-
JulkaisijaArtikkelit
-
duffeli kirjoitti: (29.5.2015 9:42:21)
Tottakai tämä on teoreettista ja käytännön kannalta turhaa. Sääntöjen ymmärtämisen ja tulkitsemaan oppimisen kannalta ehkä ei kuitenkaan. Esim tiikerimetsä esitti väitteenä, että rajapinta olisi määritelmän mukaan ulkona. Tuo taitaa kuitenkin olla oma tulkinta ja näinhän sääntöjä ei tulisi soveltaa.Juuri näin ja tässä pätee sama asia kuin monessa muussa, eli positiivisen kautta ratkaistaan rajatapaukset. Pallo on viheriöllä kun se koskettaa sitä, lyhyeksi leikatulla alueella kun se koskettaa sitä jne. Siten myös kentän puolella kun se koskettaa sitä ja tässä tapauksessa kentän puolelle vedettyä narua.
@TM. Mä olen ton klipin katsonut joskus 15 vuotta sitten ihan ammattiin liittyen ja kerralla painanut mieleeni sen tavan. Ei ole tarvinnut kaivella esiin sen jälkeen enkä todellakaan ole varma löytyykö sitä enää mistään. Aika hassua on jos ajattelet minun tuon omasta päästäni keksineen. Pallon siis pitää olla kokonaan ulkona ja itse kysyt mikä osa siitä on sisällä narutalossasi. Ei sen tarvitse olla siellä sisällä, koska 1/100mm siitä riittää jolloin se ei ole kokonaan ulkona ja siksi tällainen tapaus on rajatapauksena helppo tuomita noin päin. Eikä pelin kannalta mitään muuta järkeä olisikaan.Mikäli merkkipaalu seisoo pystysuorassa, on sen kentänpuoleinen pinta sitä rajapintaa. Paalu on kokonaan ulkona, jolloin rajapintakin on ulkona. Sinällään ’rajapinta’ on kuvitteellinen asia, jonka paksuus on nolla. Olennaista on, että säännöissä sanotaan pallon olevan ulkona, kun se on kokonaan ulkona. Ei niin, että se on kentällä, kun se koskettaa kenttää. Vaikka se rajapinta ajateltaisiin kentän osaksi, on pallolla ja rajapinnalla vain yhteinen yksi piste pallon sivutessa rajaa. Piste on avaruudessa kelluva olemattomuus, jolla ei ole pituutta, pinta-alaa eikä tilavuutta. Siten pallon kentällä olevan osuuden tilavuus on nolla.
ts kirjoitti: (29.5.2015 9:54:24)
Juuri näin ja tässä pätee sama asia kuin monessa muussa, eli positiivisen kautta ratkaistaan rajatapaukset. Pallo on viheriöllä kun se koskettaa sitä, lyhyeksi leikatulla alueella kun se koskettaa sitä jne. Siten myös kentän puolella kun se koskettaa sitä ja tässä tapauksessa kentän puolelle vedettyä narua.
Kun juuri näin se ei ole. Luepas määritelmät uudelleen. Pallo on viheriöllä, kun se sitä koskettaa, vesiesteessä, kun se sitä koskettaa, lyhyeksi leikatulla alueella, kun se sitä koskettaa, mutta ulkona, kun se on kokonaan ulkona. Koskettamisesta ei määritelmissä puhuta mitään.
tiikeri metsä kirjoitti: (29.5.2015 9:58:51)
ts kirjoitti: (29.5.2015 9:54:24)
Juuri näin ja tässä pätee sama asia kuin monessa muussa, eli positiivisen kautta ratkaistaan rajatapaukset. Pallo on viheriöllä kun se koskettaa sitä, lyhyeksi leikatulla alueella kun se koskettaa sitä jne. Siten myös kentän puolella kun se koskettaa sitä ja tässä tapauksessa kentän puolelle vedettyä narua.
Kun juuri näin se ei ole. Luepas määritelmät uudelleen. Pallo on viheriöllä, kun se sitä koskettaa, vesiesteessä, kun se sitä koskettaa, lyhyeksi leikatulla alueella, kun se sitä koskettaa, mutta ulkona, kun se on kokonaan ulkona. Koskettamisesta ei määritelmissä puhuta mitään.
Ei sitä tarvitse erikseen mainita, koska fiksu ihminen osaa ajatella myös käänteisesti. Ja tuo naruhan ei ole rajapinnassa vaan vaaditun 1/100mm irti siitä vähintään. Sen lisäksi se on yleistulkinta, jolloin koskettaminen riitää.
Nyt sun jankkaaminen menee aivan älyttömän puolelle, koska kuten olen moneen kertaan todennut, tuo esittämäni on se käytännön tapa miten asia ratkaistaan ja korkeimman säännöistä päättävän tahon esittämä. Mitään muuta tuomarin ei tarvitse tietää ratkaisua tehdessään ja matemaattiset mallit voi työntää sinne mihin aurinko ei paista.
tiikeri metsä kirjoitti: (29.5.2015 9:58:51)
Kun juuri näin se ei ole. Luepas määritelmät uudelleen. Pallo on viheriöllä, kun se sitä koskettaa, vesiesteessä, kun se sitä koskettaa, lyhyeksi leikatulla alueella, kun se sitä koskettaa, mutta ulkona, kun se on kokonaan ulkona. Koskettamisesta ei määritelmissä puhuta mitään.
Ja jos pallolla on yhteinen piste kentän kanssa, niin silloinhan se ei ole kokonaan ulkona.
Juupas-eipäs.
E:
tiikeri metsä kirjoitti: (29.5.2015 9:58:51)
Luepas määritelmät uudelleen.Nyt tulee aika rohkeeta isottelua 😀
Nyt menee paremmin, eli rajapinnan paksuus on nolla. Tästä päästään jo käytäntöön eli pallo on tulkittava joko ulos tai sisään. Tuomari joka perustelee pallon olevan ulkona, koska se ainoastaan koskettaa rajapintaa on idiootti. Teoriatasolla tämä onanointi on ihan mielenkiintoista. Yhtä teoreettinen apuväline tuo naruhommakin usein on. Käytännössä on vaikea päästä edes sentin tarkkuuteen ja tuomaria tavitaan usein antamaan se ratkaiseva päätös.
KL kirjoitti: (28.5.2015 23:29:19)
Rauski kirjoitti: (28.5.2015 23:25:07)
Eikös se nyt kuitenkin ole niin, että jos on epäselvää onko pallo ulkona vai ei , niin se tuomitaan pelaajan eduksi? Pallo on siis sisällä.
Laitatko näkyville säännön tai deccarin, johon tuo perustuu?
1.4 sopii tähän oikein hyvin.
Teoreettista kieriskelyähän tämä on. Sääntöjen ymmärtämisen kannalta olisi olennaista päästä yhteisymmärrykseen ulkona olemisen määritelmästä. On esitetty kaksi vaihtoehtoa;
1) pallo on ulkona, kun se on kokonaan ulkona
2) pallo on kentällä, kun se yhdellä pisteellä koskettaa kenttää/rajapintaa/narua/pöllöäItse äänestän vaihtoehtoa 1
tiikeri metsä kirjoitti: (29.5.2015 10:28:35)
Teoreettista kieriskelyähän tämä on. Sääntöjen ymmärtämisen kannalta olisi olennaista päästä yhteisymmärrykseen ulkona olemisen määritelmästä. On esitetty kaksi vaihtoehtoa;
1) pallo on ulkona, kun se on kokonaan ulkona
2) pallo on kentällä, kun se yhdellä pisteellä koskettaa kenttää/rajapintaa/narua/pöllöäItse äänestän vaihtoehtoa 1
Tuota… miten voi äänestää kahdesta samasta vaihtoehdosta vain toista?
Nuo kun eivät ole vaihtoehtoisia vaan nimenomaan sama asia. Ja edelleen se käytäänön tapa ratkaista tilanne, jos sellaista koskaan voisi tulla eteen on tuo esittämäni. 99,999999% tapauksista on selvempiä
ts kirjoitti: (29.5.2015 10:36:11)
tiikeri metsä kirjoitti: (29.5.2015 10:28:35)
1) pallo on ulkona, kun se on kokonaan ulkona
2) pallo on kentällä, kun se yhdellä pisteellä koskettaa kenttää/rajapintaa/narua/pöllöäItse äänestän vaihtoehtoa 1
Tuota… miten voi äänestää kahdesta samasta vaihtoehdosta vain toista?
Juurikin näin. Kakkonen on ykkönen, siitähän meidän ei tarvitse väitellä, vai mitä?
Säännöissä lukee:
’A ball is in a water hazard when it lies in or any part of it touches the water hazard.’
’A ball is out of bounds when all of it lies out of bounds.’
Tuossa viimeisimmässä ei mainta koskettamista lainkaan.
Minäkin haluaisin nähdä asiasta dokumentin (jos sellaista ylipäätään löytyy, epäilen että ei löydy).
VeikkoK kirjoitti: (29.5.2015 10:52:51)
’A ball is in a water hazard when it lies in or any part of it touches the water hazard.’’A ball is out of bounds when all of it lies out of bounds.’
Mut ne on kaksi täysin samaa asiaa.
Jos joku osa koskettaa = jos mikään osa ei kosketa
Täällä ollaan niin kovin matemaattisia että (-1)*(-1)=1
Ei ole sama asia. Vaihtoehto 1 on sääntöjen esittämä tapa ja aika yksiselitteinen. Vaihtoehto 2 sisältää paljon vatulointia, jota tässä juurikin on yhteistuumin pohdittu. Onko pallo osaksi kentällä, jos se koskettaa yhdellä pisteellä (jonka tilavuus on nolla) rajapintaa (jonka paksuus on nolla) ja onko se rajapinta kentällä vai ulkona.
Minusta pallo, jonka tilavuudesta 0% koskettaa pintaa, jonka paksuus on 0, on kokonaan ulkona, riippumatta siitä, onko rajapinta sisällä vai ulkona. ts:n mielestä ei ole.tiikeri metsä kirjoitti: (29.5.2015 11:02:15)
Ei ole sama asia. Vaihtoehto 1 on sääntöjen esittämä tapa ja aika yksiselitteinen. Vaihtoehto 2 sisältää paljon vatulointia, jota tässä juurikin on yhteistuumin pohdittu. .Mutta kun ei siinä käytännössä ole mitään vatuloitavaa ja toisaalta nimenomaan koko keskustelu on puhdasta vatulointia, koska käytännön ratkaisu on kerrottu jo kymmeneen kertaan. Siinä on aivan turha hieroa semantiikan kanssa kun ratkaisu on selkeä ja johdonmukainen.
Kun säännöissä ei puhuta mitään koskettamisesta. Koko pohdinta on siten täysin merkityksetöntä. Ainostaan se ratkaisee, onko pallo kokonaan ulkona vai ei. Vaikka pallo yhdellä pisteellä koskettaisikin kuvitteellista rajapintaa, yksikään sen atomeista ei ole kentän puolella, joten se on kokonaan ulkona. No, ehkä kvanttitasolla pallolla saattaa olla hiukkanen, joka on yhtä aikaa sisällä ja ulkona, mutta sitä lienee tuomarin aika vaikea havaita.
ts kirjoitti: (29.5.2015 11:13:53)
tiikeri metsä kirjoitti: (29.5.2015 11:02:15)
Ei ole sama asia. Vaihtoehto 1 on sääntöjen esittämä tapa ja aika yksiselitteinen. Vaihtoehto 2 sisältää paljon vatulointia, jota tässä juurikin on yhteistuumin pohdittu. .Mutta kun ei siinä käytännössä ole mitään vatuloitavaa ja toisaalta nimenomaan koko keskustelu on puhdasta vatulointia, koska käytännön ratkaisu on kerrottu jo kymmeneen kertaan. Siinä on aivan turha hieroa semantiikan kanssa kun ratkaisu on selkeä ja johdonmukainen.
Mutta onko se esittämäsi käytännön ratkaisu sääntöjenmukainen? Uskon, kun esität dokumentin asiasta.
tiikeri metsä kirjoitti: (29.5.2015 11:23:15)
ts kirjoitti: (29.5.2015 11:13:53)
tiikeri metsä kirjoitti: (29.5.2015 11:02:15)
Ei ole sama asia. Vaihtoehto 1 on sääntöjen esittämä tapa ja aika yksiselitteinen. Vaihtoehto 2 sisältää paljon vatulointia, jota tässä juurikin on yhteistuumin pohdittu. .Mutta kun ei siinä käytännössä ole mitään vatuloitavaa ja toisaalta nimenomaan koko keskustelu on puhdasta vatulointia, koska käytännön ratkaisu on kerrottu jo kymmeneen kertaan. Siinä on aivan turha hieroa semantiikan kanssa kun ratkaisu on selkeä ja johdonmukainen.
Mutta onko se esittämäsi käytännön ratkaisu sääntöjenmukainen? Uskon, kun esität dokumentin asiasta.
Koitapa keksiä vaihtoehto tuohon käytännön tilanteen ratkaisemiseksi. Oliskohan loordit olleet vaan taas käytännön viisaita tuon lanseeratessaan? Heillä kun ei ole intoa turhia asioita vatloida
Kyllä se narukonsti on varmasti ihan pätevä, jos olosuhteet sen sallivat. Jos pallo liikahtaa narua pingotettaessa tai naru taipuu, niin asia on selvä, pallo on kentällä. Jos naru vain sivuaa palloa, on se kokonaan ulkona. Kun sillä naruun koskemisella ei edelleenkään ole sääntökirjan mukaan mitään merkitystä. Jos naru pingotetaan paalujen kentänpuoleiseen tasoon, narun ulkoreuna on samalla kentän ulkoreuna ilman mitään sadasosamillin vähennyksiä. Vaikka naru kokonaisuudessaan on kentällä.
Vielä rautalangasta:
-sääntöjen mukaan pallo on ulkona, kun se on kokonaan ulkona. Säännöissä EI puhuta mitään rajaan koskettamisesta.
-pallon jokainen atomi on joko ulkona tai kentällä, välimuotoa ei ole (paitsi kvanttitasolla)
-pallon kenttää lähinnä oleva atomi koskettaa kentän ulkorajaa ulkopuolelta = se ei ole kentällä, vaan ulkona. (tämän yhden atomin statuksesta olemme eri mieltä)
-koska pallon kenttä lähinnä oleva atomi ei ole kentällä, eivät pallon muutkaan atomit ole kentällä, vaan ulkopuolella.
-koska pallon jokainen atomi on kentän ulkopuolella, on pallo kokonaan ulkona.
-sääntöjen mukaan pallo on ulkona.
-MOTTasamaan tuuppari kirjoitti: (29.5.2015 11:07:49)
tiikeri metsä kirjoitti: (29.5.2015 11:02:15)
Ei ole sama asia.Oletko samaa mieltä alla olevan kanssa;
Jos joku osa koskettaa = jos mikään osa ei kosketa
Kyllä vai ei?
Mitä merkitystä minkään koskettamisella mihinkään on sen kanssa, onko pallo ulkona vai ei. Näytä sääntökirjan kohta.
Tasamaan tuuppari kirjoitti: (29.5.2015 12:16:25)
tiikeri metsä kirjoitti: (29.5.2015 12:11:09)
Mitä merkitystä minkään koskettamisella mihinkään on sen kanssa, onko pallo ulkona vai ei. Näytä sääntökirjan kohta.
Lue ketju taaksepäin.
Vastaa, kyllä vai ei
Juu, ei, vaarinhousut. Miten se on niin vaikea käsittää, että on ihan yhdentekevää, mihin pallo koskettaa. Pallo on ulkona, kun se on kokonaan ulkona. Hattuni on kokonaan pääni ulkopuolella, vaikka se päätäni koskettaakin. Kenkäni ovat kokonaan maapallon ulkopuolella, vaikka ne maanpintaa koskettavatkin. Tämä keskustelu on kaiken ulkopuolella, vaikka se kaikkea kosketteleekin.
diipa daapa
kesällä ei paista pakkanen
Sateella 95%;a ei kuitenkaan sada, muutenhan hukkuisimme
Onko tyhmää kysyä ymmärtämättömältä?
Ei tietenkään ole. Mikä on kysymyksen pointti?
-
JulkaisijaArtikkelit