-
JulkaisijaArtikkelit
-
Tämä on täysin henkilökohtainen mielipide, jolle kuitenkin olen saanut paljon tukea aiheesta keskustellessa. Suomalaiset eivät pärjää maailman huipulla lainkaan, on tosiasia. Pärjäämiseksi ei voi laskea sitä, että päästään nipin napin toureille, olisi myös joskus voitettava. Minulla on ollut mahdollisuus seurata valmentajien työtä eri mantereilla, myös Suomessa, ja keskustella huippupelaajien valmentajien kanssa, joten uskoisin, että minulla on keskimääräistä enemmän tietoa asiasta. Suomalaisia ’huippuvalmentajia’ kuunnellessa täytyy oikein ihmetellä, mistä heidän oppinsa oikein ovat peräisin, niin uskomattomia juttuja kuulee opetettavan, vieläpä liittotasolla. Golflehdissäkin näkee usein ohjeita, jotka ovat täysin huuhaata, fysiikan lakien vastaisia. Pitäisi ainakin opetella mitä fysiikan termit tarkoittavat, ennen kuin niitä käyttää tieteellisessä merkityksessä. Jos junnuiästä lähtien ohjataan väärille raiteille, on äärettämän vaikeaa korjata kaikkea liikemuistiin iskostettua kohdalleen niin, että pärjättäisiin myöhemmin kovissa koitoksissa. Mäenlaskussa on nähty, mitä hyvä valmennus merkitsee. Norjalaisetkin pärjää, kun heitä on oikein valmennettu! Mitä pitäisi tehdä? Onko omakohtaisia kokemuksia?
Tämähän olisi voinut olla kuin suoraan fds:n kynästä :-).
Ainoa ero vain että fds sentään yritti kertoa mikä valmennuksessa tarkemmin ottaen mättää (eli miten pitäisi tehdä toisin), sinulta jäivät tälläiset ’pikkuasiat’ mainitsematta..
scratch kirjoitti: (4.11.2006 15:18:56)
Jos junnuiästä lähtien ohjataan väärille raiteille, on äärettämän vaikeaa korjata kaikkea liikemuistiin iskostettua kohdalleen niin, että pärjättäisiin myöhemmin kovissa koitoksissa.Siitä huolimatta, että en ole asiaan täysin vihkiynyt, niin en ajattelisi menestymättömyyden varsinaisesti johtuvan liikeradoista ja swingistä.
Eiköhän ole aika lopettaa tälläne paskan jauhaminen, 5 äijää finaaliivaiheeseen ja kaikki 2000-luvun amatööri kavereita.. Liitossa on tehty hyvää duunia ja tehdään vuosi vuodelta yhä parempaa… Huippusaavutus näin pienestä golfmaasta! Hyvä äijät!
scratch kirjoitti: (4.11.2006 15:18:56)
Golflehdissäkin näkee usein ohjeita, jotka ovat täysin huuhaata, fysiikan lakien vastaisia. Pitäisi ainakin opetella mitä fysiikan termit tarkoittavat, ennen kuin niitä käyttää tieteellisessä merkityksessä.Kuinka moni huipulle tavoitteleva lukee svingiohjeensa golflehdestä? Jokainnen yhtään peliään kunnioittava ihminen hyppää niiden sivujen yli ja menee pron luokse opettelemaan jotain oikeasti hyödyllistä.
Ja tuosta edellisestä ja vielä pois, että kyllä se on hyvin pajon pelaajan/valmentajan yhteisestä kemiasta kiinni. Itse vaihdoin valmentajan viime talvena kun kehitys oli pysähtynyt täysin. Valmntajan vaihdoksen johdosta tasoitus 3,8—>1,5.
Suomalaisten huippupelaajien kohdalla on kyse on ennemminkin psyykkisestä kestävyydestä kuin valmentamisen laadusta. (IMO)
Banzai kirjoitti: (5.11.2006 0:02:51)
Suomalaisten huippupelaajien kohdalla on kyse on ennemminkin psyykkisestä kestävyydestä kuin valmentamisen laadusta. (IMO)Eikä ole?
Ditto kirjoitti: (4.11.2006 17:53:26)
Siitä huolimatta, että en ole asiaan täysin vihkiynyt, niin en ajattelisi menestymättömyyden varsinaisesti johtuvan liikeradoista ja swingistä.Svingi on monilla hyvä, heiltä vaan puuttuu sen hallinta!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!
Fani kirjoitti: (4.11.2006 22:19:24)
Eiköhän ole aika lopettaa tälläne paskan jauhaminen, 5 äijää finaaliivaiheeseen ja kaikki 2000-luvun amatööri kavereita.. Liitossa on tehty hyvää duunia ja tehdään vuosi vuodelta yhä parempaa… Huippusaavutus näin pienestä golfmaasta! Hyvä äijät!On niitä ennenkin ollut jopa amatöörimaailmanmestareita, mutta ikävuosien 20-25 välillä on yleensä alkanut taantuma. Nämä kaverit ovat nyt siinä kriittisessä vaiheessa ja vain aika näyttää, hallitsevatko he sen mitä osaavat.
Paskan jauhamista ei kannata lopettaa koskaan!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!
Bravo fds!
Suomesta pyrki kymmenkunta nuorta pelajaa Telia tourille, kolme läpäisi karsinnan. Yhteistä näille kolmelle on ainakin valmentaja. Hänen päämääränään ei ole opettaa kirjaviisauksia, liikeratoja, eikä mallisvingiä. Vaan auttaa pelaajaa löytämään ja saavuttamaan jotain pysyvää, sellainen varmuus ja luottamus, jonka kanssa oikeasti voidaan menestyä. Olen seurannut yhden näistä kehitystä vuosia, ja jo ainakin kolme vuotta sitten on keskusteltu siitä, koska ollaan valmiita isompiin karsintoihin. Työ on siis pitkäjänteistä, eikä niin että kun kaveri pelasi Kytäjän valkoisilta 64, niin jippii nyt tourille.
Tahtoo olla niin, että kun suomalaispelaaja pääsee kansalliselle huipputasolle ja sitten vielä tulee vähän menestystä muualtakin, niin lähdetään valloittamaan maailmaa. Ollaanko vähän turhan heppoisin eväin liikkeellä kun lähes jokainen tuskailee svinginsä tai puttinsa kanssa cut viivan alapuolella muutaman kuukauden kuluttua. Onko tässä nimenomaan kysymys luottamuksen ja hallittavuuden puutteesta suhteessa omaan svingiin ja tekemiseen?
Suomalainen golfvalmennus, surkea? Suomalaiset golfammattilaiset ei harjottele tarpeeksi. Olen kuullut etta esm. svedupellet harjottelevat 3 kertaa enemmän. Ei ihme että tuloksia tulee. Eikä ruotsin hyvyys johdu siitä että on enemmän harrastelijaa. Pesispelaajat mukaan muiden urheilulajiin kuten futis ja golf niin kyllä tuloksia syntyy.
Onkohan Britannian jääkiekko keskustelupalstoilla ollut ketjua aiheesta ’brittiläinen valmennus surkeaa’? Mä laittaisin suomalaisen golfin ja britti jääkiekon samaan kategoriaan. Erona on kyllä se, että Suomen golf menee vuosi vuodelta eteenpäin ja maailman kärkeä otetaan pikkuhiljaa kiinni. Tuskin toi ET karsinta olisi tuohon malliin sujunut, jos kaverit eivät tekisi aikalailla oikeita asioita.
NimetönValmennus ei varmaankaan ole surkeaa, mutta se on todennäköisesti jonkin verran huonompaa kuin joissakin maissa johtuen seuraavista syistä:
1. Valmentajamateriaalin määrä pienempi
2. Valmentajien valmennus huonompaa
3. Valmentajien koulutukseen käytetään vähemmän rahaa
4. Valmentajien ammattinsa ’harjoittelumahdollisuudet’ ovat huonommat kuin
muualla
5. Valmentajat eivät harjoittele (kehitä itseään) yhtä paljon ja monipuolisestiEli täysin saman suuntaiset syyt kuin pelaajien kohdalla. Ainoa ero on
siinä, että valmentajien tasoa on vaikeampi mitata kuin pelaajien.Mitä tulee varsinaiseen kysymykseen, niin pidän positiivisena asiana, että
fysiikan ja tieteen merkitystä on hiljalleen alettu ymmärtää Suomessakin.
Swingiä ei mielestäni voi korkealla tasolla täysipainoisesti opettaa ilman swingin
fysiikan ymmärrystä. Swingin fysiikan tuloksekas tutkiminen edellyttää siihen tarkoitettujen työkalujen käyttöä. Pelkkä ulkomaisen tietotarjonnan kritiikitön ja ’sokea’ soveltaminen saattaa johtaa ongelmiin.En kuitenkaan tiedä onko suomalaisen golfin tulokset lähtökohtiinsa nähden hyviä vai huonoja ilman perusteellista tutkimusta. Onko kukaan nähnyt tällaista tutkimusta tai arviota? Jotta asioita voidaan parantaa, tulee tietää, mistä kenkä ns. puristaa vai puristaako ollenkaan.
Nimetönkorjaus edelliseen viestiini:
oli
2. Valmentajien valmennus huonompaapiti olla
2. Valmentajiin kohdistuva valmennus huonompaaja taas sitä rinta kaarella ja syvällä äänellä keskustellaan selaaisesta asiasta, josta ei kellään taida olla pienintäkään tietoa. Siis oikeesti. Aika monessa kohdassa valmentajat odottelevat, että pelaaja saavuttaisi edellisisää jutuissa sen tason, että uusia puita voisi pesään lyödä. Monen pelaajan kohdalla melkoinen kasa halkoja jää polttamattakin.
Esim. tuosta Datan listasta vain kohta 1 pitää paikkansa. kaikki loput ovat oman aktiivisuuden varassa. Aika liki samoin kuin muuallakin.
Kyllä ne suomalaisen golfin menestymisen ongelmat ovat kokonaispanostuksessa. Pelaajien pitää hankkiutua olosuhteisiin, joissa töitä voi tehdä sen tasoisilla kentillä missä aikoo pelatakin. Ympäri vuoden. Ja vieläpä hoitaa valmentajakin mukaan ainakin ajoittain. 50.000 euroa vuosibudjetiksi on hyvä alku.
Nämä nyt karsintafinaaliin edenneet pelurit muuten ovat kaikki siltä ajalta, jolloin liitto pyöritti noin 100 pelaajan liitovalmennuskuvioita. Taisi olla jopa 140 parhaimillaan aluevalmennuksen ja ikäkausimaajoukkueiden aikana.
Hieno homma, että ensi vuonnakin on ringissä jopa 6 tyttöa. Kokonaismäärä taitaa kiivetä lähelle kahtakymmentä. Aika paljon on varaa heittää hukkaan pelaajien intoa ja tahtotasoa tuolta nuorimpien osastolta.
Nimetönts kirjoitti: (5.11.2006 12:54:39)
ja taas sitä rinta kaarella ja syvällä äänellä keskustellaan selaaisesta asiasta, josta ei kellään taida olla pienintäkään tietoa.Samaa mieltä. Odotammekin sellaisen henkilön astumista esiin, jolla on esittää selkeätä
ja uskottavaa tutkimustietoa.ts kirjoitti: (5.11.2006 12:54:39)
Esim. tuosta Datan listasta vain kohta 1 pitää paikkansa. kaikki loput ovat oman aktiivisuuden varassa. Aika liki samoin kuin muuallakin.
Kaikki kohdat pitävät paikkansa.
Kaikki on todellakin oman aktiivisuuden varassa. Lähtökohdat hiukan eroavat eri maissa
niin pelaajien kuin valmentajienkin suhteen.Vasen pakki kirjoitti: (5.11.2006 11:54:56)
Mä laittaisin suomalaisen golfin ja britti jääkiekon samaan kategoriaan. Erona on kyllä se, että Suomen golf menee vuosi vuodelta eteenpäin ja maailman kärkeä otetaan pikkuhiljaa kiinniMielenkiintoinen valinta vertailukohdaksi ja meni heti lätkätietovisojen knoppi-osastolle. Kysymys siis kuuluu: Mitä kohtaamistaan maista Suomen miesten jääkiekko-maajoukkue ei ole koskaan kyennyt voittamaan arvoturnauksessa?
Ja vastaus on: Iso-Britannia.
Että siis siinäkin lajissa tuli turpaan. Vaikka jäätä meillä täällä on enemmän kuin briteillä….
Ainoa mikä varmasti pitää paikkansa on, että suomalaisia, esimerkiksi tällä palstalla, esitettyjä mielipiteitä ja kritiikkiä ei tarvitse perustella millään tavalla. Väittää vaan, että näin on. Tietämättä asioiden oikeaa tilaa.
Prosentuaalisesti Suomesta löytyy varmaan enemmän valmentajia, joiden kyvyt valmentaa riittävät erittäin pitkälle, kuin juurikaan muista maista.( Johtuu tietysti paljolti Suomen pienestä valmentajamäärästä.) Mutta olosuhteista ja asnteista johtuen noita kykyjä ei päästä täysimääräisesti käyttämään. Raha näyttelee tuossa erittäin suurta osaa, koska harjoittelemaan on täältä lähdettävä aina johonkin muualle.Toisaaltameillä valmentajina toimivien työ on varsin pirstoutunutta, kun samalla pitää varmistaa leipänsä klubipron töitä tehden.
Tuossa reissussa ollessa tuli moneen kertaan mietittyä (esim Sergion kotikenttää pelatessa) että miten eri maailmasta tämä peli siellä onkaan. Palloa oppii käsittelemään luonnostaan erilaisten lyöntitilanteiden tullessa eteen. Peruslyönnillä ei kovin pitkälle pötkitä. Kovat griinit ja erittäin nopeat. Lähipeli asettuu aivan toiseen merkitykseen kuin täällä kotisuomessa. Kun siellä nuo asiat imetään lähes äidinmaidosta ja meidän pelaajat sitten koittavat tuota etumatkaa kiriä kiinni joskus lukioiässä tai jopa sen jälkeen, niin kyllä kova on tehtävä. Pannanpa mausteeksi vielä tuuli, niin kyllä suomalaispelaajaa viedään kuin litran mittaa.
Swingiteknisesti meillä on paljon erittäin hyviä pelaajia. Se on mielestäni osoitus myös tuon puolen valmennuksellisesta tietämyksestä, jota sitten halleissa toteutetaan. Mutta sitten kun pitäisi lähteä oikeesti tätä peliä opettamaan, astuvat esiin resurssit ja asenteet. Eipä tule mieleen montaa suomalaispelaajaa, jonka olisin nähnyt pystyvän tuohon tarpeeksi panostamaan. Ainakaan riittävän nuorena.
Tuo edellisessä viestissä mainittu äidinmaito on lajissa kuin lajissa aivan oleellinen juttu.
Minkä tahansa asian oppiminen tapahtuu suurimmaksi osaksi lapsuudessa/varhaisnuoruudessa. Silloin on
– oltava taitavia opettajia
– joku josta lapsi katsoo mallia ja matkii
– olosuhteet muuten kunnossa
– massaa josta helmiä sitten kiteytyySuomen golfin suhteen tuossa ykköskohdassa ei varmasti niin paljoa hävitä, muiden kanssa onkin sitten vaikeuksia. Erityisesti tuo kakkoskohta on korvaamaton.
Se näkyy Suomen jääkiekossa. Klopit näkevät jo vaahtosammuttimina läheltä miten peliä huipputasolla pelataan. Tai jostain syystä esim jonkun Liettuan koriksessa. Nappulatkin oppivat pienestä pitäen pelaamaan peliä ’oikein’. Esimerkkejä on lukuisia. Brassifutis. Entisen itäblokin maiden voimistelijat. Kenialaiset juoksijat. Ruotsalaiset tennispelaajat takavuosina.
Pelaaja menee Pro:lle intoa uhkuen. Lausuen mielessään ’Nyt musta tulee pelaaja’ tunti on päättynyt ja pelaajalla on hyvä fiilis opitusta. Jatkaa kenties treenaamalla loppu päivän. Menee kotiinsa ja on onnellinen päivän saavutuksista. Herää aamulla kauniiseen lauantaihin ja päättää lähteä kokeilemaan opittua. Saapuu kentälle ottaa ajan menee rangelle lämmittelemään ja kertamaan opittua. Saapuu ykkösen tiille hyvällä fiiliksellä, tiiaa pallon ja lyö. Hillittömän slisen ja outiin. Lannistuneena hakee bägistään toisen pallon ja ajattelee no mulligani. Taas jälleen tiiaa ja lyö, sama toistuu. No sitten hiipii kaikenlaisia kummituksia mieleen. Ja hiljaisessa yksinäisyydessään kiroaa Prooltaan saamiaan oppeja. Pkele )=()?%(?=)/&=()…. jne.
Mutta on siinä vielä yksi asia. Vaikka valmentaja olisi kuinka hyvä. Pitää pelaajan itsekkin oivaltaa mistä golfissa on kyse. Ei asioita voi toiselle ’opettaa’, voi vain tarjota työkaluja edes auttaman oppimista. Oppiminen kehittyy opettajan ja oppilaan arvoista. Kuinka asennoituu tekemiseen.
Mielestäni valmennuksessa pitäisi panostaa nuoriin. Autta rakentamaan alusta vankat rutiinit mentaalisella puolella sekä fysiikka ja tekniikka. Paljon erinlaisia leirejä jossa nuoret voivat yhdessa kehittyä ja tutustua toisiinsa.
Ei kaikki työ hukkaan ole mennyt=)
Kaikki asiat vaativat aikansa. Nyky yhteiskunassa ei vain tunnut olevan kärsivällisyyttä. Kaikki pitää saada nyt, tässä ja heti.Malttia, malttia sanon minä=)
Tämä on aika mielenkiintoinen aihe, joten jatketaan paskan jauhamista. Monenlaisia havaintoja voidaan käyttää mutta tässä yksi. Noiden esikarsintojen kautta karsintafinaaliin meni Englannista 22, Ruotsista 10, Espanjasta 8, Suomesta 5, Ranskasta, Skotlannista ja Italiasta 3 pelaajaa ja sitten yksittäisiä muita.
Noin kymmenen vuotta sitten, kun EU:n työmarkkinat avautuivat, myös Euroopan PGA:n piti herätä, sen mukaanhan norjalaisella prolla olisi ollut tasavertaiset mahdollisuudet päästä Wentworthin klubiproksi kuin engelsmanneilla. Piti saada yhteiset koulutusstandardit, jotta rima olisi kaikille yhtä korkealla. Euroopan PGA alkoi hiomaan koulutusohjelmien raameja ja jokaisen jäsenmaan piti esittää niiden mukainen koulutusohjelma, jotta heidän PGA:nsa jäsenet olisivat kelpoisia harjoittamaan ammattiaan muissa maissa.
Tämä ei ollutkaan ihan helppo juttu. Englantilaisilla oli hienot fasiliteetit, mutta opetuksessa oli pääasiassa puumailojen lankojen punontaa ja pro shopin ja rangen ylläpitämistä, ruotsalaisilla oli hienot valmennussysteemit ja he odottivat sitä myös muilta. Ranska oli siitä puolivälistä. Suomi sai oman SGL:n ja PGA:n yhteisen koulutusjärjestelmänsä hyväksytykisi neljäntenä maana. Ruotsi oli huolissaan Englannista. Ruotsi ja Englanti yhdessä Espanjasta, joilla ei ollut mitään. Ja ylipäätään oltiin huolissaan siitä, että kellään muulla ei ollut mitään konkreettista ohjelmaa.
Mielenkiintoista on, että Englanti sai läpi 22 pelaaja, mikä minun mielestäni tulee pelkästään vahvan lajikulttuurin kautta. Ruotsi on Englantiin verrattuna lähes yhtä iso golfmaa, mutta upeasta systeemistään huolimatta he saivat vain 10 pelaajaa. Sitten tulee 8 espanjalaista, joille Jose Kurvo on lainannut rautaseiskan ja siinä on koko systeemi. Kenttiä on paljon, mutta siellä pelaavat vain eliitti, kenttien työntekijöiden lapset ja turistit.
Kyllä Ruotsin pitäisi panostukseensa nähden saada paljon enemmän pelaajia, siis hyötysuhde ei ole kovin hyvä. Toisaalta jos peilataan valmennus- ja koulutusjärjestelmiä, Englanti ja Espanja eivät ansaitsisi puoliakaan siitä. Suomi on jotakuinkin siinä ja siinä.
Pitkä juttu, mutta tämä vahvistaa vain minun käsitystäni siitä, että järjestelmillä voidaan luoda puitteet ja raamit valmennukselle, mutta jos opetetaan tai valmennetaan vääriä asioita, niin ’vituiks menee koko vapaussota’. Suomi ei ole tässä yhtään muita maita huonompi, mutta koko golfmaailma on ihan pallo hukassa siitä, mikä golfissa ratkaisee. On paljon tsäkällä hyväksi tulleita pelaajia, mutta he itse, valmentajansa, analyytikot, sen paremmin kuin klubituupparit eivät tiedä, mistä se johtuu.
Ja siten kaikille näsäviisaille, että en minäkään tiedä, minä vain luulen.
NimetönPitää olla ts:n kanssa samaa mieltä siinä, että kyllä on uskomattoman kevyellä kädellä heitettyä kritiikkiä.
’Scratch:in’ heittämä provo ilman mitään kunnon perusteluita on lähinnä naivia. Jos joku alkaa (nimimerkin takaa) morkkaamaan asioita pelkästään sanomalla, että kyllä minä tiedän kun olen niin nähnyt niin paljon maailmaa, niin sellaiset jutut kannattaisi jättää omaan arvoonsa. Mutta ehkä tavoitteena olikin ainoastaan provosoida eikä saada aikaan mitään kunnon ajatustenvaihtoa.
En tunne golfin valmennukseen mahdollisesti liittyviä ongelmia, mutta harvoin asiat ovat minkään yhden tahon (esim. valmentajien) aikaansaannosta. Muista urheilulajeista mieleen tulee lähinnä uinti, jossa vielä jokin aika sitten tilanne oli erittäin kehno. Hyvä että suomalaiset uimarit pysyivät kisoissa pinnalla. Sitten yhden menestystarinan siivittämänä laji lähti aivan uskomattomaan nousuun.
Onko sama mahdollista golfissa ? Varmasti on, mutta en lähde tällä tietämyksellä esittämään keinoja kuinka se pitäisi tehdä. Yksi asia on kuitenkin varma. Ilman mittavia taloudellisia panostuksia sellainen ei tänä päivänä ole mahdollista.
Jokin yksittäinen tähti saattaa syntyä, mutta laajamittaiseen ’maailmanvalloitukseen’ (kuten Ruotsissa tai Tanskassa) ei ole mitään mahdollisuuksia ilman kunnon satsausta.Saattaakin olla, että me tarvitsemme ensin oman ’härmän tiikerin’. Vasta sen jälkeen golf alkaa kiinnostamaan suurta yleisöä niin paljon, että siihen ollaan valmiita satsaamaan riittävästi.
Rifle kirjoitti: (5.11.2006 17:17:32)
Pitää olla ts:n kanssa samaa mieltä siinä, että kyllä on uskomattoman kevyellä kädellä heitettyä kritiikkiä.
Minkä takia aina vaaditaan, että pitää tietää tai olla faktoja, jotta saa osallistua keskusteluun ja esittää mielipiteitään.
Kyllä yksi demokratian (kuin myös keskustelupalstojen) perusarvo on, että saa olla mitä mieltä tahansa, vaikka ei pystyisi sitä perustelemaan, ja sen saa myös esittää. Niinikään vallankäytön kritiikki pitää valtaa pitävät elimet toimeliaina ja ohjaa heitä kiinnittämään huomiota niihin asioihin, mihin rahvas jäsenistö haluaa.
Ei kannata nousta muiden yläpuolelle jakelemaan puheenvuoroja, koska loppujen lopuksi jokaisen mielipide on yhtä bullshittiä.
Provoista vielä, että jokainen keskustelun avaus omalla tavallaan provo.
fukke diise saisse kirjoitti: (5.11.2006 18:57:18)
Rifle kirjoitti: (5.11.2006 17:17:32)
Pitää olla ts:n kanssa samaa mieltä siinä, että kyllä on uskomattoman kevyellä kädellä heitettyä kritiikkiä.
Minkä takia aina vaaditaan, että pitää tietää tai olla faktoja, jotta saa osallistua keskusteluun ja esittää mielipiteitään.
Kyllä yksi demokratian (kuin myös keskustelupalstojen) perusarvo on, että saa olla mitä mieltä tahansa, vaikka ei pystyisi sitä perustelemaan, ja sen saa myös esittää. Niinikään vallankäytön kritiikki pitää valtaa pitävät elimet toimeliaina ja ohjaa heitä kiinnittämään huomiota niihin asioihin, mihin rahvas jäsenistö haluaa.
Ei kannata nousta muiden yläpuolelle jakelemaan puheenvuoroja, koska loppujen lopuksi jokaisen mielipide on yhtä bullshittiä.
Provoista vielä, että jokainen keskustelun avaus omalla tavallaan provo.
Tokihan mielipiteitä saa esittää. Niiden taso vaan näkyy kekeustelun tasona. Ikävä kyllä.
Jos minä esimerkiksi väittäisin suomalaisten.. no vaikkapa tuota kielenkääntäjien tekevän täysin ala-arvoista työtä, olisin esittänyt mielipiteen. Joku voisi sen silti uskoa todeksi, vaikka minulla ei tuon väitteen tueksi mitään olisikaan. Joku alalla toimiva voisi jopa loukkaantua tuosta perättömästä väitteestä.
Mielestäni näissä valmennusasioissa keskitytään liiaksi swingiin. Uskon kaikilla ET:n toisessa karsintavaiheessa olleilla suomalaisilla olevan riittävän hyvän swingin ET:lla pärjäämiseen. Erikoisillakin swingeillä on nähty pärjättävän mm. Eamon Darcy, Jim Furyk, J.M. Singh jne.
Kaikki on loppupeleissä kuitenkin mielestäni kiinni päästä. Kun oikeanlainen ns. voittajatyyppi löytyy pärjää hän, vaikka lyöntitekniikkakaan ei olisi täydellinen. Meillä ei vaan ole riittävästi perinteitä, jotta lajin pariin hakeutuisivat todella lahjakkaat urheilijatyypit. He hakeutuvat jääkiekon, jalkapallon ja joidenkin muiden paremmin kilpaurheiluksi miellettävien lajien pariin.
Itse en ole vielä onnistunut näkemään enkä kuulemaan yhdestäkään urheilullisesti huippulahjakkaasta tyypistä, jolla olisi ollut kunnollinen motivaatio harjoitella ja tehdä kaikkensa menestyksen eteen. Liian usein on kuultu meikäläisten menneen kierroksen jälkeen kaljalle, kun motivoituneemmat kilpakumppaninsa ovat menneet rangelle tai muille harjoitusalueille hiomaan paremmaksi pelin aikana ilmi tulleita ’puutteita’.
-
JulkaisijaArtikkelit