-
JulkaisijaArtikkelit
-
Nimetön
ritari kirjoitti: (17.3.2006 11:02:52)
Jos mennään vaihteeksi itse asiaan, kukaan ei kuitenkaan kertonut miten vältetään ettei kolme-neljä tasoltaan 54:n kuokkijaa sattuisi samaan ryhmään ja seisauttaisi kenttää totaalisesti?Olen pelannut melkoisen paljon kentillä (USA), joilla ei ole ollut minkäänlaisia minimi tasoitusvaatimuksia. Havaintona voi hyvin todeta, että ei siellä ollut yhtään sen enempää ongelmia hitaan pelaamisen kanssa kuin täällä Suomen kentilläkään.
Ja sitten yleisenä kommenttina tästä tasoitusten laskennasta. Eiköhän tässä tehdä tikusta asiaa eli jos jollekin ihan oikeasti aiheuttaa suurta huolta se, että hännäri ei ole itsellä / kaverilla aivan kohdallaan niin saattaa olla korkea aika katsella jotain toista lajia 😉
Rifle kirjoitti: (17.3.2006 12:08:52)
Olen pelannut melkoisen paljon kentillä (USA), joilla ei ole ollut minkäänlaisia minimi tasoitusvaatimuksia. Havaintona voi hyvin todeta, että ei siellä ollut yhtään sen enempää ongelmia hitaan pelaamisen kanssa kuin täällä Suomen kentilläkään.
Ja sitten yleisenä kommenttina tästä tasoitusten laskennasta. Eiköhän tässä tehdä tikusta asiaa eli jos jollekin ihan oikeasti aiheuttaa suurta huolta se, että hännäri ei ole itsellä / kaverilla aivan kohdallaan niin saattaa olla korkea aika katsella jotain toista lajia 😉
Tasoituksen laskentatavasta keskusteleminen voi tuntua tikusta asian tekemiseltä, jos ei ole asiasta kiinnostunut. Mitä taas oman tasoituksen kohdallaan olemiseen tulee, taitaa olla niin että se yhtälön toinen puoli, oma pelitaito, on sen epäkohtaisuuden aihe. Harjoittelu auttaa siihen.
Hitaasta pelaamisesta on puhuttu Suomessa aika paljon ja jopa liiton taholta asiasta on ohjeistettu. Vähän yleistäen voisi väittää, että eniten hidasta kentän kiertoo sattuu kokemattomien kohdalle (ei rutinneja) ja vähän kärjistäen skiniä tai muuta peliä sahaavat singelikollit.
Hidas pelaaminen ei korreloi millään tavalla händärin kanssa.tervolalainen kirjoitti: (17.3.2006 11:23:49)
Peliä hidastavat hitaat golfarit.Sama juttu Suomessa. Nopeat pelaajat pelaavat joutuisasti. Sitten ovat nämä keskivertoklubituupparit jotka pelaavat keskimääräistä nopeammin kuin hitaat mutta jäävät nopeista jälkeen. Ja Ruotsin puolella sama juttu.
Nimetöntervolalainen kirjoitti: (17.3.2006 12:27:31)
Tasoituksen laskentatavasta keskusteleminen voi tuntua tikusta asian tekemiseltä, jos ei ole asiasta kiinnostunut. Mitä taas oman tasoituksen kohdallaan olemiseen tulee, taitaa olla niin että se yhtälön toinen puoli, oma pelitaito, on sen epäkohtaisuuden aihe. Harjoittelu auttaa siihen.
Golf on peli jossa kaikilla palaajilla (hyvillä ja huonoilla) pelaamisen taso vaihtelee melkoisesti monesta eri syystä. Mielestäni nykyinen järjestelmä antaakin aivan riittävän hyvän kuvan siitä millä tasolla jokin henkilö golfia pelaa. En näe mitään tarvetta johonkin tarkempaan tai ’totuudenmukaisempaan’ järjestelmään.
Itselle tyydytystä tuo lähinnä hyvin sujuva peli huolimatta siitä menikö kierros yli tai alle oman hännärin. En olekaan koskaan ymmärtänyt tätä (niin monen harrastamaa) fanaattista hännärien kyttäämistä. Tuntuu näet siltä, että jos suuri(n) huolenaihe on oma tai kaverin hännäri niin saattaisi olla parempi harrastaa jotain toista lajia missä sellaisia ongelmia ei ole.
En lähde väittämään, ettäkö hännäri olisi aivan yksi lysti sillä kyllä se antaa kuvaa siitä kuinka peli on kehittynyt. Kuitenkin sen seuraaminen numeron (tai jopa kymmenysten tarkkuudella) on lähinnä naurettavaa touhua, varsinkin silloin kun ollaan päälle 5-6 luvuissa. Jotenkin on tullut sellainen mielikuva, että hännäristä huolehtivat ja puhuvat eniten pelaajat jolla tämä luku on korkea. Sama pätee myös muuhun selittelemiseen eli mitä korkeampi hännäri niin sitä enemmän selitellään miksi peli kulkee tai ei poikkeuksellisesti juuri sillä hetkellä kulje.
Mutku…vatuttaa nii vietävästi ku joku vie kaiken loorian ja pyyhepaketit lupikisoissa…
nimim. AINA vähintäin 5 pokipistettä kisoissa mut ei yli viittäkymmentä
NimetönJäsen XXL kirjoitti: (17.3.2006 12:53:56)
tervolalainen kirjoitti: (17.3.2006 11:23:49)
Peliä hidastavat hitaat golfarit.Sama juttu Suomessa. Nopeat pelaajat pelaavat joutuisasti. Sitten ovat nämä keskivertoklubituupparit jotka pelaavat keskimääräistä nopeammin kuin hitaat mutta jäävät nopeista jälkeen. Ja Ruotsin puolella sama juttu.
🙂
Jäsen XXL:lle en kyllä ala koskaan vittuilemaan sillä siinä voi käydä kehnosti 😉
Aikani kuluksi laskin tasoitukseni suomalaisen systeemin mukaisesti. Riipuen siitä, mihin neljään tulokseen sen perustaisin, tarkka tasoitus olisi jossakin 7,1 ja 11,1 välillä. USGAn systeemin mukaan se laski 10,3sta 9,9ään.
tervolalainen kirjoitti: (21.3.2006 9:24:54)
Aikani kuluksi laskin tasoitukseni suomalaisen systeemin mukaisesti. Riipuen siitä, mihin neljään tulokseen sen perustaisin, tarkka tasoitus olisi jossakin 7,1 ja 11,1 välillä. USGAn systeemin mukaan se laski 10,3sta 9,9ään.Ehkä ymmärrän viestisi väärin, mutta neljä korttia ei kovin hyvin riitä kuvaamaan tasoitusta sen paremmin suomalaisessa kuin amerikkalaisessakaan tasoitusjärjestelmässä. Otapa ja laske se ’suomalainen’ tasoituksesi käyttäen vaikkapa 40:ä korttia, luultavasti saat vain yhden luvun tulokseksi (jos et saa, olet laskenut väärin).
Henkilökohtaisesti pidän amerikkalaista mallia parempana, mutta sen ongelma on tuo korttien pakkojättäminen. Ja huijari on siinäkin järjestelmässä huijari, sille emme mahda mitään. Toisaalta näiden järjestelmien tasoitukset kuvaavat hieman eri asioita, amerikkalaisessa mallissa tasoitukseen tai sitä paremmin pelaaminen on helpompaa kuin suomalaisessa (= eurooppalainen), koska tasoitus kuvaa pelaajan hyvien tulosten keskiarvoa. Annan esimerkin.
Oletetaanpa että pelaaja pelaa hyvin tasaisesti, muutaman lyönnin sisään kaikki kierroksensa. Sitten yhtenä kauniina päivänä kaikki loksahtaa kohdalleen ja tulos on 6 lyöntiä parempi siihen astista parasta tulosta. Eurooppalaisessa järjestelmässä tasoitus rojahtaa aika mukavasti alaspäin, mutta amerikkalaisessa se ei liiku käytännössä mihinkään, koska yhden kierroksen vaikutus kymmenen kierroksen keskiarvossa on varsin vähäinen. Tässä on näiden järjestelmien ero.
tervolalainen kirjoitti: (21.3.2006 9:24:54)
Riipuen siitä, mihin neljään tulokseen sen perustaisin, tarkka tasoitus olisi jossakin 7,1 ja 11,1 välillä.Siis täh? Mistäs Jari Tervolaisen virallinen totuus tämän tulkinnan tempaisi? Tasoitus lasketaan jokaisen kierroksen jälkeen uudestaan. Ei siihen mitään neljää kierrosta käytetä. Etukäteen päätetään, onko kyseessä tasoitukseen vaikuttava kierros ja meni sitten hyvin (jolloin tasoitus laskee mitä laskee) tai huonosti (tasoitus nousee 0,1) niin se on sitten siinä se uusi tasoitus. Helpoiten tasoitus on kunnossa, kun aina pelaa tasoitukseen vaikuttavan kierroksen… Niin tämähän ei tietenkään onnistu kaikissa tasoitusryhmissä. ilon kautta
tervolalainen kirjoitti: (21.3.2006 9:24:54)
Aikani kuluksi laskin tasoitukseni suomalaisen systeemin mukaisesti. Riipuen siitä, mihin neljään tulokseen sen perustaisin, tarkka tasoitus olisi jossakin 7,1 ja 11,1 välillä. USGAn systeemin mukaan se laski 10,3sta 9,9ään.Laskelmassasi on parikin ajatusvirhettä.
1. Olet ilmeisesti huomioinut kaikki kierrostuloksesi USGA:n järjestelmän mukaisessa laskennassa, mutta Suomen tasoitusta laskiessasi et. USGA-tasoituksessa laskelmasta myös pois jätetyt kierrokset vaikuttavat tasoitukseen, koska ne vaikuttavat siihen, a) montako kierrostulosta otetaan laskelmaan mukaan ja b) mitkä kierrokset ne ovat. Näin ollen vertailukelpoisen tasoituksen laskemiseksi pitäisi siis myös Suomessa käytössä olevan järjestelmän mukaisista kierroksista huomioida kaikki pelatut kierrokset, ei vain neljää parasta tai neljää huonointa, muuten vertaillaan appelsiineja ja päärynöitä.2. Suomen järjestelmän mukaiseen lopputasoitukseen vaikuttaa tietysti myös se, mistä tasoituksesta muutoksia lähdetään laskemaan. Jos alkutasoitus olisi ollut viestissä mainittu 10.3, se olisi neljällä huonollakin kierroksella noussut vain 10.7:ään. Seiskan tasoituksella pelatut nostavat kortit taas voivat olla pudottavia, jos tasoitus olisikin korkeampi.
KL kirjoitti: (21.3.2006 9:51:20)
Annan esimerkin.Oletetaanpa että pelaaja pelaa hyvin tasaisesti, muutaman lyönnin sisään kaikki kierroksensa. Sitten yhtenä kauniina päivänä kaikki loksahtaa kohdalleen ja tulos on 6 lyöntiä parempi siihen astista parasta tulosta. Eurooppalaisessa järjestelmässä tasoitus rojahtaa aika mukavasti alaspäin, mutta amerikkalaisessa se ei liiku käytännössä mihinkään, koska yhden kierroksen vaikutus kymmenen kierroksen keskiarvossa on varsin vähäinen. Tässä on näiden järjestelmien ero.
Toisin sanoen voit hakata myös melkoisen läjän huonoja scoreja eikä sekään vaikuta jenkkisysteemissä tuon taivaallista, jos olet pelannut kohtalaisen määrän kierroksia.
Epäilisin edelleen, että kaksinumeroisilla tasoituksilla pelaavilla klubituuppareilla tasoituksen suurin merkitys on caddielle, joka yrittää koota kentille järkeviä peliryhmiä.
Oletetaanpa että pelaaja pelaa hyvin tasaisesti, muutaman lyönnin sisään kaikki kierroksensa. Sitten yhtenä kauniina päivänä kaikki loksahtaa kohdalleen ja tulos on 6 lyöntiä parempi siihen astista parasta tulosta. Eurooppalaisessa järjestelmässä tasoitus rojahtaa aika mukavasti alaspäin, mutta amerikkalaisessa se ei liiku käytännössä mihinkään, koska yhden kierroksen vaikutus kymmenen kierroksen keskiarvossa on varsin vähäinen. Tässä on näiden järjestelmien ero.
Tasoituksensa alittaminen kuuden lyönnillä ei ole kovin todennäköistä. Jos tasoitus on kohdallaan, todennäköisyys on 1 323:sta vielä tasoituksilla 13-21, 0-5 tasoituksilla 1 noin 800:sta, ei siis ihan jokakesäinen tapahtuma kummassakaan ryhmässä.
Toisaalta, toisessa tasoitusryhmässä tasoitus romahtaisi 1,2 lyönnillä ja vielä kolmannessa tasoitusryhmässäkin vain 1,8:lla, minkä ei pitäisi olla aivan katastrofaalista, jos pelaajan kierrokset muuten kulkevat ’muutaman lyönnin sisään’.
Tämä oli vain esimerkki kuvastamaan tasoitusjärjestelmien merkittävintä eroa.
Sitä paitsi kuka palstan lukijoista pelaa kaikki kierroksensa muutaman lyönnin sisään? Aivan absurdi ajatuskin, en voi moista edes kuvitella…..
Ja mitä todennäköisyyksiin tulee, olen vuonna 1993 pelannut 14 lyöntiä alle tasoitukseni, joka silloin oli noin 27. Aikaisempien ketjujen keskustelujen perustella näitä epätodennäköisiä tuloksia on osunut aika monen palstalaisenkin kohdalle. Todennäköisyydet sopivat mahdollisuuksien punnitsemiseen etukäteen, jälkikäteen niillä ei ole lintuyskään sairastuneen lentävän elikon jätöksenkään arvoa.
Joskus luin Golf-lehdestä, että klubituupparin todennäköisyys tehdä holari on noin 1:15 000. Jos pelaa normaaleja kenttiä, niin pitäisi pelata 3750 kierrosta, jotta holari osuisi kohdalle. Jotenkin vain jotkut ovat tehneet niitä jopa useita, vastoin kaikkia todennäköisyyksiä.
ritari kirjoitti: (21.3.2006 10:33:16)
Toisin sanoen voit hakata myös melkoisen läjän huonoja scoreja eikä sekään vaikuta jenkkisysteemissä tuon taivaallista, jos olet pelannut kohtalaisen määrän kierroksia.
Juuri näin. Koska mukaan otetaan viimeisen 20 kierroksen 10 parasta, niin teoriassa voit vaikka pelata 10 sikahuonoa kierrosta peräkkäin tasoituksen muuttumatta. Meikäläisessä systeemissä tasoitus nousisi 1 tai 2 yksikköä tas.ryhmästä riippuen. Eihän sekään tietysti paljon ole, mutta enemmän kuin ei mitään.
Ajatusvirheistä,
Minulla sattui olemaan sekä USGAn että Suomen Golfliiton tasoitussäännöt edessäni kun laskelman tein, joten molemmin puolin seurasin sääntöjä kirjaimellisesti. Ainoa oletus, jonka jouduin tekemään, oli kaikkien kierrosten pitäminen harjoitus (aka non-competition) kierroksina.
Suomalaisten sääntöjen mukaan pelaajan pitää antaa tasoitusta varten neljä tuloskorttia vuodessa. Koska en ole koskaan nimenomaisesti pelannut kierrosta, jonka etukäteen olen määritellyt tasoituskierrokseksi, en usko mokoman määrityksen vaikuttavan tulokseen ainakaan alaspäin. Koska ns tasoituskierroksen pelaaminen vaatii etukäteispäätöksen, tuskinpa monikaan vaivautuisi pelaamaan enemmän kuin minimikierrokset tasoituskierroksina.
Mitä taas tulee USGAn tasoituksiin, ne perustuvat minun viralliseen tasoitushistoriaani, jota ylläpitää organisaatio nimeltään PLGA. Parikymmentä vuotta tasoitustoimikunnan puheenjohtajana olon jälkeen en usko tekeväni kovin monta virhettä USGAn puolella. Suomen Golfliiton osalta voin vain seurata saatavissa olevia ohjeita.KL kirjoitti: (21.3.2006 11:09:46)
Joskus luin Golf-lehdestä, että klubituupparin todennäköisyys tehdä holari on noin 1:15 000. Jos pelaa normaaleja kenttiä, niin pitäisi pelata 3750 kierrosta, jotta holari osuisi kohdalle. Jotenkin vain jotkut ovat tehneet niitä jopa useita, vastoin kaikkia todennäköisyyksiä.
Aikoinaan ihmettelin, ettei Paloheinän viikkokisoissa – joita wanhoina, hyvinä aikoina – pelattiin porukalla joka keskiviikko – tullut holareita, vaikka väylät olivat sellaisia, että vähänkin jämäkämpi peluri ylti jokaisella yhdellä päälle ja hentoisempi yli puolella reiístä.
Ainoa holari kilpailuissa tuli Liisan tekemänä Mestaruusskabojen ensimmäisellä lyönnillä.
Mutta jos ajattelee niin, että joka kerta todennäköisyys on 1:15000, ei kait holarien vähyydessä mitään kummaa ole. Lotossa sama juttu, joka kierros mahdollisuus on se 1:15 miljoonaan. Itse olen lotonnut samalla rivillä loton alkuajoista (n. 40×52= n. 2.000 kertaa) ja matkaahan piisaa. Mutta arvokalaa kannattaa pyytää vaikkei saisikaan :=D.
Olisihan loottoon pannuilla rahoilla ostanut aika monta hintavaa mailasettiä.’Sitten yhtenä kauniina päivänä kaikki loksahtaa kohdalleen ja tulos on 6 lyöntiä parempi siihen astista parasta tulosta.’
Pitää paikkansa, paitsi jos kyseessä sattuu olemaan kilpailukierros. Ensimmäinen kerta kilpailussa katsotaan mahdollisesti johtuvan onnesta. Jos samanlainen onnekkuus toistuu 12 kuukauden kuluessa, onnekkuuden katsotaan olevan sellaista luokkaa, että tasoitusta alennetaan näiden onnekkaitten tulosten perusteella.No jossain kohdassa se ohjeiden seuraaminen on mennyt pieleen, koska tuloksena voi olla vain yksi ainoa oikea tasoitus.
Jos laitat lähtötasoituksesi ja niiden neljän kierroksen tulokset bogipisteinä tänne, niin me laskemme sinulle sen tasoituksen.
Olethan ottanut huomioon, että ne kortit jätetään kronologisessa järjestyksessä? Et siis voi laskea tasoitustasi missä järjestyksessä tahansa, toisin kuin jenkkisysteemissä.
Tarkoitatko, että jos kaveri pelaa odottamattoman hyvän kilpailukierroksen, niin se katsotaan onnenkantamoiseksi eikä sitä oteta lainkaan huomioon tasoituksen laskennassa?? No jo on systeemi….
Missä se onnenkantamoisen ja taitoon perustuvan tuloksen raja kulkee? Kuka sen päättää? Entä jos pelaa sikahuonon kierroksen, eikö sekin jätetä huomiotta epäonneen vedoten?
’Oletetaanpa että pelaaja pelaa hyvin tasaisesti, muutaman lyönnin sisään kaikki kierroksensa. Sitten yhtenä kauniina päivänä kaikki loksahtaa kohdalleen ja tulos on 6 lyöntiä parempi siihen astista parasta tulosta. Eurooppalaisessa järjestelmässä tasoitus rojahtaa aika mukavasti alaspäin, mutta amerikkalaisessa se ei liiku käytännössä mihinkään, koska yhden kierroksen vaikutus kymmenen kierroksen keskiarvossa on varsin vähäinen. Tässä on näiden järjestelmien ero.’
Pieni korjaus tuohon logiikkaan. Periatteessa tuo 6 alle tasoituksen (USGAn mukaan alle course ratingin), se korvaa korkeimman tasoitukseen vaikuttaneista tuloksista. Koska nämä tulokset jakautuvat tasoituksen molemmin puolin, vaikutus on useimmiten huomattavasti suurempi kuin tämän yksittäisen tuloksen ero ratingista.Anteeksi kolmenkymmenen ulkomailla vietetyn vuoden rapistuttama suomen kielen taito. Ensimmäinen kilpailussa tehty hyvä tulos (exceptional score) ei anna aihetta tasoituksen tarkentamiseen normaalin käytännön lisäksi.
Oletus oli, että saatavissa olleista 16 tuloksesta mitkä tahansa neljä olisi voitu määritellä (ennen kierrosta) tasoituskierroksiksi. Koska tulokset ovat kuuden kuukauden ajalta, mitkä tahansa neljä olisivat teoreetisesti voineet olla tasoituksen pohjana.
Mitä taas jenkkisysteemiin tulee, tulokset ovat aivan samanlaisessa kronologisessa järjestyksessä. Joka kerta kun lisäät uuden tuloksen, vanhin kahdestakymmenestä tasoituksen perustana olleesta tuloksesta poistuu kuvasta.
PS. Suomen Golfliittojen sääntöjen mukaa ehdottamasi tasoituksen laskeminen ei käy päinsä, koska a) kierroksia ei ole pelattu Suomen Golfliiton hyväksymillä kentillä ja b) kierroksia ei ole määritelty etukäteen tasoituskierroksiksi.
All throwing of the barbs aside, considering the limited number of participants in this discussion (KL, vieraspelaaja, ritari, myself, of whom at least some seem to be employees of concerned organization), perhaps we should get together and discuss the issues like civilized people.tervolalainen kirjoitti: (21.3.2006 12:01:09)
Mitä taas jenkkisysteemiin tulee, tulokset ovat aivan samanlaisessa kronologisessa järjestyksessä. Joka kerta kun lisäät uuden tuloksen, vanhin kahdestakymmenestä tasoituksen perustana olleesta tuloksesta poistuu kuvasta.Tietenkin näin, mutta tasoituksen laskemisen kannalta nuo 20 viimeisintä kierrosta voivat olla ihan missä järjestyksessä tahansa ilman vaikutusta tasoituslaskentaan. Eurooppalaisessa järjestelmässä aikajärjestyksen vaihtaminen johtaa virheelliseen lopputulokseen.
tervolalainen kirjoitti: (21.3.2006 12:01:09)
PS. Suomen Golfliittojen sääntöjen mukaa ehdottamasi tasoituksen laskeminen ei käy päinsä, koska a) kierroksia ei ole pelattu Suomen Golfliiton hyväksymillä kentillä ja b) kierroksia ei ole määritelty etukäteen tasoituskierroksiksi.
Tuo on jo saivartelua. Jos kerran aloitit sen laskemisen niin laske se sitten oikein, jotta saat todellista vertailupohjaa näiden kahden eri tasoitusjärjestelmän välille. Siihen tasoituksen laskentaan eivät nuo tasoitusmääräysten osiot vaikuta tuon taivaallista. Koska kyseessä on puhtaasti spekulatiivinen harjoite, voit aivan vapaasti valita sieltä ne kierroksesi, jotka haluat mukaan tasoituslaskentaan. Sitten vain laskemaan.
USGAn tasoitustulokset käsitellään kronologisessa järjestyksessä. Kirjoitettuani pari ohjelmistoa sikäläisen tasoituksen laskua varten voin taata, että se on ainoa järkevö tapa. Jos katsot tasoituskorttia (tai sen imagoa netissä) tulokset ovat kronolisessa järjestyksessä.
-
JulkaisijaArtikkelit