-
JulkaisijaArtikkelit
-
ts kirjoitti: (30.5.2015 8:24:13)
J-PS kirjoitti: (29.5.2015 23:35:01)
Mutta sääntö ei näytä olevan tässä kohtaa riittävän selkeä. Täälläkin on jopa asiantuntijoiden keskuudessa kahta eri mielipidettä. Otin asian uudelleen esille ja arvelin että saataisiin asiaan yksi kanta, olin väärässä 😉
Mä tunnen henkilökohtaisesti kaikki ne suomalaiset jotka voidaan edes lavealla tulkinnalla laskea asiantuntijoiksi golfin sääntöjen suhteen, eikä yksikään heistä ole ottanut kantaa tähän asiaan tässä (tai siinä edeltävässä) ketjussa.
Mutta jatkakaa rauhassa, mä paistan lisää poppareita. 😀J-P Salakari
PS. 1. esteessä, 2. outissa
Mutta mualla ovat kuten tiedät.
Jos ja kun tällä foorumilla postaaminen tapahtuu nimimerkillä niin teillä kummallakaan ei ole mitään varmaa tietoa siitä kuka nimimerkin takana on. Ja sehän teitä näköjään korpeaa.
toveri kirjoitti: (30.5.2015 9:01:19)
Jos ja kun tällä foorumilla postaaminen tapahtuu nimimerkillä niin teillä kummallakaan ei ole mitään varmaa tietoa siitä kuka nimimerkin takana on. Ja sehän teitä näköjään korpeaa.
Jos sinun elämäsi rajoittuu netin ihmeelliseen maailmaan, niin ei kannata kuvitella että kaikilla olisi asiat samalla tolalla. Aivan varmasti tunnemme toisemme ja monta muuta tänne kirjoittavaa ihan livenäkin ja jopa tapaamme toisiamma ajoittain.
Huvittava heitto sikälikin, kun molemmat meistä ovat aikoja sitten todellisen henkilöllisyytensä paljastaneet.
J-PS kirjoitti: (29.5.2015 23:35:01)
Mutta sääntö ei näytä olevan tässä kohtaa riittävän selkeä. Täälläkin on jopa asiantuntijoiden keskuudessa kahta eri mielipidettä. Otin asian uudelleen esille ja arvelin että saataisiin asiaan yksi kanta, olin väärässä 😉
Mä tunnen henkilökohtaisesti kaikki ne suomalaiset jotka voidaan edes lavealla tulkinnalla laskea asiantuntijoiksi golfin sääntöjen suhteen, eikä yksikään heistä ole ottanut kantaa tähän asiaan tässä (tai siinä edeltävässä) ketjussa.
Mutta jatkakaa rauhassa, mä paistan lisää poppareita. 😀J-P Salakari
PS. 1. esteessä, 2. outissa
Jaahas. Eli KL ei siis ollutkaan liittotuomari, tai on – mutta liittotuomari ei ole asiantuntija edes lavealla tulkinnalla. Ottaen huomioon nuo kaikki upeat yhteistyöketjut tältä palstalta liittoon päin ja aiemmin kuullut lässytykset parantuneista viestintämahdollisuuksista, ei tuo vastapallo ehkä niin mahtava ollutkaan. Vaikka foorumin tyyli onkin melko vapaamuotoista, luulisi lukijoiden poimivan täältä myös joitakin tiedonmurusia mukaansa. Niin kauan kun ns. asiantuntijat keskittyvät popparihommiin ja keskenään naureskeluun, ei tavallinen tallaaja saa täältä muuta kuin sen kyseenalaisen viihdearvon. Kun liitto ei tee mitään, on helppo vinkua ettei liiitto tee mitään. Nämä foorumit on siitä hankalia, että kaikki joutuu aina katsomaan peiliin, vaikka se viestintäketju loputa sinne liittoon johtaisikin. Jos asiantuntijat laittaisivat faktaa, perusteltuja näkemyksiä ja tietoa aiemmista tulkinnoista peliin, joutavanpäiväinen jankkaaminen ja riitely vähenisi nopeasti. Vapaaehtoistahan tänne kirjoittaminen toki on ja ei kaikkia kiinnosta netissä roikkuminen. Ja se Peltoniemikin tosiaan puhui mahdollisuudesta viestiä, eikä varsinaisesta viestinnästä.
ts kirjoitti: (30.5.2015 9:41:08)
toveri kirjoitti: (30.5.2015 9:01:19)
Jos ja kun tällä foorumilla postaaminen tapahtuu nimimerkillä niin teillä kummallakaan ei ole mitään varmaa tietoa siitä kuka nimimerkin takana on. Ja sehän teitä näköjään korpeaa.
Jos sinun elämäsi rajoittuu netin ihmeelliseen maailmaan, niin ei kannata kuvitella että kaikilla olisi asiat samalla tolalla. Aivan varmasti tunnemme toisemme ja monta muuta tänne kirjoittavaa ihan livenäkin ja jopa tapaamme toisiamma ajoittain.
Huvittava heitto sikälikin, kun molemmat meistä ovat aikoja sitten todellisen henkilöllisyytensä paljastaneet.
Postaatte molemmat omalla nimellänne OK. Mutta oletteko foorumin parhaiten sääntöjä tuntevia?
Olen KL:n kanssa samaa mieltä; jos loordit olisivat tarkoittaneet, että kentän ulkorajaa koskettava pallo on kentällä, niin olisi se sellaisella sanamuodolla sääntöihin kirjattu.
Jos unohdetaan hetkeksi se naru ja lasiseinä. Ajatellaanpa, että mennään tähystämään merkkitolpan kentänpuoleiselta sivulta suoraa linjaa seuraavalle tolpalle, siis pallo on näiden tolppien välissä. Tähystyslinjan kentän puolella ei näy palloa lainkaan. Onko se silloin ulkona vai ei?tiikeri metsä kirjoitti: (30.5.2015 10:45:24)
Olen KL:n kanssa samaa mieltä; jos loordit olisivat tarkoittaneet, että kentän ulkorajaa koskettava pallo on kentällä, niin olisi se sellaisella sanamuodolla sääntöihin kirjattu.
Jos unohdetaan hetkeksi se naru ja lasiseinä. Ajatellaanpa, että mennään tähystämään merkkitolpan kentänpuoleiselta sivulta suoraa linjaa seuraavalle tolpalle, siis pallo on näiden tolppien välissä. Tähystyslinjan kentän puolella ei näy palloa lainkaan. Onko se silloin ulkona vai ei?Ulkona. Ja tuo on se tapa miten sen tuomari käytännössä ratkaisee jos viivaa ei ole piirretty. Oikeissa kisoissa on sitten viiva ja jos pallo on viivalla ja yläpuolelta kentän puoleisella reunalla näkyy valkoista, pallo on ulkona. Lopulta ratkaisee vain tuomarin näkemys.
Narun käyttö tulee sitten kyseeseen jos ei muuten ratkaisuun päästä ja käytännössä rajatapauksistakin se voisi olla promillen luokkaa. Muuten mennään yksinkertaisemmin konstein.
toveri kirjoitti: (30.5.2015 10:45:15)
Postaatte molemmat omalla nimellänne OK. Mutta oletteko foorumin parhaiten sääntöjä tuntevia?
J-P on aivan varmasti ja kyllä oma osaamisenikin tämän tason keskusteluihin aivan varmasti riittää.
Yksi syy siihen, ettei OB rajaa outin puolelta tangeeraavaa pallo -tilannetta ole säännöissä eikä deccareissa lienee se, ettei sellaista tilannetta todellisuudessa ole.
Jos tuo tangeerauskohta on piste, jolla ei siis ole lainkaan leveytta ja jos lasketaan kaistale, joka on nanometrin tuon pisteen molemmin puolin (eli 2 nm leveä kaistale, jossa puolet on ulkona ja puolet on sisällä). Tälle kaistaleelle mahtuu ääretön määrä pallon sijainteja, joista vain yksi on tuossa pisteessä. Todennäköisyys sille, että pallo tangeeraisi tuota pistettä on siis 1 per ääretön, eli nolla. Tämän johdosta on lähes varmaa, ettei tuollaista OB:tä tangeeraavaa palloa ole koskaan golfin historiassa tapahtunut eikä tule myöskään tapahtumaan.
Käytännön tilanne on paljon ongelmallisempi, koska vähänkin suuremmassa kisassa ei käytetä kuvitteellista narua tolppien välissä, vaan se on korvattu maahan piirretyllä viivalla. Tuo viiva on maalattu raffiruohoon tai hiekalle ja raja on hyvinkin epämääräinen. Ainakin ruohon tapauksessa raja myös liikkuu tuulen voimasta ja myös silloin, kun pallo siihen tulee. Kun tuo raja on maalattuja ruohotupsuja, se on väkisinkin epämääräinen, jolloin milloin edes teoriassa voidaan määrittää tarkka raja.
Siksi käytännön tilanteissa, kun merrataan maalattua viivaa ja pallon sijaintia sillä, voi syntyä epäselviä tilanteista. Eikö siten käytännön tilanteissa tuomion pidä olla pelaajaa suosiva – eli pallo kentän puolella.
ts kirjoitti: (30.5.2015 11:10:33)
tiikeri metsä kirjoitti: (30.5.2015 10:45:24)
Olen KL:n kanssa samaa mieltä; jos loordit olisivat tarkoittaneet, että kentän ulkorajaa koskettava pallo on kentällä, niin olisi se sellaisella sanamuodolla sääntöihin kirjattu.
Jos unohdetaan hetkeksi se naru ja lasiseinä. Ajatellaanpa, että mennään tähystämään merkkitolpan kentänpuoleiselta sivulta suoraa linjaa seuraavalle tolpalle, siis pallo on näiden tolppien välissä. Tähystyslinjan kentän puolella ei näy palloa lainkaan. Onko se silloin ulkona vai ei?Ulkona. Ja tuo on se tapa miten sen tuomari käytännössä ratkaisee jos viivaa ei ole piirretty. Oikeissa kisoissa on sitten viiva ja jos pallo on viivalla ja yläpuolelta kentän puoleisella reunalla näkyy valkoista, pallo on ulkona. Lopulta ratkaisee vain tuomarin näkemys.
Narun käyttö tulee sitten kyseeseen jos ei muuten ratkaisuun päästä ja käytännössä rajatapauksistakin se voisi olla promillen luokkaa. Muuten mennään yksinkertaisemmin konstein.
Ahaa. Pallo on ulkona, jos se tähystämällä on ulkona, mutta jos samaan tilanteeseen viritetään naru, se onkin sisällä. Asia kunnossa 🙂
Vielä yksi tapa ajatella sääntöjen sanamuotoa ja tarkoitusta. Koska melkoisella varmuudella sanamuoto on tarkoituksella harkittu. Laitetaan golfpallo pöydälle. Pallon asema pöytään nähden voidaan määritellä kahdella tavalla; 1) Pallo on pöydällä, kun se koskettaa pöytää. 2) Pallo on pöydän ulkopuolella, kun se on kokonaan pöydän ulkopuolella. Mielestäni kumpikin määritelmä pitää yhtäaikaa paikkansa. Nyt liimataan pallo pöytään kiinni ja viedään golfkentälle. Nostetaan pystyyn vesiesteen rajalle. Onko pallo sääntöjen tarkoittamalla tavalla vesiesteessä? On, koska se koskettaa vesiestettä. Viedään sitten pöytä outtirajalle ja nostetaan pystyyn, siten että pöydän pinta on jälleen rajalla. Onko pallo sääntöjen tarkoittamalla tavalla ulkona? On, koska se on kokonaan ulkona.
J-P on aivan varmasti ja kyllä oma osaamisenikin tämän tason keskusteluihin aivan varmasti riittää.
PS. 1. esteessä, 2. outissa
Tästä 2. pallosta teillä kuitenkin on eri mielipide?
Putti-Possu kirjoitti: (30.5.2015 11:33:54)
Siksi käytännön tilanteissa, kun merrataan maalattua viivaa ja pallon sijaintia sillä, voi syntyä epäselviä tilanteista. Eikö siten käytännön tilanteissa tuomion pidä olla pelaajaa suosiva – eli pallo kentän puolella.
Näin sen itse tulkitsen ja siihen samaan tuo narukäytäntökin viittaa. Muutenkin juuri asian ytimessä oleva kirjoitus sinulta ja koko tangeerauksen pohdinta täysin turhaa.
Jos pelaaja siis onnistuu tuollaisen tangeerauksen järjestämään, palittakoon hänet siitä ainutlaatuisesta saavutuksesta tuomitsemalla pallo sisällä olevaksi
KL kirjoitti: (30.5.2015 0:44:56)
duffeli kirjoitti: (29.5.2015 21:33:39)
Putti-Possu kirjoitti: (29.5.2015 18:42:26)
Ainakin selvennyt sille, että kulkeeko raja tolpan juuressa ja jatkuu siitä pystysuoraan ylöspäin – tai jos on jokin muu OB merkki, niin samalla tavoin sen juuressa. Jos on maalattu valkoinen viiva, tilanne lienee selvä eli tämän mukainen. Mutta tolppa on käytännössä aina jompaan kumpaan suuntaan kallellaan. Jos tolppa on kenttään päin kallellaan, se tarkoittaa sitä, että tolppa on kentän puolella, paitsi juuresta (ja maan sisällä). Vaihtoehtoinen tulkinta on se, että kallellaan oleva tolppa on kokonaan ulkona, jolloin se jatkuu tolpan yläreunasta kohtisuoraan alaspäin. Voi tuntua saivartelulta, mutta jos tolppa on kovasti kallellaan, ero voi olla suurikin.Outin raja on ja pysyy siellä maan rajassa, vaikka se tolppa olisi kuinka kallellaan kentälle päin. Ja edelleen se tolppa on kokonaisuudessaan ulkona. Eli rajalinja ei muutu, mutta tolppa ei myöskään muutu haitaksi.
Rajalinja ei tosiaankaan muutu ja se kulkee siellä maassa, mutta kentälle päin kallellaan oleva OB-paalu ei ole kokonaan ulkona (kts. D24/4). Tosin en heti keksi mitä merkitystä asialla voisi olla, koska paalua ei kuitenkaan saa poistaa eikä siitä saa vapautusta oli se kallellaan tahi ei.
Asialla lienee merkitystä, jos tolppien välinen maakaistele on kupera tai siinä on jokin kohouma (kivi, kanto, tms). Tuo tolppien välinen linja kulkee siis eri kohdassa, jos se vedetään maata pitkin tai kohtisuoraan siten, että koskettaa maata vain tuossa pallon kohdalla (kuperassa paikassa).
Vaikka tolppaa ei saa poistaa (ei siis kiinteä haitta), minä olen tulkinnut sääntöjä siten, että myös OB tolpan saa korjata oikealle paikalleen – olipa tolppa sitten pois paikoiltaan tai vinossa. Jos siis pallon on sisällä sen johdosta, että tolppa on pois paikoiltaan ja tiedetään, missä tolpan kuuluu olla, niin tolppa pitää panna paikoilleen ja sitten vasta vetää linja. Olisiko tästä deccaria.
Tämä tilanne ei muuten ole mitenkään kuvitteellinen ja olen aika usein nähnyt OB tolpan pois paikoiltaan. Useimmiten varmaan lähtenyt, kun raffeja on ajettu isoilla koneilla. Samoin kentillä, joilla on ’mustavalkoisia’ tolppia (esim. Master Fores 1&18), jossa siis OB on vain toisella väylällä. Silloinhan ’mustaa puolta pelattaessa’ mustavalkoisen tolpan voi ottaa pois haittaamasta lyöntiä ja lyönnin jälkeen asettaa takaisin. Jos tässä tilanteessa tolppa menee väärinpäin, ei OB tilanne muutu vaan tolppa pitää kääntään oikeaan asentoonsa. Näinkin on käynyt ihan oikeassa elämässä kyseisellä väylällä.
Tuo tolppien siirtyminenhän ei ole varsinainen sääntö- vaan kultturiongelma. Pitäsi saada ihmisten päähän että niihin ei kosketa ja vahtia että paikallissäännöissä kaksiväriset määritetään oikealla tavalla.
Käytännössähän jossain kohtaa on se tilanne, jossa tarvitaan tuomarin tulkintaa. Tosin en ihan äkkiä säännöistä ole löytänyt mainintaa, että epäselvä tilanne pitäisi tuklita pelaajan eduksi. Toisaalta voi ajatella, ettei ainakaan pelaajan vahingoksi.
Vatuloisin vielä sääntöjen sanamuotoa. Useaan kertaan käytetty perustelu, että pallo on kentällä, kun se koskettaa kenttää on oikeataan täysin pätemätön. Koska sellaista sääntöä ei ole olemassa. Jo se näin olisi, olisi se melkoisella varmuudella myös sääntöihin kirjattu.tiikeri metsä kirjoitti: (30.5.2015 12:31:38)
Käytännössähän jossain kohtaa on se tilanne, jossa tarvitaan tuomarin tulkintaa. Tosin en ihan äkkiä säännöistä ole löytänyt mainintaa, että epäselvä tilanne pitäisi tuklita pelaajan eduksi. Toisaalta voi ajatella, ettei ainakaan pelaajan vahingoksi.
Vatuloisin vielä sääntöjen sanamuotoa. Useaan kertaan käytetty perustelu, että pallo on kentällä, kun se koskettaa kenttää on oikeataan täysin pätemätön. Koska sellaista sääntöä ei ole olemassa. Jo se näin olisi, olisi se melkoisella varmuudella myös sääntöihin kirjattu.Voi hyvänen aika tätä vatulointia… asia on ollut täysin selvä aikaa sitten ja vielä pitää hieroa jonkun sanamuodon kanssa, joka ei aiheuta hetkenkään pohdintaa tuomarin osalta.
TS ei aio antaa periksi. Lopetan keskutelun omalta osaltani palaamalla alkuperäiseen kysymykseen ja sääntöjenmukaisiin perusteluihin.
Pallo 1 on esteessä, koska se koskettaa estettä.
Pallo 2 on ulkona, koska se on kokonaan ulkona. Rajaan koskettamisesta ei säännöissä puhuta mitään, joten sillä ei ole merkitystä.
Minä lähden lopuksi päivää ulos. Mukavia kierroksia. Ja hei, pidetään ne pallot kentän sisällä, niin ei tarvitse vatuloida.ts kirjoitti: (26.5.2015 11:41:03)
Jos noiden tolppien välille vedetty kireä lanka koskettaa palloa se ei ole ulkona, mutta on estessä.Ihme vatulointia. Oikea vastaus tuli ensimmäisessä postauksessa.
tiikeri metsä kirjoitti: (30.5.2015 12:59:00)
TS ei aio antaa periksi. Lopetan keskutelun omalta osaltani palaamalla alkuperäiseen kysymykseen ja sääntöjenmukaisiin perusteluihin.
Pallo 1 on esteessä, koska se koskettaa estettä.
Pallo 2 on ulkona, koska se on kokonaan ulkona. Rajaan koskettamisesta ei säännöissä puhuta mitään, joten sillä ei ole merkitystä.
Minä lähden lopuksi päivää ulos. Mukavia kierroksia. Ja hei, pidetään ne pallot kentän sisällä, niin ei tarvitse vatuloida.Mistä perkiksi??
Sä pyörität täysin merkityksetöntä asiaa viesti toisensa jälkeen, jolla ei ole mitään tekemistä todellisuuden kanssa. Kannattaa mennä joskus golfkentälle katsomaan mitä siellä tapahtuu ja miettiä sitten tangeerauksia uudestaan.
Edelleen olen vain kertonut miten asia käytännössä ratkaistaan, enkä usko että koskaan on tullut vastaan tilannetta, jossa lanka niin hienosti hipoisi palloa, että jouduttaisiin tuollaista tangeeraamista miettimään. Joko se osuu palloon tai ei ja sen mukaan ratkaisu.
Moista tangeeraamista pohtivat vain ne, joilla ei ole mitään käsitystä todellisuudesta ja yliteorisoivat vaan selviä asioita
Putti-Possu kirjoitti: (30.5.2015 11:44:10)
Tämä tilanne ei muuten ole mitenkään kuvitteellinen ja olen aika usein nähnyt OB tolpan pois paikoiltaan. Useimmiten varmaan lähtenyt, kun raffeja on ajettu isoilla koneilla. Samoin kentillä, joilla on ’mustavalkoisia’ tolppia (esim. Master Fores 1&18), jossa siis OB on vain toisella väylällä. Silloinhan ’mustaa puolta pelattaessa’ mustavalkoisen tolpan voi ottaa pois haittaamasta lyöntiä ja lyönnin jälkeen asettaa takaisin. Jos tässä tilanteessa tolppa menee väärinpäin, ei OB tilanne muutu vaan tolppa pitää kääntään oikeaan asentoonsa. Näinkin on käynyt ihan oikeassa elämässä kyseisellä väylällä.
Tuo boldattu muuten ei pidä paikkaansa. OB-paaluja ei saa liikuttaa pelatessa sitäkään väylää, miltä ne eivät ole rajana. OB-paalut ovat aina kiinteitä riippumatta niiden statuksesta pelattavalla väylällä ja niistä ei saa vapautusta millään tavalla. Liikuttamisesta sen sijaan kaksi rankkua. Niinpä tämän takia deccarissa 24/5 suositellaankin käytettäväksi paikallissääntöä määrittelemään tolpat toiselta puolen pelattaessa kiinteiksi haitoiksi:
’24/5 Boundary Stakes Having No Significance in Play of Hole Being Played
Q.White stakes installed between the 7th and 8th holes define out of bounds during play of the 7th hole, but they have no significance during play of the 8th hole. Are such stakes obstructions during play of the 8th hole?
A.No, the Definition of ’Out of Bounds’ states that such stakes are not obstructions. However, in this case it is recommended that, by Local Rule, the stakes be deemed immovable obstructions during play of the 8th hole.’
Muutenkin OB-paalujen määrittelyn takia piikillä maahan törkättyjen käyttö tässä tarkoituksessa on jokseenkin älytöntä. Niiden pitäisi aina olla maassa suunnilleen paalutuskoneella lyötyjä.
ts kirjoitti: (30.5.2015 13:10:03)
Sä pyörität täysin merkityksetöntä asiaa viesti toisensa jälkeen, jolla ei ole mitään tekemistä todellisuuden kanssa. Kannattaa mennä joskus golfkentälle katsomaan mitä siellä tapahtuu ja miettiä sitten tangeerauksia uudestaan.Edelleen olen vain kertonut miten asia käytännössä ratkaistaan, enkä usko että koskaan on tullut vastaan tilannetta, jossa lanka niin hienosti hipoisi palloa, että jouduttaisiin tuollaista tangeeraamista miettimään. Joko se osuu palloon tai ei ja sen mukaan ratkaisu.
Moista tangeeraamista pohtivat vain ne, joilla ei ole mitään käsitystä todellisuudesta ja yliteorisoivat vaan selviä asioita
Kysehän on koko ajan nimenomaan ollut teoreettisesta tilanteesta, jota itse olet sotkenut vänkäämällä, että käytännössä asia menee näin. En itsekään usko, että tuollaista tangeerausta tulee koskaan kentällä vastaan, vaan käytännössä mennään katsomaan tolpista linjaa. Jos pallo näkyy, se on sisällä ja jos ei näy, se on ulkona. Mutta silloin kun pohditaan teoreettista tilannetta niin kuin tässäkin alkuperäinen kysymys oli, pitäisi pysyä siinä eikä laajentaa asiaa.
Onpa itselleni tullut vastaan yhdessä suffelikisassa jopa sellainen tilanne, että tolppien linjaa katsoen noin 15 cm ulkona olleen pallon paikkaa toinen henkilö katsoi vain yhden tolpan perusteella väittäen pallon olevan sisällä. Sitten hän vielä hermostui, että ollessaan merkkari hän päättää, onko pallo ulkona, kun käskin tulla katsomaan tolppien linjalta. Olisihan se tietenkin kiva olla mukava toiselle pelaajalle, mutta jokin roti sentään sääntöjen tulkitsemisessa. Onneksi oli sentään pistebogikisa ja pelaaja nosti lopulta muutenkin pallon ylös tällä väylällä.
aakoo64 kirjoitti: (30.5.2015 13:25:22)
Kysehän on koko ajan nimenomaan ollut teoreettisesta tilanteesta, jota itse olet sotkenut vänkäämällä, että käytännössä asia menee näin. .
En sotkenut vaan nimenomaan selventänyt, koska keskustelun taso on samaa luokka kuin että minne palloni olisi lentönyt Marsissa kun se maan pinnalla meni tuonne.
Sellaisella teoreettisella pohdinnalla, jolla ei ole mitään tekemistä käytännön tilanteen kanssa ei ole arvoa ja siksi myöskään loordit eivät viitsi päätään moisella vaivata. Juuri tämä sama näkemys tuli esiin parin KV-tuomarin kanssa kaffeella istuessa jo edellisen ketjun aikaan. Turha on turhaa, eikä se muuksi muutu keksimällä teorioita avaruuden rajoilta.
ts kirjoitti: (30.5.2015 13:44:17)
aakoo64 kirjoitti: (30.5.2015 13:25:22)
Kysehän on koko ajan nimenomaan ollut teoreettisesta tilanteesta, jota itse olet sotkenut vänkäämällä, että käytännössä asia menee näin. .
En sotkenut vaan nimenomaan selventänyt, koska keskustelun taso on samaa luokka kuin että minne palloni olisi lentönyt Marsissa kun se maan pinnalla meni tuonne.
Sellaisella teoreettisella pohdinnalla, jolla ei ole mitään tekemistä käytännön tilanteen kanssa ei ole arvoa ja siksi myöskään loordit eivät viitsi päätään moisella vaivata. Juuri tämä sama näkemys tuli esiin parin KV-tuomarin kanssa kaffeella istuessa jo edellisen ketjun aikaan. Turha on turhaa, eikä se muuksi muutu keksimällä teorioita avaruuden rajoilta.
Teoreettinen pohdinta on kiinnostanut ihmistä jo tuhansia vuosia ja kiinnostaa edelleen. Kaiken lisäksi teoreettisesta pohdinnasta usein kumpuaa syvällistä ymmärrystä, jonka voi kenties valjastaa palvelemaan myös käytännönläheisempiä asioita.
Käsillä oleva tilanne ei kuitenkaan ole millään muotoa teoreettinen, joskin hyvin harvinainen. Säännöissä on kerrottu, että pallo on ulkona, kun se on kokonaan ulkona, ja tämä asia on jollain tavalla kyettävä todentamaan. Täsmälleen sama tilanne voi tulla vastaan vesiesteen rajan kanssa, joten mahdollisuudet yllättäin lisääntyivät hurjasti. Tässä vaiheessa asia siis muuttuu perin käytännönläheiseksi: miten määritetään onko pallo sisällä vai ulkona?
Vastaus on yksinkertainen: pingotetaan naru kahden vierekkäisen out-paalun juureen ja katsotaan kohtisuoraan pallon päältä leikkaako pallo narua vai ei. Jos ei leikkaa, pallo on ulkona, muussa tapauksessa se on sisällä, näin siis määritelmän mukaan. Pallo siis voi ns. koskettaa narua leikkaamatta sitä ja silti se on ulkona, koska kentän koskettamisesta ei ole säännöissä puhuttu yhtään mitään.
On luultavasti totta, etteivät lordit ole katsoneet tarpeelliseksi selventää näinkin harvinaista tilannetta laatimalla deccaria, mutta vesiesteen ja kentän ulkorajan määritelmät ovat niin perustavalla tavalla erilaiset, että on jokseenkin mahdotonta kuvitella lordien tarkoituksella tai edes vahingossa kirjoittaneen nuo määritelmät noin erilaisiksi, jos he kuitenkin haluavat niiden olevan yhteneväiset. Toisaalta tämäkin tilanne käydään vitivarmasti läpi joillakin niistä lukuisista USGA:n ja R&A:n järjestämistä kursseista, joten asia on siis käytännönkin tasolla esillä tilanteen harvinaisuudesta huolimatta.
Minäkin tunnen aika monia niin kotimaisia kuin ulkolaisiakin kv-tuomareita ja tiedän kokemuksesta, etteivät kaikki halua ottaa tällaisiin asioihin lainkaan kantaa. Toisaalta taas toisia tällainen kvasiteoreettinen vatulointi kiinnostaa varsin paljon, koska haastavia käytännönläheisempiä pulmia tulee kokeneelle tuomarille vastaan perin harvoin. Yleensä ne henkilöt, joita teoreettinen vatulointi ei kiinnosta, eivät osallistu sellaisiin keskusteluihin, vaan antavat toisten käydä niitä ilman sotkeutumista mukaan. Etenkään sellaiset henkilöt eivät yleensä ensin osallistu keskusteluun kymmenien viestien voimin ja vasta sitten kertovat asian olevan niin huomattavassa määrin vähän kiinnostava, ettei sen käsitteleminen kiinnosta lainkaan.
KL kirjoitti: (30.5.2015 14:48:35)
Minäkin tunnen aika monia niin kotimaisia kuin ulkolaisiakin kv-tuomareita ja tiedän kokemuksesta, etteivät kaikki halua ottaa tällaisiin asioihin lainkaan kantaa. Toisaalta taas toisia tällainen kvasiteoreettinen vatulointi kiinnostaa varsin paljon, koska haastavia käytännönläheisempiä pulmia tulee kokeneelle tuomarille vastaan perin harvoin. Yleensä ne henkilöt, joita teoreettinen vatulointi ei kiinnosta, eivät osallistu sellaisiin keskusteluihin, vaan antavat toisten käydä niitä ilman sotkeutumista mukaan. Etenkään sellaiset henkilöt eivät yleensä ensin osallistu keskusteluun kymmenien viestien voimin ja vasta sitten kertovat asian olevan niin huomattavassa määrin vähän kiinnostava, ettei sen käsitteleminen kiinnosta lainkaan.
Niin ja sitten on niitä älyllä varustettuja, jotka tuovat sen käytännön ratkaisun teorettiseen pulmaan.
Teoreettinen pohdinta on hienoa touhua, mutta jos se etääntyy täysin todellisuudesta, se lähinnä hipoo hulluutta. Sitten kun siihe rakennetaan linkki todellisuuteen ja käytäntöön, se saa vasta perusteensa.
ts kirjoitti: (30.5.2015 15:15:12)
KL kirjoitti: (30.5.2015 14:48:35)
Minäkin tunnen aika monia niin kotimaisia kuin ulkolaisiakin kv-tuomareita ja tiedän kokemuksesta, etteivät kaikki halua ottaa tällaisiin asioihin lainkaan kantaa. Toisaalta taas toisia tällainen kvasiteoreettinen vatulointi kiinnostaa varsin paljon, koska haastavia käytännönläheisempiä pulmia tulee kokeneelle tuomarille vastaan perin harvoin. Yleensä ne henkilöt, joita teoreettinen vatulointi ei kiinnosta, eivät osallistu sellaisiin keskusteluihin, vaan antavat toisten käydä niitä ilman sotkeutumista mukaan. Etenkään sellaiset henkilöt eivät yleensä ensin osallistu keskusteluun kymmenien viestien voimin ja vasta sitten kertovat asian olevan niin huomattavassa määrin vähän kiinnostava, ettei sen käsitteleminen kiinnosta lainkaan.
Niin ja sitten on niitä älyllä varustettuja, jotka tuovat sen käytännön ratkaisun teorettiseen pulmaan.
Teoreettinen pohdinta on hienoa touhua, mutta jos se etääntyy täysin todellisuudesta, se lähinnä hipoo hulluutta. Sitten kun siihe rakennetaan linkki todellisuuteen ja käytäntöön, se saa vasta perusteensa.
Jaahans tilanteesta tulikin teoreettinen kun J-PS kertoi pallon esimerkki tilanteessa olevan ulkona. Just just.
toveri kirjoitti: (30.5.2015 15:45:41)
ts kirjoitti: (30.5.2015 15:15:12)
KL kirjoitti: (30.5.2015 14:48:35)
Minäkin tunnen aika monia niin kotimaisia kuin ulkolaisiakin kv-tuomareita ja tiedän kokemuksesta, etteivät kaikki halua ottaa tällaisiin asioihin lainkaan kantaa. Toisaalta taas toisia tällainen kvasiteoreettinen vatulointi kiinnostaa varsin paljon, koska haastavia käytännönläheisempiä pulmia tulee kokeneelle tuomarille vastaan perin harvoin. Yleensä ne henkilöt, joita teoreettinen vatulointi ei kiinnosta, eivät osallistu sellaisiin keskusteluihin, vaan antavat toisten käydä niitä ilman sotkeutumista mukaan. Etenkään sellaiset henkilöt eivät yleensä ensin osallistu keskusteluun kymmenien viestien voimin ja vasta sitten kertovat asian olevan niin huomattavassa määrin vähän kiinnostava, ettei sen käsitteleminen kiinnosta lainkaan.
Niin ja sitten on niitä älyllä varustettuja, jotka tuovat sen käytännön ratkaisun teorettiseen pulmaan.
Teoreettinen pohdinta on hienoa touhua, mutta jos se etääntyy täysin todellisuudesta, se lähinnä hipoo hulluutta. Sitten kun siihe rakennetaan linkki todellisuuteen ja käytäntöön, se saa vasta perusteensa.
Jaahans tilanteesta tulikin teoreettinen kun J-PS kertoi pallon esimerkki tilanteessa olevan ulkona. Just just.
Täh? Samaahan mä olen sanonut jo kymmeniä viestejä ja kertonut käytännön ratkaisun tilanteeseen. Miksi sun on niin mahdoton ymmärtää selkeitä asioita?
-
JulkaisijaArtikkelit