-
JulkaisijaArtikkelit
-
Kun lukee klubigolfareiden lyöntipituuksia tältä palstalta voi luulla, että Suomessa pelataan huipputason golfia. Katselin European tourin Madeiran osakilpailun 1-kierróksen tuloslistoja. Kisassa oli mukana kolme maamme ykkösnimeä. He pelasivat 1-kierroksella par5-väyliä neljä kertaa kukin. Yhteistulokset olivat seuraavat: 1 tripla, 7 bogia, 3 paria ja 1 birdie. Par5 pitäisi olla selvää kauraa ammattilaiselle. Eikös varma par pitäisi olla 3 rauta seiskaa ja 2 puttia par-vitosella. Missä mättää ??
Kovin on nyt otettu kapea otanta ja vielä mahdollisimman huonoin perusteluin. Sitä paitsi kyseisen kenttä kun ei satu olemaan mikään leveä peltokenttä. Jos ei ET:n keskitason kaverit siellä
pelaa alle parin niin mitähän tämä äskeinen kaveri pelaisi: 100-120.
Vertaa siellä olevia kavereita ja heidän tuloksiaan esim. Suomessa pelaamiinsa tuloksiin ja puhu vasta sitten. Tämä siis yleisesti kaikista mutta pätee myös suomalaisiin.Turha selitellä, kyllähän se on tunnustettava, että maamme golftaso ei ole vielä kovin häikäisevä, kun ammattilaisemme taistelevat kisassa kuin kisassa häntäpäässä. Tuttua on, että 1. kierroksen jälkeen kirjoitetaan, että jatkoon pääseminen vaatii suomalaiselta huippukierrosta, 65-66. Turha toivo. Kyllä ammattilaistemme pitäisi pelata useammin kuutosella alkavia kierroksia, jos meinaavat pärjätä.
Hyvä bogeytikka, kyllä ammattilaisen tulee pitää pallo kapeallakin väylällä. Niitä leveitä peltokenttiä kun löytyy harvemmin ammattilaiskilpailuista. Naurettava perustelu, että kenttä ei ole leveä peltokenttä.
Olen samaa mieltä, että nämä kaverit saattavat
pelata paremmin koti-Suomessa. Mutta,kenttähän on sama kaikille ja kyllä siellä muut tekevät scorea.Kyllähän varmaan itsekin myönnät, että 1 tripla,
7 bogia, 3 paria ja 1 birdie on melko heikko tilasto
12 par 5-väylästä. Kyllä tuon tasoisten pelimiesten tulee pystyä pallo sijoittamaan keskiraudalla aivan sinne kuin haluaa riskittömästi.Taitaapa se Ilosen Mikkokin olla pikku tähden lento…Kerran onnistaa ja se siitä.
Ja hän on ainoa ja jolla on oikeasti halu onnistua….Niin…
Vielä se Mikko tekee joku vuosi Craig Perksit !!
Aikaa on nuorella kaverilla.
Mitäs me klubikolffarit niillä ylipitkillä avauksilla tehdään, kun ne tahtoo olla muualla kuin väylillä. Jos joskus se on 200 lätkällä niin silti se bogi on todennäköisin tulos. Monta kertaa mittaamme avauksen väylän osoittamista mitoista. Ne on mitattu pitkin väylän keskilinjaa ja siksi onnistunut oikaisu saattaa antaa avauksen pituudeksi 250m. Todellinen pituus lienee 190-200 m.
Mitä suomalaiseen huippugolfiin tulee niin vielä on pitkä matka saavuttaa pelitaso, joka on alle paartuloksen. Ruotsalaiset ovat kumma kyllä nousseet jo sille tasolle, mistä voi joku nousta ihan mailma 10 sakkiin. Odotellaan vaan rauhassa ja pelaillaan mekin huipputuloksia vaikka ne olisikin siellä 80 kieppeillä/kenttä.
Terv Buble 2 HCP 7,1Voi teitä parkoja…
niin kauan, kun te ette ole sijoittaneet pennin vertaa meidän ammattipelaajiin, saati sitten tajuatte tästä hienosta lajista pätkän vertaa, niin älkää viitsikö kommentoida aiheesta !
Menkää sinne omiin seuroihinne mehkaamaan juniorityön tärkeydestä ja tehkää jotain tarpeellista muunkin, kun oman pikku avauslyöntinne hyväksi.
Pistää vihaksi lukea näitä tuuppareiden pikkusieluisia vähäpätöisiä p:n jauhantoja.
Jos meidän pelaavilla ammattilaisilla olisi yhtä laaja ja upea ajatusmaailma ja arvot, kun teillä, niin voitaisiin lopettaa koko laji Suomesta.
Te pahimmat menestyjien nuoleskelijat olette ensimmäisinä tapattumassa näitä kavereita selkään, kun menestystä tulee. Juu, Ilonen on tähdenlento…niinkun te sen tietäisitte !
Hajotkaa duffeihinne. Ainut lohtu tässä on se, että te ette tule ikinä edes pääsemään lähelle sitä tunnetta, millaista on pelata HYVÄÄ golfia!
Menestystä valitsemallenne uralle.Heh, ensimmäinen kunnon provo 🙂 ja ’naiselta’.
-naisen mielipide teistä akoista- Heitti kyllä aika pahan, pitänee muistuttaa että tähän lajiin kuului muistaakseni ’itsehillintä’ oleellisena osana.
Minä ainakin kunnioitan näitä ammattilaisia jotka ovat tehneet ison työn oman menestyksensä eteen ja ei se Ilosen tulos kuulkaa lopputuloksissa huono ollut. Mutta tälle naisen mielipiteelle voisin sanoa että on kivempi toivottaa rentouttavaa golfkesää kaikille ja jättää kyseenalaiset mielipiteet omaan arvoonsa.
Mutta se että sijoitetaanko me ammattilaisiin on eri juttu, ennen kun tulee ammattilaiseksi saattaa kuulua esim:valmennusrymiin mm:maajoukkuetaso jolloin se saa tukea liitolta ja liitto saa rahaa jäsenseuroilta ja seurat meiltä clubikuokkijoilta……joten korjatkaa jos olen väärässä. Niin muuten hyvää golfkesää kaikille.
Kyllä se on vaan Toke niin, että on sillä liitolla ihan omat sponsorit maajoukkueelle.
Että ei mene klubipelaajan pussista nekään rahat.
Ja eniten sijoittavat pelaamiseen kyllä pelaajat itse, siis amatöörit.Minä kiitän oikaisusta ja toivotan hyvää golf kesää.
Toivotaan että yritykset ja yhteisöt löytävät lajin paremmin ja rupeisivat sponssaan helpommin, lajissahan kun suomen olosuhteissa on vaikea päästä huipulle just kun on jotain mielestään oppinut ja omaksunu tulee metri lunta ja joutuu pikkusen odotteleen kentälle pääsyä. Siksi ainakin minusta ei tule clubipelaajaa kummempaa enkä sitä haluakkaan koska laji antaa paljon muuta.
Mutta ammattilaisille toivotan vain onnea taistellessaan tuulimyllyjä vastaan, kyllä se kiitos joskus tulee.
hyviä pelejä 🙂
’Naisen’ viestistä päätellen minulla on lupa kommentoida, koska olen sijoittanut pennejä ammattilaisiin.
Golfin tason nostamiselle on kolme perusedellytystä: riittävä massa nuorta ainesta, pitkäjänteinen ja järjestelmällinen valmennustyö pikkujunnuista ammattilaisiksi ja 3. 5 – 8 vuotta aikaa.
Riittävä massa ainesta saadaan aikaiseksi vain lisäämällä oleellisesti junnujen harrastusmahdollisuuksia. Tähän tarvitaan golfin imagon ’kansanomaistamista’ ja edullisempaa kustannustasoa.
Valmennuksen järjestelmällisyys ei vaadi kuin ammattimaista ’liikkeenjohtoa’ ja projektiosaamista. Itsekriittisyys ja objektiivisuus ovat avainsanoja tässä osa-alueessa.
Aika meillä lienee riittävästi käytössä.
Yksinkertaista, eikö totta ?
Ensinnäkin loistavaa että olet tähän loistavaan lajiin ja siinä menestystä hakeviin satsannut!
Toisekseen muuten ’kaneettisi’ kuulostivat hyviltä, mutta tuo kohta ’järjestelmällinen valmennus’ hieman särähti korvaan, toivottavasti vain ymmärsin sinut väärin.
Golfkun on yksilölaji mitä suurimmassa määrin ja vieläpä laji jossa tekninen suoritus vastaa 10%:a kokonaisuudesta ja mentaalinen suoritus loppua 90 %:a, niin mielestäni ei voida luoda ’valmennussysteemiä’ tämän lajin ympärille.
Rauhalan Timo sanoi hyvin oliko se golflehdessä jotenkin että ’Valmentajan tehtävä on auttaa pelaaja oikealle radalle ja sitten pysyä pois tieltä kun pelaaja harjoittelee ja etsii sitä itselleen sopivaa tapaa pelata lajia nimeltä golf.’ Tai jotain tuohon suuntaan.
Mielestäni Timo puhuu asiaa. Golfissa ei voida kangistaa jokaista yksilöä johonkin tiettyyn ’järjestelmälliseen’ valmennuskaavaan, toivottavasti et tätä edes tarkoittanutkaan.
Lähinnä tartuin tähän siitä syystä, ettei vain kävisi niin, että pelaaja ’sortuu’ tekemään tiettyjä asioita harjoittelussaan tms. vain siksi, että sponsorit yms. tahot hänen ympärillään olettavat että tällaisia asioita kuuluu tehdä päästäkseen golfissa eteenpäin…
Suomessa lajikulttuuri on vielä hirveän nuori ja tyhmyyksiä tehdään varmasti paljon ennenkuin opitaan. Yksi isoimmista olisi / on järjestelmällisen valmennussysteemin rakentaminen…
Enpä tiedä ilmaisinko itseni tähän vuorokauden aikaan hyvin, mutta kommentoikaa ihmeessä!
Hyvää yötä! Ja hyvää golfkesää, niinkuin täällä pyydettiin toivottamaan 😉
Olen vahvasti sitä mieltä ettei ongelma ole suomalaisten pelaajien taidoissa. Uskon, että Ilonen, Piltz, Purhonen ja muut osaavat kyllä lyödä sitä palloa yhtä hyvin kuin maailman huiput ja pystyvät periaatteessa tekemään jauhelihaa kentästä kuin kentästä. Valitettavasti ongelma lienee enemmän tuolla pääkopan puolella… Olen Ilosen ja Purhosen kanssa pelannut ja kyllä ne kaverit harjoituskierroksilla ovat ihan omaa luokkaansa. Kyllä se siitä.
vai on tekniikan merkitys vain 10%… Hoh-hoijaa, mistähän nuo prosenttiluvut taas on saatu? taitaa tämä joke olla näitä NLP-hihhuleita, jotka myy ideaa ’voitat jos haluat sitä tarpeeksi’ ja jos ei sitten voitakaan, ei tuotteessa ole vikaa, pelaaja ei vain ole halunnut tarpeeksi..
Jos tekniikalla ei olisi kuin vähäinen merkitys, myös huipulla pyörisi kaiken näköistä slaissaria ja kainaloonlyöjää, eivätkä huippujen svingit olennaisilta osin olisi toistensa kopioita kuten nyt.
Jos kerran järjetelmällinen valmennus on kaiken pahan alku ja juuri, rahalistojen kärjessä pitäisi olla suomalaisia niin että päät kolisee, koska järjestelmällistä valmennusta ei täällä nyt ole.Vieraspelaaja, sanoit itse sen olennaisen – huippujen swingit ovat olennaisilta osiltaan lähes identtiset, joten missä siis NIMENOMAAN SILLÄ TASOLLA ratkaisut tapahtuvat? Pääkopassa! Oletko vielä samoilla linjoilla kanssani?
Tässä keskustelussa puhuttiin nimenomaan huipputason golfista, ei mistään tavallisen klubipelaajan pistebogipelaamisesta, sillä tasolla tekniikan osuus on varmasti luokkaa 70%…
Ja mitä tulee Suomen järjestelmällisen valmennuksen puutteesta, olet oikeassa, ei sellaista varmasti olekaan, mutta ei näin nuoressa golfmaassa toisaalta ole niitä osaavia valmentajiakaan. Tarkoitin lähinnä sitä, että samanlaisen harjoitusohjelman vetäminen joka pelaajalle olisi virhe ja ymmärtääkseni Suomi on täynnä ’valmentajia’, joiden tietämys lajista (ja vaikkapa swingistä) on hyvin vähäistä. Tämä johtaa mielestäni siihen, että pelaajalle kuin pelaajalle paasataan samoja ’kliseitä’, yksillöllisyys unohtaen.
Vastakommentteja otetaan mielellään vastaan!
huippugolfista ei täällä kannata puhua, suomessa ei ole yhtään huippugolfaria, vain huonoista parhaita.
se, että oikeiden huippujen svingit muistuttaa olennaisilta osin toisiaan, viittaa siihen, että on olemassa yksi objektiivisesti paras tapa suorittaa svingi, vain hyvin pienillä persoonallisilla variaatioilla. Näin ollen en ymmärrä, mitä tarkoitat ’kliseillä’. Jokainen saa tietysti halutessaan pitää mailasta kiinni miten ja mistä kohtaa haluaa ja valmistautua lyöntiin vaikka selkä reikää kohti yhdellä jalalla seisten, mutta jos yhdeksän huippua kymmenestä tekee jonkin asian tavalla A, tapa B on luultavasti huonompi, vaikka se aloittelevasta juniorista tai aikuisestakin tuntuisi kuinka kivalta tahansa. Oikean (=yleisesti käytetyn) tavan opetteleminen on tietysti ikävää ja aikaa vievää ja joskus turhauttavaa. Luulen, että Suomessa on ongelmana enemmänkin se, että kaiken pitää olla hauskaa ja kivaa, ja jokainen haluaa keksiä pyörän ihan itse.Itse uskoisin, että meiltä puuttuu golfkulttuuria, golf
on vielä liian nuori ja harvojen laji Suomessa. Lisäksi niin hieno laji, että siitä ei saa edes keskustella kuin harvat.Meillä on liian vähän pelaajia (harrastajia ja ammattilaisia), ammattitaitoisia valmentajia (mielestäni ei tour pelaajaa voi opettaa pro, joka ei itse ole pelannut tourilla tai edes käynyt linksillä).,
ammattitaitoisia golfjohtajia järjestöihin ja golfklubeihin (tyhjästäkö näitä tulee ?)Lisäksi onkohan tästä lajin pariin valikoituneesta joukosta todella kovaan jokapäiväiseen ja jatkuvaan harjoitteluun, jota huipulle tulo vaatii ???
Yleensä ainoa lääke, jonka Suomessa kuulee on junioreihin satsaamisen. Itselleni ei ole selvinnyt
mitä on junioreihin satsaaminen ja kenen se tulisi tehdä ??Viitaten edelliseen viestiini, uskotko tosiaan, että suomalaisammattilaisten menestys on puhtaasti tai edes suurimmaksi osaksi svingistä kiinni? Ja siitä etteivät suomalaiset treenaa tarpeeksi?
Esim. jos katsot uusimman Golflehden juttua Riikka Hakkaraisen treenaamisesta, en kyllä ainakaan itse saa käsitystä, etteikö hän treenaisi tarpeeksi, painvastoin. Vastakohdaksi voimme ottaa Laura Daviesin, joka näyttäisi lähinnä viihtyvän pulla suussa ja on kuuluisa siitä, ettei treenaa nimeksikään. Kumpi menestyy paremmin ja miksi? Onko se treenistä kiinni?
Toki Daviesillä on massaa lyödä palloa pidemmälle kuin Hakkaraisella, mutta ei se nyt siitäkään ole kiinni. Sekin on nähty ettei pitkälle ja vinoon lyöminen auta, eli onhan voimasta etua, mutta se ei riitä.
Uskon edelleen, että pelistrategia ja asenne ovat lähinnä ne asiat joita pitää kehittää.
Vierapelaaja kirjoitti:
’…mutta jos yhdeksän huippua kymmenestä tekee jonkin asian tavalla A, tapa B on luultavasti huonompi…’Mitenkäs se sanonta miljoonasta kärpäsestä taas menikään…
Varmasti ammattilaiset osaa hommansa. Mutta kyllähän se toisaalta on niinkin, että jos ei kyseenalaisteta vanhaa niin kehitystäkään ei tapahdu.
’Oikean (=yleisesti käytetyn) tavan opetteleminen on tietysti ikävää ja aikaa vievää ja joskus turhauttavaa.’
Melkein uskaltaisin väittää ihmisiä tuntematta, että Suomen parhaat golffarit, jotka tähtäävät Euroopan ja jopa maailman huipulle näkevät sen vaivan ja käyttävät sitä aikaakin ihan mukavasti (vrt. esim. Riikka Hakkarainen).
Klubigolffarit (tai huonommat kuten minä) ovat varmaankin tyytyväisiä, kun vähän kehittyvät ja saavat harrastaa mukavaa lajia! Ei siinä tarvi maailman parasta svingiä…
Hauskaa kesän odotusta kaikille!
Kyllä menestyt on kiinni Svingistä, kun katotaan esim Faldoa tai Tiikeriä ja niitä verrataan Purhosen Ilosen tai Kankkosen svingeihin, niissä on aivan mieletön ero. Kattokaa vaikka faldon tai Purhosen liikeratoja, niin kummalla svingillä menestyy paremmin.
Taitaa suomalaisten svingit olla pikkusen kotitekoisia
Toinen vaikuttava asia on asenne. Kattokaa vaikka suomalaisia junioreita, hienot kamat ja vähän menestystä, ja sit ollaan kun mitäkin Spedejä.
Asennetta vähän kaivattaisi hyviltä pelaajilta
Nick Faldo osui yhdessä asiassa ytimeen: Suomen golfkulttuuri on nuorta kuten on jo useasti todettu. Tästä johtuen kuten kaikissa uusissa lajeissa, huipulle pääsee alussa helpommin. Useimmilla ei pää kestä nopeasti ja helposti tulevaa menestystä ja kun vielä piirit ympärillä suitsuttavat hunajaa, tulee näistä menestyjistä helposti ’Elviksiä’ ja nöyrä työn teko unohtuu.
Toisessa asiassa väittäisin Faldon olevan väärässä: Tiger ja (oikean) Faldon swingit ovat todella hyvännäköisiä, mutta jos niitä vertaat vaikkapa purhosen ja piltzin swingeihin, ei tietyissä tärkeissä asioissa juurikaan eroa ole. Pysäytyskuvia tutkimalla huomataan varmasti että tietyissä kohdissa lyöntiä ollaan samanlaisissa ’asennoissa’.
Mietippä vaikka Jim Furykiä tai Eamonn Darcya tai Mark Calcavecchiaa… Ei ole kauniin näköistä mutta ilmeisesti toimii heillä! Mutta kuten aiemmin olen yrittänyt hehkuttaa, se mikä toimii yhdellä ei välttämättä toimi toisella…
jos kymmenestä menestyvästä pelaajasta yhdeksän tekee jotain tavalla A ja yksi tavalla B, se yksi ei menesty sen takia, vaan siitä huolimatta
-
JulkaisijaArtikkelit