjestelmä on turha ja siitä pitäisi luopua.
PERUSTELU JA EHDOTUS UUDESTA TOIMINTATAVASTA: Tasoitusta tarvitaan tällä hetkellä kahteen hyvin erilaiseen tarkoitukseen
1) Tasoituksellisten kilpailujen tulosten laskemiseen
2) Taitotason osoittamiseen niin, että pelaaja voidaan laskea turvallisin mielin kentälle.Kolmaskin käyttötapa on: kvantifiointiin leuhkittaessa. Tämän jätän tässä tarkastelun ulkopuolelle.
Kilpailutoimintaan ehdotan seuraavia käytäntöjä:
1) Kilpailumuodot ovat tasoitukseton lyöntipeli ja kevennetty tasoitukseton lyöntipeli. Kevennetyssä lyöntipelissä lasketaan tulokset kaikille samalla tavalla ja reikäkohtainen tulos on pienempi luvuista: lyöntipelitulos/par+N. Luvusta N alempana lisää.
2) Kilpailut järjestetään luokkin, joita voisi olla 6. Kunkin luokan sisällä siis pelataan kohdan 1 pelimuotoja siten, että (esimerkiksi) luokissa 1-2 aina vain lyöntipeliä, 3: N=4; 4: N=5; 5&6: N=6. Ideana keventämisessä siis, että peli olisi aina lyöntipelin kaltaista, mutta reiän mennessä ihan hirveäksi tössimiseksi voi pallon laittaa ajan säästön vuoksi taskuun.
3) Kilpailuissa sijoittumisen mukaan jaetaan sijalukupisteitä, joiden mukaan päätetään luokkamuutoksista (esim kun voittaa yli 10 osanotttajan kilpailun luokassa L siirtyy heti luokkaan L-1); kun tulee kolme parhaaseen 25% sijoittumista luokassa L, siirtyy luokkaan L-1; jne).Kaiken maailman firmapippaloissa voidaan tietysti laskea pisteitä ihan miten halutaan.
Pelitason osoittamisen suhteen meneteltäisiin näin:
1) Omalla kentällä saa pelata henkilökohtaisesti myönnetyn luvan (aka green card) perusteella.
2) Vieraspelaajille kenttä asettaa luokkavaatimuksen ’pelaajan pitää olla vähintään luokassa L’. Tällä on kaksi tulkintaa:
2a: pelaajalla on luokan L ’lisenssi’
2b: luokan L-2 lisenssin omaava pelaaja ottaa ko pelaajan vastuulleen ko peliryhmässä (jos joku ei halua kilpailuissa käydä)LOPPUSELVITYS: Tasoitusjärjestelmää perustellaan usein sillä, että hyvin eritasoiset pelaajat voivat kilpailla keskenään. Tämä päteekin henkilö henkilöä vastaan pelattaessa, mutta ei kilpailussa jossa on paljon osanottajia. Jos järjestäisin tasoituksellisen kilpailun, jossa olisi 1000 scratchin pelaajaa ja 1000 tasoituksen 36 pelaajaa, kilpailun voittaisi joku tasoituksen 36 pelaajista todennäköisyydellä 1 (aivan samoin kuin kilpailun huonoin olisi todennäköisyydellä 1 joku hcp36 pelaaja). Tämä johtuu siitä, että hcp 36:n pelaajan tulosjakautuma on paljon leveämpi kuin scratchin pelaajan. Vaikka siis kaikilla tuossa kilpailussa olisi ’tasoitus kohdallaan’ (eli jos otan yhden scratchin ja yhden hcp36 pelaajan niin heidän KESKINÄINEN voittotodennäköisyys on 50/50) niin kilpailun jälkeen PARHAAN hcp36 pelaajan nettotulos on paljon parempi kuin PARHAAN scratchin pelaajan. Siispä kaikissa kilpailuissa on todennäköistä että kilpailun voittaja pelaa keskimääräistä händäriä korkammalla händärillä. Tämä siis vaikka mitään händärihuijaamista ei esiintyisi, jopa sinäkin tapuksessa, että olettaisimme pelitaitojen kehittymisen nopeuden olevan hcp:stä riippumatton. Korkeahändärillisillä yksinkertaisesti on enemmän tulosvaihtelua JA JOLLAKIN PIRULAISELLA NIISTÄ KÄY SIINÄKIN KILPAILUSSA SÄKÄ. Näin siis sitä varmemmin, mitä enemmän osanottajia kisassa.
Mielestäni näillä järjestelyillä händärihuijamainen suuntaan tai toiseen olisi eliminoitu ja luokkahuijaamiseen ei olisi konsteja yhtä kertaa per luokkataso enempää.
VIHONVIIMEINEN LOPPUKANEETTI..: saahan sitä silti händäriä pitää systeemin tahi toisen mukaan ainakin egopullistelua varten.
..ENNEN AIVAN VIIMEISTÄ: En tietenkään kuvittele, että tällainen muutos Suomesta liikkeelle lähtisi – kunhan lämpimikseni.. On vaan ihmetyttänyt, että miten niitä muita lajeja joissa ei ole tasoitusta kilpaillaan..
😉
Kun luin tuota Pappa Tykin ehdotusta, huomasin joitakin yhteneväisyyksiä itse parisen vuotta sitten kirjoittamaani ehdotukseen. Mutta mitenhän ihmeessä niihin vanhoihin juttuihin pääsee nykyään käsiksi? Voiko joku viisaampi neuvoa? Laiskana ja ’kiireisenä’ miehenä en viitsi ja ’ehdi’ kirjoittaa koko juttua uudestaan.
Yksi kommentti tähän keskusteluun USA ja Suomen systeemistä ottamatta mitenkään kantaa laskentatapojen eroihin. Tärkein ero on mielestäni juuri se, että Suomessa tasoitusjärjestelmään osallistuminen on pakollista. USAssa se ei ole pakollista, vaan siihen osallistuvat ne, jotka haluavat, kuka mistäkin syystä, kai. Näin se pitäisi mielestäni olla Suomessakin. Laskentajärjestelmä voi sitten olla ihan mikä vaan minun puolestani.NimetönTäytyy myöntää, että kyllä tervolalaisen jutut saivat minussa aikaiseksi paljolti samanlaisia ajatuksia kuin mitä Vieraspelaajalla. Ei tarvitse kuin lukea aloitusviesti niin näkee millä mielellä kirjoittamiseen on ryhdytty. Ja kun lukee myöhemmin esitettyjä perusteluja niin ei se alkuperäinen käsitys ainakaan itselläni ole miksikään muuttunut.
Jos väittää, että on ryhtynyt kirjoitteluun positiivisessa hengessä ja halusta avata rakentavaa keskustelua kyseisestä aiheesta niin kannattaisi myös sovittaa väitteensä ja perustelunsa sellaiseen muotoon. 😉
Pappa Tykki & Old John Joseph,
Tilastollisia havaintoja vain, lyöntipelikilpailussa, jossa pelaajien tasoitukset ovat 2 ja 36 välillä, suuremmilla tasoituksella pelaavat sijoittuvat ensimmäiselle sijalle useammin kuin alhaisella tasoituksella pelaavat. Jos kilpailussa annetaan palkintoja viidelle parhaalle, alhaisilla tasoituksilla pelaavat voittavat enemmän palkintoja.
Kolme + vuotisen senioriklubin viikkokilpailujen tulosten epätieteelliseen seurantaan perustuen syy näyttää olevan isoilla tasoituksilla pelaavien tulosten laajempi vaihtelu ja toisaalta alhaisilla tasoituksilla pelaavien tasaisuus. Poikkeuksi tulee, kun joku päättää muuttaa harjoitustapojaan ja pelin paranemonen on nopeampaa kuin tasoituksen muutos.
Minun taitaa olla paras jättää muu keskustelu oluttuopinääreen.Nyt on kyllä pakko myöntää, että aika erikoisesti on alkuperäistä viestiä tulkittu. Siinähän on vain vertailtu erilaisia tasoitusjärjestelmiä ja annettu muutosehdotuksia. Mistä moinen aggressiivisuus? Tervetuloa Suomeen Tervolalainen, kyllä sieltä kentältä löytyy ihan normaalejakin pelaajia, jotka nauttivat pelistä, oli järjestelmä mikä tahansa. Tämä nyt vain on tätä suomalaisten mielenlaatua, jossa ruotsalaisen kysyessä perhehotellialueella voisiko hän päästä ohitse ja istumaan omalle tuolilleen katsomaan lastensa kanssa lapsille suunnattua esitystä, suomalainen nousee ylös ja alkaa uhoamaan… Tapahtui pari viikkoa sitten Kanarialla…
Miksi te yritätte ’pelata’ tasoitustanne mahdollisismman alas tavalla tai toisella, sitten valitatte ettette pärjää kilpailuissa. Korjausta haette syyttämällä sääntöjä. Eikö teidän kannattaisi lopettaa kilpaileminen ja nauttia jalosta lajista harrastajana. Jokainen kierroshan on sinällään kilpailu itseään vastaan. Vai onko se vika siinä kun ei saa kierroksen jälkeen palkinnoksi pussillista tii-tikkuja? Hei, taitaa olla itsetutkiskelun paikka, itsellänikin 😉
Taitavat nuo aloittelijat, jotka haluavat pelata takatiiltä isojen poikien kanssa olla ainoat jotka haluavat alentaa tasoitustaan. Loput meistä yrittävät parantaa peliään pärjätäkseen kilpailussa itseään vastaan. Ikävä kyllä se pirskatin tasoitus laskee jos tuo harjoittelu auttaa. Pitäsköhän siirtyä keilaamaan.
Komppaan tässä paria vanhempaa tieteenharjoittajaa alempana ketjussa.
Alkuperäinen virhe oli se, kun joku teoreetikko sai päähänsä että kaikkien maailman golfareiden taitotasoa pitäisi voida kuvata absoluuttisena numeerisena arvona. ja mikä vielä hauskempaa: kolmella merkitsevällä numerolla!!
Kuka oikeasti uskoo että jollain laskentakaavalla voidaan erotella että tasoituksella 16,3 pelaava on 0,1 lyöntiä parempi kuin 16,4 pelaava?Ja siinä vasta syvälle metsään mennään kun aletaan väittelemään miten tämä kuvitteelinen osaamisen lukuarvo pitäisi laskea.
tervolalainen kirjoitti: (24.3.2006 16:11:20)
Taitavat nuo aloittelijat, jotka haluavat pelata takatiiltä isojen poikien kanssa olla ainoat jotka haluavat alentaa tasoitustaan.Mitä sitte?
Vain havainto, ei muuta.
Viesti 115/118
’Miksi te yritätte ’pelata’ tasoitustanne mahdollisismman alas tavalla tai toisella, sitten valitatte ettette pärjää kilpailuissa. Korjausta haette syyttämällä sääntöjä. Eikö teidän kannattaisi lopettaa kilpaileminen ja nauttia jalosta lajista harrastajana. Jokainen kierroshan on sinällään kilpailu itseään vastaan. Vai onko se vika siinä kun ei saa kierroksen jälkeen palkinnoksi pussillista tii-tikkuja? Hei, taitaa olla itsetutkiskelun paikka, itsellänikin ;)’ (peluriko? 24.3.2006 15:53:34)Vastaus 116/118
’Taitavat nuo aloittelijat, jotka haluavat pelata takatiiltä isojen poikien kanssa olla ainoat jotka haluavat alentaa tasoitustaan. Loput meistä yrittävät parantaa peliään pärjätäkseen kilpailussa itseään vastaan. Ikävä kyllä se pirskatin tasoitus laskee jos tuo harjoittelu auttaa. Pitäsköhän siirtyä keilaamaan.’ (tervolalainen 24.3.2006 16:11:20 -
JulkaisijaArtikkelit