Etusivu › Foorumit › Kilpagolf & harjoittelu › Smash factor aivan paska – mikä avuksi?
-
JulkaisijaArtikkelit
-
Arsu kirjoitti: (9.11.2011 15:26:06)
Pyhässä yksinkertaisuudessaa juuri näin.
Tutkalla ei ole hajuakaan missä asennossa lapa on, se laskee sen pallon lähtökulmista. Jos sen sen näkisi niin näihin laitteisiin ei tarvitsisi erikseen merkitä lofteja ym.
Hyvä esimerkki on vaikka soketti. Kumpikin kone väittää lavan olleen ihan hitosti auki kun pallo lähtee oikealle, vaikka totuus on jotain aivan muuta.
Flight Scopen manuaalissakin muistaakseni lukee, että SF ollessa liian pieni on syy yleensä tekniikassa kuin mailassa… Suosittelevatkin keskittymään silloin siihen:)
Olen käyttänyt kumpaakin laitetta paljon. Pelkän tutkan käyttö ilman nopeuskameroita ym. ei kerro syitä ja seurauksia ollenkaan. Toki joskus voi säkällä osua oikeaan.Minkä tahansa tekniikan käytössä oleellista on käyttää sitä siihen tarkoitukseen, mihin ne soveltuvat. Oleellista on myös tietää niiden rajoituksista, tarkkuudesta ja virhelähteistä. Mikään tekninen mittaus ei ole 100% tarkkaa tai vapaata virhelähteistä.
Sokettiongelmaan tuskin tarvitsee Trackmanin apua. 🙂B kirjoitti: (9.11.2011 15:42:59)
Arsu kirjoitti: (9.11.2011 15:26:06)
Pyhässä yksinkertaisuudessaa juuri näin.
Tutkalla ei ole hajuakaan missä asennossa lapa on, se laskee sen pallon lähtökulmista. Jos sen sen näkisi niin näihin laitteisiin ei tarvitsisi erikseen merkitä lofteja ym.
Hyvä esimerkki on vaikka soketti. Kumpikin kone väittää lavan olleen ihan hitosti auki kun pallo lähtee oikealle, vaikka totuus on jotain aivan muuta.
Flight Scopen manuaalissakin muistaakseni lukee, että SF ollessa liian pieni on syy yleensä tekniikassa kuin mailassa… Suosittelevatkin keskittymään silloin siihen:)
Olen käyttänyt kumpaakin laitetta paljon. Pelkän tutkan käyttö ilman nopeuskameroita ym. ei kerro syitä ja seurauksia ollenkaan. Toki joskus voi säkällä osua oikeaan.Minkä tahansa tekniikan käytössä oleellista on käyttää sitä siihen tarkoitukseen, mihin ne soveltuvat. Oleellista on myös tietää niiden rajoituksista, tarkkuudesta ja virhelähteistä. Mikään tekninen mittaus ei ole 100% tarkkaa tai vapaata virhelähteistä.
Sokettiongelmaan tuskin tarvitsee Trackmanin apua. 🙂
Niin mä taisin kirjoittaa, mutta eri sanoin:)
On vain olemassa kavereita, jotka eivät näitä rajoituksia tiedä/ usko…Kyse onkin juuri tästä asiasta, eli nuo lavan eri osien nopeuserot johtuvat olettamuksista, eikätä siis todista yhtään mitään, kuten nyt tunnutaan monella suunnalla tekevän. Lavan asennot siis lasketaan pallon lennosta päätellen kaavojen kautta, kuten Arsu jo sanoi.
Lavastakin toki jotain nähdään, aika paljonkin, joskin osuma on edelleen varsin hankala kohta, mutta silti ei kovasti sulkeutuvaa kiertoa näytä 😉
Ymmärsin Trackmanin infoa siten, että osumapiste vaikuttaa paljon pallon lähtönopeuteen, eli noin 1,4mph/cm. Toisaalta taas epätarkkuus tutkan heijastinpisteen/ mailan keskipisteen välillä ei ole haittaava tekijä, koska eroa tulee ainoastaan 1,05mph/cm. Upeeta.
ts kirjoitti: (9.11.2011 7:12:04)
Tää on varmaan jääny datalta huomaamatta kun ei ole saatu vastausta. Minusta olisi kovin mukavaa jos viitsisit vastata, niin saataisiin aiheeseen vähän lihaa luiden ympärille. Itse kun olen kovin vähän noiden laitteiden toimintaan ehtinyt perehtyä, niin oikeesti kiinnostaa miten tuo tapahtuu?ts kirjoitti: (7.11.2011 22:38:55)
data kirjoitti: (7.11.2011 22:12:12)
nickel kirjoitti: (7.11.2011 21:08:21)
Siinä kuvajaisen yläpuolella lukee, että lavan kärki kulkee 14% nopeammin kuin kanta. Siitähän se johtunee.This is primarily due to two things: 1) the further distance from grip to the toe of the club compared to the grip to heel
2) the rotation of the club head during the downswingThe above information is from the TrackMan Newsletter
Tuosta kun vähän laskee, niin kohta 2 on merkittävämpi vaikutin. Eli sulkeva kierto.
Kerrotko data miten trackman näkee mailan facen liikkeen yhdellä taaksse sijoittulla tutkayksiköllä?
Samalla voit kertoa miten paljon mittaudataa kertyy pari senttiä osuman moelmmin polin.
En ole millään tavalla perehtynyt Trackmannin tekniikkaan, joten tuohon en ota mitään kantaa. Näkisin tilanteen nyt kuitenkin sellaisena, että tuon tason yrityksillä ei ole varaa lähteä seikkailemaan virheellisillä tuloksilla, vaan varmasti tulokset tarkistetaan vertaamalla muilla menetelmillä saatuihin tuloksiin. Toisaalta nyt ihmettelen, että mikä niin kovasti saa epäilemään tuloksia. Sulkeva kierron olemassaolohan on juuri todennäköinen mittaustulos. Myös suuntaa antavia tuloksia saadaan laskemallakin. Laskentaan virhettä tuo se, että pelaajilla on jonkin verran eroa sulkeutumisen aikakäyttäytymisessä. Joka tapauksessa laskennallakin saavutetaan riittävän tarkkoja tuloksia, jos tavoitteena on esim. mailan suunnittelu.
data kirjoitti: (9.11.2011 17:25:04)
ts kirjoitti: (9.11.2011 7:12:04)
Tää on varmaan jääny datalta huomaamatta kun ei ole saatu vastausta. Minusta olisi kovin mukavaa jos viitsisit vastata, niin saataisiin aiheeseen vähän lihaa luiden ympärille. Itse kun olen kovin vähän noiden laitteiden toimintaan ehtinyt perehtyä, niin oikeesti kiinnostaa miten tuo tapahtuu?ts kirjoitti: (7.11.2011 22:38:55)
data kirjoitti: (7.11.2011 22:12:12)
nickel kirjoitti: (7.11.2011 21:08:21)
Siinä kuvajaisen yläpuolella lukee, että lavan kärki kulkee 14% nopeammin kuin kanta. Siitähän se johtunee.This is primarily due to two things: 1) the further distance from grip to the toe of the club compared to the grip to heel
2) the rotation of the club head during the downswingThe above information is from the TrackMan Newsletter
Tuosta kun vähän laskee, niin kohta 2 on merkittävämpi vaikutin. Eli sulkeva kierto.
Kerrotko data miten trackman näkee mailan facen liikkeen yhdellä taaksse sijoittulla tutkayksiköllä?
Samalla voit kertoa miten paljon mittaudataa kertyy pari senttiä osuman moelmmin polin.
En ole millään tavalla perehtynyt Trackmannin tekniikkaan, joten tuohon en ota mitään kantaa. Näkisin tilanteen nyt kuitenkin sellaisena, että tuon tason yrityksillä ei ole varaa lähteä seikkailemaan virheellisillä tuloksilla, vaan varmasti tulokset tarkistetaan vertaamalla muilla menetelmillä saatuihin tuloksiin. Toisaalta nyt ihmettelen, että mikä niin kovasti saa epäilemään tuloksia. Sulkeva kierron olemassaolohan on juuri todennäköinen mittaustulos. Myös suuntaa antavia tuloksia saadaan laskemallakin. Laskentaan virhettä tuo se, että pelaajilla on jonkin verran eroa sulkeutumisen aikakäyttäytymisessä. Joka tapauksessa laskennallakin saavutetaan riittävän tarkkoja tuloksia, jos tavoitteena on esim. mailan suunnittelu.
Ei kai siinä muu niin ihmetytä, mutta kun nopeilla kameroilla kuvatuissa otoksissa on nähtävissä sekä suorana pysyviä lapoja, että myös sulkeutuvia, jopa avautuvia. Jos sitten olettamukset tehdään yhden vaihtoehdon pohjalta ja perään annetaan tieteelliseen tutkimukseen viittaavaa tietoa lavan eri kohtien nopeudesta noin yleistäen, on siitä tieteellisyys kaukana.
Ja tasostahan meillä ei oikeesti ole mitään käsitystä, ennen kuin vertailevaa tietoa on tarjolla. Antaahan moni mittaus pelaajille 30 astetta avointa hartialinjaa, vaikka se todellisuudessa on suorassa. Ihan maineikkaita toimijoita nuokin ovat.
ts kirjoitti: (9.11.2011 17:38:49)
data kirjoitti: (9.11.2011 17:25:04)
ts kirjoitti: (9.11.2011 7:12:04)
Tää on varmaan jääny datalta huomaamatta kun ei ole saatu vastausta. Minusta olisi kovin mukavaa jos viitsisit vastata, niin saataisiin aiheeseen vähän lihaa luiden ympärille. Itse kun olen kovin vähän noiden laitteiden toimintaan ehtinyt perehtyä, niin oikeesti kiinnostaa miten tuo tapahtuu?ts kirjoitti: (7.11.2011 22:38:55)
data kirjoitti: (7.11.2011 22:12:12)
nickel kirjoitti: (7.11.2011 21:08:21)
Siinä kuvajaisen yläpuolella lukee, että lavan kärki kulkee 14% nopeammin kuin kanta. Siitähän se johtunee.This is primarily due to two things: 1) the further distance from grip to the toe of the club compared to the grip to heel
2) the rotation of the club head during the downswingThe above information is from the TrackMan Newsletter
Tuosta kun vähän laskee, niin kohta 2 on merkittävämpi vaikutin. Eli sulkeva kierto.
Kerrotko data miten trackman näkee mailan facen liikkeen yhdellä taaksse sijoittulla tutkayksiköllä?
Samalla voit kertoa miten paljon mittaudataa kertyy pari senttiä osuman moelmmin polin.
En ole millään tavalla perehtynyt Trackmannin tekniikkaan, joten tuohon en ota mitään kantaa. Näkisin tilanteen nyt kuitenkin sellaisena, että tuon tason yrityksillä ei ole varaa lähteä seikkailemaan virheellisillä tuloksilla, vaan varmasti tulokset tarkistetaan vertaamalla muilla menetelmillä saatuihin tuloksiin. Toisaalta nyt ihmettelen, että mikä niin kovasti saa epäilemään tuloksia. Sulkeva kierron olemassaolohan on juuri todennäköinen mittaustulos. Myös suuntaa antavia tuloksia saadaan laskemallakin. Laskentaan virhettä tuo se, että pelaajilla on jonkin verran eroa sulkeutumisen aikakäyttäytymisessä. Joka tapauksessa laskennallakin saavutetaan riittävän tarkkoja tuloksia, jos tavoitteena on esim. mailan suunnittelu.
Ei kai siinä muu niin ihmetytä, mutta kun nopeilla kameroilla kuvatuissa otoksissa on nähtävissä sekä suorana pysyviä lapoja, että myös sulkeutuvia, jopa avautuvia. Jos sitten olettamukset tehdään yhden vaihtoehdon pohjalta ja perään annetaan tieteelliseen tutkimukseen viittaavaa tietoa lavan eri kohtien nopeudesta noin yleistäen, on siitä tieteellisyys kaukana.
Ja tasostahan meillä ei oikeesti ole mitään käsitystä, ennen kuin vertailevaa tietoa on tarjolla. Antaahan moni mittaus pelaajille 30 astetta avointa hartialinjaa, vaikka se todellisuudessa on suorassa. Ihan maineikkaita toimijoita nuokin ovat.
Mittaustuloksia voi ja tuleekin kyseenalaistaa. Niin kuin tällä palstalla on jo aiemmin kerrottu, niin osuman voimat vaikuttavat merkittävästi lavan asentoon osuman jälkeen. Toisaalta maailmalla tapahtuvan tieteen tai toiminnan tasoa ei punnita sen pohjalta, mitä mieltä golfpisteen nimimerkki ts on jostain kuvamateriaalista. Omia näkemyksiä voi tietysti heitellä. Sillähän mielet pidetään
vireinä tällaisilla foorumeilla.Maila ja sen lapa perkeleen nopeasti oikeassa kulmassa ja oikealla radalla pallon oikeaan osumapaikkaan ja asia on vanha ! Vai mitä B & Data ? Missäpäin Te annatte tunteja niin tulisin päivittämään tuuppari-osaamistani ?
data kirjoitti: (9.11.2011 18:02:59)
Mittaustuloksia voi ja tuleekin kyseenalaistaa. Niin kuin tällä palstalla on jo aiemmin kerrottu, niin osuman voimat vaikuttavat merkittävästi lavan asentoon osuman jälkeen. Toisaalta maailmalla tapahtuvan tieteen tai toiminnan tasoa ei punnita sen pohjalta, mitä mieltä golfpisteen nimimerkki ts on jostain kuvamateriaalista. Omia näkemyksiä voi tietysti heitellä. Sillähän mielet pidetään
vireinä tällaisilla foorumeilla.Tuota.. noilla kuvamateriaaleilla nyt ei ole juurikaan mitään tekemistä minun kanssani, paitsi että olen ne nähnyt.
Viittaa jatkuvasti tuohon maailmalla tapahtuvaan tieteen tekemiseen. Voisitkos laittaa jotain viittauksia todellisiin tutkimuksiin noista aidoista tapahtumista. Siis tutkimuksiin, jotka eivät perustu laskelmiin tai olettamuksiin, vaan oikeesti mitattuun tietoon.
Ei hirveen pitkälle tarvi tutkimusta nimittäin viedä, että pystyy nykytekniikalla erottamaan kuka sulkee lapaa käsivarsien kierrolla ja kuka ei. Se vaan pitää osata kuvista lukea ja tietää oikeesti siihen vaikuttavien pisteiden liikkeet.
Laitoin toisessa ketjussa sinulle kysymyksen, johon on kovin odotettu vastausta. Miksi olet unohtanut siis yhtälöstä kokonaan tuon, että hartialinjan ja vsemman olkapään sulkevan kierron määrä ovat aivan toiset? Siinä on nimittäin sinulle ihan oikeesti vastaus kysymykseesi ja sulkevien asioiden yhteivaikutus on todella paljon enemmän kuin tuo pyytämäsi 90 astetta. Tosin ketään tuskin kiinnostaa, mitä mieltä nimimerkki data on tällä tai millään palstalla
ts kirjoitti: (9.11.2011 18:54:10)
Laitoin toisessa ketjussa sinulle kysymyksen, johon on kovin odotettu vastausta. Miksi olet unohtanut siis yhtälöstä kokonaan tuon, että hartialinjan ja vsemman olkapään sulkevan kierron määrä ovat aivan toiset? Siinä on nimittäin sinulle ihan oikeesti vastaus kysymykseesi ja sulkevien asioiden yhteivaikutus on todella paljon enemmän kuin tuo pyytämäsi 90 astetta. Tosin ketään tuskin kiinnostaa, mitä mieltä nimimerkki data on tällä tai millään palstalla
Niin kerroit 130-140 asteen kokonaissulkeutumisesta. Mistä se koostuu.? Mitä se olkapää mielestäsi tekee? Ja sittenkö joudutaan avaamaan käsillä 50 astetta. Yhteensä 190 astetta kiertoa/0.04s Voisin kuvitella, että pelkästään 60 astetta sulkevaa kiertoa olisi helpompi toteuttaa. Siirrä vastaus vaikka tuonne suunnan vaihdon puolelle.
data kirjoitti: (9.11.2011 19:45:16)
ts kirjoitti: (9.11.2011 18:54:10)
Laitoin toisessa ketjussa sinulle kysymyksen, johon on kovin odotettu vastausta. Miksi olet unohtanut siis yhtälöstä kokonaan tuon, että hartialinjan ja vsemman olkapään sulkevan kierron määrä ovat aivan toiset? Siinä on nimittäin sinulle ihan oikeesti vastaus kysymykseesi ja sulkevien asioiden yhteivaikutus on todella paljon enemmän kuin tuo pyytämäsi 90 astetta. Tosin ketään tuskin kiinnostaa, mitä mieltä nimimerkki data on tällä tai millään palstalla
Niin kerroit 130-140 asteen kokonaissulkeutumisesta. Mistä se koostuu.? Mitä se olkapää mielestäsi tekee? Ja sittenkö joudutaan avaamaan käsillä 50 astetta. Yhteensä 190 astetta kiertoa/0.04s Voisin kuvitella, että pelkästään 60 astetta sulkevaa kiertoa olisi helpompi toteuttaa. Siirrä vastaus vaikka tuonne suunnan vaihdon puolelle.
Voi että toi sun ois pitäny kertoa Hoganille, koska noi luvut aika liki tapahtu sen liikkeessä. Mahanillehan sä voit sen kertoa. Tosin voi olla että sitä ei kiinnostais kuulla.
Tuossa oli kuitnekin vastaus siihen sun ihmettelyyn, että miten se lapa sulkeutuu siitä sun olettamasta 90 astetta avoimesta asennosta. Vastaus oli liikaa, jos ei käsillä tehdä samaan aikaan vastaliikettä. Sitten jos vielä tuota mennään käsivarsia kiertämällä avittamaan, sattuu polveen. Pallo.
Voisiko saada tiedon kenen PGA pelurin svingi ei ole teesiesi mukainen ja kenen on ? Ja mistä johtuvat poikkeamat ? Mistä saat infon päätelmiisi ? Liekö jotain referenssejä ? Ja nämä kaikki herroille Data & B ! Tosin olette molemmat näin tuuppari näkökulmasta myös heittäneet mielenkiintoisia ajatuksia !
STOOPPPP!!!!!!!!!
Voisitteko hei kopsata muutamat viime viestinne tuonne suunnanvaihtoketjuun. Siellä kun tätä vääntöä on viimeset 77 vuotta tehty muutenkin. Pidetään tää smässifaktoriketjuna. Jatkakaa vääntöö asteista, sulkeutumisista jne. tuolla suunnanvaihdossa. EIkösjookos?
Jamasa kirjoitti: (9.11.2011 8:12:30)
Samisa kirjoitti: (8.11.2011 22:06:12)
En nyt jaksanu selata noita kaikkia kommentteja läpi joten sori jos tulee toistoa. Smäshiin vaikuttaa eniten varsi, lapa ja pallo. Vaihtamalla oikean jäykkyiseen ja pituiseen varteen jossa kickpointit sekä torkki on kohdallaan (kyllä, vaatii syvällisempää tutkintaa kuin päätöstä liikkeiden stokki regu/stiffi varsien välillä) ja pehmeämpään/kovempaan palloon ja pelaajan tasolle sopivaan lapaan. Tietenkin svingi vaikuttaa smäshiin mutta välineillä voidaan smäshi nostaa huomattavasti korkeammaksi. Välineiden pitää tukea omaa svingitekniikkaa, että smäshi olisi mahdollisimman korkea. Vaikka muuttaisit tekniikan yössä täydelliseksi nii se smäshi saattaa pudota silti jos varsi on perus regu ja alat lyömää 115mph mailanpäännopeuksiaNo juu, mää näin omin silmin yhden heepon kun löi jopa naisten ajurilla täydet SF:t mittariin ja perään regulla ja sitten vielä taisi olla stiffikin.
Että kyllä se tekniikka taitaa olla se joka vaikuttaa aikas paljon myös. Jos se ei ole kunnossa, niin aivan sama millanen kombinaatio sulla on, niin et hyviä tuloksia saa.Asia on juuri kuten Jamasa ihanasti todistaa- jos samanpainoisella nupilla osuu samaan kohtaan facea SF on lähes identtinen riippumatta varren ominaisuuksista. Launch angle eri varsilla voi muuttua luokkaa 2* samalla swingillä, tällä on muutaman metrin vaikutus carryyn.
Aivan oma kapittelinsa on tietysti AoA ja face angle osumassa, joilla on dramaattinen vaikutus lyönnin kokonaispituuteen ja jälkimmäisellä myös suuntaan.
Keskustelun aloittajalle: 1.2 SF modernilla driverilla on erittäin lähellä täyttä hutia- kannattaa kokeilla impact tapea, pallon talkkisuihketta tms osumakohdan määrittämiseksi ja nöyrtyä pron puheille, jollei sweet spot ala omin konstein löytyä.
Osuman fysiikasta ja siihen vaikuttavista tekijöistä kiinnostuneille suosittelen http://www.tutelman.com ja wishongolf.com ( varsinkin forum)
Jumalauta jätkät!! 😀 😀
Miten perkeleessä tästäKIN ketjusta nyt tuli avaavan/sulkevan kierron ketju??
DATA, TS, B,
Koittakaa nyt jumalauta hankkia jo elämä. Onko sillä nyt sitten vitunkaan väliä, onko kierto sitä tai tätä?? Miten te jaksatte sivuakaupalla ja tuhansien viestien voimin jauhaa sitä samaa sontaa joka ketjussa?
Eniten ihmettelen sinua TS, olen siis samaa mieltä asioista kanssasi swingin perusteeseista, mutta: – miten viitsit kinata noitten Datan ja B:n molopään kanssa näistä samoista paskoista satoja viestejä??
Eikö ole parempaa tekemistä?
Ällikkämies kirjoitti: (9.11.2011 23:20:31)
Koittakaa nyt jumalauta hankkia jo elämä. Onko sillä nyt sitten vitunkaan väliä, onko kierto sitä tai tätä??
Niin tai oikeestaan silläkään, miks sun pallo ei lennä. Aika turha mun sitä kieltämättä on pohtia, kun itseä ei ongelma koske.
Toisaalta tolla voi olla jotain tekemistä lavan liikkeiden kanssa, mutta mistäpä sitä tietää.
Ällikkämies kirjoitti: (11.10.2011 0:14:40)
Kesällä tuli draiveritesteissä lyötyä aika lailla. Useampaakin demoanalysaattoria tuli siis testattua.
Minkälaisia analysaattoreita? Saivatko sinua paremmat pallonlyöjät toistuvasti parempia arvoja?
Löitkö ulkona rangella? Olivatko 1.2 SF lyönneissä toteutuneet mitat kuitenkin oikeassa suhteessa mailanpäännopeuteen eli carryt reippaasti päälle 200 metrin. Olivatko nuo lyönnit suoria ja oliko niissa hyvä lentokaari?Ällikkämies kirjoitti: (11.10.2011 0:14:40)
Jokaisessa oli silmiin pistävänä seikkana Smash Factorin matala arvo. (jotain luokkaa 1.2 keskimäärin kaiketi)
Jotain, keskimäärin, kaiketi?? On eri asia, jos lyöt 10 kertaa 1.2 pintaan, kuin jos lyöt 5 kertaa yhden pintaan ja 5 kertaa 1.46 pintaan. Molemmissa ollaan ehkä jotain 1.2 luokkaa keskiarvossa.
Ällikkämies kirjoitti: (11.10.2011 0:14:40)
Mistä apu smash factorin kehittämiseen paremmaksi? Osumat olivat ihan hyviä, eli siitä ei ehkä ole kiinni.
Ehkä? Jos ne olivat hyviä, huonot smashit eivät ole siitä kiinni. jos eivät olleet hyvä, niillä on vaikutusta. Silloin pitää mennä jollekin molopääproolle tai selvitellä itse eri lähteistä, miten osumaa saa paremmaksi SF:n parantamiseksi. Voi vaikka itkeä keskustelupalstalla asiasta, että saisi joltain molopäältä ilmaisia neuvoja, ettei tarvitsisi jollekin toiselle molopäälle maksaa hyvän viskipullon hintaa samoista neuvoista. Tai paremmista.
Ällikkämies kirjoitti: (11.10.2011 0:14:40)
Mikä on yleisin vika matalaan smashiin?
1. Huono osuma. 2. Huono osuma 3 Huono osuma. Sisältää kaikki versiot ja asteet sivusuuntaan taipuvista kynttilöihin ja myyräntappolyönteihin.
tuossa lisäksi kertauksena ne ainoat tekijät, jotka vaikuttavat, kun nuo ensimmäiset kolme kohtaa ovat kunnossa.
– The coefficient of restitution (COR) between the club and ball
– The spin loft (the angle between clubface orientation and club head direction)
– The mass ratio between the ball weight and the club weight-Jos löit jollain 80% rangepalloilla, tulee ylin kohta peliin. Driverit ovat yleensä liki max 0.83:a. Jos lavan face on ehjä.
-Spin loft koostuu mailan loftista+ lapaa vahvistavasta varren ’etunojasta+ AoA:sta (eli lavan nopeusvektorin vertikaalisen komponentin ja horisontaalitason välisestä kulmasta osumahetkellä= liikesuunta alas, vaakasuoraan vai ylös)
-pallojen massa on varsin vakio. draiverin nupin massoissa on eroja, mutta tuskin niin paljon, että tuollaista tulosta syntyy.Ällikkämies kirjoitti: (11.10.2011 0:14:40)
Jostain tukivoimasta ehkä? Joku muu syy mahdollisesti?
Oletko sitä mieltä, että tukivoimakysymys kannattaisi vielä avata tähänkin ketjuun?:-D
Muita syitä ei ole.Ällikkämies kirjoitti: (11.10.2011 0:14:40)
Ajurilla mailanpää juoksee sellasen 104-108 mphMolopäätuupparille ihan OK. :-DDD
jukkajok kirjoitti: (9.11.2011 22:21:42)
Keskustelun aloittajalle: 1.2 SF modernilla driverilla on erittäin lähellä täyttä hutia- kannattaa kokeilla impact tapea, pallon talkkisuihketta tms osumakohdan määrittämiseksi ja nöyrtyä pron puheille, jollei sweet spot ala omin konstein löytyä.
Erittäin hyvä huomio. Trackman- analyysissä hyvä apu, jos arvoissa epäjohdonmukaisuutta, joka voisi johtua kanta- tai kärkiosumista. Varmempi ja halvempi sekä helpompi kuin HS-kamerat. Vanha konsti on parempi…
B kirjoitti: (10.11.2011 9:57:29)
jukkajok kirjoitti: (9.11.2011 22:21:42)
Keskustelun aloittajalle: 1.2 SF modernilla driverilla on erittäin lähellä täyttä hutia- kannattaa kokeilla impact tapea, pallon talkkisuihketta tms osumakohdan määrittämiseksi ja nöyrtyä pron puheille, jollei sweet spot ala omin konstein löytyä.
Erittäin hyvä huomio. Trackman- analyysissä hyvä apu, jos arvoissa epäjohdonmukaisuutta, joka voisi johtua kanta- tai kärkiosumista. Varmempi ja halvempi sekä helpompi kuin HS-kamerat. Vanha konsti on parempi…
Mä en ole vielä tavannut ketään, joka käyttäisi kameroita osumakohdan mittaamiseen. Ne on varmasti hankittu muuta tarkoitusta varten, ehkä sitä varten miksi ne ovat epäpuhtaita.. Oletko sinä tavannut tai kuullut?
Arsu kirjoitti: (10.11.2011 13:12:10)
Mä en ole vielä tavannut ketään, joka käyttäisi kameroita osumakohdan mittaamiseen. Ne on varmasti hankittu muuta tarkoitusta varten, ehkä sitä varten miksi ne ovat epäpuhtaita.. Oletko sinä tavannut tai kuullut?En minäkään. Mittaamiseen. Kuvantamiseen kyllä.
En ymmärrä tuota loppua. Miksi kukaan ostaisi likaisia kameroita? Jos linssit ovat pölyisiä tai muuten sumeita, markkinoilta loytyy hyviä välineitä niiden puhdistamiseen.B kirjoitti: (10.11.2011 13:32:37)
Arsu kirjoitti: (10.11.2011 13:12:10)
Mä en ole vielä tavannut ketään, joka käyttäisi kameroita osumakohdan mittaamiseen. Ne on varmasti hankittu muuta tarkoitusta varten, ehkä sitä varten miksi ne ovat epäpuhtaita.. Oletko sinä tavannut tai kuullut?En minäkään. Mittaamiseen. Kuvantamiseen kyllä.
En ymmärrä tuota loppua. Miksi kukaan ostaisi likaisia kameroita? Jos linssit ovat pölyisiä tai muuten sumeita, markkinoilta loytyy hyviä välineitä niiden puhdistamiseen.
Mä veikkaan, että ymmärsit mitä tarkoitin vaikka väärin sen kirjoitinkin. Mutta sähän olet vain hauska sinä. Nyt mä jätän tämänkin ketjun.
Jos ei keksi mitään tekemistä niin on ilmeisesti pakko keksiä jotain. Jos sä käyttäisit kaiken tämän tyhjänpäiväisen ..ttuilun johonkin hyödylliseen niin sulle tulisi varmasti parempi olokin. Ellet sitten saa nautintoa siitä. Silloin ongelma ehkä onkin syvemmällä. Tämän viestin sä toivottavasti tajuat ja ehkä jopa voisit sitä miettiäkin?Arsu kirjoitti: (10.11.2011 16:58:44)
Mä veikkaan, että ymmärsit mitä tarkoitin vaikka väärin sen kirjoitinkin. Mutta sähän olet vain hauska sinä. Nyt mä jätän tämänkin ketjun.
?Voi pe***e. Ja taas yks asiallinen keskustelija sivuun saman terrorisoinnin vuoksi. Onpa hienoa…
Arsu kirjoitti: (10.11.2011 16:58:44)
Mä veikkaan, että ymmärsit mitä tarkoitin vaikka väärin sen kirjoitinkin. Mutta sähän olet vain hauska sinä. Nyt mä jätän tämänkin ketjun.
Mä puolestani veikkaan, että tiesit varsin hyvin mikä ero on mittalaitteilla ja kameralla. Etkä ole edes hauska. Farewell.
Ällikkämies kirjoitti: (9.11.2011 23:20:31)
Jumalauta jätkät!! 😀 😀Miten perkeleessä tästäKIN ketjusta nyt tuli avaavan/sulkevan kierron ketju??
DATA, TS, B,
Koittakaa nyt jumalauta hankkia jo elämä. Onko sillä nyt sitten vitunkaan väliä, onko kierto sitä tai tätä?? Miten te jaksatte sivuakaupalla ja tuhansien viestien voimin jauhaa sitä samaa sontaa joka ketjussa?
Eniten ihmettelen sinua TS, olen siis samaa mieltä asioista kanssasi swingin perusteeseista, mutta: – miten viitsit kinata noitten Datan ja B:n molopään kanssa näistä samoista paskoista satoja viestejä??
Eikö ole parempaa tekemistä?
Juuri näin- tämä forum ei näytä muuttuneen mitenkään siitä, kun n.5v sitten viimeksi sitä vilkaisin. Joku esittää asiallisen kysymyksen ja saa muutaman OK vastauksen, joiden löytämistä vaikeuttaa muutaman suuren egon tuottama ja lähinnä toisiinsa suuntaama OT häly. Uudet tekniset välineet ja niiden tuottama pääosin merkityksetön tieto lisää mausteita soppaan.
Hiukan ihmetyttää, miten menneisyyden opettajat kuten Harvey Penick pärjäsivät ilman tutkia ja kameroita- katselivat pallon lentoa rangella ja tuottivat majorvoittajia, joiden kierroskeskiarvot olivat nykypäivän tasoa. Myöskään klubituuppareiden keski-hcp ei ole ainakaan USAssa muuttunut viimeiseen 30v huolimatta välineiden ja edellämainittujen analysaattoreiden kehityksestä. Ehkä paluu perusasioihin olisi terveempi suunta kuin nykyinen ’ paralysis by analysis’ kehitys…
jukkajok kirjoitti: (15.11.2011 23:17:17)Myöskään klubituuppareiden keski-hcp ei ole ainakaan USAssa muuttunut viimeiseen 30v huolimatta välineiden ja edellämainittujen analysaattoreiden kehityksestä.
Oikeat klubituupparit eivät taida jenkeissä ylläpitää tasoitustaan. Mutta niiden joilla sellainen on niin 1990 – 2009 välillä tasoitus on tippunut pari lyöntiä. ’The average handicap today is two strokes better than it was in the early 1990s, according to research provided to Golf Digest by the USGA’s Golf Handicap & Information Network (GHIN). ’ Onko syynä uudet kalut vai taidot niin molemmat ehkä.
-
JulkaisijaArtikkelit
Etusivu › Foorumit › Kilpagolf & harjoittelu › Smash factor aivan paska – mikä avuksi?