-
JulkaisijaArtikkelit
-
PG kirjoitti: (31.5.2015 19:57:52)
Tuota tuota, …kaksi kysymystä yleisellä tasolla, mutta jossain määrin tähänkin keskusteluun liittyen:1. Voiko rajaa koskettava esine (esim. pallo) olla kokonaan rajan ulkopuolella?
2. Voiko rajan ulkopuolella olevan esineen (esim. pallon) etäisyys rajasta olla = 0?Onko mielipiteitä?
1 Kyllä. Rajapinta on abstrakti käsite, jonka paksuus on nolla. Matemaattisessa mallissa voi olla täydellinen pallo, joka koskettaa pintaa yhdellä pisteellä. Todellisessa kolmiulotteisessa maailmassa ei ole olemassa mitään yksittäistä pistettä. Onko pöydällä makaava pallo kokonaan pöydän ulkopuolella vai ei? Ihan oikeasti, väittääkö joku oikein tosissaan, että se on osaksi pöydän sisällä?
2 Kyllä. Edelleen pöydällä makaava pallo. Etäisyys pöydästä on nolla, silti se on pöydän ulkopuolella.
Jatkokysymys: Onko teoreettinen täydellinen pyöreä pallo sisällä, jos yksikään piste siitä ei ole rajaviivan sisäpuolella?
Tämä siis teoriasta. Edelleenkin, pallo on ulkona, jos mikään osa pallosta ei ole havaittavasti kentällä. Uskoisin Veikon tarkoittaneen juuri sellaista tilannetta alkuperäisessä kysymyksessä.Kuvasta kaikella terveellä järjellä ja resoluution edellyttämällä tarkkuudella tulkiten mikään osa pallosta ei ole kentällä, joten se on kokonaan ulkona.Oikeassa, 3D-maailmassa, jossa suurin osa meistä elää:
1. Ei
2. EiTM, ku se pallo ei makaa pöydällä, vaan on ruohikossa. Eikä se myöskään nojaa seinää vasten.
Ja TM, ku sä pyydät ts:ää näyttämään videon narulla mittausmenetelmästä ennen kuin uskot häntä, niin laittaisitko valokuvan tai videopätkää tuosta kuvailemastasi etäisyys = 0 -tilanteesta?
Edit: siis golfkentältä, pallo out-rajalla…
Tasamaan tuuppari kirjoitti: (31.5.2015 21:00:48)
TM, ku se pallo ei makaa pöydällä, vaan on ruohikossa. Eikä se myöskään nojaa seinää vasten.
Tässähän haetaan vastausta Veikon esittämään kysymykseen. Kysymyksessä on piirros, jossa piirretty pallo sivuaa tapauksessa 1 vesiesteen rajaa ja tapauksessa 2 kentän ulkorajaa ulkopuolelta. Ei ole ruohoa eikä pöytää, ei naruja, ei lasermittareita, ei pöllöjä. Veikon piirtämä viiva ei taivu, eikä tuuli sitä taivuttele. Pöydänpinnalla tarkoitan vertauskuvaa kentän rajapintaan. Veikon esittämässä tapauksessa 2 pallo sivuaa kentän rajapintaa ulkopuolelta jokseenkin samaan tapaan kuin pöydällä makaava pallo sivuaa pöydän yläpintaa. Reaalimaailmassa olevan pöydän pinnalla makaavan reaalimaailmassa olevan pallon mikään osa ei reaalimaailmassa ole pöydän sisässä, joten pallo on kokonaan pöydän ulkopuolella. Joten reaalimaailmassa kentän ulkorajaa ulkopuolelta sivuava reaalimaailmassa oleva pallo ei ole ollenkaan reaalimaailmassa olevan kentän sisäpuolella, joten se on ulkona. Reaalimaailmassa. Joten tapauksessa 2 pallo on ulkona.
Tasamaan tuuppari kirjoitti: (31.5.2015 21:11:43)
Ja TM, ku sä pyydät ts:ää näyttämään videon narulla mittausmenetelmästä ennen kuin uskot häntä, niin laittaisitko valokuvan tai videopätkää tuosta kuvailemastasi etäisyys = 0 -tilanteesta?Edit: siis golfkentältä, pallo out-rajalla…
Kuten moneen kertaan on todettu, on tämä mielenkiintoista, mutta teoreettista vatulointia. Eipä ole kertaakaan sattunut oikeasti tilannetta, jossa olisi tarvinnut millään mittausmenetelmällä todentaa pallon olevan ulkona tai sisällä. Joten ei ole dokumenttia todellisesta tilanteesta esittää. Enhän minä ole palloa ulos lyönyt, mutta kaverit… Mutta ts on moneen kertaan väittänyt loordien jotain narumittaustapaa suosittelevan, mutta ei ole väitteelleen näyttänyt lihaa luiden päälle. Oikeasti kiinnostaisi loordien suositus nähdä ihan dokumenttina, jotta voisi sitä tarvittaessa käyttää. Kun ei ihan heti guuglettamalla löytynyt.
Laita se valokuva, niin ei tarvii vertauskuvia. Seuraavaan viestiisi, mielellään.
Tasamaan tuuppari kirjoitti: (31.5.2015 21:48:26)
Laita se valokuva, niin ei tarvii vertauskuvia. Seuraavaan viestiisi, mielellään.
Voihan sen tilanteen lavastaa. Mutta tilanne, jossa pallon etäisyys kentän ulkorajasta on nolla, pallo koskettaa kentän ulkorajaa ja on kokonaan kentän ulkopuolella on piirretty alkuperäiseen kysymykseen kohtaan 2. Sitä vain emme vielä kaikki ole ymmärtäneet.
ts kirjoitti: (31.5.2015 18:46:00)
KL kirjoitti: (31.5.2015 18:12:14)
ts kirjoitti: (31.5.2015 17:55:30)
tiikeri metsä kirjoitti: (31.5.2015 17:05:15)
Kaikki pohdinnat pallon osumisesta naruun vain sotkevat tätä yksinkertaista ajatusta.Ei se minun hämy ole vaan loordien. Mene heille kertomaan miten väärässä ovat moisessa ohjeistuksessa.
Kerro sinä ensin meille mistä tuo ohjeistus on löydettävissä.
Voi kun tietäisin mistä se nykyään löytyy. Itselle se on näytetty koulutuksessa joskus 90-luvun puolivälissä ja tuo on ollut kautta aikojen tunnettu tapa ja meille tuotiin silloin esille.
Mutta mä odottelen sitä vastausta edelleen siitä vaihtoehtoisesta konstista. Mikähän kumma siinä on että et saa sellaista aikaiseksi vaan pelkkää tyhjää jankkaamista taas kerran.
On mielenkiintoista taas huomata, miten jäätyäsi tappiolle mielipiteinesi ryhdyt suuntaaman keskustelua muille urille.
En ole ehdottanut toista mittaustapaa, mutta johan J-P sellaisen sinulle kertoi. Kommentoin myös tuota kysymystäsi heti tuoreeltaan huomauttamalla, ettei mittaustapa ole se ongelma, vaan sen antaman tuloksen tulkitseminen.
Tilanne on siis tällä hetkellä se, että sinä olet nähnyt jonkun R&A:n tekemän esityksen tästä asiasta ja sen perusteella julistat OB:n määritelmän olevan virheellinen, ja että narua koskettava pallo on sisällä, vaikka se todellisudessa on kokonaan OB-rajan ulkopuolella. Pyydettäessä tuota esitystä sinulta sitä ei löydy. On selvää, että moisen todisteen arvo on tasan nolla.
Minäkin olen nähnyt tuommoisen esityksen vuosia sitten ja ymmärtänyt sen eri tavoin kuin sinä. Valitettavasti minäkään en ole sitä tallettanut, joten senkin todisteen arvo on nolla.
Katselin tänään Rules of Golf Illustrated -kirjaa ja siinä on tuo kuva, joka tässäkin ketjussa on jä näytetty. Vaikka kuvan tarkkuus on mitä on, niin periaate käy siitäkin erittäin hyvin esille. Rajaa leikkaava pallo on sisällä ja rajaa sivuava pallo on ulkona.
Tämä vihdoin tästä, palataan asiaan jahka jotakin virallista painettua asian tiimoilta löytyy.
P.S. Vastaan vielä Sir Smokille, sitten riittää.
Sir Smokki kirjoitti: (31.5.2015 19:09:00)
Tuota tuota, …Jos pallo koskettaa out-paalujen väliin pingoitettua narua, pallo ei ole silloin kokonaan ulkona. Tässä menee taas kerran teoreettinen ja käytännöllinen ajattelu sikin ja sokin. Naru nimittäin taipuu tuossa tapauksessa.
Naru taipuu, jos pallo leikkaa rajan. Muussa tapauksessa naru ei taivu ja silloin pallo on ulkona, vaikka se koskettaisikin narua. Tässä tuleekin esille se mittaustavan epätarkkuus.
Mittauksen voi tehdä toisellakin tavalla, kuten jo aiemmin esitin. Naru pingotetaan paalujen sisäpuolisen pinnan kautta maahan ja palloa katsotaan kohtisuoraan ylhäältä päin. Jos osakin narusta katoaa pallon alle, pallo on sisällä. Jos taas naru näkyy kokonaan, pallo on ulkona.
KL kirjoitti: (31.5.2015 22:00:00)
Tilanne on siis tällä hetkellä se, että sinä olet nähnyt jonkun R&A:n tekemän esityksen tästä asiasta ja sen perusteella julistat OB:n määritelmän olevan virheellinen, ja että narua koskettava pallo on sisällä, vaikka se todellisudessa on kokonaan OB-rajan ulkopuolella. Pyydettäessä tuota esitystä sinulta sitä ei löydy. On selvää, että moisen todisteen arvo on tasan nolla.
.
Enemmänkin niin että sinun antisi tähänkin keskusteluun on täysi nolla.
Ja todellakin onhan se suuri ihme että 90-luvun puolivälissä koulutuksessa käytettyä nauhaa ei minulta löydy. Toisaalta sen tivaaminen kertoo aik apaljon tivaajasta…
Niin ja se naru todellakin on sisällä ja koskettaessaan palloa tarkoittaa että pallokin on sisällä. Tapa jota on opetettu vuosikymmeniä ei muutu jonkun tunarin väitteiden kautta pätemättömäksi.
Sitten saat vielä kansan todella huvittumaan omilla ehdotuksillasi: Naru pallon alle? Ihanko oikeesti? Kuhmuraisessa maastossa ja ruohon seassa? Tai laserosoitin samassa tilanteessa? Ihanko oikeesti noita tarjoat ratkaisuksi?
Tosta kommentista joutais jo todeta ymmärtämättömäksi ja ottaa kaikki tuomarikortit kaniin kunnes henkilö palaa todellisuuteen… ainiin mutta kun niitä tuomareita ei oikeen ole tarjolla niin kaikki pitää kelpuuttaa…
KL kirjoitti: (31.5.2015 22:04:29)
Sir Smokki kirjoitti: (31.5.2015 19:09:00)
Tuota tuota, …Jos pallo koskettaa out-paalujen väliin pingoitettua narua, pallo ei ole silloin kokonaan ulkona. Tässä menee taas kerran teoreettinen ja käytännöllinen ajattelu sikin ja sokin. Naru nimittäin taipuu tuossa tapauksessa.
Naru taipuu, jos pallo leikkaa rajan. Muussa tapauksessa naru ei taivu ja silloin pallo on ulkona, vaikka se koskettaisikin narua. Tässä tuleekin esille se mittaustavan epätarkkuus.
Mittauksen voi tehdä toisellakin tavalla, kuten jo aiemmin esitin. Naru pingotetaan paalujen sisäpuolisen pinnan kautta maahan ja palloa katsotaan kohtisuoraan ylhäältä päin. Jos osakin narusta katoaa pallon alle, pallo on sisällä. Jos taas naru näkyy kokonaan, pallo on ulkona.
Kohtisuoraan ylhäältä? Kuka suorittaa tuon nanometrin tarkkuisen mittauksen? Entäs narun taipuma? Paljonko sen pitää taipua ja miten se mitataan?
Hauskoja esityksiä toki, mutta pirun paljon aiemmin esitettyä huonompia.
tiikeri metsä kirjoitti: (31.5.2015 20:30:35)
PG kirjoitti: (31.5.2015 19:57:52)
Tuota tuota, …kaksi kysymystä yleisellä tasolla, mutta jossain määrin tähänkin keskusteluun liittyen:1. Voiko rajaa koskettava esine (esim. pallo) olla kokonaan rajan ulkopuolella?
2. Voiko rajan ulkopuolella olevan esineen (esim. pallon) etäisyys rajasta olla = 0?Onko mielipiteitä?
1 Kyllä. Rajapinta on abstrakti käsite, jonka paksuus on nolla. Matemaattisessa mallissa voi olla täydellinen pallo, joka koskettaa pintaa yhdellä pisteellä. Todellisessa kolmiulotteisessa maailmassa ei ole olemassa mitään yksittäistä pistettä. Onko pöydällä makaava pallo kokonaan pöydän ulkopuolella vai ei? Ihan oikeasti, väittääkö joku oikein tosissaan, että se on osaksi pöydän sisällä?
2 Kyllä. Edelleen pöydällä makaava pallo. Etäisyys pöydästä on nolla, silti se on pöydän ulkopuolella.
Jatkokysymys: Onko teoreettinen täydellinen pyöreä pallo sisällä, jos yksikään piste siitä ei ole rajaviivan sisäpuolella?
Tämä siis teoriasta. Edelleenkin, pallo on ulkona, jos mikään osa pallosta ei ole havaittavasti kentällä. Uskoisin Veikon tarkoittaneen juuri sellaista tilannetta alkuperäisessä kysymyksessä.Kuvasta kaikella terveellä järjellä ja resoluution edellyttämällä tarkkuudella tulkiten mikään osa pallosta ei ole kentällä, joten se on kokonaan ulkona.
Hyvä. Ajatellaanpa sitten pöydän pintaa tasona, jonka paksuus on nolla, mutta unohdetaan itse pöytä ja se mitä pinnan alla on eikä ajatella ko. tasoa minkäänlaisena tilanjakajana. Onko tälle tasolle asetettu golfpallo kokonaan ko. tason (ei pöydän) ulkopuolella huolimatta siitä, että todennäköisesti se koskettaa tasoa ’yhden dimplen verran’?
”Jatkokysymys: Onko teoreettinen täydellinen pyöreä pallo sisällä, jos yksikään piste siitä ei ole rajaviivan sisäpuolella?”
Riippuu miten asiat on määritelty. Jos määritelmä kuuluu: ”Pallo on ulkona, jos osakaan pallosta ei ole rajaviivan sisäpuolella”, niin pallo on ulkona eikä sisällä (myös rajaa sivutessaan). Jos määritelmä kuuluu: ”Pallo on ulkona, jos se on kokonaan rajaviivan ulkopuolella”, niin pallo on ulkona, paitsi siinä tapauksessa, kun se sivuaa rajaa.Mittaustavoista vielä. Jos katsotaan paalujen linjasta ’pöllötekniikalla’ näkyykö palloa kentän puolella, tuomitaan tangeeraava pallo ulkona olevaksi. Jos pallo sen sijaan makaa maahan maalatun linjan päällä ja katsotaan suoraan yläpuolelta näkyykö viivaa, on tangeeraava pallo sisällä. Ehkä kuitenkin kannattaa unohtaa tieteellinen lähestymistapa ja dumata vaan jokainen tilanne oikeudenmukaisuuteen pyrkien.
toveri kirjoitti: (31.5.2015 15:28:55)
Rauski kirjoitti: (30.5.2015 20:46:00)
J-PS kirjoitti: (30.5.2015 19:43:48)
ts kirjoitti: (30.5.2015 17:58:08)
Ja edelleen sama kysmys johon nyt toivon vastausta: Millä KÄYTÄNNÖN keinolla ratkaisisit tilanteen jos naru ei kelpaa? Huipputarkka mittalaite VTT:ltä taksilla paikalle ja kenttä jumiin?
Jos vaikka välillä unohdetaan kaikki tuo periaatteellinen vääntäminen ja henkilökohtaiset kaksintaistelut, niin ihan käytännön tuomarityöskentelyssä olen havainnut hyväksi lisävarusteeksi tuomarireppuun tuollaisen laserosoittimen. Jos outtipaalut on asianmukaisesti hoidetulla alueella, on tilanteen tsekkaaminen tuollaisen avulla usein nopeampaa ja helpompaa kuin narun virittely. Onnistuu ilman apuvoimiakin.
-jp-
PS. Rauski, taivuttaaks tuuli lasersädettä? 😀
JP-S ei taivuta tuuli, paljon suurempi virhe tulee sen käyttäjän toimesta, joka kuvittelee sen antavan oikean tuloksen. Toleranssista puhutaan jo milleissä jopa rakennustyömaalla 10 metrin matkalla, jossa ne sentään seisoo tukevasti jaloilla telineessä. Työmiehet sitten korjaa amattitaidollaan käytännössä tuollaiset pikku heitot. Lasereilla tehdyn 3D-mallinnuksen perusteella on jouduttu meidän työpaikalla laittamaan putkilinjoja jo neljä kertaa uusiksi, kun joku kämmäs mittauksissa. 🙂
Olen hieman hämilläni, siis heittääkö laser sivusuunnassa? Jos näin on niin olisi mielenkiintoista kuulla millä työmaalla putkilinjoja vedetään uusiksi näin pienistä heitoista?
Ei laser heitä mihinkään, vika on mittaajassa. Silloin kun putkilinjan lämpötila vaihtelee 20-530 C on tärkeää että lämpölaajenmiset on otettu täsmälleen oikein humioon ettei synny jännitysmurtumia, laajentumisvarat on oikein mitoitettu ja kannakoinnit on suunniteltu oikein ja oikeisiin paikkoihin. Ei siis mitään kotitalousvesiputkia jotka sallii paljon suurempi toleransseja. Vähän OT nyt keskustelusta, jääköön tähän…
PG kirjoitti: (31.5.2015 22:35:06)
tiikeri metsä kirjoitti: (31.5.2015 20:30:35)
PG kirjoitti: (31.5.2015 19:57:52)
Tuota tuota, …kaksi kysymystä yleisellä tasolla, mutta jossain määrin tähänkin keskusteluun liittyen:1. Voiko rajaa koskettava esine (esim. pallo) olla kokonaan rajan ulkopuolella?
2. Voiko rajan ulkopuolella olevan esineen (esim. pallon) etäisyys rajasta olla = 0?Onko mielipiteitä?
1 Kyllä. Rajapinta on abstrakti käsite, jonka paksuus on nolla. Matemaattisessa mallissa voi olla täydellinen pallo, joka koskettaa pintaa yhdellä pisteellä. Todellisessa kolmiulotteisessa maailmassa ei ole olemassa mitään yksittäistä pistettä. Onko pöydällä makaava pallo kokonaan pöydän ulkopuolella vai ei? Ihan oikeasti, väittääkö joku oikein tosissaan, että se on osaksi pöydän sisällä?
2 Kyllä. Edelleen pöydällä makaava pallo. Etäisyys pöydästä on nolla, silti se on pöydän ulkopuolella.
Jatkokysymys: Onko teoreettinen täydellinen pyöreä pallo sisällä, jos yksikään piste siitä ei ole rajaviivan sisäpuolella?
Tämä siis teoriasta. Edelleenkin, pallo on ulkona, jos mikään osa pallosta ei ole havaittavasti kentällä. Uskoisin Veikon tarkoittaneen juuri sellaista tilannetta alkuperäisessä kysymyksessä.Kuvasta kaikella terveellä järjellä ja resoluution edellyttämällä tarkkuudella tulkiten mikään osa pallosta ei ole kentällä, joten se on kokonaan ulkona.
Hyvä. Ajatellaanpa sitten pöydän pintaa tasona, jonka paksuus on nolla, mutta unohdetaan itse pöytä ja se mitä pinnan alla on eikä ajatella ko. tasoa minkäänlaisena tilanjakajana. Onko tälle tasolle asetettu golfpallo kokonaan ko. tason (ei pöydän) ulkopuolella huolimatta siitä, että todennäköisesti se koskettaa tasoa ’yhden dimplen verran’?
”Jatkokysymys: Onko teoreettinen täydellinen pyöreä pallo sisällä, jos yksikään piste siitä ei ole rajaviivan sisäpuolella?”
Riippuu miten asiat on määritelty. Jos määritelmä kuuluu: ”Pallo on ulkona, jos osakaan pallosta ei ole rajaviivan sisäpuolella”, niin pallo on ulkona eikä sisällä (myös rajaa sivutessaan). Jos määritelmä kuuluu: ”Pallo on ulkona, jos se on kokonaan rajaviivan ulkopuolella”, niin pallo on ulkona, paitsi siinä tapauksessa, kun se sivuaa rajaa.Jos nyt unohdetaan ne teoreettiset pisteet ja rajaviivat ja yritetään ymmärtää, mitä ilmaisu ’kokonaan ulkopuolella’ kielenkäytössä tarkoittaa. Kosketan sormenpäälläni ohimoani. Mielestäni sormeni on kokonaan pääni ulkopuolella. Eräiden mielestä sormeni on osittain pääni sisäpuolella, koska se koskettaa päätäni. Loordeilla on varmasti ollut jokin ajatus ja tarkoitus, kun ovat muotoilleet pallon vesiesteessäolon määritelmän eri sanamuotoon kuin ulkonamääritelmän.
Mittaustavoista vielä. Jos katsotaan paalujen linjasta ’pöllötekniikalla’ näkyykö palloa kentän puolella, tuomitaan tangeeraava pallo ulkona olevaksi. Jos pallo sen sijaan makaa maahan maalatun linjan päällä ja katsotaan suoraan yläpuolelta näkyykö viivaa, on tangeeraava pallo sisällä. Ehkä kuitenkin kannattaa unohtaa tieteellinen lähestymistapa ja dumata vaan jokainen tilanne oikeudenmukaisuuteen pyrkien.
(duffeli 1.6.2015 7:43:58)
En ymmärtänyt tuota maahan maalatun linjan päällä-kohtaa. Eihän se maahan maalattu viiva itsessään ole ulkoraja vaan kyseisen viivan kentän puoleinen reuna. Ei sisällä/ulkona ’tuomio’ rajan (ei siis viivan) tangeeraustilanteessa riipu siitä katsotaanko tolpista vai maahan piirretyn viivan reunan perusteella.
Tämä keskustelu alkaa toistamaan itseään ties kuinka monennen kerran.
Jankkaaminen ei muuta sitä asiaa. Teoreettisen taso on eri asia kuin pöytä tai ohimo.
Muutamien ajatuksia selvästi sotkee se, että rajapinta ajatellaan konkreettiseksi tasoksi, jonka sisällä osa pallosta on, kun pallo pintaa koskettaa. Kuten moneen kertaan on todettu rajapinta on abstrakti käsite ja sen paksuus on nolla. Siten sen tilavuuskin on nolla. Nollan sisällä ei fyysisesti voi olla mitään, ei pienintäkään osaa pallosta. Jos rajaa koskettava pallo olisi sisällä, olisi sääntöihin melko varmasti kirjattu esimerkiksi näin: ’Pallo on ulkona, kun se on kokonaan ulkona paitsi jos se sivuaa kentän ulkorajaa.’
tiikeri metsä kirjoitti: (1.6.2015 11:31:11)
Muutamien ajatuksia selvästi sotkee se, että rajapinta ajatellaan konkreettiseksi tasoksi, jonka sisällä osa pallosta on, kun pallo pintaa koskettaa. ’Sulla on edelleen laittamatta se valokuva, missä tää sivuaminen näytetään.
ts:n ’pallo hipaiseekin narua’ todistaa sen että se pallo on sisällä. Se hipaissut alue kun on kentän puolella.
Tehdäänpäs tällainenkin kysymys. Jos teoreettinen pallo tangeeraa teoreettista rajaviiva, niin kuinka paljon palloa pitää vähintään siirtää, ettei se enää tangeeraa? 2p.
a) Millikin riittää.
b) Äärettömän vähän.
b) Olemattoman vähän.Kysymyksen jatkokohta.
Kuvaile mittausmenetelmä, jolla voidan havaita olemattoman mitättömiä etäisyyksiä. 4p.
Sir Smokki kirjoitti: (1.6.2015 11:48:35)
Tehdäänpäs tällainenkin kysymys. Jos teoreettinen pallo tangeeraa teoreettista rajaviiva, niin kuinka paljon palloa pitää vähintään siirtää, ettei se enää tangeeraa? 2p.a) Millikin riittää.
b) Äärettömän vähän.
b) Olemattoman vähän.Kysymyksen jatkokohta.
Kuvaile mittausmenetelmä, jolla voidan havaita olemattoman mitättömiä etäisyyksiä. 4p.
a), b) ja b) on kaikki oikein.
Jatkokohta:
Säännön 34-2 tuomari pystyy moisen eron tuomitsemaan. Mä hoidan rajatapauksissa asian narulla.Tosta jatkokohdan neljästä pisteestä olen varma.
Tasamaan tuuppari kirjoitti: (1.6.2015 11:40:04)
tiikeri metsä kirjoitti: (1.6.2015 11:31:11)
Muutamien ajatuksia selvästi sotkee se, että rajapinta ajatellaan konkreettiseksi tasoksi, jonka sisällä osa pallosta on, kun pallo pintaa koskettaa. ’Sulla on edelleen laittamatta se valokuva, missä tää sivuaminen näytetään.
ts:n ’pallo hipaiseekin narua’ todistaa sen että se pallo on sisällä. Se hipaissut alue kun on kentän puolella.
Kun edelleenkään säännöissä ei missään sanota, että kentän rajaa koskettava pallo olisi sisällä. Vaikka se pallo hipaiseekin narua, on se kokonaan narun ulkopuolella. Joka muuta väittää, on vieraantunut todellisesta maailmasta. Eikä säännöissä missään sanota, että ulkorajalle asetettua narua hipaiseva pallo olisi sisällä, joten hipaisu ei todista yhtikäs mitään.
tiikeri metsä kirjoitti: (1.6.2015 12:18:13)
Vaikka se pallo hipaiseekin narua, on se kokonaan narun ulkopuolella.Entäs jos 1/4-pallosta on sisällä? Tuomion varmistamiseksi, haetaan naru, koskettaa -> sisällä
1/8, naru, koskettaa -> sisällä
1/16, naru, koskettaa -> sisällä
1/32, naru, koskettaa -> sisällä
1/64, naru, koskettaa -> sisällä
…
1/ääretön, naru, koskettaa ->ulkona ?Niinkö? Ja jos niin, niin mihin kohtaan määrittelit rajan? Ja kun tunnut puhuvan matemaattisesti, niin kai olet sisäistänyt mitä ääretön oikeasti tarkoittaa.
Sun matemaattisista malleista voidaan keskustella muussa asiayhteydessä, mutta golfin tuomitsemiseen väittäisin yllä olevan (viimeistä riviä lukuun ottamatta) olevan pätevä.
Edit: ja samalla kun laitat sen kuvan, niin vastaatko tuohon Sir Smokin jatkokohta-kysymykseen?
Funtion 1/x raja-arvo, kun x lähestyy ääretöntä on nolla. Jos pallon äärettömäsosa on kentän puolella, on siitä kentän puolella 0. Tuuppari tuli todistaneeksi kiistan oikean ratkaisun.
-
JulkaisijaArtikkelit