Etusivu › Foorumit › Kilpagolf & harjoittelu › Suomalainen ylivertaisuus
-
JulkaisijaArtikkelit
-
kormik kirjoitti: (11.10.2007 10:52:48)
…. haaste on siinä, että tästä massasta pitäisi tehokkaammin scoutata lahjakkuudet esiin, kilpailulliset kyvyt ja luoda heille huippu-urheilun vaatimat harjoitusolosuhteet, samalla joudutaan kilpailemaan näiden suomalaisten isojen lajien kanssa ajankäytöstä, joista nyt viimeisimpänä uhkana on tuo pirun salibandy. Se vie paljon hyviä, urheilullisia junioreita pois muilta lajeilta, se kun on lajina niin helkkarin hauska peli harrastaa.
On helppo ymmärtää ja hyväksyä että Suomessa suositut talvilajit (niin ulkona kuin sisälläkin harrastettavat) vetävät lähes kaikki urheilulliset nuoret mukaansa. Päinvastoin kuin muualla, meillä golf on ainoastaan kesäkauden laji, ihan ymmärrettävästä syystä. Toisaalta golf on laji joka vaatii harrastajaltaan melko suuren ajallisen panostuksen, siinä joutuu väkisinkin tekemään valintoja muiden mielenkiintoisten harrastusten välillä.
Useimmille nuorille (esim. juuri 15-20 vuotiaille) on erittäin tärkeää saada sosiaalisia kontakteja, elää ja harrastaa muiden nuorten kanssa. Golf ei aina tässä suhteessa ole kaikkein otollisin laji. Toisaalta juuri ruotsalaiset ovat tähän seikkaan hakeneet ratkaisua Espanjassa ja muualla etelän auringossa toimivilla golf-lukioilla.
Henkilökohtaisesti en näe golf’ia niin tärkeänä että siihen kannattaisi uhrata koko elämänsä. Silti pidän positiivisena jos joku uskoo itseensä ja haluaa PGA-tason ammattilaiseksi. Huipulle pääsevät vain ja ainoastaan ne, jotka todella uskovat ja panostavat kaikkensa tavoitteensa eteen. Nuoruus ja (positiivinen)hulluus on aina kannustettavaa, mutta jokaisen pitää löytää itselleen sopivat keinot menestykseen.
En usko että verovaroin tai edes seurojen avulla voitaisiin kovin paljoa parantaa tilannetta. Ehkä golfliitto voisi kannustaa antamalla kilpailtavaksi pari-kolme stipendiä em. etelässä sijaitsevaan golf-lukioon. Mutta sekin pitäisi ekaksi perustaa tai sitten opiskeltava ruotsia ja mentävä heidän matkaansa. Tai sitten lähteä suoraan jenkkilän Floridaan opiskelemaan ja pelaamaan.
On fiksua ymmärtää jo alkuunsa että mahdollisuus päästä ammattilaiseksi on melkoisen pieni (1/5000), joten opiskelun ja harjoittelun yhdistäminen on varmasti oikea ratkaisu.
Uskon vahvasti että palveluita syntyy jos niille on kysyntää. Jos riittävän moni haluaa muuttaa talveksi opiskelemaan etelään, niin eiköhän sinne löydetä muutama opettaja/opiskelun ohjaaja jotta ainakin lukiovaihe (tai osa siitä) voitaisiin opiskella golfin kera etelässä.
Jylan kirjoitti: (11.10.2007 13:34:05)
Useimmille nuorille (esim. juuri 15-20 vuotiaille) on erittäin tärkeää saada sosiaalisia kontakteja, elää ja harrastaa muiden nuorten kanssa. Golf ei aina tässä suhteessa ole kaikkein otollisin laji. Toisaalta juuri ruotsalaiset ovat tähän seikkaan hakeneet ratkaisua Espanjassa ja muualla etelän auringossa toimivilla golf-lukioilla.
Mutta sekin pitäisi ekaksi perustaa tai sitten opiskeltava ruotsia ja mentävä heidän matkaansa. Tai sitten lähteä suoraan jenkkilän Floridaan opiskelemaan ja pelaamaan.
Heh… sorry Jylan, mutta jotenkin keskustelu saa välillä huvittavia piirteitä pohjatiedon puutteen vuoksi.
Taisi olla -96 tai -97 kun tuo etelän lukiokuvio pyörähti käyntiin. On jatkunut siitä lähtien tauotta vuosittain ja jatkuu edelleen. Siis suomalainen sellainen.
ts kirjoitti: (11.10.2007 13:42:33)
Jylan kirjoitti: (11.10.2007 13:34:05)
Useimmille nuorille (esim. juuri 15-20 vuotiaille) on erittäin tärkeää saada sosiaalisia kontakteja, elää ja harrastaa muiden nuorten kanssa. Golf ei aina tässä suhteessa ole kaikkein otollisin laji. Toisaalta juuri ruotsalaiset ovat tähän seikkaan hakeneet ratkaisua Espanjassa ja muualla etelän auringossa toimivilla golf-lukioilla.
Mutta sekin pitäisi ekaksi perustaa tai sitten opiskeltava ruotsia ja mentävä heidän matkaansa. Tai sitten lähteä suoraan jenkkilän Floridaan opiskelemaan ja pelaamaan.
Heh… sorry Jylan, mutta jotenkin keskustelu saa välillä huvittavia piirteitä pohjatiedon puutteen vuoksi.
Taisi olla -96 tai -97 kun tuo etelän lukiokuvio pyörähti käyntiin. On jatkunut siitä lähtien tauotta vuosittain ja jatkuu edelleen. Siis suomalainen sellainen.
Pikkusen nuo ts:n vuosiluvut on etupainotteisia, mutta nykyään aurinkorannikolla voi kyllä suorittaa koko lukion suomalaisessa koulussa.
HPT kirjoitti: (11.10.2007 12:40:43)
Miksi kilpailuohjelmat laaditaan siten, että edes ns. huippujunnut eivät käytännössä voi vapaasti osallistua FGT:n tai haastajakiertueen kisoihin? Miksi esim. FGT:n karsinnat ovat useana vuonna olleet päällekkäin ylioppilaskirjoituspäivän kanssa? Kun junnukausi päättyy 18 vuoden iässä, niin hyvän junnun jatko olisi FGT:llä, mutta pääsyä vaikeutetaan typerällä aikataulutuksella. Pelioikeuden saaminen karsintojen tai muuten mitatun menestyksen kautta on tietysti aivan oikein.
Tässä nopeasti katsottuna esim. syksyn kirjoitukset
Kuullunymmärtämiskokeet
ma 10.9. toinen kotimainen kieli, pitkä ja keskipitkä oppimäärä, ruotsi, A- ja B-taso, suomi, A- ja B-taso
ti 11.9. vieras kieli, pitkä oppimäärä, englanti, saksa, venäjä, ranska/espanja
ke 12.9. vieras kieli, lyhyt oppimäärä, saksa, venäjä, englanti, ranska, espanja / italia,Kirjalliset kokeet
pe 14.9. äidinkieli, suomi ja ruotsi, tekstitaidon koe
ma 17.9. psykologia, filosofia, historia, fysiikka, biologia
ke 19.9. matematiikka, pitkä ja lyhyt oppimäärä
pe 21.9. Äidinkieli, suomi ja ruotsi, esseekoe, suomi/ruotsi toisena kielenä -koe
ma 24.9. vieras kieli, pitkä oppimäärä
ke 26.9. uskonto, elämänkatsomustieto, yhteiskuntaoppi, kemia, maantiede, rveystieto
pe 28.9. toinen kotimainen kieli, pitkä ja keskipitkä oppimäärä
ma 1.10. vieras kieli, lyhyt oppimäärä
ke 3.10. äidinkieli, saame, esseekoeNyt kun katsomme FGT:n kalenteria huomamme, että FGT-6 on ollut 6.-8.9. ja siihen perään kuukausi kirjoituksia.
Pitäisikö kalentereiden suunnittelijoiden
a) lopettaa FGT-kausi aikaisemmiin
b) pelata karsinnat mahdollisimman pienelläl joukolla ja ’pakkasessa’
c) pysyä nykyisessä käytännössä ja pelata karsinnat mahd. aikaisin, jotta mahd. monta pelaajaa pääsisi kisaan ja olisi mahd. hyvä ilmaOlen joskus jossain kuullut, että Golfia tärkeimpänä asianaan / siihen tosissaan satsaavat pitävät/heidän vanhempansa pitävät FGT-karsintoja yhtenä uran kannalta tärkeimpinä kisoina ja jos niihin ei pääse menee hyvin ja pitkälle suunniteltu pelaajaura siihen yhteen vuoteen/karsintaan.
Tästä ongelmasta päästään sillä, että joko
a) pelaa niin hyvin FJT:llä, että saa suoran kortin
b) jos jo on pelannut FGT:llä, niin pelaa siellä niin hyvin, että saa FGT kategorian
c) tekee vielä parempia suunnitelmia ja ei osallistu syksyn kirjoituksiin vaan kirjoittaa kaikki keväälllä (on sitä ennenkin kuusi ällää kirjoitettu pelkästään keväällä)Ja sitten tuo haastajakiertue… ainiin viiteen ensimmäiseen kisaanhan nuo junnut voi kalenterin perusteella osallistua vain kuudes meni päällekkäin…
Jos valitetaan, ettei pääse mukaan HK:n kisoihin, koska ei mahdu mukaan, niin mikä on oikea paikka pelata???Ehkäpä jotkut nuijat tekevät jotain noille ikärajoille ja oikeasti miettivät näitä asioita… Tiedä häntä, mutta aika näyttää…
Pitää muistaa, minkälaisesta lajista on kysymys. Ei laji-innostuksen synnyttämiseen tarvita muuta kuin yksi onnistunut lyöntikokeilu rangella, niin jopa syntyy palava halu lyödä samanlainen ja kipinä on syttynyt. Kaikki muistavat omalta kohdaltaan aloittamiseen johtaneet tapahtumat. Jos alkaa haluttaa, niin on pakko saada ;o)
Mielestäni pitäisi oikeasti alkaa panostaa näihin junnujen /koululaisten kokeilutapahtumiin, sinne oikea pro opastamaan kokeilijalle se oikea golflyönti.
Nämä kokeilutapahtumat näyttävät usein olevan sen liikunnanopen vetämiä, jonka käsitys golflyönnistä on sitä/tätä ja koululaisryhmän hallinta vielä enemmän sitäsuntätä. Viime keväällä katselin tällaista koululaistapahtumaa Sankivaaran rangella ja kylläpä se sitä oli. Junnumassaa liikkeellä n. 20 oppilasta, jotka varmaan sitten illalla kotona kertoivat lajista, että ”paska laji, pieni pallo ja ihan paskat mailat””v….u”.
Ei ole näiden koululaisten syy se että niillä ei ollut mahdollisuuttakaan saada onnistunutta golfkokemusta. Miten olisi voinut, kun kenelläkään ei ollut mitään käsitystä asiasta, ei ollut esimerkkiä, jota edes yrittäisi matkia. Sanoisinpa, että jos tarkoitus oli innostaa uuteen lajiin, niin hukkaan meni. Päinvastoin.
Näitä golfkokeilutapahtumia koululaisille pitäisi vähän etukäteen suunnitella (vrt. opetussuunnitelma). Voitaisi tehdä tapahtuma esimerkiksi näin: Ensin tehtäisiin sellainen perehdytys golfswingin toimintaan, jossa perusasiat käytäisiin läpi. Tämän voisi toteuttaa vaikka netissä (esim. liiton sivuilla), jossa olisi itseopiskelu tai muu opetusmateriaali aloittajaa varten ja siihen tehtävä, jonka tehtyään olisi valmis lähtemään rangekokeiluunJos se junnu innostuu kokeilun jälkeen lajista ja marisee kotona itselleen rahoituksen kuntoon, niin ei kai siinä tarvita muuta rahoitusta homman alkuunsaamiseen. Aika sitten näyttää alkavatko muut tahot tukemaan tämän yksilön harrastusta.
Muuten yleensäkin tämä meidän greencard -koejärjestelmä taitaa olla enemmän haitallinen kaikille lajin aloittajille. Tarkemmin siinä tuo pitkän lyönnin koe. Eli laitetaan aloittaja lyömään palloa kauas ja täysillä….? Mietitäänpä hetki mitä tuli tehtyä.
BayStream kirjoitti: (11.10.2007 13:48:09)
Nyt kun katsomme FGT:n kalenteria huomamme, että FGT-6 on ollut 6.-8.9. ja siihen perään kuukausi kirjoituksia.
Pitäisikö kalentereiden suunnittelijoiden
a) lopettaa FGT-kausi aikaisemmiin
b) pelata karsinnat mahdollisimman pienelläl joukolla ja ’pakkasessa’
c) pysyä nykyisessä käytännössä ja pelata karsinnat mahd. aikaisin, jotta mahd. monta pelaajaa pääsisi kisaan ja olisi mahd. hyvä ilmaElä Wiki hermostu, tietämättömyyteen pohjaavan kritiikin edessä 😉
Tuota.. mites oiskos.. en tiedä. Ehkä mietittäväksi
d) Karsintoihin tiukempi raja ja pelit vain la-su pienemmällä fieldillä?
e) Kevätkarsinnan palauttaminen josta pieni kategoria ? Karsinnan field voisi ola sielläkin aika rajattu.Ja kyllä tuo loan heitto liiton suuntaan kisakalenterin osalta on täysi vääryys. Se pitäisi jokaiselle selvitä kun ottaa auki excelin ja lyö siihen kansainväliset arvokilpailut, FGT:n, HK:n ja FJT:n kisat ja vertaa käytettävissä olevaan aikaan. Meikäläisen silmään näyttäs mahdottomalta operaatiolta.
ts kirjoitti: (11.10.2007 13:42:33)
Jylan kirjoitti: (11.10.2007 13:34:05)
Useimmille nuorille (esim. juuri 15-20 vuotiaille) on erittäin tärkeää saada sosiaalisia kontakteja, elää ja harrastaa muiden nuorten kanssa. Golf ei aina tässä suhteessa ole kaikkein otollisin laji. Toisaalta juuri ruotsalaiset ovat tähän seikkaan hakeneet ratkaisua Espanjassa ja muualla etelän auringossa toimivilla golf-lukioilla.
Mutta sekin pitäisi ekaksi perustaa tai sitten opiskeltava ruotsia ja mentävä heidän matkaansa. Tai sitten lähteä suoraan jenkkilän Floridaan opiskelemaan ja pelaamaan.
Heh… sorry Jylan, mutta jotenkin keskustelu saa välillä huvittavia piirteitä pohjatiedon puutteen vuoksi.
Taisi olla -96 tai -97 kun tuo etelän lukiokuvio pyörähti käyntiin. On jatkunut siitä lähtien tauotta vuosittain ja jatkuu edelleen. Siis suomalainen sellainen.
Sorry nyt vaan kun en sattunut tuota tietämään. Ilmeisesti svedujen hommat ovat paremmin esillä. Mutta, on vain palvelun tarjoajan huonoa tiedottamista jos en tuollaisesta mahdollisuudesta suomalaisten osalta ollut tietoinen. Lieköhän ollut edes kaikkien halukkaiden tiedossa?
Mutta, mitä siinä sitten valittamista. Sinne vaan etelän lukioon kaikki jotka todella haluavat päästä myös golf’issa huipulle.
Mikä vielä puuttuu? Halu todella vaativaan harjoitteluun, vai?
Rusku kirjoitti: (11.10.2007 13:47:08)
Taisi olla -96 tai -97 kun tuo etelän lukiokuvio pyörähti käyntiin. On jatkunut siitä lähtien tauotta vuosittain ja jatkuu edelleen. Siis suomalainen sellainen.
Pikkusen nuo ts:n vuosiluvut on etupainotteisia, mutta nykyään aurinkorannikolla voi kyllä suorittaa koko lukion suomalaisessa koulussa.
Ei ne muuten oo. Ainakaan pahasti. Ensimmäisessä porukassa taisivat olla ainakin Savolaisen Ari ja Korhosen Mikko… oli varmasti muitakin.
Tätähän ei pidä sotkea tuohon aurinkorannikolla toimivaan yleiseen kouluun / lukioon.
Jos sotket nin mää sotken sun gripin… taas kerran.. Panoramicassa.. taas kerran 😉Naik Miklaus kirjoitti: (11.10.2007 13:53:35)
Mielestäni pitäisi oikeasti alkaa panostaa näihin junnujen /koululaisten kokeilutapahtumiin, sinne oikea pro opastamaan kokeilijalle se oikea golflyönti.Voisikohan BirdieBalleista olla yhdeksi liikuntatunnin tai jopa välitunnin viettämismuodoksi. Pihalle mahtuu BirdieBall range lyöntiharjoittelua varten. Koulun lähimaastoon saa melkoisen helposti aikaiseksi myös kentän (vrt. FrisbeeGolf) jolla pääsee ottamaan skabaa oppilaiden kesken. Välineiksi riittää pelaajalle birdieball ja yksi lyhyt rauta. Opetukseksi riittää, kun sanotaan, että paras on se joka saa ’pallon’ vähimmillä lyönneillä maaliin ja että mailalla lyöminen sattuu, joten se ei ole sallittua. Viheriöitä ei tarvita, koska ’reikinä’ pidetään salibändi maaleja tai chippikoreja. Lisäksi voi mainita, että golf-ammattilaiset tienaavat niin paljon, että eläkkeelle voi jäädä jo nelikymppisenä. Varsinaista swingiopetusta ei myöskään tarvita, hölmömpikin nuori tajuaa huteja huitoessaan, että jotain on vialla. Lahjakkaammat oivaltavat nopeasti mistä on kysymys ja alkavat kyykyttämään pelissä kavereitaan. Sitä jonkun aikaa tehtyään alkaa mielessä pyöriä lajiin paremmin tutustuminen. Voilá. Lahjakkuuksille on laitettu siemen itämään ja osa heistä saattaa jopa päätyä joskus oikealle kentälle.
Jylan kirjoitti: (11.10.2007 14:39:25)
Mutta, mitä siinä sitten valittamista. Sinne vaan etelän lukioon kaikki jotka todella haluavat päästä myös golf’issa huipulle.
Mikä vielä puuttuu? Halu todella vaativaan harjoitteluun, vai?
Tää nyt menee vallan vanhan toisteluks ja joskus ihmetyttää lukeeko kukaan toisten kirjoittamia…
Turha sinne golflukioon sentään millään kympin händärillä mennä. Kyllä sen pojilla pitää olla jo alle 2 ja tytöilläkin selkeästi alle 5. Ja maksaahan se taas tuokin. Taitaa pari tonnia sulaa siihen.
Siis pointtini vielä kerran:
Golf on urheilua siinä missä mikä tahansa muukin. Riittävä määrällinen ja laadullinen tekeminen on aloitettava riittävän nuorena, että ovet pysyvät auki mahdollisuuksiin lukio-iässä ja sen jälkeen. Se vaatii myös vanhemmilta (ja ehkä myös seuroilta, mutta erityisesti vanhemmilta) asennoitumista lajiin vakavasti otettavana urheiluna ja sekä taloudellista, että ajallista panostusta ja vaivannäköä. Jos kentällä käydään treeneissä pari kertaa viikossa, ei ennuste ole kovin häävi. Siellä pitää asua jos tuloksia halutaan.
Ja nyt täytyy huomauttaa, että tätä ajatusta ei pidä yleistää seuratyöhön. Seurojen työllä on monta muuta funktiota, kuin tehdä huippupelaajia. Niissä väittäisin jopa aika hyvin onnistutun, mutta tuohon oikeaan asenteeseen, silloinkin kun nuori haluaisi huipulle tietään raivata, törmää liaan harvoin edelleen.
Aikaisemmin, enemmän ja paremmin. Siinä lääkeet.
ts kirjoitti: (11.10.2007 15:15:05)
Jylan kirjoitti: (11.10.2007 14:39:25)
Mutta, mitä siinä sitten valittamista. Sinne vaan etelän lukioon kaikki jotka todella haluavat päästä myös golf’issa huipulle.
Mikä vielä puuttuu? Halu todella vaativaan harjoitteluun, vai?
Golf on urheilua siinä missä mikä tahansa muukin. Riittävä määrällinen ja laadullinen tekeminen on aloitettava riittävän nuorena, että ovet pysyvät auki mahdollisuuksiin lukio-iässä ja sen jälkeen. Se vaatii myös vanhemmilta (ja ehkä myös seuroilta, mutta erityisesti vanhemmilta) asennoitumista lajiin vakavasti otettavana urheiluna ja sekä taloudellista, että ajallista panostusta ja vaivannäköä. Jos kentällä käydään treeneissä pari kertaa viikossa, ei ennuste ole kovin häävi. Siellä pitää asua jos tuloksia halutaan.
Samaa mieltä.. ja kaiken työn lisäksi pitää löytyä ainutlaatuista luontaista lahjakkuutta.
Antaapa markkinatalouden toimia. Ehka Suomessa tapahtuu sama kehitys golfin organisaation osalta kuin Etela-Kaliforniassa kymmenkunta vuotta sitten.
Ensin oli SCGA (Southern California Golf Association) jonka toiminta tuo mieleen Suomen Golfliiton. Sitten perustettiin PLGA (PubLinks Golf Association), joka keskittyi tarjoamaan palveluksia viikonloppugolffareille. Nykyaan PLGA taitaa olla jasenmaaraltaan suurempi kuin SCGA.
Molemmat organisaatiot muuten tarjoavat jasenilleen USGAn tasoituksen yllapitopalvelun (ja kayttavat samaa keskitettya tietokone firmaa).tervolalainen kirjoitti: (11.10.2007 16:19:22)
Antaapa markkinatalouden toimia. Ehka Suomessa tapahtuu sama kehitys golfin organisaation osalta kuin Etela-Kaliforniassa kymmenkunta vuotta sitten.
Ensin oli SCGA (Southern California Golf Association) jonka toiminta tuo mieleen Suomen Golfliiton. Sitten perustettiin PLGA (PubLinks Golf Association), joka keskittyi tarjoamaan palveluksia viikonloppugolffareille. Nykyaan PLGA taitaa olla jasenmaaraltaan suurempi kuin SCGA.
Molemmat organisaatiot muuten tarjoavat jasenilleen USGAn tasoituksen yllapitopalvelun (ja kayttavat samaa keskitettya tietokone firmaa).Eli tuonne siirtyisivät kaikki ne, jotka eivät halua tukea kenenkään muun pelaamista (esim kilpagolfia) Loistava idea, jolla varmsti saadaan kehitystä aikaiseksi juuri täällä peräänkuulutetussa asiassa 🙂
Mistahan tuo olettamus ’tuonne siirtyisivat kaikki ne, jotka eivat halua tukea kenenkaan muun pelaamista(esim kilpagolfia).’ tuli.
Pari hauskaa huomiota tuli ketjusta mieleen.
4089 lukukertaa
89 vastausta
Asiallisin keskustelu piiiiiiitkäään aikaan täällä… ja kaikki lähti liikkeelle provosta, eikä ketjun avaaja ole viitsinyt sen jälkeen aiheeseen edes kommentoida 🙂
tervolalainen kirjoitti: (11.10.2007 16:19:22)
Antaapa markkinatalouden toimia. Ehka Suomessa tapahtuu sama kehitys golfin organisaation osalta kuin Etela-Kaliforniassa kymmenkunta vuotta sitten.
Ensin oli SCGA (Southern California Golf Association) jonka toiminta tuo mieleen Suomen Golfliiton.Miten niin 10 vuotta sitten. Samaa tarjosi American Golf Club jo 22 vuotta sitten, ja liittymispalkinnoksi sai sadepuvun. Sekin oli vain minun kokemukseni asiasta, toiminta on saattanut alkaa paljon aikaisemminkin – mutta se ei liity varsinaisesti tähän keskusteluun.
Old John Joseph kirjoitti: (11.10.2007 9:51:53)
Hyvää tekstiä fds:ltä, taas. Pahus, kun vaihteeksi joutuu tekemään töitä eikä ehdi osallistua tähän tärkeään keskusteluun kunnolla. Onneksi oikeasti tietävät ovat kirjoitelleet. Pari lyhyttä kuitenkin.fukke diise saisse kirjoitti: (11.10.2007 0:57:28)
…
Potentiaalinen menestyjä on 18-25 vuotias nuori, joka pelaa underissa ja pärjäilee toureilla. Tämä on erittäin kriittinen ikävaihe. Silloin tulee ihmiselle eteen monet siviilielämän käännekohdat, joten golfonnistuminen tulee erittäin kriittiseksi. Vasta silloin nuori alkaa todellakin miettimään analyyttisesti, miten kehittyä paremmaksi. Aletaan leikkimään tulella ja pelaamaan aikaa vastaan, pitäisi päästä nopeasti sellaiselle tasolle, että leipä irtoaa.
…
Onko tässä linjaero ts:n aiempiin teksteihin, mistä olen ymmärtänyt, että kriittinen ikä on 10-13 v, milloin viimeistään pitää olla täysillä mukana ja menestyä?
Me puhutaan ts:n mukaan vähän eri asiasta. Lapsi oppii normaaliin elämiseen tarvittavat liikemallit 0-8 vuotiaana. Sen jälkeen nuori rakentaa urheilupainotteisen liikemallivarastonsa aika pitkälti ikävuosina 8-15. Myöhempi uusi liikemalli on oikeastaan vain oikean käden koukistus ja lantion edestaas-lykkäys.
Jos palataan golfiin, niin harrastajamäärien lisääminen, lahjakkuuksien poiminta, tehokas nuorisotyö jne. ovat tärkeitä asioita huippugolffffffaajien kasvattamiseksi. Oletetaan nyt, että nuori aloittaa noin 10-vuotiaana lajin aktiivisen harrastamisen. Kaikkein suurin ongelma ei ole kuitenkaan golftaitojen oppiminen ensimmäisen kymmenen vuoden aikana vaan niiden unohtaminen seuraavan kymmenen vuoden aikana.
Maailmassa on kilometritolkulla ihmisiä, jotka ovat teini-iässä oppineet paukuttelemaan underissa päivät pääksytysten. Yhtäkkiä kuitenkin kehitys pysähtyy ja tatsi katoaa. Joillakin katoaa kiinnostus, tulee mukaan viinakset, tytöt/pojat, mutta suurin syy on yhteyden katkeaminen itsestään opittujen liikeratojen hallinnassa. Kun svingiä täytyy lähteä viemään määrätietoisesti eteenpäin, analyyttistä minää ei löydy. Huomataan, että opittu svingi toimii vain tunnepohjaisessa hyökkäystilassa, mutta ei pelkotilassa, kun peliä pitäisi tunteen kadotessa viedäkin hetken aikaa eteenpäin älyllisessä kontrollissa, ei löydy yhteyttä oman svingikäsityksen ja todellisuuden välillä. Tästähän nämä suomalaiset golfpiirit puhuvat nimellä ’täytyy löytää se oma juttu’. Näiden asioiden parissa pähkäilevät Ilosta lukuunottamatta kaikki nykyiset huippumme. Näitä svingin kadottajia ovat varmuudella kaikki ammattilaisyrittäjämme Sipposesta Väinölään ja sen jälkeen olen katsonut vain sivusta ja huomaan, että samaa rataa mennään Karjalaista myöden. Sen näkee jo yhdestä tai kahdesta svingistä loppuasennon perusteella, eikä kyse ole mistään pallon paikasta tai svingplanesta, vaan ihan muusta, jota en jaksa lähteä ruotimaan.
Mutta meillä on nyt 1 huippu ja 20 potentiaalista menestyjää. Suhde on 1/20. On paljon helpompi nostaa tämä suhde arvoon 5/20 kuin rakentaa joku junnukoulutusohjelma. Se tarkoittaa vain ja ainostaan sitä, näistä 20 potentiaalisesta menestyjästä 4 pääsee takaisin nuoruutensa positiiviseen kehitysluuppiin, eli löytää kadonneen tatsinsa.
No kenen intressi on siinä, onko Suomessa 1 vai 5 huippua? En tiedä, mutta ei ainakaan minun. I know they will not give back anything so I don’t care. Ymmärrän hyvin niitä 124 994 muuta golffaajaa, joille se on niin ikään samantekevää. Ensimmäiseksi pitäisi Suomessa ratkaista se, mikä voisi motivoida muita golffffaajia uhraamaan yhtikäs mitään toisten menestymisen eteen. Sitä ei ole tässä maassa vielä ratkaistu.
Luin joku aika sitten artikkelin jossa Annika Söderstam kertoi olleensa seuraamassa Tiger Woodsin harjoittelua ja hämmästeli esim sitä miten monella eri mailalla Tiikeri toimi greenin lähellä = lähipelissä…Mistä se on ne opit saanut..ei ainakaan ’pro:lta’ vaan nimenomaan itseopittuna kokeiluna ja inspiroituna. Näitä taitoja hän käyttää-jalostaa ja luottaa niihin kilpailuissaan. Jos meikäläinen analysoisi hänen swingiään…on se helkutinmoista repimistä..ei ihme jos on selkä ja nivelet lujilla mutta se vain toimii..eli hän tietää sisimmässään mitä tekee ja uskaltaa toimia, itseluottamus kohdallaan… Miten on meidän nuorten vastaavat ominaisuudet..’älä tee noin’..teit ihan väärin..älä he:..tissä tee tuota enää koskaan..jne on se peruskannustus siellä ihan ’kotin turpaassa’ jossa ne junnupojat ja tytöt suurimman ajan viettää.
Annettais lasten touhuta niitä omia kikkoja ja pelata miten tahtovat ja sitten kun tulevat kysymään….hyviä neuvoja löytyy, eikä tarvitse tuputtaa sekä samalla tappaa ’my own inspirations’…joita niitä iskän ja mamman kullilla on kuten on sillä iskänkin ?
Eli lisää huumoria ja vapauksia junnuille kyllä ne meidät nostaa golffissakin maailman kartalle…johan me ollaan siellä reunalla hyvin näkyvissä…meitä on silti vain viisi miljoonaa…kontra kiina-intia…about pari miljardia/maa ?? Kuinka monta sieltä on 100:n joukossa ???Koff ari kirjoitti: (11.10.2007 18:52:47)
Luin joku aika sitten artikkelin jossa Annika Söderstam kertoi olleensa seuraamassa Tiger Woodsin harjoittelua ja hämmästeli esim sitä miten monella eri mailalla Tiikeri toimi greenin lähellä = lähipelissä…Mistä se on ne opit saanut..ei ainakaan ’pro:lta’ vaan nimenomaan itseopittuna kokeiluna ja inspiroituna. Näitä taitoja hän käyttää-jalostaa ja luottaa niihin kilpailuissaan. Jos meikäläinen analysoisi hänen swingiään…on se helkutinmoista repimistä..ei ihme jos on selkä ja nivelet lujilla mutta se vain toimii..eli hän tietää sisimmässään mitä tekee ja uskaltaa toimia, itseluottamus kohdallaan… Miten on meidän nuorten vastaavat ominaisuudet..’älä tee noin’..teit ihan väärin..älä he:..tissä tee tuota enää koskaan..jne on se peruskannustus siellä ihan ’kotin turpaassa’ jossa ne junnupojat ja tytöt suurimman ajan viettää.
Annettais lasten touhuta niitä omia kikkoja ja pelata miten tahtovat ja sitten kun tulevat kysymään….hyviä neuvoja löytyy, eikä tarvitse tuputtaa sekä samalla tappaa ’my own inspirations’…joita niitä iskän ja mamman kullilla on kuten on sillä iskänkin ?
Eli lisää huumoria ja vapauksia junnuille kyllä ne meidät nostaa golffissakin maailman kartalle.Tässä on varmaaan tiikerin ’salaisuus’ silloin kun muut oppii puhumaan ja leikkimään vesiväreillä ja tapailevat pianolla tai ksylofonilla säveliä…laitettiin ’Tiikeri’ mailan ja pallon kanssa nurmikolle leikkimään. Tiikeri piirtelikin jo verraten pienenä kaavioita siitä miten pallo lentää eri mailoilla jne…sisäisti ne selkäytimeen jo 7 vanhana ja kaiken lisäksi hallitsi nuo välineet taiturimaisesti. Hänelle mailat olivat todennäköisesti tapa ilmaista itseään samoin kuin jollekin kyky tapailla musiikkia improvisoiden pianolla jne.
Driverilla puttaaminen bunkasta ja ristiotteella chippaaminen putterin hamarapuolella puun takaa on juuri tällaisia varmaankin improvisoituja juttuja meillä kaikilla, mutta kuinka niitä pystyy ja osaa aina soveltaa oikeassa paikassa juuri oikein perustuu äärimmäiseen kehon ja välineiden hallintaan ja kentän ja olosuhteiden lukemiseen ennakolta…mitään näistä ei voi saavuttaa ilman vuosien kokemusta…ja rakkautta luonnolliseen tarpeeseen liikkua ja urheilla, jotta pysyy terveenä ja toimintakykyisenä kaikissa olosuhteissa.
Oikea ravinto ja terveellinen ympäristökään ei ole kasvaville junioreille itsestään selvyys…kuinka moni juniori yskiikään astman oireissa kreosiitin katkuisissa kerrostaloissamme ja homeisissa puutaloissa vailla asiallista hammashoitoa jonkun kouluterveydenhoitajan terrorisoitavana ja alituiseen hengittäen pienhiukkasia ja syöden elohopean ja fosvorin kyllästämiä silakoita jne…kauhukuvia on paljon….enemmän kuin Mauno Koivisto ja Tarja Halonen yhdessäkään voivat ikinä edes arvuutella. Vihollisia ei tarvi aina edes etsiä ulkoa..ne voivat olla vaikka maitopurkissa jonka valmistuslinjalla on liikaa puhdistusaineita ja jos ei ole niitä on ehkä listeriaa.
Puhumattakaan sitten jostain juniorista jolle lyödään käteen letkuvarsimailat joissa tajuttomasti offsettia ja vaikka tuuman liian pitkät ja hillittömät aikuisten gripit….isä hetken ihmettelee, ettei tuo ikinä mitään opi kun lyö aina maahan ennen palloa ja lopettaa koko harrastuksen, ennen kun kukaan pro kerkeää edes asiaan puuttua.
Siinä sitä suomalaista ylivertaisuutta…..ja kaikki on sitäpaitsi totta joillekin.
Koff ari ja pari muuta tuo esille luovuuden, jota ei ole litistetty… 🙂
Viestiketju ’puolen hehtaarin kenttä’ ja ’olipa kerran…’ tuovat mieleen onnistuneessa jopa aikuisten opetuksessa / valmennuksessa olennaisen asian: ILON ja LEIKIN.
Tiikerin elämätarinaa eri lähteistä tutkittua, tulee usein esille kaksi asiaa: äiti on pitänyt kuria: ’ muiden lapset voi mutta minun lapseni ei tee tuollaisia asioita’. Isä taas on ollut keskustelukumppani ja asioiden selittäjä, osittain omasta urheilutausta johtuen.
Mistä / Missä syntyy Suomessa se, tietynlainen ’henkinen’ velttous, jolloin ei pysty tai jaksa raivata tietä huipulle asti ? Mihin hukkuu luova ’hulluus’ ja into kokeiluun ?
fukke diise saisse kirjoitti: (11.10.2007 18:29:28)
Kun svingiä täytyy lähteä viemään määrätietoisesti eteenpäin, analyyttistä minää ei löydy. Huomataan, että opittu svingi toimii vain tunnepohjaisessa hyökkäystilassa, mutta ei pelkotilassa, kun peliä pitäisi tunteen kadotessa viedäkin hetken aikaa eteenpäin älyllisessä kontrollissa, ei löydy yhteyttä oman svingikäsityksen ja todellisuuden välillä. Tästähän nämä suomalaiset golfpiirit puhuvat nimellä ’täytyy löytää se oma juttu’. Näiden asioiden parissa pähkäilevät Ilosta lukuunottamatta kaikki nykyiset huippumme.Tuon jutun saaminen perille pelaajille ja kaikille heidän kanssaan tekemisissä oleville onkin sitten se seuraava todellinen haaste. Koko kulttuuri on liian kauan rakentunut tavallaan valmentajan ’auktoriteetin’ varaan. Odotetaan, että valmentaja astuu paikalle ja kertoo mitä pelaajan pitää tehdä ja miten lyödä. Hemmetti se ei ikuna voi toimia!!!
Nyt lähtee harhaantumaan jo aika kauas alkuperäsestä aiheesta (kohta varmaan päädytään Hoganiin;)) mutta harhaantukoon.
Valmentajalta odotetaan toiminnan ohjaamista, treenien sisällön luomista, swingin opettamista ja vaikka mitä, kun asetelman pitäisi vähänkin varttuneemmilla pelaajilla olla tasan päin vastoin! Hyvä valmennustilanne alkaa aina pelaajan kysymyksellä!!
Valmentajahan on vain apuna kun pelaaja etsii omaa tekemistään. Valmentaja aukoo ovia ja tyrkkää pelaajan huoneeseen katsomaan löytyykö tuolta jotain mulle sopivaa. jos ei löydy tullaan takasin ja avataan uus ovi. Jos löytyy, avataan seuraava ovi hetken päästä, josta päästään seuraavaan huoneeseen jne
Tästä syystä seurojen käytäntönä yleisesti olevat viikkotreenit ryhmille toimivat vain tiettyyn pisteeseen asti. Tiettyyn tasoon asti riittää kerrottavia asioita, joita voidaan yhteistreeniessä kokeilla, mutta valmennus alkaa siitä, kun pelaaja itse ja yksin hakee apuja valmentajalta suoriutuakseen jostain. Ryhmätreenithän järjestyvät sitten ilman coutsiakin, niinkuin Lahdessa aikanaan.
Täytyy myöntää, että vuosia sitten tuli itsekin mentyä treenisuunnitelmien kanssa vetämään ryhmätreenejä viikko toisensa jälkeen. Onneksi tajusin repiä ne aina siinä vaiheessa, kun huomasin, että on muuta tähdellisempää tehtävää. Hetken päästä huomasin repiväni 8/10 noista lapuista. Siitä meni vielä hetki, että älysin lopettaa niiden tekemisen. Juu ei.. en toimi ilman suunnitelmaa, mutta nykyään se on päässäni (ja salaa muistissa paperilla, älkää kertoko kellekään) ja sisältää vain isoja linjoja ja laajoja pintoja.
Mutta kun niin… tarkat suunnitelmat ja pino paperia antavat paljon paremman uskottavuuden. Samoin kun tarkat ja selkeät ohjeet. Tuloksista en sitten olekaan ihan varma.
fukke diise saisse kirjoitti: (11.10.2007 18:29:28)
Me puhutaan ts:n mukaan vähän eri asiasta. Lapsi oppii normaaliin elämiseen tarvittavat liikemallit 0-8 vuotiaana. Sen jälkeen nuori rakentaa urheilupainotteisen liikemallivarastonsa aika pitkälti ikävuosina 8-15. Myöhempi uusi liikemalli on oikeastaan vain oikean käden koukistus ja lantion edestaas-lykkäys.
Jos palataan golfiin, niin harrastajamäärien lisääminen, lahjakkuuksien poiminta, tehokas nuorisotyö jne. ovat tärkeitä asioita huippugolffffffaajien kasvattamiseksi. Oletetaan nyt, että nuori aloittaa noin 10-vuotiaana lajin aktiivisen harrastamisen. Kaikkein suurin ongelma ei ole kuitenkaan golftaitojen oppiminen ensimmäisen kymmenen vuoden aikana vaan niiden unohtaminen seuraavan kymmenen vuoden aikana.
Maailmassa on kilometritolkulla ihmisiä, jotka ovat teini-iässä oppineet paukuttelemaan underissa päivät pääksytysten. Yhtäkkiä kuitenkin kehitys pysähtyy ja tatsi katoaa. Joillakin katoaa kiinnostus, tulee mukaan viinakset, tytöt/pojat, mutta suurin syy on yhteyden katkeaminen itsestään opittujen liikeratojen hallinnassa. Kun svingiä täytyy lähteä viemään määrätietoisesti eteenpäin, analyyttistä minää ei löydy. Huomataan, että opittu svingi toimii vain tunnepohjaisessa hyökkäystilassa, mutta ei pelkotilassa, kun peliä pitäisi tunteen kadotessa viedäkin hetken aikaa eteenpäin älyllisessä kontrollissa, ei löydy yhteyttä oman svingikäsityksen ja todellisuuden välillä. Tästähän nämä suomalaiset golfpiirit puhuvat nimellä ’täytyy löytää se oma juttu’. Näiden asioiden parissa pähkäilevät Ilosta lukuunottamatta kaikki nykyiset huippumme. Näitä svingin kadottajia ovat varmuudella kaikki ammattilaisyrittäjämme Sipposesta Väinölään ja sen jälkeen olen katsonut vain sivusta ja huomaan, että samaa rataa mennään Karjalaista myöden. Sen näkee jo yhdestä tai kahdesta svingistä loppuasennon perusteella, eikä kyse ole mistään pallon paikasta tai svingplanesta, vaan ihan muusta, jota en jaksa lähteä ruotimaan.
Mutta meillä on nyt 1 huippu ja 20 potentiaalista menestyjää. Suhde on 1/20. On paljon helpompi nostaa tämä suhde arvoon 5/20 kuin rakentaa joku junnukoulutusohjelma. Se tarkoittaa vain ja ainostaan sitä, näistä 20 potentiaalisesta menestyjästä 4 pääsee takaisin nuoruutensa positiiviseen kehitysluuppiin, eli löytää kadonneen tatsinsa.
No kenen intressi on siinä, onko Suomessa 1 vai 5 huippua? En tiedä, mutta ei ainakaan minun. I know they will not give back anything so I don’t care. Ymmärrän hyvin niitä 124 994 muuta golffaajaa, joille se on niin ikään samantekevää. Ensimmäiseksi pitäisi Suomessa ratkaista se, mikä voisi motivoida muita golffffaajia uhraamaan yhtikäs mitään toisten menestymisen eteen. Sitä ei ole tässä maassa vielä ratkaistu.
Ai minäkö olen noista äffistä muistutellut? Sorry nyt kauheesti kaikilta tasapuolisesti, että menin sellaisesta kirjoittelemaan. Ei tartte enään muistttttuttaa 🙂
Aijoo, yksi asia jota ei kyselyistä huolimatta ole saanut asiallista vastausta GOLFliitosta?
Jos kaksi aikuista on samassa taloudessa (sama osoite) ja maksaa seuralle täyden jäsenmaksun. Siitä tilitetään liitolle ns. liitonosuus, johon kuuluu osassa seuroja Suomen Golflehti (osassa on joku muu ratkaisu-> ei lehteä ollenkaan tai joku muu lehti).
Liiton vastauksen mukaan samaan osoitteeseen ei voi toimittaa kuin yhden golflehden…. salapoliisityön jälkeen ei ole selvinnyt mihin momentiin sen toisen täysjäsenen maksetun, mutta lähettämättömän lehden rahat häviät.
Seura vastaa yhtä ja liitto toista?
Voisinko korvamerkitä tämän rahan ’JUNNUTOIMINTAAN’ seurassa tai liitossa, koska nykyisin riittää aivan mainiosti vain yksi kappale Golflehteä 🙂ps. miten muuten nämä rahajutut / sponsoroinnit SITOO junnutoimintaa?
fukke diise saisse kirjoitti: (11.10.2007 18:29:28)
… No kenen intressi on siinä, onko Suomessa 1 vai 5 huippua? En tiedä, mutta ei ainakaan minun. I know they will not give back anything so I don’t care. Ymmärrän hyvin niitä 124 994 muuta golffaajaa, joille se on niin ikään samantekevää. Ensimmäiseksi pitäisi Suomessa ratkaista se, mikä voisi motivoida muita golffffaajia uhraamaan yhtikäs mitään toisten menestymisen eteen. Sitä ei ole tässä maassa vielä ratkaistu.Tarvitaan kunnon myyntimies markkinoimaan tämä idea. Taivasosuuden kaupittelu golfuskovaisille ei taida myydä. On saatava porukka uskomaan että panostus kenties huipulle vievään potentiaaliseen lahjakkuuteen poistaa näiltä slaissin. Onhan se kaveri kuitenkin omilta nurkilta.
fukke diise saisse kirjoitti: (11.10.2007 18:29:28)
…
Potentiaalinen menestyjä on 18-25 vuotias nuori, joka pelaa underissa ja pärjäilee toureilla. Tämä on erittäin kriittinen ikävaihe. Silloin tulee ihmiselle eteen monet siviilielämän käännekohdat, joten golfonnistuminen tulee erittäin kriittiseksi. Vasta silloin nuori alkaa todellakin miettimään analyyttisesti, miten kehittyä paremmaksi. Aletaan leikkimään tulella ja pelaamaan aikaa vastaan, pitäisi päästä nopeasti sellaiselle tasolle, että leipä irtoaa.
…
Jos palataan golfiin, niin harrastajamäärien lisääminen, lahjakkuuksien poiminta, tehokas nuorisotyö jne. ovat tärkeitä asioita huippugolffffffaajien kasvattamiseksi. Oletetaan nyt, että nuori aloittaa noin 10-vuotiaana lajin aktiivisen harrastamisen. Kaikkein suurin ongelma ei ole kuitenkaan golftaitojen oppiminen ensimmäisen kymmenen vuoden aikana vaan niiden unohtaminen seuraavan kymmenen vuoden aikana.Maailmassa on kilometritolkulla ihmisiä, jotka ovat teini-iässä oppineet paukuttelemaan underissa päivät pääksytysten. Yhtäkkiä kuitenkin kehitys pysähtyy ja tatsi katoaa. Joillakin katoaa kiinnostus, tulee mukaan viinakset, tytöt/pojat, mutta suurin syy on yhteyden katkeaminen itsestään opittujen liikeratojen hallinnassa. Kun svingiä täytyy lähteä viemään määrätietoisesti eteenpäin, analyyttistä minää ei löydy. Huomataan, että opittu svingi toimii vain tunnepohjaisessa hyökkäystilassa, mutta ei pelkotilassa, kun peliä pitäisi tunteen kadotessa viedäkin hetken aikaa eteenpäin älyllisessä kontrollissa, ei löydy yhteyttä oman svingikäsityksen ja todellisuuden välillä. Tästähän nämä suomalaiset golfpiirit puhuvat nimellä ’täytyy löytää se oma juttu’. Näiden asioiden parissa pähkäilevät Ilosta lukuunottamatta kaikki nykyiset huippumme. Näitä svingin kadottajia ovat varmuudella kaikki ammattilaisyrittäjämme Sipposesta Väinölään ja sen jälkeen olen katsonut vain sivusta ja huomaan, että samaa rataa mennään Karjalaista myöden. Sen näkee jo yhdestä tai kahdesta svingistä loppuasennon perusteella, eikä kyse ole mistään pallon paikasta tai svingplanesta, vaan ihan muusta, jota en jaksa lähteä ruotimaan.
Mutta meillä on nyt 1 huippu ja 20 potentiaalista menestyjää. Suhde on 1/20. On paljon helpompi nostaa tämä suhde arvoon 5/20 kuin rakentaa joku junnukoulutusohjelma. Se tarkoittaa vain ja ainostaan sitä, näistä 20 potentiaalisesta menestyjästä 4 pääsee takaisin nuoruutensa positiiviseen kehitysluuppiin, eli löytää kadonneen tatsinsa. [/I
Tähän ei ole paljon lisättävää.
To own your own swing. Sen ymmärtäminen. Ja miten siihen siirrytään junnuvuosien huolettomasta rallattelusta. Ecco il dilemma! -
JulkaisijaArtikkelit
Etusivu › Foorumit › Kilpagolf & harjoittelu › Suomalainen ylivertaisuus