-
JulkaisijaArtikkelit
-
Nimetön
double-eagle kirjoitti: (9.11.2006 14:10:03)
Olisko Kainulainen pyytänyt Tuovista ja Ilosta sweijaamaan niin p******sti kuin vain osaavat ja laittanut koneen päälle…sitten muinamiehinä näyttää käyriä ja vertaa svenssoneiden vastaaviin ?…:)
No, jos noin on tehnyt, niin sitten ei ole lukenut kirjaa Myyntioppi1/
ammattikoulun lyhyt oppimäärä. Siellä sanotaan, että asiakas on aina oikeassa.
Pikemminkin olis kannattanu käskeä lyömään pallo ylös taivaaseen 🙂double-eagle kirjoitti: (9.11.2006 14:10:03)
Voisi kuvitella, että talviharjoituskautena matoillalyöjillä svingi hieman vinoutuu ?
Mä en lähtis arvaamaan nuin. Luulisin että pelikaudella swingi lähtee vinoutumaan koska enää ei tule huidottua edes matolta. Swingi valuu luonnolliselta tuntuvaan helppoon sutimiseen koska varastossa ei ole sitä tunnetta kuinka luonnottamalta swingin saati sitten osuman tulisi olla.
Mulla nyt tosin asiasta ei kovin paljon kokemusta ole. Itseasiassa tämän kauden ja sitä edeltävän matontamppauksen persteella asiaa pohdin.
double-eagle kirjoitti: (9.11.2006 14:34:38)
Golfista moni sanoo ettei se ole urheilua..purjehdus lienee vielä vähemmän urheilua siinä mielessä, että välineillä on taas suurempi merkitys. Vähän niinkuin Unlimited Airracing johon suomalainen ei ole vielä osallistunut. Tosin moottoriurheilussa ollaan fysiikan puolella joskus aivan äärirajoilla.
Oma purjehduskokemukseni perustuu H- ja Hai- sekä HobieCat -veneillä tehtyihin muutamiin keikkoihin gastina. Kivaahan se on vaikka sitten yli 25 m/sekunnin myrskytuulessa…sekin on tullut kokeiltua matkalla Hangosta Helsinkiin 1938 vuosimallin Hailla.
Nyt meni kyllä syvälle metsään. Purjehdus on kilpaurheiluna erittäin rankkaa. Eri luokkien välillä on kyllä eroja. Sunnuntaipurjehdus on sitten asia erikseen. Atlantan Olympialaisissa Tompe Johansson oli (en nyt muista millä mittarilla laskettuna) koko Suomen olympiajoukkueen kovakuntoisimpia urheilijoita ja siitä huolimatta hänellä toisinaan loppui kunto kesken suorituksen. Kilpaurheilutasolla välineillä ei ole juuri merkitystä, koska ne ovat kaikilla huippuluokkaa tai samanlaiset. Mitä korkeammalle tasolle mennään, niin sitä pienempi ero välineissä on.
Ps. 1938 rakennetun Hain takila tai runko ei kestä 25 m/s keliä, vaan hajoaa päreiksi.
Hörhö kirjoitti: (10.11.2006 15:15:47)
Ps. 1938 rakennetun Hain takila tai runko ei kestä 25 m/s keliä, vaan hajoaa päreiksi.
Ensin kuitenkin repeää spinaakkeri!
Jäsen XXL kirjoitti: (10.11.2006 15:21:54)
Hörhö kirjoitti: (10.11.2006 15:15:47)
Ps. 1938 rakennetun Hain takila tai runko ei kestä 25 m/s keliä, vaan hajoaa päreiksi.
Ensin kuitenkin repeää spinaakkeri!
En muuten huomannutkaan, että kyseessä olikin Jukka…
Korjaus:
Kyllähän se on varmasti upea kokemus tuollainen luonnonvoimien kesyttäminen välineillä, joilla vastaavaan suoritukseen ei edes Stadin Skönäri kykene, paitsi Jukka. Taisi olla oikein taitoskiglaus…
Naisen logiikkaa: ’tosigolffari ei kesällä golffaa kun se purjehtii’ !!!
Semmonen tuli vaan tossa mieleen, kun talvikautta taas alotellaan, että kuinkahan tommonen ulkomaanelävä sais tuloksia aikaseks täällä halliolosuhteissa. Pallon lentoa kun näkyy vaan pari metriä ja kaikki swingin rakentelu täytyy perustaa valmentajan ja pelaajan tietämykseen syystä ja seurauksesta.
Taas täytyy vaan toivoa olevansa oikeessa…
Terveiset Thaimaan lammosta ja anteeksipyynto puuttuvista skandimerkeista. Kyseinen Kainulainen sattuu olemaan vanha lapsuudenkaverini, todelinen perusinsinoori, jolle asioiden pukeminen numeeristen mittaustulosten muotoon, on analysoinnin lahtokohtia. Naiden ajatusten lopputuloksena on syntynyt golfiin hurahtamisen jalkeen jarjestelma, jolla voidaan mitata swingin dynamiikkaa ja tulostaa mittaustulokset graafisesti mikrolle.
Raimo on talla haavaa myoskin Thaimaassa, mutta lupasi vastata kaikkiin asiallisiin kysymyksiin, joita hanelle esitetaan joko taman keskustelupalstan tai suoraan sahkopostilla. Hanet saa kiinni osoitteesta raimo.kainulainen@swingia.com.
Hyvaa syksya kaikille!Sibbe kirjoitti: (13.11.2006 12:09:25)
Hyvaa syksya kaikille!Mitäs hyvää syksyssä muka on…
Hörhö kirjoitti: (10.11.2006 15:39:39)
Jäsen XXL kirjoitti: (10.11.2006 15:21:54)
Hörhö kirjoitti: (10.11.2006 15:15:47)
Ps. 1938 rakennetun Hain takila tai runko ei kestä 25 m/s keliä, vaan hajoaa päreiksi.
Ensin kuitenkin repeää spinaakkeri!
En muuten huomannutkaan, että kyseessä olikin Jukka…
Korjaus:
Kyllähän se on varmasti upea kokemus tuollainen luonnonvoimien kesyttäminen välineillä, joilla vastaavaan suoritukseen ei edes Stadin Skönäri kykene, paitsi Jukka. Taisi olla oikein taitoskiglaus…
Olihan se aikamoinen tuulenpuuska se Sannamyrsky. Uponnuthan se Hai olisi jos ei oltas ajettu Inkoossa laituriin ja yövytty siellä…1/3 purjeilla ajettiin loppumatkasta..spinnua ei rohjettu nostaa ylös..alkumatkasta tais olla jonkun aikaa..silloin jäi kaikki muoviveneet taakse..ja rinnalla yksi H-vene ajo kiveen..tilttas aika pahan näkösesti, mutta ranta oli aika lähellä onneksi.
double-eagle kirjoitti: (13.11.2006 15:29:47)
Olihan se aikamoinen tuulenpuuska se Sannamyrsky. Uponnuthan se Hai olisi jos ei oltas ajettu Inkoossa laituriin ja yövytty siellä…1/3 purjeilla ajettiin loppumatkasta..spinnua ei rohjettu nostaa ylös..alkumatkasta tais olla jonkun aikaa..silloin jäi kaikki muoviveneet taakse..ja rinnalla yksi H-vene ajo kiveen..tilttas aika pahan näkösesti, mutta ranta oli aika lähellä onneksi.
Hitsi Jukka sulla on noita kokemuksia ihan joka lähtöön 🙂
Ditto kirjoitti: (13.11.2006 16:23:53)
double-eagle kirjoitti: (13.11.2006 15:29:47)
..silloin jäi kaikki muoviveneet taakse..ja rinnalla yksi H-vene ajo kiveen..tilttas aika pahan näkösesti, mutta ranta oli aika lähellä onneksi.
Hitsi Jukka sulla on noita kokemuksia ihan joka lähtöön 🙂
Elämää suurempaa elämää?
double-eagle kirjoitti: (13.11.2006 15:29:47)
Olihan se aikamoinen tuulenpuuska se Sannamyrsky. Uponnuthan se Hai olisi jos ei oltas ajettu Inkoossa laituriin ja yövytty siellä…1/3 purjeilla ajettiin loppumatkasta..spinnua ei rohjettu nostaa ylös..alkumatkasta tais olla jonkun aikaa..silloin jäi kaikki muoviveneet taakse..ja rinnalla yksi H-vene ajo kiveen..tilttas aika pahan näkösesti, mutta ranta oli aika lähellä onneksi.
Voi kiesus Jukka…
Tuossa kelissä se kippo olisi hajonnut jo ennen Itämeren Porttia.
Jätittekö tuossa kelissä sen H-veneen oman onnensa nojaan pahan karilleajon jälkeen? Siinä niitä merimiestaitoja kerrakseen…
Nimetönmulla oli 70-80 luvulla pomo joka oli kova skiglari ja kans ollu konemesu merillä ja tehny ihan kaikkee mahdollista,ihan mitä duunia vaan joku oli tehny oli sekin duunannu samaa monta vuotta,eikä me löydetty sellasta mestaa mistä se ei olis ainakaan menny läheltä ohi,kerran me laskettiin kaikki duunit ja ajat mitä se oli tehny niin sen olis pitäny olla yli 100 vuotias,mut se oli vasta silloin alle nelkyt,sen nimi oli tomppa,ei jukka,et ei voi olla sama kundi
janari kirjoitti: (13.11.2006 22:24:45)
mulla oli 70-80 luvulla pomo joka oli kova skiglari ja kans ollu konemesu merillä ja tehny ihan kaikkee mahdollista,ihan mitä duunia vaan joku oli tehny oli sekin duunannu samaa monta vuotta,eikä me löydetty sellasta mestaa mistä se ei olis ainakaan menny läheltä ohi,kerran me laskettiin kaikki duunit ja ajat mitä se oli tehny niin sen olis pitäny olla yli 100 vuotias,mut se oli vasta silloin alle nelkyt,sen nimi oli tomppa,ei jukka,et ei voi olla sama kundiKhyl mää luulen, notta on toi Jukka muutaman vuoden ehtiny Tomppanakin olemaan…Nätti-Jussin perillisiä lienee hän myös.
Hörhö kirjoitti: (13.11.2006 21:32:46)
Voi kiesus Jukka…Tuossa kelissä se kippo olisi hajonnut jo ennen Itämeren Porttia.
Jätittekö tuossa kelissä sen H-veneen oman onnensa nojaan pahan karilleajon jälkeen? Siinä niitä merimiestaitoja kerrakseen…
Jep se vuoti aika pahasti jokaisesta kylkilaudan välistä..vettä tuli sisään enemmän kuin kerkesi pumpata ulos.
Se H-vene oli ulkona väylältä..tyhmyydestä sakotetaan…ei se uponnut..eikä siinä voinut kyllä kääntyä…ei niillä hätää ollut.
Tervehdys kaikki. Minä olen se tällä palstalla mainittu Raimo Kainulainen, se innovaattori, propelipää. Hesariin jutun tehnyt toimittajakin ennakoi tunnistavansa minut tapaamispaikalla päässäni olevasta propelista. Eikä ehkä syyttä, sillä propelijuttuja on vieläkin tulossa, tosi hyviä, joita ei vielä voi julkaista.
Hyvän ystäväni Sibben kehotuksesta rekisteröidyin tähän foorumiin. Kun täällä on esitetty oikein hyviä mielipiteitä mm. painonsiirtymän mittauksen puolesta ja vastaankin, vastaan oikein mielelläni kaikkiin esille nouseviin asiallisiin ja asiattomiinkin kysymyksiin parhaan kykyni mukaan. Samalla tietenkin minulla on ketunhäntä kainalossa. Käytän tietenkin härskisti hyödykseni kaikkia esille tulevia hyviä ideota integroidakseni ne omiin konsepteihini. Yhtenä tavoitteenani on omalta osaltani auttaa suomalaista golfia maailman huipulle. Sinne Suomi kuuluu, niinkuin monissa muissakin lajeissa. Turha puhua liika talvesta ja lyhyestä golfkulttuurista. Se on vain ongelmien lakaisemista maton alle. Tarvitaan tositsemppiä joka tasolla, valmennuksessa ja pelaamisessa.
Pyydän ottamaan huomioon, että olen insinööri ja lähestyn asioita vähän eri suunnasta kuin yleinen golfopetus. Arvostan opetuksen ammattilaisia ja olen vain tyytyväinen jos voin tuoda jotain uutta näkökulmaa golfiin.
Siis kysymyksiä, please, tälle palstalle tai ilman nimimerkkiä sähköpostiini raimo.kainulainen@swingia.com
No minäpä kysyn muutamista mittausvälineistä.
Oletko mahdollisesti tietoinen mittauslaitteita tai menetelmistä, joilla voitaisiin mitata hartioiden ja lantion kulmasiirtymää ajan funktiona downswingissä?
Lisäksi onko sinulla dataa tai tapaa mitata vasemman kyljen seudun isojen kiertolihasten venymistilaa kontra supistumistilaa, tietty nekin ajan funktiona?
fukke diise saisse kirjoitti: (14.11.2006 22:23:56)
No minäpä kysyn muutamista mittausvälineistä.Oletko mahdollisesti tietoinen mittauslaitteita tai menetelmistä, joilla voitaisiin mitata hartioiden ja lantion kulmasiirtymää ajan funktiona downswingissä?
Lisäksi onko sinulla dataa tai tapaa mitata vasemman kyljen seudun isojen kiertolihasten venymistilaa kontra supistumistilaa, tietty nekin ajan funktiona?
Hartioiden ja lantion kulmakiertymästä en ole nähnyt mitään mittaustuloksia. Tarkoitat varmaan kulmakiertymää etkä kulmasiirtymää! Kysymys kuuluukin; mitä pohjimmiltaan halutaan selvittää.
Jos halutaan selvittää käsien kiihtyvyyksiä ajan funktiona kolmiulotteisesti, jotka ovat tietenkin riippuvuussuhteessa hartioiden kulmakiertymään ja lopulta itsessään tärkeämpiä, koska niistä riippuu mailan kiihtyvyys eri suuntiin, tällaisia mittauksia olen tehnyt runsaasti ja tuloksia voi lukea ensi viikolla julkaistavasta kirjastani ’Helppo ja tarkka swingi’.
Nimenomaan tähän tarkoitukseen kehitin Swingia rannetietokoneen, joka välittömästi lyönnin jälkeen näyttää ranteessa kiihtyvyydet kolmiulotteisesti graafisesti ja verrattuna parhaiden ammattilaisten malliswingeihin.
Käsien kiihdytykset, kiihdytysten suunnat ja nimenomaan niiden ajoitukset ovat ne, mistä näkee heti ammattilaisen ja amatöörin eron. Niistä näkee myöskin sen, miten hyvä on pelaajan tarkkuuspotentiaali. Kun tiedetään ehdottoman tarkasti, minkälaisia ovat kiihdytykset surperhyvässä swingissä, ja kun kiihdytyksistä saadaan palautetta parissa sekunnissa lyönnin jälkeen lyöntituntuman vielä ollessa tuoreena muistissa, lyönnin säätäminen on helpompaa kuin että harjoittelee ilman palautetta, jolloin ei vaan tiedä oliko kaikki ehdottomasti oikein vai ei.
Swingialla mitatuista mittaustuloksista erottuu mielenkiintoisena selvästi japanilaisen Hisamitsu Ohnishin (noin 65 v) swingi. Hän teki urallaan kilpailuissa kahdeksan hole-in-onea, joten tarkkuuden täytyy olla hyvä ja se näkyy käyrissä vielä seniorinakin! Tarkkuus on tärkeää ja sitä mitataan mm. greeniosumilla. Mielenkiintoista olisi kuitenkin mitata, mikä on ns. täydellisten griiniosumien osuus, joissa osutaan hyvälle birdie-etäisyydelle lipusta.
Vasemman kyljen lihasten toimintaa voitaisiin ehkä mitata ajan funktiona, jos sille löytyy todellinen tarve ja joku maksaa. Lihasmittaussysteemit meillä on olemassa muihin tarkoituksiin. Vaatiisi vähän pohdintaa ja kokeilua.
Kysymyksesi oli oikein hyvä. Taidatkin olla oikea alan ammattilainen. Tuollaisia kysymyksiä ei tavalliselle klubigolfarille ikinä tulisi mieleen. Kiitos. Toivottavasti vastaus selvensi asiaa. Lisää kysymyksiä! Parhain terveisin Rami
100% Swingikö!?
Seuraava pohdintoa ei pidä ottaa ihan tosissaan, lähinnä jutusteluna!
Joskus illan hämärinä hetkinä pohdiskellessani golfin saloja. Mietiskellyt sellaista utopistista ajatusta tasoituksen ja onnistumis prosentin kulkemista käsikädessä.
Esim. pelaajalla jolla on tasoitus -54 on 54% toden näköisyys epäonnistuu lyönnissään jota aikoi lyödä. Taas kun pelaaja jolla on tasoitus -10:nen epäonnistuu 10% toden näköisyydellä lyönnissään. Joten pelaaja jolla on nolla ei täten olisi epäonnistumisen pelkoa. Tässä kohtaa pysähdyin hetkeksi ja mietin ajatustani… Miksipä ei, kun asiaa ajatellaan kokokierroksen kannalta, pelaaja jolla on nollan tasoitus, pelaa kierroksen pariin ihanne kierroksellaan, eikö? No mitäs sitten kun pelaaja jonka tasoitus on +5. Oman ajatukseni mukaan pelaajan pitäisi pelata kokokierroksensa 5% paremmin suhteessa pariin, kuin nollalla pelaava. Par72 – 5%= 68.4 lyöntiä ihanne kierroksellaan. Loppuen lopuksi kun ajattelee ihan tunnepohjalta ajatusta, ei se kaukanakaan oikeastaan ole!?Joten 100%:sti swingiatakseen tasoitus olisi +50 kierroksen lyöntimäärä tuolloin olisi 36 kentällä jonka par on 72. Pelaaja olis pelannut tuolloin kentän par3:set kaikki ekalla reikään ja kaikki muut kahdella. Eli pelaaja ei olisi putannut kertaakaan. Edellisen kaltainen kierros (ei pelattu oikeasti) pikkalan park kentällä valkosilta pelattuna, nolla tasoituksella pistebogitulos 38+39=77 pojoo uusi tasoituksenne +4.1 laskurina. http://www.klubitii.com miksi juuri pikkalan park, eka kortti kun osu silmään=)
double-eagle kirjoitti: (9.11.2006 14:10:03)
Olisko Kainulainen pyytänyt Tuovista ja Ilosta sweijaamaan niin p******sti kuin vain osaavat ja laittanut koneen päälle…sitten muinamiehinä näyttää käyriä ja vertaa svenssoneiden vastaaviin ?…:)
Voin rehellisesti sanoa, että olen aina kaikkia pyytänyt lyömään mahdollisimman normaalin swingin – myös Ilosta ja Tuovista. Eihän swingivertailuissa olisi muuten mitään järkeä.
Mielenkiintoista on myös havainto, että painonsiirtymäkuvio ei paljonkaan muutu, vaikka ensin harjoittelee tai lyö kylmiltään. Tämä johtuu siitä, että swingin nopea osuus tulee liikemuistista (lihasmuistista), joka on kuin liikeohjauksen musta laatikko, eikä sitä osuutta pysty nopeasti muuttamaan lyönnistä toiseen.
Mää voisin ehkä vähän raottaa verhoa, jos pistät mulle meiliä.
fukke diise saisse kirjoitti: (14.11.2006 22:23:56)
No minäpä kysyn muutamista mittausvälineistä.Oletko mahdollisesti tietoinen mittauslaitteita tai menetelmistä, joilla voitaisiin mitata hartioiden ja lantion kulmasiirtymää ajan funktiona downswingissä?
Lisäksi onko sinulla dataa tai tapaa mitata vasemman kyljen seudun isojen kiertolihasten venymistilaa kontra supistumistilaa, tietty nekin ajan funktiona?
methodrami kirjoitti: (15.11.2006 8:56:52)
Mielenkiintoista on myös havainto, että painonsiirtymäkuvio ei paljonkaan muutu, vaikka ensin harjoittelee tai lyö kylmiltään. Tämä johtuu siitä, että swingin nopea osuus tulee liikemuistista (lihasmuistista), joka on kuin liikeohjauksen musta laatikko, eikä sitä osuutta pysty nopeasti muuttamaan lyönnistä toiseen.Tämä viimeinen lause on tosi mielenkiintoinen pointti. Mielestäni se kertoo kahdesta asiasta. Ensinnäkin ’tunne liioittelee’ ja ’svingi oikeasti muuttuu helvetin vähän kerrallaan’.
Varmaan kaikki ovat harjoitellessaan huomanneet, että kaksi lyöntiä tuntuvat täysin erilaisilta. Totuus kuitenkin on, svingi oli olennaisilta osiltaan lähes samanlainen. Tunne kertookin lähinnä sen, miten ajoitus onnistui, eikä sitä millainen svingi oli. Lisäksi pienikin muutos tuntuu erittäin suurelta. Onkohan monikaan ihan oikeasti nähnyt pelikaverinsa svingin muuttuuneen, loppujen lopuksi se näyttää aina ihan samalaiselta – silloinkin, kun kaveri kertoo juuri muuttaneensa svingiään. Tunteen perusteella ei siis kannata svingiään kehittää, kyllä siihen kannattaa hankkia joko oma tietämys, ulkopuolinen tietämys ja mikäli mahdollista, dataa havaintojen tukemiseen. Tunne kusettaa.
methodrami kirjoitti: (15.11.2006 7:08:53)
Hartioiden ja lantion kulmakiertymästä en ole nähnyt mitään mittaustuloksia. Tarkoitat varmaan kulmakiertymää etkä kulmasiirtymää! Kysymys kuuluukin; mitä pohjimmiltaan halutaan selvittää.
No minusta olisi aika olennaista selvittää, mitä eroja ammattilaisten ja amatöörien välillä on siinä, missä svingin vaiheessa hartiat alkavat saavuttaa lantiota ja kuinka nopeasti. Toisaalta myös se, saako tämä saavuttaminen aikaan lantion hidastumisen ja kuinka paljon (kun lantiota aletaan käyttää tukielementtinä).
En halua ole mitenkään ylimielinen, mutta ’rannetietokoneesi’ antama tieto on jopa selvästi havaittavissa svingikuvien ja päättelyn perusteella, eli sen antama tieto on helppo hyväksyä ja muutkin sen uskovat. Hartia/lantio-probleema on sen sijaan vaikeampi.
Niinikään vasemman kyljen lihastilojen venyminen tai supistuminen on hyvin ratkaisevaa. Jos kiertolihaksissa on venymään, se tarkoittaa, että lantio vetää, vastaavasti jos siellä on supistumaa, se tarkoittaa, että hartioita/ylävartaloa ollaan ’kampeamassa’ alavartalon suhteen. Ja tätä ei pysty näkemään.
Otan esimeriksi junan. Kun se ajaa ohi, on vaikea nähdä vetääkö veturi vai työntääkö vaunut. Me vain satumme tietämään, että veturi vetää, joten asia ei sen kummemmin vaivaa. Mutta jos jumala olisi keksinyt junan ja meidän tehtävämme olisi selvittää, mikä vetää ja mikä työntää, niin sen saisi selville esim. mittaamalla vaunun ja veturin välisen liitoksen luonne, onko siinä veto vai tyssäys.
fukke diise saisse kirjoitti: (15.11.2006 15:03:53)
Tunteen perusteella ei siis kannata svingiään kehittää, kyllä siihen kannattaa hankkia joko oma tietämys, ulkopuolinen tietämys ja mikäli mahdollista, dataa havaintojen tukemiseen. Tunne kusettaa.Tunne on täysin eri asia kuin se mitä tapahtuu – tämä on asia josta en yritäkään käydä väittämään.
Itse olen kuitenkin huomannut kuinka lyöntiin liittyvien tuntemusten avulla voidaan muuttaa svingiä.
Vuonna 2004 talvella tunsin täysin eri asioita jolloin hutaisu näytti tältä:
Tuossa viime sunnuntaina väitän tunteneeni täysin eri asioita:
Tokihan tähän vuosien välille mahtuu paljon sutimista ja erilaisia tunteita.kebax kirjoitti: (15.11.2006 15:51:43)
Itse olen kuitenkin huomannut kuinka lyöntiin liittyvien tuntemusten avulla voidaan muuttaa svingiä.Vuonna 2004 talvella tunsin täysin eri asioita jolloin hutaisu näytti tältä:
Hyvä juttu, paremmalta näyttää. Olen sanonut aiemminkin ja sanon uudelleen, että jos tunteen perusteella kehität svingiäsi, tasoitus lähenee asymptoottisesti kolmosta. Ihan sama kummalta puolelta viivaa olet kolmosta lähestymässä, mutta sinun tapauksessasi se voi olla irrelevantti tavoite.
-
JulkaisijaArtikkelit
-
fukke diise saisse kirjoitti: (15.11.2006 15:03:53)
Tunteen perusteella ei siis kannata svingiään kehittää, kyllä siihen kannattaa hankkia joko oma tietämys, ulkopuolinen tietämys ja mikäli mahdollista, dataa havaintojen tukemiseen. Tunne kusettaa.Tunne on täysin eri asia kuin se mitä tapahtuu – tämä on asia josta en yritäkään käydä väittämään.
Itse olen kuitenkin huomannut kuinka lyöntiin liittyvien tuntemusten avulla voidaan muuttaa svingiä.
Vuonna 2004 talvella tunsin täysin eri asioita jolloin hutaisu näytti tältä:
Tuossa viime sunnuntaina väitän tunteneeni täysin eri asioita:
Tokihan tähän vuosien välille mahtuu paljon sutimista ja erilaisia tunteita.