-
JulkaisijaArtikkelit
-
ts kirjoitti: (28.5.2015 21:30:13)
tiikeri metsä kirjoitti: (28.5.2015 21:01:32)
ts taitaa trollata…Ei vaan kertoo tasan tarkkaan sen miten säännöistä päättävät elimet ovat asian esittäneet. Juuri samoin kuin Abhibarn tuossa edellisessä viestissä.
Noin se kerrottiin 20 vuotta sitten ja noin se kerrotaan edelleen. Toimiva käytännön tapa ratkaista rajatapaukset.
Abhibarn kertoi ainoastaan sen, miten tuomitaan, jos pallo liikahtaa tai heilahtaa. Tästä asiasta ei ole kenelläkään ollut mitään epäselvyyttä, ainakaan tämän ketjun kirjoitusten perusteella.
Sen sijaan Abhibarn ei kertonut sitä, miten tuomitaan, jos pallo ei liikahdakaan narun osuessa palloon. Käsittääkseni tästä rajatapauksesta tällä hetkellä väännetään kättä.
KL kirjoitti: (28.5.2015 22:12:56)
Abhibarn kertoi ainoastaan sen, miten tuomitaan, jos pallo liikahtaa tai heilahtaa. Tästä asiasta ei ole kenelläkään ollut mitään epäselvyyttä, ainakaan tämän ketjun kirjoitusten perusteella.
Sen sijaan Abhibarn ei kertonut sitä, miten tuomitaan, jos pallo ei liikahdakaan narun osuessa palloon. Käsittääkseni tästä rajatapauksesta tällä hetkellä väännetään kättä.
Puuh… mene nyt vaan niille loordeille kertomaan miten väärässä ovat kun noin ovat sen asian esittäneet ja lankkaa jankkaamasta täällä. Pääset sitten OV:n kanssa samaan kerhoon.
Mutta muille tiedoksi, että noin se ratkaistaan ja koko saivartelu on KL-maista sääntöonanointia äärimmillään.
Sattuipa kerran niin, että pallo harvinaista kyllä, pysähtyi rajan tuntumaan ja tangeerasi täydellisesti rajalinjaa. Alkoi hirveä torikokous ja kaikki olivat oikeassa. Meteli oli melkoinen ja selvää asiasta ei tullut. Pöllö oli nukkumassa outtipaalun takana ja heräsi. Sitä vähän pelotti tuo kamala ölöhuuto ja se päätti kurkistaa paalun takaa, josko metelin syy selviäisi. Pöllö kurotti päätään ja näki ukkojen huutavan ja osoittelevan maahan. Pöllö työnsi päätään vielä pidemmälle, kunnes se näki jo linjassa seuraavallekin paalulle. Mutta vaikka se tihrusti kuinka, ei kentällä näkynyt mitään, mikä mokoman torikokouksen olisi voinut aiheuttaa. Pöllö puisteli päätään ja päätti lentää hevon huitsiin. Pöllöä ei suotta pidetä kansan keskuudessa viisaana lintuna.
KL kirjoitti: (28.5.2015 22:12:56)
Abhibarn kertoi ainoastaan sen, miten tuomitaan, jos pallo liikahtaa tai heilahtaa. Tästä asiasta ei ole kenelläkään ollut mitään epäselvyyttä, ainakaan tämän ketjun kirjoitusten perusteella.
Sen sijaan Abhibarn ei kertonut sitä, miten tuomitaan, jos pallo ei liikahdakaan narun osuessa palloon. Käsittääkseni tästä rajatapauksesta tällä hetkellä väännetään kättä.
Nimenomaan tuosta rajatapauksesta tässä pitäisi olla kyse. Sen sijaan on taas tietyllä taholla lavennettu (tahallaan?) tapausta hieman niin, että asia vaikuttaa epäselvemmältä.
Sen kaikki ovat kai hyväksyneet, että jos tolppia vasten olisi kuvitteellinen lasiseinä ja pallo koskettaisi sitä lasia, pallo olisi ulkona. Jos lanka on tiukalla ja pallo vain kevyesti koskettaa lankaa ollenkaan kiristämättä sitä tai aiemmin kerrotulla tavalla lankaa liikuttamalla pallo ei liikahda ollenkaan, tilanne vastaa seinää. Ja silloinhan pallo on ulkona. Mutta totta kai pallo on sisällä, jos pallo liikkuisi langan liuutuksella tai lanka joutuisi pallon vaikutuksesta pingotukseen.
PG kirjoitti: (26.5.2015 21:51:47)
VeikkoK kirjoitti: (26.5.2015 15:43:48)
sääntö on selvä, mutta sääntö ei (valitettavasti) ota kantaa riittävän selvästi rajatapaukseen (A ball is out of bounds when all of it lies out of bounds).
Olisikohan niin, että lordien mielestä tuo on rajatapauksenkin kannalta ihan selvästi sanottu eli että ’out of bounds’ tarkoittaa rajojen ulkopuolella olemista? Tällöin vaatimus ’all of it lies out of bounds’ edellyttää koko pallon (eli kaikkien pallon pisteiden) olemista rajojen ulkopuolella. Sivuamispiste on rajalla eikä sen ulkopuolella, jolloin tangeeraava pallo on sisällä.
’Geometriassa, joka käsittelee tilan muotoja ja niiden mittaamista, pisteellä ei ole mitattavaa pituutta, pinta-alaa, tilavuutta tai muutakaan useampiulotteista suuretta. Piste on siten abstrakti käsite, jolla halutaan merkitä paikkaa geometrisessä konstruktiossa.’
aakoo64 kirjoitti: (28.5.2015 22:42:55)
KL kirjoitti: (28.5.2015 22:12:56)
Abhibarn kertoi ainoastaan sen, miten tuomitaan, jos pallo liikahtaa tai heilahtaa. Tästä asiasta ei ole kenelläkään ollut mitään epäselvyyttä, ainakaan tämän ketjun kirjoitusten perusteella.
Sen sijaan Abhibarn ei kertonut sitä, miten tuomitaan, jos pallo ei liikahdakaan narun osuessa palloon. Käsittääkseni tästä rajatapauksesta tällä hetkellä väännetään kättä.
Nimenomaan tuosta rajatapauksesta tässä pitäisi olla kyse. Sen sijaan on taas tietyllä taholla lavennettu (tahallaan?) tapausta hieman niin, että asia vaikuttaa epäselvemmältä.
Sen kaikki ovat kai hyväksyneet, että jos tolppia vasten olisi kuvitteellinen lasiseinä ja pallo koskettaisi sitä lasia, pallo olisi ulkona.
Toistaiseksi ts, PG ja vieraspelaaja ovat ilmoittautuneet olemaan hyväksymättä tuota, ja heidän mielestään pallo on kentällä, jos se koskettaa tuota lasiseinämää. Tasamaan Tuuppari puolestaan heiluu kahden vaiheilla.
Jännitys tiivistyy…
KL kirjoitti: (28.5.2015 23:05:13)
Jännitys tiivistyy…
Tässä tiivisty kuin se yksi kuuluisa.
Pulushakkin voisi taas verrata tätä kun asiasta on korkeimman tason ohjeistus olemassa niin eikös eräs vaan vänkää viesti toisensa jälkeen vastaan. Sitä sanotaan KL typeryydeksi.
ts kirjoitti: (28.5.2015 23:09:39)
KL kirjoitti: (28.5.2015 23:05:13)
Jännitys tiivistyy…
Tässä tiivisty kuin se yksi kuuluisa.
Pulushakkin voisi taas verrata tätä kun asiasta on korkeimman tason ohjeistus olemassa niin eikös eräs vaan vänkää viesti toisensa jälkeen vastaan. Sitä sanotaan KL typeryydeksi.
Ei ole tarpeen ryhtyä nimittelemään. Laitatko tänne kaikkien nähtäville tuon korkeimman tason ohjeistuksen, niin saadaan asia päätökseen?
Toistaiseksi ts, PG ja vieraspelaaja ovat ilmoittautuneet
Eihän tätä asiaa täällä äänestämällä päätetä 😉
Laitanpa minäkin lusikkani soppaan, jonka uudelleen lämmitin (ei ehkä olisi pitänyt…)
Mitä jos tangeeraavan pallon tilalle laitetaankin valkoinen tolppa? Onko tolppa kokonaan ulkona? Itse itselleni vastaten: sääntöjen mukaan on. Eli pallokin on kokonaan ulkona. Tämä ehkä pitäisi mielestäni olla toisin, mutta siitähän ei ole kysymys vaan siitä mitä säännöt (ja deklaratioonit) asiasta sanovat.
ps. jättäkään nyt ihmeessä nuo henkilökohtaisuudet pois, eihän ne liity itse asiaan millään tavalla.
Eikös se nyt kuitenkin ole niin, että jos on epäselvää onko pallo ulkona vai ei , niin se tuomitaan pelaajan eduksi? Pallo on siis sisällä.
Rauski kirjoitti: (28.5.2015 23:25:07)
Eikös se nyt kuitenkin ole niin, että jos on epäselvää onko pallo ulkona vai ei , niin se tuomitaan pelaajan eduksi? Pallo on siis sisällä.
Laitatko näkyville säännön tai deccarin, johon tuo perustuu?
KL, kerroin viestissäni mikä olisi tuomio, kun pallo heilahtaa tai liikkuu ; eihän tuomio voi olla sama jos pallo ei liikahda tai heilahda vaan tuomio on päinvastainen. Eiköhän esittämäni tapa ole riittävän tarkka noin käytännön tasolla. Eksakti vastaus olisi, että pallo tangeeraa rajaa, kun esteen rajaa määrittämien paalujen sääntöjen edellyttämien pisteiden väliin kireäksi pingoitettuun naruun joka on pallon kohdalla sen leveimmällä kohdalla, ei muodostu mutkaa eli se on täysin suora. Tällöin pallo koskettaa narua mutta
pallosta ei aiheuta narua kiristävää voimavektoria eli pallo ei nojaa narua vaan ainoastaan koskettaa sitä. Eli tangeerava pallo on kokonaan sillä puolen rajaa, millä
se ’ seisoo’. MOTLaulun sanoja mukaillen: ei laaksoa ilman kukkulaa vai miten se meni !
Abhibarn kirjoitti: (28.5.2015 23:45:43)
KL, kerroin viestissäni mikä olisi tuomio, kun pallo heilahtaa tai liikkuu ; eihän tuomio voi olla sama jos pallo ei liikahda tai heilahda vaan tuomio on päinvastainen. Eiköhän esittämäni tapa ole riittävän tarkka noin käytännön tasolla. Eksakti vastaus olisi, että pallo tangeeraa rajaa, kun esteen rajaa määrittämien paalujen sääntöjen edellyttämien pisteiden väliin kireäksi pingoitettuun naruun joka on pallon kohdalla sen leveimmällä kohdalla, ei muodostu mutkaa eli se on täysin suora. Tällöin pallo koskettaa narua mutta
pallosta ei aiheuta narua kiristävää voimavektoria eli pallo ei nojaa narua vaan ainoastaan koskettaa sitä. Eli tangeerava pallo on kokonaan sillä puolen rajaa, millä
se ’ seisoo’. MOTLaulun sanoja mukaillen: ei laaksoa ilman kukkulaa vai miten se meni !
Juurikin näin. Tosin lauluun en ota kantaa…
KL kirjoitti: (28.5.2015 23:17:55)
ts kirjoitti: (28.5.2015 23:09:39)
KL kirjoitti: (28.5.2015 23:05:13)
Jännitys tiivistyy…
Tässä tiivisty kuin se yksi kuuluisa.
Pulushakkin voisi taas verrata tätä kun asiasta on korkeimman tason ohjeistus olemassa niin eikös eräs vaan vänkää viesti toisensa jälkeen vastaan. Sitä sanotaan KL typeryydeksi.
Ei ole tarpeen ryhtyä nimittelemään. Laitatko tänne kaikkien nähtäville tuon korkeimman tason ohjeistuksen, niin saadaan asia päätökseen?
Missä kukaan on nimitellyt yhtään ketään? Sanoin tuollaista vänkäämistä typeryydeksi, enkä todellakaan ole yksin tuon mielipiteeni kanssa.
Tätä vääntöä naurettiin jo muutaman tuomarin voimin aiemmassa ketjussa tapahtuneen juuri sinun sääntöonanointisi osalta ja ihmeteltiin miten saat sen pallon sinne toisissaan kiinni olevien valkoisen ja punaisen paalun väliin, joista toista ei siellä edes ole.
Olemme siis jälleen kerran tilanteessa, jossa toinen hieroo täysin merkityksetöntä asiaa pilkkua *piip* ja toinen kertoo sitten vaan sen yksinkertaisen totuuden miten asia käytännössä on.
Tätä keskustelua ja eräitten ajatuksia sotkee se, että rinnastetaan vesieste ja out of bounds, vaikka ne ovat tyystin eri asia. Määritelmän mukaan kaikki ulkorajan merkit ovat myös kokonaan ulkona. Merkkipaalujen sisäpinta ja niiden välinen linja muodostavat kentän rajapinnan. Mutta määritelmän mukaan tämä rajapintakin on kokonaan ulkona eikä se siten ole kenttää. Eli sen rajalle kuvitellun seinän ulkopinta on ulkona. Vaikka pallolla olisikin yhteisiä pisteitä rajapinnan kanssa, on se silti edelleen ulkona. Vesiesteen raja on määritelmän mukaan myös vesiestettä. Pallo on vesiesteessä, kun osakin siitä koskettaa estettä.
KL kirjoitti: (28.5.2015 23:05:13)
Toistaiseksi ts, PG ja vieraspelaaja ovat ilmoittautuneet olemaan hyväksymättä tuota, ja heidän mielestään pallo on kentällä, jos se koskettaa tuota lasiseinämää. Tasamaan Tuuppari puolestaan heiluu kahden vaiheilla.Jännitys tiivistyy…
Mä alan olemaan pikku hiljaa eri mieltä jo itseni kanssa.
Selittäkääpä joku mulle tämä deccari, kiitos. Ja kertokaa lopuksi onko sillä tekemistä tämän asian kanssa.
27/19
When Ball Inside Boundary Fence Is Out of Bounds
Q. In view of the Definition of “Out of Bounds”, is it correct to say that, if
the posts of a boundary fence are on the golf course side of the fence, the
diameter of the posts is greater than the diameter of a golf ball and the fence
is straight, a ball lying against the inside of the fence would be out of bounds?
A. Yes.tiikeri metsä kirjoitti: (29.5.2015 8:34:10)
Tätä keskustelua ja eräitten ajatuksia sotkee se, että rinnastetaan vesieste ja out of bounds, vaikka ne ovat tyystin eri asia. Määritelmän mukaan kaikki ulkorajan merkit ovat myös kokonaan ulkona. Merkkipaalujen sisäpinta ja niiden välinen linja muodostavat kentän rajapinnan. Mutta määritelmän mukaan tämä rajapintakin on kokonaan ulkona eikä se siten ole kenttää. Eli sen rajalle kuvitellun seinän ulkopinta on ulkona. Vaikka pallolla olisikin yhteisiä pisteitä rajapinnan kanssa, on se silti edelleen ulkona. Vesiesteen raja on määritelmän mukaan myös vesiestettä. Pallo on vesiesteessä, kun osakin siitä koskettaa estettä.Edelleen sä sotket yksinkertaista asiaa. Naru on sisäpuolella ja jos se osuu palloon, silloin osa pallostakin on sisäpuolella. Juuri näin se jo kauan sitten selitettiin ihan korkeimman sääntötahon tasolta. Mikä tuossa on vaikea ymmärtää?
Tasamaan tuuppari kirjoitti: (29.5.2015 8:37:33)
KL kirjoitti: (28.5.2015 23:05:13)
Toistaiseksi ts, PG ja vieraspelaaja ovat ilmoittautuneet olemaan hyväksymättä tuota, ja heidän mielestään pallo on kentällä, jos se koskettaa tuota lasiseinämää. Tasamaan Tuuppari puolestaan heiluu kahden vaiheilla.Jännitys tiivistyy…
Mä alan olemaan pikku hiljaa eri mieltä jo itseni kanssa.
Selittäkääpä joku mulle tämä deccari, kiitos. Ja kertokaa lopuksi onko sillä tekemistä tämän asian kanssa.
27/19
When Ball Inside Boundary Fence Is Out of Bounds
Q. In view of the Definition of “Out of Bounds”, is it correct to say that, if
the posts of a boundary fence are on the golf course side of the fence, the
diameter of the posts is greater than the diameter of a golf ball and the fence
is straight, a ball lying against the inside of the fence would be out of bounds?
A. Yes.Tuo on eri tilanne, eli vapaasti suomennettuna, tuossa on laitettu tolpat tuon muurin sisäpuolelle ja niiden halkaisija on suurempi kuin pallon. Koska muuri on suora, pallo on väkisinkin silloin ulkona ollessaan kiinni muurissa. Huomio sanalla suuremmat, ei saman kokoiset pallon kanssa, joka vastaisi tähän käsiteltyyn kysymykseen.
ts kirjoitti: (29.5.2015 8:42:37)
tiikeri metsä kirjoitti: (29.5.2015 8:34:10)
Tätä keskustelua ja eräitten ajatuksia sotkee se, että rinnastetaan vesieste ja out of bounds, vaikka ne ovat tyystin eri asia. Määritelmän mukaan kaikki ulkorajan merkit ovat myös kokonaan ulkona. Merkkipaalujen sisäpinta ja niiden välinen linja muodostavat kentän rajapinnan. Mutta määritelmän mukaan tämä rajapintakin on kokonaan ulkona eikä se siten ole kenttää. Eli sen rajalle kuvitellun seinän ulkopinta on ulkona. Vaikka pallolla olisikin yhteisiä pisteitä rajapinnan kanssa, on se silti edelleen ulkona. Vesiesteen raja on määritelmän mukaan myös vesiestettä. Pallo on vesiesteessä, kun osakin siitä koskettaa estettä.Edelleen sä sotket yksinkertaista asiaa. Naru on sisäpuolella ja jos se osuu palloon, silloin osa pallostakin on sisäpuolella. Juuri näin se jo kauan sitten selitettiin ihan korkeimman sääntötahon tasolta. Mikä tuossa on vaikea ymmärtää?
Pallo on ulkona, kun se on kokonaan ulkona. Jos pallosta ei ole yksikään piste kentän puolella, ainoastaan yksi piste sivuaa ajateltua ulkorajaa, joka sekin on ulkona, ei siitä ole yksikään piste kentän puolella => se on kokonaan ulkona. MOT
ts kirjoitti: (29.5.2015 8:45:57)
Huomio sanalla suuremmat, ei saman kokoiset pallon kanssa, joka vastaisi tähän käsiteltyyn kysymykseen.
Kiitos, tajusin. Tai vähintään olin tajuavanani.
Joo, toi suurempi oli kyllä varta vasten lisätty siihen tekstiin. Ehkäpä loordit suuressa viidaudessaan ajattelivat laittaa noin ja miettivät, että ei kukaan ole tarpeeksi tyhmä jänkätäkseen sivuamistapauksesta 🙂
tiikeri metsä kirjoitti: (29.5.2015 8:56:57)
ts kirjoitti: (29.5.2015 8:42:37)
tiikeri metsä kirjoitti: (29.5.2015 8:34:10)
Tätä keskustelua ja eräitten ajatuksia sotkee se, että rinnastetaan vesieste ja out of bounds, vaikka ne ovat tyystin eri asia. Määritelmän mukaan kaikki ulkorajan merkit ovat myös kokonaan ulkona. Merkkipaalujen sisäpinta ja niiden välinen linja muodostavat kentän rajapinnan. Mutta määritelmän mukaan tämä rajapintakin on kokonaan ulkona eikä se siten ole kenttää. Eli sen rajalle kuvitellun seinän ulkopinta on ulkona. Vaikka pallolla olisikin yhteisiä pisteitä rajapinnan kanssa, on se silti edelleen ulkona. Vesiesteen raja on määritelmän mukaan myös vesiestettä. Pallo on vesiesteessä, kun osakin siitä koskettaa estettä.Edelleen sä sotket yksinkertaista asiaa. Naru on sisäpuolella ja jos se osuu palloon, silloin osa pallostakin on sisäpuolella. Juuri näin se jo kauan sitten selitettiin ihan korkeimman sääntötahon tasolta. Mikä tuossa on vaikea ymmärtää?
Pallo on ulkona, kun se on kokonaan ulkona. Jos pallosta ei ole yksikään piste kentän puolella, ainoastaan yksi piste sivuaa ajateltua ulkorajaa, joka sekin on ulkona, ei siitä ole yksikään piste kentän puolella => se on kokonaan ulkona. MOT
Mutta kun se naru on kentän puolella ja silloin jos se osuu palloon, on osa pallostakin kentän puolella, eli pallo ei ole kokonaan ulkona. Koita siis ymmärtää se, että naru on sisällä, koska se kulkee kentän puolella.
Helvatti kun löytäis jostain sen vanhan videopätkän missä juuri tuon tulkinnan näyttivät käytännössä niin loppuis typerä jankkaaminen.
Rakennapa talo narusta. Maalaa sen sokkeli äärettömän ohuella maalikerroksella. Määritellään se maalipinta olemaan kokonaan talon ulkona. Laita pallo nojaamaan sokkelia vasten. Onko pallo nyt kokonaan ulkona, vai osittain talon sisällä? Mikä osa tarkalleen ottaen on sisällä?
tiikeri metsä kirjoitti: (29.5.2015 9:28:08)
Rakennapa talo narusta. Maalaa sen sokkeli äärettömän ohuella maalikerroksella. Määritellään se maalipinta olemaan kokonaan talon ulkona. Laita pallo nojaamaan sokkelia vasten. Onko pallo nyt kokonaan ulkona, vai osittain talon sisällä? Mikä osa tarkalleen ottaen on sisällä?Sohva ja telkkari yleensä ainakin on sisällä.
Ihan turhaa teoreettista vatulointia asiasta johon on selvä jatoimiva ohjeistus.
Kun näytät dokumentin siitä ohjeistuksesta, on asia loppuunkäsitelty.
Tottakai tämä on teoreettista ja käytännön kannalta turhaa. Sääntöjen ymmärtämisen ja tulkitsemaan oppimisen kannalta ehkä ei kuitenkaan. Esim tiikerimetsä esitti väitteenä, että rajapinta olisi määritelmän mukaan ulkona. Tuo taitaa kuitenkin olla oma tulkinta ja näinhän sääntöjä ei tulisi soveltaa.
-
JulkaisijaArtikkelit