-
JulkaisijaArtikkelit
-
tiikeri metsä kirjoitti: (5.6.2015 14:22:33)
Vielä kerran se laatikkomalli. Kaksi laatikkoa, joiden seinät ovat äärettömän ohuet ja äärettömän lujat. Toinen laatikko on ’OB’ ja toinen ’kenttä’. Laitetaan laatikot aivan kiinni toisiinsa ja pallo laatikkoon ’OB’ nojaamaan seinään, joka on laatikkoa ’kenttä’ vasten. Todetaan jälleen, että pallo on kokonaan laatikossa ’OB’. Tutkitaan, miten se suhtautuu laatikkoon ’kenttä’. Mitataan pallon etäisyys laatikosta ’kenttä’. Välissä on laatikon ’OB’ seinä. Sen paksuus on tasan 0, joten etäisyys ’kentästä’ on myös tasan nolla. Päätellään, että pallo, jonka etäisyys laatikosta ’kenttä’ on nolla, koskettaa ’kenttää’. Pallo on siis kokonaan laatikossa ’OB’ ja koskettaa samalla laatikkoa ’kenttä’.Yritä nyt hyvä mies päästä pois sieltä laatikosta! Sen jälkeen voisit vaikka opiskella sääntöjä.
Kiitos.
PG kirjoitti: (5.6.2015 14:57:06)
tiikeri metsä kirjoitti: (5.6.2015 14:22:33)
Vielä kerran se laatikkomalli. Kaksi laatikkoa, joiden seinät ovat äärettömän ohuet ja äärettömän lujat. Toinen laatikko on ’OB’ ja toinen ’kenttä’. Laitetaan laatikot aivan kiinni toisiinsa ja pallo laatikkoon ’OB’ nojaamaan seinään, joka on laatikkoa ’kenttä’ vasten. Todetaan jälleen, että pallo on kokonaan laatikossa ’OB’. Tutkitaan, miten se suhtautuu laatikkoon ’kenttä’. Mitataan pallon etäisyys laatikosta ’kenttä’. Välissä on laatikon ’OB’ seinä. Sen paksuus on tasan 0, joten etäisyys ’kentästä’ on myös tasan nolla. Päätellään, että pallo, jonka etäisyys laatikosta ’kenttä’ on nolla, koskettaa ’kenttää’. Pallo on siis kokonaan laatikossa ’OB’ ja koskettaa samalla laatikkoa ’kenttä’.Yritä nyt hyvä mies päästä pois sieltä laatikosta! Sen jälkeen voisit vaikka opiskella sääntöjä.
Kysynpä kuitenkin, mikä mielestäsi on tässä mallissa pallon status? Onko se OB vai kentällä?
Hauskaahan tässä on, että mielipide on koko ajan sama, vaikka perustelut vaihtuvat narusta ilmaan koskemiseen tai koskemattomuuteen tai väitteelle, että pallo ’lies in’, kun se koskettaa ilmaa rajalla, mikä on ollut tähän asti oudoin perustelu. Pallon ulkonaolemiselle riittää yksi ainoa perustelu ja sekin löytyy suoraan sääntökirjasta.Tiikeri,
Jos lähestytään joukko-opin kautta.Meillä on joukot kenttä, raja ja out. Ja pallo kuuluu joukkoihin raja ja out.
Mielestäsi pallo on tällöin ulkona, olenhan olettanut oikein?
tiikeri metsä kirjoitti: (5.6.2015 8:48:35)
No teoriaa. Vesiestettä ja OB:tä täytyy ajatella kolmiulotteisena alueena, joita ne todellisuudessakin ovat. Otetaan kaksi laatikkoa, joiden seinät on valimistettu äärettömän ohuesta materiaalista. Vaikka se on äärettömän ohutta, on se myös äärettömän lujaa; sitä ei puhkaise eikä läpäise mikään, ei edes valo. Toinen laatikoista on nimeltään ’vesieste’ ja toinen ’OB’
Tilanne 1) Laitetaan pallo nojaamaan ’vesiestettä’ vasten ja tutkitaan tilannetta. Havaitaan, että laatikon seinät ovat edelleen ehjät, mikään ei puhkaise niitä. Havaitaan myös, että laatikon sisällä ei ole mitään. Havaitaan, että pallon ja ’vesiesteen’ väliin ei saada mahtumaan mitään. Tästä päättelemme, että pallo koskettaa ’vesiestettä’.
Tilanne 2) Laitetaan pallo laatikkoon ’OB’, siten, että se nojaa laatikon seinään. Tutkitaan laatikkoa ulkopuolelta. Havaitaan, että laatikon seinät ovat edelleen ehjät, ei ole puhki mistään. Laatikon ulkopuolella ei näy mitään, joten ’ei-OB’-alueella ei ole mitään. Kurkistetaan laatikkoon ja havaitaan, että pallo on kokonaan laatikon sisällä. Havaitaan, että pallon ja laatikon seinän väliin ei mahdu mitään, joten pallo koskettaa laatikon seinää. Todetaan, että pallo on kokonaan OB:ssä, vaikka pallo sen seinää koskeekin.
Palataan välillä reaalimaailmaan.
Ärjyn kotikentällä on pallo päätynyt paikkaan, jossa se saattaa sivuta outin puolelta sivuvesiesteen ja kentän yhteistä ilmarajaa. Onko pallo ulkona vai sisällä? Paikalle kutsutulla tuomarilla on tarkka mittauslaite, jonka avulla hän toteaa pallon sivuavan rajaa 0,1 mm tarkkuudella. Pallo on siis korkeinaan 0,05 mm sisällä ja korkeintaan 0,05 mm ulkona. Tuomarin päätös on, että pallo sivuaa rajaa. Hän tietää, että vesiesteessä -määritelmän mukaan pallo on vesiesteessä ja luulee tietävänsä, että ulkona -määritelmän mukaan pallo on ulkona. Pallo on siis samanaikaisesti sisällä ja ulkona. Tällaista tilannetta varten ei ole sääntöä. Mikä on tuomarin ratkaisu?
Tiikeri,
Jos lähestytään joukko-opin kautta.Meillä on joukot kenttä, raja ja out. Ja pallo kuuluu joukkoihin raja ja out.
Oikeastaan on vain joukot kenttä ja out. Tuo raja on nollajoukko.
OB:n puolelta sivuamistilanteessa pallo on kokonaan out-joukossa. Jos pallosta olisi joku osa kentän puolella, niin raja leikkaisi palloa.Jos joutuisin tuomaroimaan tällaisen tilanteen, niin maallikkona (korttini voimassaolo umpeutui) en sanoisi, että pallo sivuaa rajaa vaan sanoisin joko ’pallo on kokonaan ulkona’ tai ’osa pallosta on kentällä’. Käytännössä ei suinkaan ole aina lähteä narua vetämään tolppien väliin (heinät, oksat, maanpinnan epätasaisuus yms.). Myös laser-säteellä sihtailu on varsin hankalaa (olen kokeilumielessä sitäkin tehnyt).
Täällä kun on saivarreltu, niin saivarrellaan lisää: Vedetään naru tolppien väliin – naru hieman litistyy tolpan kohdalta, mutta säilyttää alkuperäisen muotonsa tolppien välissä. Tämän vuoksi narun kentästä loitolla oleva reuna itse asiassa onkin rajan ulkopuolella eikä rajalla. Eli narua juuri ja juuri hipova pallo ei kosketakkaan todellista rajaa ja on varmasti kokonaan ulkona.
Olisikohan syytä lopettaa nämä saivartelut ja päättää tämä ketju ja siirtyä mielekkäämpiin aiheisiin.
Sir Smokki kirjoitti: (5.6.2015 21:23:29)
Minulle ei oikein avaudu se, miksi vesiesteen yläpuolella oleva ilma ei olisi osa vesiestettä. Tuo #300 ongelma on yksinkertainen. Jos pallo on ulkona, se ei ole vesiesteessä.Sitä olen perustellut tällä forumillajo vuosi(a) sitten. Joskus paremmalla ajalla voisin sitä avata, jos kiinnostaa.
Minusta #330 on yksinkertaisempi. Jos pallo on vesiesteessä, se ei ole ulkona 🙂
tiikeri metsä kirjoitti: (5.6.2015 15:04:23)
Hauskaahan tässä on, että mielipide on koko ajan sama, vaikka perustelut vaihtuvat narusta ilmaan koskemiseen tai koskemattomuuteen tai väitteelle, että pallo ’lies in’, kun se koskettaa ilmaa rajalla, mikä on ollut tähän asti oudoin perustelu. Pallon ulkonaolemiselle riittää yksi ainoa perustelu ja sekin löytyy suoraan sääntökirjasta.
Ikävintä tässä on se, että et pysy totuudessa. Narusta en ole puhunut sanaakaan. (Joskus aioin kommentoida, että naru lienee käyttökelpoinen vain tasaisella viheriöllä, mutta harvoin viheriöillä out-paaluja näkee. Jätin kommentoimatta).
Mielipiteeni ja perusteluni ovat olleet samat siitä lähtien, kun jo vuosia sitten keskustelu näihin liittyvistä asioista alkoi (mm. ilma ei ole vesiesteen osa => rajaa koskettava pallo ei kosketa vesiestettä, mutta on vesiesteessä, paaluun nojaava pallo ei kosketa vesiestettä, mutta on lordien mukaan vesiesteessä => vesiesteen ilmarajaa tangeeraava tai alle puolen pallon verran leikkaava pallo lies in, koska on vain kaksi vaihtoehtoa lies in tai touch, joista touch on poissuljettu). Käyttämäni muut perustelut ovat lisäperusteluja, jotka eivät ole ristiriidassa näiden perustelujen kanssa.
Mantra ”Pallo on ulkona, kun se on kokonaan ulkona” ei sano mitään, ellei määritellä, mitä ulkona tarkoittaa.
Sivuaako pallo ilmarajaa? Sitä ei pysty kukaan varmasti sanomaan, vaikka käytettävissä olisi millaiset mittalaitteet hyvänsä. Minua on kiinnostanut lähinnä vain se, onko lordeille sattunut lapsus, kun ärjyn ongelmassa päädytään ratkaisuun: sekä ulkona että sisällä. Oma mielipiteeni on, että tällainen tulos tarkoittaa, että ulkona -määritelmä on tulkittu väärin. Mutta jos tähän päädytään (tulkintavirheen takia tai ilman sitä), niin kumpi valitaan, sisällä vai ulkona? Tiikeri metsä, mikä on sinun ratkaisusi (#330)?
Tasamaan tuuppari kirjoitti: (5.6.2015 15:06:57)
Tiikeri,
Jos lähestytään joukko-opin kautta.Meillä on joukot kenttä, raja ja out. Ja pallo kuuluu joukkoihin raja ja out.
Mielestäsi pallo on tällöin ulkona, olenhan olettanut oikein?
Sovitaan näin. Rajan tilavuus on nolla, joten joukko raja on aina nolla. Todellakin jää vain joukko kentällä ja joukko outissa. Jos yhtään osaa ei ole joukossa kenttä, ovat kaikki osat joukossa out. Vihdoinkin onnistuit esittämään perustelun, joka antaa oikean ratkaisun pulmaan.
Minulle ei oikein avaudu se, miksi vesiesteen yläpuolella oleva ilma ei olisi osa vesiestettä. Tuo #330 ongelma on yksinkertainen. Jos pallo on ulkona, se ei ole vesiesteessä.
Täsmennys vielä edelliseen. Kun puhutaan kolmiulotteiesta kappaleesta, ei joukko-opin alkioista oikein voi puhua pisteinä, vaan mieluummin vaikka tila-alkioista, joilla on edes teoriassa jotkin ulottuvuudet. Piste kun on nollaulotteinen, niistä ei saa kasattua kolmiulotteista kappaletta. Rajan tilavuus on nolla, joten siihen ei mahdu ensimmäistäkään tila-alkiota, oli se miten pieni hyvänsä. Jokainen tila-alkio on siis joko joukossa ’ulkona’ tai joukossa ’sisällä’, joukko ’raja’ on tyhjä. Jos yhtään osaa ei ole joukossa ’sisällä’ ovat kaikki alkiot joukossa ’ulkona’.
En oikeasti jaksa uskoa, että loordit ovat viitsineet pohtia koko asiaa näin monimutkaisesti, ajatelleet joukko-oppia tai abstrakteja pisteitä tai ilmaa koskettavia palloja. Koko määritelmä: ’Pallo on ulkona, kun se on kokonaan ulkona’ on sinällään riittävän selkeä ja yksinkertainen. Uskoisin, että jos loordit olisivat tarkoittaneet, että pallo on kentällä, kun se koskettaa kentän ulkorajaa, olisi se melkoisella varmuudella tällä sanamuodolla kirjattu. Ongelmana olisi, että tämän määritelmän mukaan esimerkiksi ulkona olevan kaivannon kentänpuoleiseen seinään nojava pallo olisi kentällä.
Tuuppari esitti viestissä 329 hyvän teoreettisen perustelun sille, miksi rajaa sivuava pallo on kokonaan ulkona. Jotenkin tuntuu, että enää PG:n pallo on kentällä. Eiköhän tämä asia ole muille selvä. Kumarran, kiitän ja ojennan käteni kaikille tovereille. Erityisesti PG:lle, joka osoitti, minkälaiseen lentoon ihmisen mielikuvitus yltää hänen vankkumattomasti puolustaessaan ennakkoon päätettyä tulkintaansa, oli se sitten oikea tai väärä.
Nyt kun Tiikerikin lopetti, niin onpa mukavaa kun hänkin tunnusti viestissä 335 että rajaa ei voi sivuta samalla myöntäen että on jatkanut täysin turhasta ja teoreettisesta asiasta lähes 340 viestiä.
Erityisen mukavaa on kun TM näytti meille mitä jääräpäisyys yhdessä sääntöjen tietämättömyyden, puhumattakaan ymmärtämättömyydestä, kanssa voi saada aikaiseksi.
Kiitos Tikru, sait varmasti usean hämmentyneeksi ja loput vulgaarimmaksi *neeksi. Sinua kaivataan tällä palstalla, vaikka vesiestetulkinnoissa. Anteeksi, Teitä kaivataan.
PG kirjoitti: (5.6.2015 16:48:48)
Ärjyn kotikentällä on pallo päätynyt paikkaan, jossa se saattaa sivuta outin puolelta sivuvesiesteen ja kentän yhteistä ilmarajaa. Onko pallo ulkona vai sisällä? Paikalle kutsutulla tuomarilla on tarkka mittauslaite, jonka avulla hän toteaa pallon sivuavan rajaa 0,1 mm tarkkuudella. Pallo on siis korkeinaan 0,05 mm sisällä ja korkeintaan 0,05 mm ulkona. Tuomarin päätös on, että pallo sivuaa rajaa. Hän tietää, että vesiesteessä -määritelmän mukaan pallo on vesiesteessä ja luulee tietävänsä, että ulkona -määritelmän mukaan pallo on ulkona. Pallo on siis samanaikaisesti sisällä ja ulkona. Tällaista tilannetta varten ei ole sääntöä. Mikä on tuomarin ratkaisu?Kaksi vastausta on tullut, vieläpä hyvin perusteluin:
1. Jos pallo on ulkona, se ei ole vesiesteessä.
2. Jos pallo on vesiesteessä, se ei ole ulkona.Onko muita perusteluja vastauksia?
Kaunis ilma ja lähden kentälle, mutta vielä ennen sitä sama kysymys toisin muotoiltuna:
Tuomari kutsuttiin kentälle, jossa oli ärjyn ongelma: ovatko sivuvesiesteen ja outin yhteistä rajaa sivuavat pallot ulkona vai sisällä? Tällä kertaa yhteinen raja oli merkitty paaluin, jotka eivät olleet toisissaan kiinni, vaan vuorottelivat keskenään.
Rajalla oli kaksi palloa. Molemmat koskettivat yhteistä rajaa outin puolelta, toinen pystysuoraa vesiestetolppaa koskettaen, toinen ilmarajaa koskettaen. Hiustenhalkomisen estämiseksi paikallissäännöissä oli täsmennys, että ko. raja on sivuvesiesteen ja outin yhteinen raja.
Olivatko pallot vesiesteessä vai ulkona?
PG kirjoitti: (6.6.2015 8:51:34)
Tuomari kutsuttiin kentälle, jossa oli ärjyn ongelma: ovatko sivuvesiesteen ja outin yhteistä rajaa sivuavat pallot ulkona vai sisällä? Tällä kertaa yhteinen raja oli merkitty paaluin, jotka eivät olleet toisissaan kiinni, vaan vuorottelivat keskenään.
Ennen kilpailun alkua kyseinen tuomari tarkasti kentän ja poistatti kenttämestarilla outtirajalle pystytetyt punaiset paalut. Hieman tuohduksissaan tuomari kysyi kenttämestarilta – Miten tämä meni niinkuin omasta mielestä?
Tasamaan tuuppari kirjoitti: (6.6.2015 7:12:09)
Nyt kun Tiikerikin lopetti, niin onpa mukavaa kun hänkin tunnusti viestissä 335 että rajaa ei voi sivuta samalla myöntäen että on jatkanut täysin turhasta ja teoreettisesta asiasta lähes 340 viestiä.
Erityisen mukavaa on kun TM näytti meille mitä jääräpäisyys yhdessä sääntöjen tietämättömyyden, puhumattakaan ymmärtämättömyydestä, kanssa voi saada aikaiseksi.
Kiitos Tikru, sait varmasti usean hämmentyneeksi ja loput vulgaarimmaksi *neeksi. Sinua kaivataan tällä palstalla, vaikka vesiestetulkinnoissa. Anteeksi, Teitä kaivataan.
Kiitos sinullekin, geometriaa ymmärtämätön ystäväni. Kolmiulotteinen tila-alkio ei voi olla kaksiulotteisen pinnan sisällä, mutta kyllä se voi sitä sivuta, koskettaa, tangeerata. Eli kyllä kolmiulotteinen golfpallo voi sivuta kaksiulotteista rajapintaa. Tämä tästä, mukavaa golfkesää.
Sir Smokki kirjoitti: (6.6.2015 11:40:32)
PG kirjoitti: (6.6.2015 8:51:34)
Tuomari kutsuttiin kentälle, jossa oli ärjyn ongelma: ovatko sivuvesiesteen ja outin yhteistä rajaa sivuavat pallot ulkona vai sisällä? Tällä kertaa yhteinen raja oli merkitty paaluin, jotka eivät olleet toisissaan kiinni, vaan vuorottelivat keskenään.
Ennen kilpailun alkua kyseinen tuomari tarkasti kentän ja poistatti kenttämestarilla outtirajalle pystytetyt punaiset paalut. Hieman tuohduksissaan tuomari kysyi kenttämestarilta – Miten tämä meni niinkuin omasta mielestä?
Muistan tämän tapauksen hyvin, mutta kyse ei ole siitä. Punaisten paalujen poiston jälkeen vesiesteellä ja outilla ei enää ollutkaan yhteistä rajaa, outin raja kun ei noudattanut vesiesteen luonnollista rajaa. Luonnollinen raja oli hyvin epämääräinen ja vaikeasti arvioitavissa. Tuomarikaan ei ollut tuomari vaan valetuomari, jota myöhemmin rangaistiin ottamalla häneltä green card pois.
Kilpailussa, josta itse kerroin, tuomari kiitti kenttämestaria erinomaisesta ratkaisusta. Kaikkien tekniikoiden (pöllötekniikka, laser, naru jne.) soveltaminen oli ollut suhteellisen helppoa, kun taas toisella kentällä, jossa valkoiset ja punaiset paalut oli naulattu yhteen – yhteinen raja paalujen välissä – kaikkien tekniikoiden käyttäminen tarkkaan mittaamiseen oli ollut täysin mahdotonta.
Eikös kokonaan ulkona tarkoita sitä että pallon ja rajan välissä pitää olla silmin havaittava hajurako, jotta se olisi kokonaan rajan toisella puolella? Sama juttu kuin kaikissa muissakin palloilulajeissa.
Tuomarointi on kuitenkin ihmisten tekemää hommaa, ja ainoa tapa varmistaa, että pallo on kokonaan yli on se, että tuomari (pelaaja ja/tai merkkari) näkee vähintään pienen pienen raon kentän (ulko)rajan ja pallon välissä. Sitähän se kokonaan yli tarkoittaa. Oli kyse sitten maaliviivasta tai kentän rajasta, lajista riippumatta. Golfin ’ulkona’ sääntö ja tapa määritellä se noudattaa mun mielestä tuota samaa perusajattelua hyvin.
Swinger? kirjoitti: (7.6.2015 8:00:56)
Eikös kokonaan ulkona tarkoita sitä että pallon ja rajan välissä pitää olla silmin havaittava hajurako, jotta se olisi kokonaan rajan toisella puolella? Sama juttu kuin kaikissa muissakin palloilulajeissa.Tuomarointi on kuitenkin ihmisten tekemää hommaa, ja ainoa tapa varmistaa, että pallo on kokonaan yli on se, että tuomari (pelaaja ja/tai merkkari) näkee vähintään pienen pienen raon kentän (ulko)rajan ja pallon välissä. Sitähän se kokonaan yli tarkoittaa. Oli kyse sitten maaliviivasta tai kentän rajasta, lajista riippumatta. Golfin ’ulkona’ sääntö ja tapa määritellä se noudattaa mun mielestä tuota samaa perusajattelua hyvin.
Juuri näin se on. Kiitos Swinger.
Älkää vaan aloittako tätä keskustelua/kinastelua uudestaan.
Viisain vaikenee viimeistään tässä vaiheessa.Swinger? kirjoitti: (7.6.2015 8:00:56)
Eikös kokonaan ulkona tarkoita sitä että pallon ja rajan välissä pitää olla silmin havaittava hajurako, jotta se olisi kokonaan rajan toisella puolella? Sama juttu kuin kaikissa muissakin palloilulajeissa.Tuomarointi on kuitenkin ihmisten tekemää hommaa, ja ainoa tapa varmistaa, että pallo on kokonaan yli on se, että tuomari (pelaaja ja/tai merkkari) näkee vähintään pienen pienen raon kentän (ulko)rajan ja pallon välissä. Sitähän se kokonaan yli tarkoittaa. Oli kyse sitten maaliviivasta tai kentän rajasta, lajista riippumatta. Golfin ’ulkona’ sääntö ja tapa määritellä se noudattaa mun mielestä tuota samaa perusajattelua hyvin.
Ihan periaattelisestä syystä en kuitenkaan malta olla puuttumatta. Tämä foorumi ei suinkaan ole arvovaltainen raati, jossa laadittaisiin vedenpitäviä deccareita. Vaarana on se, että kun tuputtaa pitkään erheellistä tulkintaa, niin joku vielä uskoo sen ja näin syntyy niitä ’mistä näitä sikiää’-tapauksia. Tässä keskustelussa on asiansa osaava tuomari jo aika päivää sitten esittänyt oikean tulkinnan ja me harrastelijat jaksamme inttää vastaan.
Näinhän se ihmisen psykologia menee; kun tulee outo tilanne, haetaan siihen ratkaisu aiemmin tutusta tilanteesta ja verrataan siihen. Jalkapallosäännöt ovat jalkapallosääntöjä, tennissäännöt tennissääntöjä ja golfsäännöt golfsääntöjä. Minkäåän muun laijin säännöillä ei voi perustella golfsääntöjä. Esimerkiksi tennis on niin erilainen laji, että sen tulkinnat eivät voi päteä golfissa. Tenniskentän raja on määritelty olevan ’sisällä’ ja golfkentän raja ’ulkona’. Tuskin koskaan tenniksessä voidaan tehdä lähihavaintoja pysähtyneen pallon asemasta, kuten golfissa.
Kun pallo on muurin erottamalla ulkona-alueella nojaten muuriin, ei pallon ja ulkorajan välillä ole näkyvää rakoa, pallo on kuitenkin kiistatta ulkona. Golfsäännöt eivät erottele konkreettista ja virtuaalista rajaa, joten tulkinta ei voi mitenkään olla erilainen.
On totta, että kun pallo makaa maalatun rajan päällä siten, että lainkaan valkoista ei näy pallon ja kentän välillä, voi olla vaikeaa sanoa, onko se kokonaan ulkona. Kaikille lienee jo selvää, että pallosta mikään osa ei voi olla rajan sisällä. Pallon kaikki osat ovat joko ’sisällä’ tai ’ulkona’. Pallon ja rajan välillä ei tarvitse olla havaitavaa rakoa, koska golfsääntöihin ei ole niin kirajattu, mutta jos pallosta ei ole yhtään havitavaa osaa ’sisällä’ täytyy kaikkien osien olla ’ulkona’. Kuten muissakin tulkinnoissa, tässäkin täytyy vain olla rehellinen ja kysyä itseltään:’Onko pallosta jokin havaittava osa ulkorajan sisäpuolella?’ Jos on pallo on ’sisällä’, muussa tapauksessa ’ulkona’.P.s.
Jalkapallosääntö:Maali hyväksytään, kun pallo on ylittänyt kokonaan maaliviivan maalipylväiden välissä sekä poikkipylvään alta.
PG:n ja swingerin logiikan mukaan maaliviivaa maalin puoleta sivuava pallo ei ole vielä maalissa?Sulla on vieläkin se sivuaminen näyttämättä. Laita vielä kerran se laatikko-ajatusmalli, jooko? Kaikki ei oo ihan vielä kyllästyneitä. Kolmassadasneljäskymmenesyhdeksäs kerta toden sanoo
tiikeri metsä kirjoitti: (7.6.2015 12:01:00)
Tenniskentän raja on määritelty olevan ’sisällä’ ja golfkentän raja ’ulkona’.
Mun sääntökirjassa lukee että ulkona on kentän rajojen ulkopuolella oleva alue.
Onks ne sun säännöt kirjoitettu selkokielellä, siinä on tullut varmaan käännöksessä virhe?
Tuupparin pitää näköjään saada viimeinen sana. Laita vielä yksi viesti, niin sen saat. Aiemmin pohdittiin sitä, ovatko loordit mokanneet sääntöjä kirjoittaesaan. Ovat kyllä. Loordit eivät huomioineet sitä, että golfia voi pelata myös ihminen jolla on vaikeuksia luetun ymmärtämisessä ja jotka eivät ole hyväksytysti suoriutuneet peruskoulutasoisesta matematiikasta ja siihen kuuluvasta geometriasta. Anteeksi v***lu, mutta ei jaksa enää muuta.
-
JulkaisijaArtikkelit