Etusivu › Foorumit › Kilpagolf & harjoittelu › Soutamista ja huopaamista
-
JulkaisijaArtikkelit
-
ts kirjoitti: (1.7.2007 21:48:59)
1. Jos swingi vaatii rauhoittamista, on perusteissa jotain pielessä. Hyvä swingi kestää tulittaa täysillä, ja toimii parhaiten juuri silloin.2. Kun klubipelaaja lähtee lyhentämään backswingiä, se tapahtuu harmittavan usein vartalon kiertoa vähentäen. Todellinen syy siihen, mikä näyttää ylipitkältä backswingiltä, on käsien ja vartalon suhteen muuttuminen ja kulmien ’vuotaminen’. Vielä en ole yhtään ylipitkää backswingiä nähnyt.
Tätä juttua olen joutunut useinkin pohtimaan. Omissa päissäni ja joskus itseäni viisammassa seurassa.
Luulen että ongelma on se, että meillä 95% pelaajista ei ole sitä hyvää swingiä. joka kestää tuon tulittamisen. Siitä johtuen täysillä lyömisen keinot näille pelaajille ovat täysin virheelliset. Nopealta tuntuvaa liikettä lähdetään hakemaan väärin keinoin juuri tuon kesken jätetyn vartalonkierron kautta, downswingi lähtee purkautumaan yläpäästä ja mailanpäälle annetaan huima vauhti käsillä ja ranteilla.
Tämä tuli mieleen hakematta mieleen kun viimekierroksella yksi vuoden lajia harrastanut , sillointällöin pitkälle lyövä kaveri halusi lähetä pituuslyöntikisaan tiiltä. Kaverin tekniikka oli luonnollisesti vielä kehittymisvaiheessa, mutta halu pitkälle oli kova. Sain pari hyvää pommia aikaiseksi. Kaveri lisäsi höyryä pannuun, liikkuvien osien määrä swingissä lisääntyi kerta kerralta ja lopputuloksena etuysin loppupuolella kaveri veti pallosta draiverilla kokonaan ohi, sai seuraavalla yrityksellä palloa noin metrin eteenpäin, poimi pallon taskuunsa ja käveli suoraan parkkipaikalle.
Mitä tästä opimme?
Kysyy, ei vastaa….
Parti P.
Mitä tästä opimme?Parti P.
Ainakin sen, että ko. kaverilla on korvien välissä korjattavaa, jos tuon jälkeen päätti lähteä välittömästi parkkipaikalle.
Itselläkin huomaa usein vastaavaa vikaa niin kierroksella kuin rangellakin. Pinttynyt tapa hyökätä palloon liian innokkaasti kädet edellä, etenkin silloin, kun matkaa tuntuu olevan sen verran, että ’tällä mailalla kun kunnolla tuuppaa, niin kyllä sen tuonne asti pitäisi lentää.’ Noh, isompaa mailaa käteen ja sitä rataa… Ihmismieli (tai ehkä kuitenkin lihasmuisti) on siitä kummallinen, että vaikka silloin tällöin onnistuu tuottamaan oikein nautinnollisen, rauhallisen swingin (ainakin uskoakseni melko) oikealla tekniikalla päätellen pallon lennosta suhteessa swingin vaivattomuuteen, ei sitä siltikään malta tehdä kuin murto-osassa lyönneistä. Tämä siis siitäkin huolimatta, että joka kerta pallolle asettuessa yrittää muistuttaa itselleen, että ei tässä pidä riuhtoa.
Ketjun alkuperäiseen aiheeseen liittyen: klassinen esimerkki tuosta ’vääränlaisesta’ backswingin lyhentämisestä on oma äitini, jonka aiemmin ’tasolleen kohtuullinen’ swingi oli viime kesän aikana lyhentynyt pelkäksi käsien nostoksi. Sitten vielä ihmetellään, miksi pallo ei lennä ja jos lentää, niin ei ainakaan oikeaan suuntaan.
Parti PersiMonni kirjoitti: (3.7.2007 8:42:10)
Luulen että ongelma on se, että meillä 95% pelaajista ei ole sitä hyvää swingiä. joka kestää tuon tulittamisen.Nyt korjaan itse itseäni. Enterin painalluksen jälkeen hiffasin etten oikeastaan tarkoittanut sitä, mitä kirjoitin.
Perimmäinen ajatukseni ei ollut se etteikö pelaajalla olisi tarpeeksi hyvää swingiä tulittamiseen täysillä. Enempikin se, että ainakin itselläni on luultavasti väärä mielikuva siitä, mitä täysillä lyöminen tarkoittaa ja haen lisänopeutta mailaan väärällä mielikuvalla.
Avainsana ”täysillä” triggeroi vääränlaista käyttäytymistä swingissä. Pitäisi siis oppia ne oikeat asiat, jotka ajatus ”täysillä” pitäisi laukaista aivoissa ja kropassa.
Parti PersiMonni kirjoitti: (3.7.2007 13:27:50)
Parti PersiMonni kirjoitti: (3.7.2007 8:42:10)
Luulen että ongelma on se, että meillä 95% pelaajista ei ole sitä hyvää swingiä. joka kestää tuon tulittamisen.Nyt korjaan itse itseäni. Enterin painalluksen jälkeen hiffasin etten oikeastaan tarkoittanut sitä, mitä kirjoitin.
Perimmäinen ajatukseni ei ollut se etteikö pelaajalla olisi tarpeeksi hyvää swingiä tulittamiseen täysillä. Enempikin se, että ainakin itselläni on luultavasti väärä mielikuva siitä, mitä täysillä lyöminen tarkoittaa ja haen lisänopeutta mailaan väärällä mielikuvalla.
Mä oisin kyllä enemmän tuon sun alkuepräisen tekstin kannalla. Maila, kädet ja vartalo usein joutuvat jossain swingin vaiheessa asemaan, josta ei voi tulittaa täysillä läpi. Jos ne saataisiin kulkemaan hyvien sijaintien kautta läpi koko suorituksen, ei voimankäytössä tarvitse säästellä.
Kun nyt taas siirryttiin keskusteluun oikealla kädellä tulittamisesta, niin kysynpä mieltäni vaivanneen kysymyksen tähän liittyen: mihin kohtaan oikeaa kättä paineen pitäisi osumahetkellä kohdistua – etusormen puolessa välissä, kämmenessä vasemman peukalon päällä, vai missä?
Luonnollisella lyönnilläni paine olisi jotakuinkin etusormen puoli välin tienoilla. Tarkoittaako tämä, että yritän käyttää ranteitani liiaksikin tai keinotekoisesti aiheuttamaan mailanpään nopeuden kasvun?
Scoop kirjoitti: (1.7.2007 13:06:47)
Antsu kirjoitti: (1.7.2007 12:30:11)
Kyseinen harjoitus on kuitenkin auttanut vakiinnuttamaan omaa lyöntiäni, ajattelin että ehkä se voisi auttaa myös ketjun aloittajaa.Laviksen pointti on varmaan siinä, että lähes scratchissä pelaavalle pelaajalle ’pallojen singahtelu sinne tänne’ on ihan totaalisen eri asia kuin kuukauden lajia harrastaneen. Puhutaan ehkä siitä, että hajonta on muutama metri, tai siitä, että fiilis ei ole kohdallaan, vaikka hajonta olisi mitätön. ’Lyönnin vakiinnuttaminen’ on silloin myös aika lailla eri asia. Perspektiiviä siis peräänkuulutetaan, ei kielletä tai kyseenalaisteta osallistumista sinänsä.
Mä olen takonut kolopalloja 17 vuotta ja händärikin on ollut 15-18 viimeaikoina.
Eilen järkytyin pahasti…driverilla oli hajonta 200 metriä ( siis ei peräkkäiset pallot pysyneet rangella osa lensi par-3 kentälle ja korjattuna toiselle puolelle rangea metsään !!!).
Syy on mielestäni huono keskivartalon lihaskunto ja se että raudoissa on stiffit varret ja drivereissa ( 4 kpl ) regut. En päässyt lainkaan rytmiin kiinni.
Tänään vetäsin sitten vatsan kiinteytyslenkin fillarilla 87,13 kilometria ja sitten vielä fiudella töihin. Painoa putosi kerralla 2,5 kiloa ja aterian jälkeen saldoksi jäi -2 kg.
Stiffivartinen driver-maila odottaa vielä itseään liikkeessä/maahantuojalla…onko Hekkasella ehdotusta…otatko vaihdossa vastaan kolme Callawayta ja yhden Big Big Bangin ?
double-eagle kirjoitti: (3.7.2007 16:48:11)
Mä olen takonut kolopalloja 17 vuotta ja händärikin on ollut 15-18 viimeaikoina.Eilen järkytyin pahasti…driverilla oli hajonta 200 metriä ( siis ei peräkkäiset pallot pysyneet rangella osa lensi par-3 kentälle ja korjattuna toiselle puolelle rangea metsään !!!).
Syy on mielestäni huono keskivartalon lihaskunto ja se että raudoissa on stiffit varret ja drivereissa ( 4 kpl ) regut. En päässyt lainkaan rytmiin kiinni.
Mä veikkaan ongelmaksesi lihaskunnon tilasta huonoa swingitekniikkaa.
Minä olen pelannut 20 vuotta. Tehnyt aina istumatyötä, enkä tänä aikana ole golfin lisäksi harrastanut mitään muuta liikuntaa aktiivisesti. Swingi on pääosin ihan omaa tuotantoa (Hoganin Fundamentalseja olen joskus kyllä hiukka lueskellut). Ts tosin onnistui pari vuotta takaperin pysäyttämään pelini alkaneen alamäen kertomalla mulle minkälainen swingiajatus tekisi asiasta mulle helpompaa. Kovin kummosia lihaksia mulla ei koskaan ole ollutkaan. Pituutta on 183cm ja ennen viimevuosien ikääntymisen mukanaan tuomaa aineenvaihdunnan hidastumista painoin yli 20 vuotta 63kg, vaikka söin mitä huvitti. Nyt paino on kohonnut jo 77 kiloon. Välttääkseni liikunnan avulla painon pitämisen aisoissa, olen alkanut vähentämään kurkusta alas työnnettävän energian määrää. Jännä nähdä mihin se johtaa 😮
Heikoista lihaksista ja huonosta kunnosta huolimatta kykenen lähes aina saamaan pallon ilmaan ja useimmiten sektori lasketaan enintään kymmenissä metreissä. Ja se on oikeastaan ihan sama minkälaiset välineet mulle käteen työnnetään. Välineillä ei swingiä paranneta, eikä peliä saada tasaisemmaksi 🙁Pappa Tykki kirjoitti: (1.7.2007 17:15:05)
Aika hyvilläkin pelaajilla (hcp 5-10) tiukassa tilanteessa pitkällä raudalla tulee ilmeisesti mieleen ajatus tällätä varoiksi vähän lujempaa – seurauksena on ajoituksen meneminen pieleen.
Pallon ollessa lyöntihetkellä liikkumaton on humoristista – joskin ilmeisen yleistä? – puhua ajoituksesta.
Siltä varalta että asiaan sisältyy jokin viisaus, riittäisikö kokeneemmilla – hcp alle 15 ja pelikokemusta pitemmältä kuin viime syyskuulta – aikaa selvittää mitä ihmettä tarkoittaa golflyönissä ajoitus?
solamies kirjoitti: (3.7.2007 23:43:35)
Pallon ollessa lyöntihetkellä liikkumaton on humoristista – joskin ilmeisen yleistä? – puhua ajoituksesta.
Mitä humoristista siinä on? Tämän…
…aikaansaaminen edellyttää varsin vaativan ja monimutkaisen liikesarjojen yhteensaattamisen oikea-aikaisesti (= ajoitus).
AJOITUS on sitä, että osumahetkellä kädet, jalat, vartalo ovat siellä missä pitääkin ja oikeassa asennossa, mielellään vielä liikkeessä oikeasta suunnasta oikeaan suuntaan. Lähes kuka tahansa voidaan vääntää paikoillaan hyvään osuma-asentoon mutta silloin pallo ei lähde mihinkään. Ajoitusta tarvitaan siihen, että tuo hyvä osuma-asento saadaan liikkeestä, mielellään vielä reippaasta sellaisesta.
daphne kirjoitti: (4.7.2007 9:00:50)
AJOITUS on sitä, että osumahetkellä kädet, jalat, vartalo ovat siellä missä pitääkin ja oikeassa asennossa, mielellään vielä liikkeessä oikeasta suunnasta oikeaan suuntaan. Lähes kuka tahansa voidaan vääntää paikoillaan hyvään osuma-asentoon mutta silloin pallo ei lähde mihinkään. Ajoitusta tarvitaan siihen, että tuo hyvä osuma-asento saadaan liikkeestä, mielellään vielä reippaasta sellaisesta.No nyt selkis, te puhutte koordinaatiosta mutta olette jostain syystä halunneet ottaa mukaan aikakäsitteen.
Ajoituksesta on luontevaa puhua silloin kun pallo osumahetkellä on liikkeessä.
Silloin on merkitystä sillä, milloin palloa lyödään.Paksupekka kirjoitti: (3.7.2007 17:29:56)
double-eagle kirjoitti: (3.7.2007 16:48:11)
Mä olen takonut kolopalloja 17 vuotta ja händärikin on ollut 15-18 viimeaikoina.Syy on mielestäni huono keskivartalon lihaskunto ja se että raudoissa on stiffit varret ja drivereissa ( 4 kpl ) regut. En päässyt lainkaan rytmiin kiinni.
Mä veikkaan ongelmaksesi lihaskunnon tilasta huonoa swingitekniikkaa.
Kovin kummosia lihaksia mulla ei koskaan ole ollutkaan. Pituutta on 183cm ja ennen viimevuosien ikääntymisen mukanaan tuomaa aineenvaihdunnan hidastumista painoin yli 20 vuotta 63kg, vaikka söin mitä huvitti. Nyt paino on kohonnut jo 77 kiloon. Välttääkseni liikunnan avulla painon pitämisen aisoissa, olen alkanut vähentämään kurkusta alas työnnettävän energian määrää. Jännä nähdä mihin se johtaa 😮
Heikoista lihaksista ja huonosta kunnosta huolimatta kykenen lähes aina saamaan pallon ilmaan ja useimmiten sektori lasketaan enintään kymmenissä metreissä. Ja se on oikeastaan ihan sama minkälaiset välineet mulle käteen työnnetään. Välineillä ei swingiä paranneta, eikä peliä saada tasaisemmaksi 🙁Mä taas on syönyt 2004-2006 opiaatteja, codeiinia ja tulehduskipulääkkeitä ja muita särkylääkkeitä ja paino nousi äkillisesti 84 kilosta 113 kiloon ( tietenkin liikuntakyvyttömyys ja ylensyönti auttoivat asiaa ). Olen 193 cm pitkä ja parhaimmillaan lyönyt 300 + metriä driverilla niin että rinkussa meni par 5:lla toinen lyönti wedgellä 20 metriä pitkäksi greenistä. ( Tällöin painoin sen 84 kiloa. ) Maila oli stiffivartinen uusi Callaway Hawk Eye, joka oli lainassa stokkalta.
Hyvääkään tekniikkaa ei voi käyttää jos eivät lihakset toimi moitteettomasti.
Hyvä neuvosi lienee tarkoitettu alle 90 kiloisille jotka kuten tunnettua punnitaankin neuvolassa.Uimahallissa oli painoni tunti sitten tasan 103 kiloa..eli 3 kiloa vähemmän kuin viikko sitten…kiitos 25 km rullaluistelun ja 90 kilometrin fillarilenkin. Ihannepainoni on kuulemma lekurin mukaan 89-93 kiloa. Tarvinnen siis vielä 3 reissua rullilla ja kilpurilla ja noudatan nykyista ruokavaliota jossa perunaa ja leipää on hieman normaalia vähemmän, mutta pihvilihaa, hedelmiä ja salaattia enemmän.
solamies kirjoitti: (4.7.2007 11:53:24)
Ajoituksesta on luontevaa puhua silloin kun pallo osumahetkellä on liikkeessä.
Ja kuka niin määrittelee? Mitä käsitettä itse sitten käyttäisit, jos pähkäillään missä vaiheessa swingiä rannekulman pitäisi vapautua optimaalisesti? Kyllä siinä on ajoituksesta kyse, liikkuu se pallo sitten tai ei.
Sovitaanko että
KOORDINAATIO = liikkuvien osien keskinäisen liikkeen AJOITTAMINEN.
Kun siis puhuin ajoituksesta en puhunut suhteessa palloon – joka totta tosiaan on paikallaan – vaan lyönnin liikkeiden (ranteet, kädet, vartalo,..) suhteessa toisiinsa. Esimerkiksi yksinkertaisessa kaksoisheilurimallissakin on kaksi hallintasuuretta: ranteiden aikaansaama vääntömomentti (heilurin alempi nivel) ja kehon aikaansaama vääntömomentti (ylänivel). Nämä hallintasuureet on ajoitettava suhteessa toisiinsa eli koordinoitava.
Pappa Tykki kirjoitti: (4.7.2007 13:22:07)
Sovitaanko ettäKOORDINAATIO = liikkuvien osien keskinäisen liikkeen AJOITTAMINEN.
Kun siis puhuin ajoituksesta en puhunut suhteessa palloon – joka totta tosiaan on paikallaan – vaan lyönnin liikkeiden (ranteet, kädet, vartalo,..) suhteessa toisiinsa. Esimerkiksi yksinkertaisessa kaksoisheilurimallissakin on kaksi hallintasuuretta: ranteiden aikaansaama vääntömomentti (heilurin alempi nivel) ja kehon aikaansaama vääntömomentti (ylänivel). Nämä hallintasuureet on ajoitettava suhteessa toisiinsa eli koordinoitava.
Ajoitus on tietty tärkeä samoin alkuasento stanssi, mailan tulosuunto, lantion kiertyminen, keskittyminen, oikea grippi….ja ennen kaikkea valtava rutiini joka tulee vain kymmenien tuhansien pallojen lyömisellä….sekä pelaajan hermoratoja ja lihaksistoa ja mittoja myötäilevä välineistö ( kengät, vaatteet ja mailat jopa hanska ).
Katseen pysyminen pallossa riittävän pitkään ja oikean polvikulman pitäminen täydentävät tätä kaikkea.
Kokonaan on käsittelemättä mentaalipuoli ja venyttely sekä ravitsemus ja peruskunnon merkitys.
Koordinaatio = osien ja kappaleiden liikeratojen ja laajuuksien, sekä liikkeiden hahmottamista
Ajoitus = eri liikkeiden saamista toimimaan oikeaan aikaan keskenään
Kyllä noilla vallan helvatin suuri ero on
ts kirjoitti: (4.7.2007 14:42:45)
Koordinaatio = osien ja kappaleiden liikeratojen ja laajuuksien, sekä liikkeiden hahmottamistaAjoitus = eri liikkeiden saamista toimimaan oikeaan aikaan keskenään
Kyllä noilla vallan helvatin suuri ero on
No jos ajatellaan vaikka militaarioffensiivin koordinointia niin kyllä siinä taas ajoituskin on oleellinen osa sitä…toki niin kuin sanoit koordinaatiolla ja ajoituksella ei ole yhtäkuin merkkiä !
double-eagle kirjoitti: (4.7.2007 15:17:25)
ts kirjoitti: (4.7.2007 14:42:45)
Koordinaatio = osien ja kappaleiden liikeratojen ja laajuuksien, sekä liikkeiden hahmottamistaAjoitus = eri liikkeiden saamista toimimaan oikeaan aikaan keskenään
Kyllä noilla vallan helvatin suuri ero on
No jos ajatellaan vaikka militaarioffensiivin koordinointia niin kyllä siinä taas ajoituskin on oleellinen osa sitä…toki niin kuin sanoit koordinaatiolla ja ajoituksella ei ole yhtäkuin merkkiä !
Oxford Dictiionary:
co-ordinate v. to BRING (parts etc) into a proper relationship. to WORK or CAUSE together efficiently; co-ordination n.
Olen ollut aika monessa asiassa KOORDINAATTORINA ja jos se olisi jäänyt asioiden suhteiden hahmottamiseksi, niin potkut olisi tullut. Kyllä tuo tekeminen eli ajallinen aspekti on koordinontiin kuuluva asia ja siten ajoitus on keskeinen osa koordinointia.
Eli tällä kertaa minun on todettava asettuvani tässä double-eaglen kannalle!?
Mutta tämäkin keskustelu osoittaa käsitteiden selkeyden tärkeyden. Varmaankin golfin opetuksen haaste on saada oppilas ymmärtämään ne käsitteet, joiden vaulla opetus annetaan. Tietysti, jos kaikilla olisi tarvittavat matemaattiset valmiudet ja klassisen mekaniikan tuntemus, käsitteet olis helppo kuvata selkeämmin… no tyydyn tältä osin keskustelemaan myöhäisen keski-iän saavuttaneen ja huono peruskunnon omaavan ylipainoisen miehen svingitekniikasta itseni kanssa. 😉
Pappa Tykki kirjoitti: (4.7.2007 16:05:51)
Oxford Dictiionary:co-ordinate v. to BRING (parts etc) into a proper relationship. to WORK or CAUSE together efficiently; co-ordination n.
Olen ollut aika monessa asiassa KOORDINAATTORINA ja jos se olisi jäänyt asioiden suhteiden hahmottamiseksi, niin potkut olisi tullut. Kyllä tuo tekeminen eli ajallinen aspekti on koordinontiin kuuluva asia ja siten ajoitus on keskeinen osa koordinointia.
Noinhan tuo on. Fysiologiassakin käsite määritellään näin: Harmonious functioning of muscles or groups of muscles in the execution of movements.
Olennaisinta kuitenkin lienee se, että tuo prosessi sisältää ajallisen elementin, koska suoritteelle voidaan mieltää kliimaksi, eli se, miten palloon voidaan siirtää force optimaalisella (tai joukolla kutakuinkin optimaalisia) tavalla. Edelleen ihan yks helvetin hailee liikkuuko pallo vai ei.
Scoop kirjoitti: (4.7.2007 16:15:24)
Pappa Tykki kirjoitti: (4.7.2007 16:05:51)
Oxford Dictiionary:co-ordinate v. to BRING (parts etc) into a proper relationship. to WORK or CAUSE together efficiently; co-ordination n.
Olen ollut aika monessa asiassa KOORDINAATTORINA ja jos se olisi jäänyt asioiden suhteiden hahmottamiseksi, niin potkut olisi tullut. Kyllä tuo tekeminen eli ajallinen aspekti on koordinontiin kuuluva asia ja siten ajoitus on keskeinen osa koordinointia.
Noinhan tuo on. Fysiologiassakin käsite määritellään näin: Harmonious functioning of muscles or groups of muscles in the execution of movements.
Olennaisinta kuitenkin lienee se, että tuo prosessi sisältää ajallisen elementin, koska suoritteelle voidaan mieltää kliimaksi, eli se, miten palloon voidaan siirtää force optimaalisella (tai joukolla kutakuinkin optimaalisia) tavalla. Edelleen ihan yks helvetin hailee liikkuuko pallo vai ei.
… ja minä onneton kun luulin, että täällä puhutaan golfin ja liikunnan termeistä. Tää olikin kielioppia 🙂
ts kirjoitti: (4.7.2007 22:30:33)
… ja minä onneton kun luulin, että täällä puhutaan golfin ja liikunnan termeistä. Tää olikin kielioppia 🙂No helvetti. Luulin, että fysiologialla on jotakin tekemistä sekä golfin että liikunnan kanssa. Missään valtakunnan urheilulajissa ei koordinaation käsite kuitenkin jätä ulkopuolelle a) prosessia eikä b) sen prosessin integroivaa funktiota.
Mielestäni on edelleen yhdentekevää, mitä kaikkea jonkun käsitteen alle sijoitetaan, kunhan se määritellään niin, että käsitys on jotenkin kollektiivisesti jaettavissa. Ja edelleen kaikki tuokin yhdentekevaa sen suhteen, onko ajoituksen käsite mielekäs golfissa vai ei. Eiköhän se nyt ole kuitenkin tullut jo todettua (useammalla eri versiolla), että näin on. Sillä, onko suorituksen ulkopuolinen kohde (palli) liikkuva vai ei, on edelleen triviaalia.
hmm… väitinköhän minä jossain, että ajoitus ei olisi osa koordinaatiota???
Koordinaatiokyvyllä kyllä ainakin minun tuntemassani valmennuskielessä käsitetään kokonaisuutta, joka on koko liikkeen ja liikemallin hahmottamista. Siis vallan perkaleen paljon laajempi käsite, kuin ajoitus.
Timing on pieni osa tuosta tässä lajissa ja käsitteenä paljon exaktimpi kuin koordinaatio.
Vai meinaako Pappa, että olisi työnsä saanut pitää jos hommat olis tehty päin helvettiä ajallaan 😉
Kielioppia ja kirjakieltäpä hyvinkin.
Suomenkielisen sivistyssanakirjan mukaan koordinaatio merkitsee mm seuraavaa;
– eliön osatoimintojen jäsentymistä kokonaisuuteen
– kehon hermojen ja lihasten yhteistoimintaaAnnan sen verran periksi, että aikatekijän voidaan tietysti ajatella joillain lailla kuuluvan niin jäsentymiseen kuin yhteistoimintaankin. Joku vääräleuka voi tietysti sanoa, että aikatekijä tässä yhteydessä on sen verran karkea – tarkoittaessaan yhteistoimintaa samana päivänä tai jäsentymistä tietysti juuri nyt – ettei sen tarkkuus riitä kvartaaliluokan ykkösbonukseen tässä biomekaniikan korkeassa veisussa.
Joten voitaneen ensi vaiheessa sopia, että koordinaatio on selkeästi yläkäsite.
Samoilla tulilla voinemme sopia, että golflyönti voi epäonnistua mikäli koordinaatio ei ole kohdallaan.Tennislyönti taas voi mennä leveäksi jos ajoitus (hermojen ja lihasten yt) on pielessä. Pesäpallossa tulee peräti huti jos ajoitus (sama) ei ole kohdallaan. Hudinlyöjälle sanotaan yleensä, että lyö aiemmin – ei sunkaan golfissa? Mutta tämä kaikki (- siis mahdollisimman selkeät käsitteet -) toki vain sillä edellytyksellä, että yhteinen pyrkimyksemme on lisätä golfin harrastusta. Jos taas haluatte käpertyä itseenne ja pitää kaikki pöljät singelisikarikerhon ja tämän foorumin ulkopuolella, käyttäkää hölmöjä käsitteitä, kuskaa kierroksella ympärillenne, ja muistakaa piruilla tuelta sitä kauhisteleville ladyille.
Sitten yltiöpäisesti mutta ilman sarvia ja hampaita oma näkemys daphnen ongelmaan;
Rangeharjoittelusta ei aina kannata vetää sitä johtopäätöstä että lyönti on ruodussa.
Harjoituskierros tai kilpailu, kapeampine väylineen, kertoo oleellisen.Liika kontrollonti on pahasta. Omaan lyöntiin pitää olla kova luottamus, muuten ei tule mitään. Siksi en muuttaisi kovin useasti ’perusteita’. Siis riittävä harjoittelu ja sen jälkeen automaatiotason lyöntisuorite vakiorutiinein.
En tiedä miten suhtaudut hybrideihin. Satuin voittamaan pb-kisassa Mizunon 23-asteisen Fli-Hin ja täytyy todeta, että sillä on todella helppo lyödä väylältä jos pallo makaa yhtään mukavasti. Rautapuolella kun pystyn toistaiseksi lyömään hyvin vain seiskaan asti.
Entäpä jos laittaisit myös ajurin vähäksi aikaa naftaliiniin ja kokeilisit kuinka minimaalisesti menetät pituutta puu3:lla. Voisiko ajatella, että tarkkuus (huolellisuus) lisääntyy kun hutkii hetken pienilapaisella leipälapion sijaan?PS. Toivottavasti oppineiden aika ei mennyt hukkaan jos joku jaksoi lukea tänne asti.
solamies kirjoitti: (5.7.2007 0:37:31)
Tennislyönti taas voi mennä leveäksi jos ajoitus (hermojen ja lihasten yt) on pielessä. Pesäpallossa tulee peräti huti jos ajoitus (sama) ei ole kohdallaan. Hudinlyöjälle sanotaan yleensä, että lyö aiemmin – ei sunkaan golfissa?
Ja Golfissa taas ajoitetaan monia eri vartalon osia tyyliin aiemmin/myöhemmin.
solamies kirjoitti: (5.7.2007 0:37:31)
PS. Toivottavasti oppineiden aika ei mennyt hukkaan jos joku jaksoi lukea tänne asti.Hmmm. Erikoinen asenne. Ensin kyselee mitä tekemistä ajoituksella on golfin/swingin kanssa, ja kun saa erilaisia mutta samanhenkisiä responssejä, kieltää kaiken varsin hersyvällä arrogantilla sarkasmilla, mutta unohtaa perustella miksi oma näkemys olisi yhtään sen pätevämpi. Golfissa, jos ajoitus on pielessä, voi tulla duffi, toppi, slice, hook, you-name-it, tai muuten vain ihan helvetin lyhyt lyönti. Golfissakin voidaan muuten ohjeita annettaessa viitata swingin eri osatekijöiden erilaiseen ajalliseen funktioon koko suorituksessa, koskien esim. lantion kiertoa, rannekulman vapauttamista, käsivarren kiertymistä, jne. Ei kai tuota näkökulmaa ole mitenkään rajattu lajisuorituksiin, joissa (itse suorituksesta riippumaton) kohde on liikkeessä? Ja vaikka miten inttäisit vastaan (joko teoreettisin tai praktisin perusteluin) tosiasia on myös se, että ajoitus on käsitteenä varsin hyvä työkalu, kun opastaja ja opastettava kommunikoivat swingin problematiikasta. Jo kaksi yleisintä swingiä kuvaavaa termiä, tempo ja rytmi, viittaavat tähän. Mikä tässä nyt on niin snobistista, vaikeaa, vastenmielistä, tms.?
Ja itse asiasta, kun minäkin jaksoin kerran lukea loppuun asti: en sittenkään usko, että tarjoamillasi ohjeilla on mitään iloa saatikka hyötyä hcp5:n pelaajalle.
-
JulkaisijaArtikkelit
Etusivu › Foorumit › Kilpagolf & harjoittelu › Soutamista ja huopaamista