-
JulkaisijaArtikkelit
-
Mitenkä lasketaan, jos kenttä ilmoittaa 9-reikäiset slope/ratingit seuraavasti, kun pelataan 2×9 reikäinen täysi kierros? Etu-9: 69/37.4 Taka-9: 68/35.5 Arvailuksi menee itellä.
Ei sitä (minusta) missään julkisessa jakelussa olevassa EGA Handicap System käsikirjassa suoraan sanota, mutta sivun 41 taulukosta voisi päätellä, että Slope Rating on 137 ja Course Rating 72,9. Laske vielä etu- ja takaysien par-luvut yhteen, niin saat tarkan tasoituksen laskettua.
Ehkä tuossa on tarkoitettu, että kyseisellä kentällä tasoituskierros on mahdollista pelata myös kiertämällä sama ysi (vaikkapa A tai B) kahteen kertaan. Tällöin 2xA = 138/74,8, 2xB = 136/71,0 (ja A+B = 137/72,9 kuten k. jo edellä laski).
Onkohan tällaisille kentille tehty eri kombinaatioille HCP taulukot, jotta tasoituslyönnit voidaan jakaa?
Q8 kirjoitti: (10.11.2013 17:43:51)
Onkohan tällaisille kentille tehty eri kombinaatioille HCP taulukot, jotta tasoituslyönnit voidaan jakaa?Kyseessä olevalla kentällä on kolme ysiä, joten A+B on vain yksi combinaatio useammasta.
Pekka Pelimies kirjoitti: (10.11.2013 20:23:12)
Q8 kirjoitti: (10.11.2013 17:43:51)
Onkohan tällaisille kentille tehty eri kombinaatioille HCP taulukot, jotta tasoituslyönnit voidaan jakaa?Kyseessä olevalla kentällä on kolme ysiä, joten A+B on vain yksi combinaatio useammasta.
Esim. Nurmijärvellä slopetaulukot on laadittu kombinaatioille A+B, A+C ja B+C. Keltaisilta slopearvot ovat: A+B = 69,8/128, A+C = 70,5/129 ja B+C = 71,1/129. Tämän perusteella saadaan A= 34,6/64, B = 35,2/64 ja C = 35,9/65. Nähdään heti, että A on helpoin ja C on vaikein, mutta onko tuollaisesta erittelystä/esitystavasta muuten mitään hyötyä, onhan kaikkien sallitujen kombinaatioiden tuottamat pelitasoitukset kuitenkin taulukoitu, vai onko?
PG kirjoitti: (10.11.2013 21:41:29)
Pekka Pelimies kirjoitti: (10.11.2013 20:23:12)
Q8 kirjoitti: (10.11.2013 17:43:51)
Onkohan tällaisille kentille tehty eri kombinaatioille HCP taulukot, jotta tasoituslyönnit voidaan jakaa?Kyseessä olevalla kentällä on kolme ysiä, joten A+B on vain yksi combinaatio useammasta.
Esim. Nurmijärvellä slopetaulukot on laadittu kombinaatioille A+B, A+C ja B+C. Keltaisilta slopearvot ovat: A+B = 69,8/128, A+C = 70,5/129 ja B+C = 71,1/129. Tämän perusteella saadaan A= 34,6/64, B = 35,2/64 ja C = 35,9/65. Nähdään heti, että A on helpoin ja C on vaikein, mutta onko tuollaisesta erittelystä/esitystavasta muuten mitään hyötyä, onhan kaikkien sallitujen kombinaatioiden tuottamat pelitasoitukset kuitenkin taulukoitu, vai onko?
Jotenkin pitää myös ne tasoituslyönnit jakaa rei’ille, eli jonkinlainen taulukko pitää olla.
Q8 kirjoitti: (10.11.2013 23:24:32)
PG kirjoitti: (10.11.2013 21:41:29)
Esim. Nurmijärvellä slopetaulukot on laadittu kombinaatioille A+B, A+C ja B+C. Keltaisilta slopearvot ovat: A+B = 69,8/128, A+C = 70,5/129 ja B+C = 71,1/129. Tämän perusteella saadaan A= 34,6/64, B = 35,2/64 ja C = 35,9/65. Nähdään heti, että A on helpoin ja C on vaikein, mutta onko tuollaisesta erittelystä/esitystavasta muuten mitään hyötyä, onhan kaikkien sallitujen kombinaatioiden tuottamat pelitasoitukset kuitenkin taulukoitu, vai onko?Jotenkin pitää myös ne tasoituslyönnit jakaa rei’ille, eli jonkinlainen taulukko pitää olla.
Niin siis slope-taulukko kertoo ainoastaan pelitasoituksen. Sen lisäksi tulee kunkin kombinaation reikä-hcp:t olla dokumentoitu. Näillä kahdella ei ole mitään tekemistä keskenään.
PG kirjoitti: (10.11.2013 21:41:29)
Pekka Pelimies kirjoitti: (10.11.2013 20:23:12)
Q8 kirjoitti: (10.11.2013 17:43:51)
Onkohan tällaisille kentille tehty eri kombinaatioille HCP taulukot, jotta tasoituslyönnit voidaan jakaa?Kyseessä olevalla kentällä on kolme ysiä, joten A+B on vain yksi combinaatio useammasta.
…onhan kaikkien sallitujen kombinaatioiden tuottamat pelitasoitukset kuitenkin taulukoitu, vai onko?
Myös Kalaforniassa on kolme ysiä ja kaikkien eri kombinaatioiden (6kpl, AB, AC, BC, AA, BB, CC) slopet on ilmoitettu. Tuloskortissa on joka reiällä HCP n/n+1, jolloin ulos mentäessä on parittomat HCP:t ja sisääntullessa parilliset.
Tällä tavalla kirjoitettuna vaikuttaa hieman matemaattiselta, mutta ei se niin vaikeaa ole. Ja kolme ysiä mahdollistaa vaihtelun + kaikkien pelaamisen myös kisapäivinä.
KL kirjoitti: (10.11.2013 23:51:02)
Niin siis slope-taulukko kertoo ainoastaan pelitasoituksen. Sen lisäksi tulee kunkin kombinaation reikä-hcp:t olla dokumentoitu. Näillä kahdella ei ole mitään tekemistä keskenään.Ei olekaan, vaan samalla kertaa voidaan nekin tehdä.
Q8 kirjoitti: (10.11.2013 17:43:51)
Onkohan tällaisille kentille tehty eri kombinaatioille HCP taulukot, jotta tasoituslyönnit voidaan jakaa?Tästä tuonne ’gamebook’ ketjuun jo kirjoittelinkin, mutta näin täällä Laurossa. Täällä on kolmesta ysistä kolme 18 reijän kenttää, 1-18, 10-27 ja 19-9.
Q8 kirjoitti: (11.11.2013 8:11:06)
KL kirjoitti: (10.11.2013 23:51:02)
Niin siis slope-taulukko kertoo ainoastaan pelitasoituksen. Sen lisäksi tulee kunkin kombinaation reikä-hcp:t olla dokumentoitu. Näillä kahdella ei ole mitään tekemistä keskenään.Ei olekaan, vaan samalla kertaa voidaan nekin tehdä.
Varmaan voi tehdä samallakin kertaa, mutta ihan eri tahothan siinä on tekemässä.
Slope-taulukoitten tekemiseen tarvittavat kaksi parametria (per tii ja tiistä riippuen per sukupuoli) laskee kansallinen liitto ihan Amerikan Yhdysvaltojen golfliiton käsikirjan mukaisesti (USGA Course Rating Manual). Kulmakerroinarvion (Slope Rating) ja scratch-pelaajan kierrokseensa tarvitsevan lyöntimäärän (Course Rating) laskevat liiton edustajina asiaan perehtyneet henkilöt.
Liitolla on tähän lupa USGA:lta.
Näistä kentän (kombinaation) parametreista ja par-luvusta kuka tahansa näppärä pystyy seinälle pantavan slope-taulukon tekemään. Tai selaimessa toimivan laskurin.
Päässälaskullakin pääse pelitasoitukseen, kunhan tarkka tasoitus on tiedossa. Voi siinä vähän paperia ja kynää tarvita apuna:-)
Kentän (kombinaation) reikien hcp-indeksointi on taasen (seuran) toimikunnan tehtävä. Toimikunnalla on EGA:n suositukset tukenaan.
k. kirjoitti: (11.11.2013 22:08:54)
Q8 kirjoitti: (11.11.2013 8:11:06)
KL kirjoitti: (10.11.2013 23:51:02)
Niin siis slope-taulukko kertoo ainoastaan pelitasoituksen. Sen lisäksi tulee kunkin kombinaation reikä-hcp:t olla dokumentoitu. Näillä kahdella ei ole mitään tekemistä keskenään.Ei olekaan, vaan samalla kertaa voidaan nekin tehdä.
Varmaan voi tehdä samallakin kertaa, mutta ihan eri tahothan siinä on tekemässä.
Slope-taulukoitten tekemiseen tarvittavat kaksi parametria (per tii ja tiistä riippuen per sukupuoli) laskee kansallinen liitto ihan Amerikan Yhdysvaltojen golfliiton käsikirjan mukaisesti (USGA Course Rating Manual). Kulmakerroinarvion (Slope Rating) ja scratch-pelaajan kierrokseensa tarvitsevan lyöntimäärän (Course Rating) laskevat liiton edustajina asiaan perehtyneet henkilöt.
Liitolla on tähän lupa USGA:lta.
Näistä kentän (kombinaation) parametreista ja par-luvusta kuka tahansa näppärä pystyy seinälle pantavan slope-taulukon tekemään. Tai selaimessa toimivan laskurin.
Päässälaskullakin pääse pelitasoitukseen, kunhan tarkka tasoitus on tiedossa. Voi siinä vähän paperia ja kynää tarvita apuna:-)
Kentän (kombinaation) reikien hcp-indeksointi on taasen (seuran) toimikunnan tehtävä. Toimikunnalla on EGA:n suositukset tukenaan.
Hyvä selostus, näin se juurikin menee.i
Tuon indeksoinnin tosin kenttä voi tehdä joko reikäpelityyliin (EGA:n suositusten mukaisest) tai tilastojen (tai mutun) perusteella, jolloin reikien indeksit poikkeavat toisistaan. Joillakin kentillä on tehty molemmat.
Reikäpeli-indeksointi ei kuvaa reikien pelillistä vaikeutta, kun taas tilastojen pohjalta tehty indeksointi kuvaa, ainakin keskimäärin ja sinne päin.
Kun tuo perussetti nyt on hanskattu, niin miten menetellään, jos yseille on ilmoitettu indeksit oletusarvoisesti A (etu-9) ja B/C taka-9.
Tänään meitä peluutettiin C+A, mutta toisinaan peluutetaan myös pelijärjestyksessä C+B tai B+C. Jälkimmäisessä tapauksessa tuloskortissa on kaksi ysiä, joilla on samat, parilliset indeksit. Muutetaanko etu-9 parittomiksi suoraan ’lisäämällä 1’ vai onko jokin muu arvaus parempi?
Pekka Pelimies kirjoitti: (13.11.2013 19:48:53)
Kun tuo perussetti nyt on hanskattu, niin miten menetellään, jos yseille on ilmoitettu indeksit oletusarvoisesti A (etu-9) ja B/C taka-9.Tänään meitä peluutettiin C+A, mutta toisinaan peluutetaan myös pelijärjestyksessä C+B tai B+C. Jälkimmäisessä tapauksessa tuloskortissa on kaksi ysiä, joilla on samat, parilliset indeksit. Muutetaanko etu-9 parittomiksi suoraan ’lisäämällä 1’ vai onko jokin muu arvaus parempi?
Tällaisessa (lihavoidussa) tilanteessa otetaan rautavitonen käteen ja mennään sen avulla keskustelemaan vastuussa olevan henkilön kanssa asiasta, ihan silleen ystävällisessä hengessä…
Pekka Pelimies kirjoitti: (13.11.2013 19:48:53)
Kun tuo perussetti nyt on hanskattu, niin miten menetellään, jos yseille on ilmoitettu indeksit oletusarvoisesti A (etu-9) ja B/C taka-9.Tänään meitä peluutettiin C+A, mutta toisinaan peluutetaan myös pelijärjestyksessä C+B tai B+C. Jälkimmäisessä tapauksessa tuloskortissa on kaksi ysiä, joilla on samat, parilliset indeksit. Muutetaanko etu-9 parittomiksi suoraan ’lisäämällä 1’ vai onko jokin muu arvaus parempi?
Ellei B:n ja C:n CR miinus par kerro kumpi on vaativampi, otetaan rautavitonen käteen. Koeavataan B:n ja C:n valkoisilta (taaimmaisilta). Se ysin alku, jolla koeavaus slaissaa enemmän, on vaikeampi. Sille puolikkalle parittomat indeksit vähentämällä yksi tuloskortin parillisesta luvusta.
k. kirjoitti: (14.11.2013 19:21:20)
Pekka Pelimies kirjoitti: (13.11.2013 19:48:53)
Kun tuo perussetti nyt on hanskattu, niin miten menetellään, jos yseille on ilmoitettu indeksit oletusarvoisesti A (etu-9) ja B/C taka-9.Tänään meitä peluutettiin C+A, mutta toisinaan peluutetaan myös pelijärjestyksessä C+B tai B+C. Jälkimmäisessä tapauksessa tuloskortissa on kaksi ysiä, joilla on samat, parilliset indeksit. Muutetaanko etu-9 parittomiksi suoraan ’lisäämällä 1’ vai onko jokin muu arvaus parempi?
Ellei B:n ja C:n CR miinus par kerro kumpi on vaativampi, otetaan rautavitonen käteen. Koeavataan B:n ja C:n valkoisilta (taaimmaisilta). Se ysin alku, jolla koeavaus slaissaa enemmän, on vaikeampi. Sille puolikkalle parittomat indeksit vähentämällä yksi tuloskortin parillisesta luvusta.
Jos pelaat kaikki reiat triplabogia paremmin, ei kierroksen bogipisteiden yhteismaara riipu ollenkaan reikien indeksoinnista (pelitasoitus 0 tai enemman, 18 lahtien ei triplakaan ole viela ongelma). Useimmiten rautavitosen kaytto kannattaakin saastaa tasoituksellisen reikapelin voiton selvittamiseen, mihin tarkoitukseen se onkin vallan mainio apuvaline.
PG kirjoitti: (22.11.2013 19:13:50)
k. kirjoitti: (14.11.2013 19:21:20)
Pekka Pelimies kirjoitti: (13.11.2013 19:48:53)
Kun tuo perussetti nyt on hanskattu, niin miten menetellään, jos yseille on ilmoitettu indeksit oletusarvoisesti A (etu-9) ja B/C taka-9.Tänään meitä peluutettiin C+A, mutta toisinaan peluutetaan myös pelijärjestyksessä C+B tai B+C. Jälkimmäisessä tapauksessa tuloskortissa on kaksi ysiä, joilla on samat, parilliset indeksit. Muutetaanko etu-9 parittomiksi suoraan ’lisäämällä 1’ vai onko jokin muu arvaus parempi?
Ellei B:n ja C:n CR miinus par kerro kumpi on vaativampi, otetaan rautavitonen käteen. Koeavataan B:n ja C:n valkoisilta (taaimmaisilta). Se ysin alku, jolla koeavaus slaissaa enemmän, on vaikeampi. Sille puolikkalle parittomat indeksit vähentämällä yksi tuloskortin parillisesta luvusta.
Jos pelaat kaikki reiat triplabogia paremmin, ei kierroksen bogipisteiden yhteismaara riipu ollenkaan reikien indeksoinnista (pelitasoitus 0 tai enemman, 18 lahtien ei triplakaan ole viela ongelma). Useimmiten rautavitosen kaytto kannattaakin saastaa tasoituksellisen reikapelin voiton selvittamiseen, mihin tarkoitukseen se onkin vallan mainio apuvaline.
Jos, juuri niin. Vain tietyissä skenaarioissa indeksoinnilla on merkitystä. Ja joillakin tasoituksilla.
PG kirjoitti: (22.11.2013 19:13:50)
k. kirjoitti: (14.11.2013 19:21:20)…
Ellei B:n ja C:n CR miinus par kerro kumpi on vaativampi, otetaan rautavitonen käteen. Koeavataan B:n ja C:n valkoisilta (taaimmaisilta). Se ysin alku, jolla koeavaus slaissaa enemmän, on vaikeampi. Sille puolikkalle parittomat indeksit vähentämällä yksi tuloskortin parillisesta luvusta.
Jos pelaat kaikki reiat triplabogia paremmin, ei kierroksen bogipisteiden yhteismaara riipu ollenkaan reikien indeksoinnista (pelitasoitus 0 tai enemman, 18 lahtien ei triplakaan ole viela ongelma). …
Miten niin ei riipu? Jos teet tuplan väylälle, jolla saat lyönnin, niin siitähän saa peräti kaksinkertaisen määrän pisteitä verrattuna sellaiseen, jolle tasoituslyöntejä ei riitä.
Pekka Pelimies kirjoitti: (27.11.2013 2:53:02)
PG kirjoitti: (22.11.2013 19:13:50)
k. kirjoitti: (14.11.2013 19:21:20)…
Ellei B:n ja C:n CR miinus par kerro kumpi on vaativampi, otetaan rautavitonen käteen. Koeavataan B:n ja C:n valkoisilta (taaimmaisilta). Se ysin alku, jolla koeavaus slaissaa enemmän, on vaikeampi. Sille puolikkalle parittomat indeksit vähentämällä yksi tuloskortin parillisesta luvusta.
Jos pelaat kaikki reiat triplabogia paremmin, ei kierroksen bogipisteiden yhteismaara riipu ollenkaan reikien indeksoinnista (pelitasoitus 0 tai enemman, 18 lahtien ei triplakaan ole viela ongelma). …
Miten niin ei riipu? Jos teet tuplan väylälle, jolla saat lyönnin, niin siitähän saa peräti kaksinkertaisen määrän pisteitä verrattuna sellaiseen, jolle tasoituslyöntejä ei riitä.
Piti kirjottaa bogi tohon.
Pekka Pelimies kirjoitti: (27.11.2013 2:53:02)
PG kirjoitti: (22.11.2013 19:13:50)
k. kirjoitti: (14.11.2013 19:21:20)…
Ellei B:n ja C:n CR miinus par kerro kumpi on vaativampi, otetaan rautavitonen käteen. Koeavataan B:n ja C:n valkoisilta (taaimmaisilta). Se ysin alku, jolla koeavaus slaissaa enemmän, on vaikeampi. Sille puolikkalle parittomat indeksit vähentämällä yksi tuloskortin parillisesta luvusta.
Jos pelaat kaikki reiat triplabogia paremmin, ei kierroksen bogipisteiden yhteismaara riipu ollenkaan reikien indeksoinnista (pelitasoitus 0 tai enemman, 18 lahtien ei triplakaan ole viela ongelma). …
Miten niin ei riipu? Jos teet bogin väylälle, jolla saat lyönnin, niin siitähän saa peräti kaksinkertaisen määrän pisteitä verrattuna sellaiseen, jolle tasoituslyöntejä ei riitä.
Eihän sillä ole väliä mille reiälle minkäkin tuloksen tekee, jos minkään reiän tulos ei ylitä omaa henkilökohtaista nettoparia enempää kuin kahdella lyönnillä.
KL kirjoitti: (27.11.2013 8:41:29)
Pekka Pelimies kirjoitti: (27.11.2013 2:53:02)
PG kirjoitti: (22.11.2013 19:13:50)
k. kirjoitti: (14.11.2013 19:21:20)…
Ellei B:n ja C:n CR miinus par kerro kumpi on vaativampi, otetaan rautavitonen käteen. Koeavataan B:n ja C:n valkoisilta (taaimmaisilta). Se ysin alku, jolla koeavaus slaissaa enemmän, on vaikeampi. Sille puolikkalle parittomat indeksit vähentämällä yksi tuloskortin parillisesta luvusta.
Jos pelaat kaikki reiat triplabogia paremmin, ei kierroksen bogipisteiden yhteismaara riipu ollenkaan reikien indeksoinnista (pelitasoitus 0 tai enemman, 18 lahtien ei triplakaan ole viela ongelma). …
Miten niin ei riipu? Jos teet bogin väylälle, jolla saat lyönnin, niin siitähän saa peräti kaksinkertaisen määrän pisteitä verrattuna sellaiseen, jolle tasoituslyöntejä ei riitä.
Eihän sillä ole väliä mille reiälle minkäkin tuloksen tekee, jos minkään reiän tulos ei ylitä omaa henkilökohtaista nettoparia enempää kuin kahdella lyönnillä.
Pitää siis ajatella pelattujen bruttolyöntien määrää ja niin kauan kuin nuo jaetaan rei’ille siten, että yhdellekään ei tule nettotuplaa huonompaa niin pisteet pysyvät samoina riippumatta miten lyönnit jakautuvat.
Miinahan on siinä, että tasoitukselliselle reiälle hyvän tuloksen tekeminen lisää kyllä pisteitä. Mutta sitä yhtä uponnutta birkkuputtia tasapainottaa yksi tuplabogi jossain muualla, koska bruttolyöntien kokonaismäärä on ’annettu’. Mutta jos pelaa triplan, niin kaava ei pädekään koska mennään ’miinuspuolelle’.
Reikäpelissä meininki onkin sitten toinen.
Q8 kirjoitti: (27.11.2013 9:48:38)
Miinahan on siinä, että tasoitukselliselle reiälle hyvän tuloksen tekeminen lisää kyllä pisteitä. Mutta sitä yhtä uponnutta birkkuputtia tasapainottaa yksi tuplabogi jossain muualla, koska bruttolyöntien kokonaismäärä on ’annettu’. Mutta jos pelaa triplan, niin kaava ei pädekään koska mennään ’miinuspuolelle’.Tämä ns. miina puolestaan sotkee korkeamman tasoituksen pelaajien ajatusmaailman aivan tykkänään. Ajatellaan, että sille ja sille reiälle on ihan pakko tehdä bogi, jotta saa kaksi pistettä. Eihän sillä ole yhtikäs mitään väliä miltä rei’iltä niitä yksittäisiä pisteitä kerää, kunhan kokonaismäärä on riittävä.
Yhtenä esimerkkinä otettakoon Katinkullan Nuas, jossa reikäindeksointi uusittiin muistaakseni v. 2012 ja yksi kentän kiistatta vaikeimmista rei’istä (par5, nykyinen nelonen, vanha seiska) sai hcp-luvukseen 18. Moni kaksvitonen menee polvilleen jo valmiiksi ymmärtämättä sitä, että jollakin hänelle helpommalla reiällä tulee pisteitä paljon helpommin ja se tasaa tilanteen.
Pekka Pelimies kirjoitti: (27.11.2013 2:53:02)
Miten niin ei riipu?Jos pelitasoituksesi on 7, kentän par 72 ja bruttotuloksesi 82, niin bogipisteitä tulee 36 – (nettotulos – 72) = 36 – (82-7-72) = 33, mikäli et tehnyt tuplabogia huonompaa millään reiällä.
Esim 1: 1 iigeli, 2 birkkua, 6 paria, 4 bogia ja 5 tuplabogia tekee 85 brutto, 75 netto ja 33 bp riippumatta siitä, millä rei’illä iigeli, birkut, parit, bogit ja tuplat teit.
Esim 2: 8 paria ja 10 bogia tekee 82 brutto, 75 netto ja 33 bp, riippumatta siitä, millä rei’illä parit ja bogit tulivat.
Esim 3: 17 paria ja 13 lyöntiä par3- reiällä tekee 82 brutto, 75 netto ja 41 bp tai 40 pb riippuen siitä oliko katastrofireiän HCP > 7 vai < 8.
Edit: Esim 1: 1 iigeli, 2 birkkua, 6 paria, 4 bogia ja 5 tuplabogia tekee 82 brutto, … (eli kaikissa esimerkeissä brutto 82 ja netto 75).
-
JulkaisijaArtikkelit
Esillä 25 viestiä, 1 - 25 (kaikkiaan 25)
Esillä 25 viestiä, 1 - 25 (kaikkiaan 25)