suomen huonoin kenttä?

[Turzi]

Sarfvik new course, ainoa kenttä jolla tuli ysillä alkava kierros 2002. Jäi tosi paha mieli.

Peuramaan par 3 oli paras, ainoa joka meni alle parin. Jäi tosi hyvä mieli.

[sampoaleksi]

Tämä on ihan asiallinen aihe vaihtaa mielipiteitä ja tietoja. Ajatelkaa esim. nelihenkisen golfariperheen pettymystä, joka lomareissullaan luulee tulleensa kunnon golfkentälle ja maksaa sitten 4 x greenfeen, mutta joutuu jollekin apilaa työntävälle ent. viljapellolle.

Olen nähnyt ihmisten itkevän kiukusta.

[onnihyvarinen]

Tuskin tätä palstaa nyt kukaan lomaoppaana lukee siitä mille kentälle menee.

Kyllä esimerkiksi Irlannissa monet kuuluisat links-kentät ovat monet varsin ’natural’-kunnossa. Tässä piilee kenttien hienous. Väylät ovat todella paljaita: ruohoa on nippa nappa. Varmasti tämän palstan keskivertokirjoittaja toteaisi: väylillä ei ruohoa, pallo ei istu väylällä tiin päällä kuin kotikentällä. Se onkin juuri se taito: osata lyödä puhdas osuma, saat varmasti hyvät spinnit.

Samoin maasta löytyy toisenlaisia ’natural’-kenttiä, joissa todella kentänhoitoon on uhrattu minimi: väyläruohokin on pitempää ja griinitkään eivät viimeisen päälle. Tällaistahan golf on ollut joskus kaikkialla.

Sallittaakoon Suomeenkin monenlaiset kentät ja arvosteltakoon niitä sellaisina kuin ne ovat. Ei lyhyt tai pitkä väyläruoho tee kentästä välttämättä huonoa. Samoin kuin ei tee lyhyt tai metrin korkuinen raffikaan. Kentät ovat erilaisia.

Paljon miellyttävämpää olisi rakentavat kommentit kentästä ja sen ominaisuuksista sen sijaan, että kirjoitetaan: Suomen huonoin kenttä. Kyllä kentällä pelaavat seuran jäsenet ovat useimmiten tietyllä tavalla ylpeitä omasta kentästään. Samoin kuin henkilöt, jotka ovat kentän rakentaneet meille kaikille pelattavaksi.

Yleensä pakkaa olemaan totta, että lähes kaikki golfmailat ja kentät ovat parempia kuin pelaajat, jotka niillä pelaavat.

[jarna -68]

Olet oikeassa, kunnon golffari osaa arvostaa myös vaativia kenttiä, vaativilla kentillä tarkoitan kenttiä, joissa ruoho ei aina olekaan tasapituista väylästä riippumatta ja griinit eivät ole nopeudeltaan täysin samanlaisia. Lyönnin onnistuminen on AINA pelaajasta kiinni, ei kentästä.

Meidän pitäisi osata arvostaa näitä vähäpätöisiksi haukkumiamme kenttiä, nimittäin niistä on suuri osa rakennettu ihailtavalla pioneerihengellä, jota tarvitaan kaikessa urheilussa mukaan lukien Golf.

Itse olen ’valitettavasti’ siinä ns. onnellisessa asemassa, jossa olen saanut aloittaa golfin pelaamisen hienoilla trimmatuilla kentillä. Olen kuitenkin käynyt pelaamassa monilla tässäkin viestiketjussa haukutuilla kentillä, ja voin sanoa, että olen nauttinut sydämeni kyllyydestä jokaisesta kierroksesta, siitäkin huolimatta, että kierros on loppunut kesken jo puolivälissä, kun reikiä ei enään ole riittänyt.

Nämä ns. rupukentät mitä te moititte syntyvät rakkaudesta lajiin, eivätkä vaan ja ainoastaan rahan ansaitsemis tarkoituksessa, Muistakaa moitteissanne se.

[JM06]

Mielestäni huonoin kenttä, jolla olen pelannut, oli Gumböle hieman alle kaksi vuotta sitten. Greencardin suoritin siellä, ja ekalla kierroksella tuli vaikea tilanne kun pallo makasi väylällä traktorin renkaanjäljessä. Oletettavasti Gumböle on parin vuoden ja laajennuksen jälkeen kehittynyt paljon, mutta vähän vielä epäilyttää.

[Julkaisija]

Artikkelit