-
JulkaisijaArtikkelit
-
tiikeri metsä kirjoitti: (1.6.2015 12:39:23)
Funtion 1/x raja-arvo, kun x lähestyy ääretöntä on nolla. Jos pallon äärettömäsosa on kentän puolella, on siitä kentän puolella 0. Tuuppari tuli todistaneeksi kiistan oikean ratkaisun.Vastaa sitten millä ajattelit todistaa sen? Ja kuten tiedät, ääretöntä ei ole olemassa, ääretön +1 = ääretön ja ääretön+ ääretön = ääretön, jopa ääretön^ääretön = ääretön. Meidän maailmassa se on vaan vitunisoluku, jolloin osa pallosta on kentällä.
E: Se matemaattinen lause muuten menee niin että 1/x lähestyy nollaa. Se ei saavuta sitä. Ja pyydän sinua todistamaan, että jakaja on ääretön, ei jokin reaaliluku.
E2: mikäli naru liikahtaa silmällä havaittavan määrän, niin oletko samaa mieltä että jakaja (1/X) on reaaliluku?
Tasamaan tuuppari kirjoitti: (1.6.2015 12:43:06)
tiikeri metsä kirjoitti: (1.6.2015 12:39:23)
Funtion 1/x raja-arvo, kun x lähestyy ääretöntä on nolla. Jos pallon äärettömäsosa on kentän puolella, on siitä kentän puolella 0. Tuuppari tuli todistaneeksi kiistan oikean ratkaisun.Vastaa sitten millä ajattelit todistaa sen? Ja kuten tiedät, ääretöntä ei ole olemassa, ääretön +1 = ääretön ja ääretön+ ääretön = ääretön, jopa ääretön^ääretön = ääretön. Meidän maailmassa se on vaan vitunisoluku, jolloin osa pallosta on kentällä.
E: Se matemaattinen lause muuten menee niin että 1/x lähestyy nollaa. Se ei saavuta sitä. Ja pyydän sinua todistamaan, että jakaja on ääretön, ei jokin reaaliluku.
Mitähän tällä yritetään todistaa? Että kun pallo koskettaa narua, siitä on vitunisoluvusosa kentällä. Entä sitten kun jakajana käytetään niin isoa lukua, että pallon kentällä oleva osa on enää kvarkkia pienempi? Jos hyväksyt, että ääretön on abstrakti käsite, miten on niin vaikeaa hyväksyä, että se piste, joka sivuaa rajapintaa on myös täysin abstrakti käsite. Ei kukaan täyspäinen voi väittää, että pallon osa on kentällä, kun abstrakti osa siitä on abstraktin tason sisällä.
Tuupparin vertaus muuten muistuttaa vanhaa Akilleen ja kilpikonnan juoksukilpailua, jossa Akilles ei muka koskaan saisi kilpikonnaa kiinni. Tosiasiassa kun palloa hivutetaan ulospäin, on se jossain kohtaa kokonaan ulkona. Onko tämä kohta ulkorajalla vai vitunisoluvusosa millimetriä rajasta ulospäin? Jos on, millä se todennetaan?Sori, toi E2 tuli liian myöhään.
E2: mikäli naru liikahtaa silmällä havaittavan määrän, niin oletko samaa mieltä että jakaja (1/X) on reaaliluku?
ts kirjoitti: (31.5.2015 22:20:32)
KL kirjoitti: (31.5.2015 22:00:00)
Tilanne on siis tällä hetkellä se, että sinä olet nähnyt jonkun R&A:n tekemän esityksen tästä asiasta ja sen perusteella julistat OB:n määritelmän olevan virheellinen, ja että narua koskettava pallo on sisällä, vaikka se todellisudessa on kokonaan OB-rajan ulkopuolella. Pyydettäessä tuota esitystä sinulta sitä ei löydy. On selvää, että moisen todisteen arvo on tasan nolla.
.
Enemmänkin niin että sinun antisi tähänkin keskusteluun on täysi nolla.
Ja todellakin onhan se suuri ihme että 90-luvun puolivälissä koulutuksessa käytettyä nauhaa ei minulta löydy. Toisaalta sen tivaaminen kertoo aik apaljon tivaajasta…
Niin ja se naru todellakin on sisällä ja koskettaessaan palloa tarkoittaa että pallokin on sisällä. Tapa jota on opetettu vuosikymmeniä ei muutu jonkun tunarin väitteiden kautta pätemättömäksi.
Sitten saat vielä kansan todella huvittumaan omilla ehdotuksillasi: Naru pallon alle? Ihanko oikeesti? Kuhmuraisessa maastossa ja ruohon seassa? Tai laserosoitin samassa tilanteessa? Ihanko oikeesti noita tarjoat ratkaisuksi?
Tosta kommentista joutais jo todeta ymmärtämättömäksi ja ottaa kaikki tuomarikortit kaniin kunnes henkilö palaa todellisuuteen… ainiin mutta kun niitä tuomareita ei oikeen ole tarjolla niin kaikki pitää kelpuuttaa…
Sinun ehdotuksesi narun käytöstä ei ole juurikaan käytännössä parempi. Ei se naru useinkaan pari senttiä maasta irti toimi juurikaan paremmin ruohon ja maan epätasaisuuksien takia. Etkä sitten huomannut KL:n maininneen itsekin nähneen samaisen ohjeen, mutta todistusvoima on nolla, koska ei sitä löydä.
Koska tässä ketjussa kyse alkujaan on ollut teoreettisesta tilanteesta, sinunkin antisi tähän keskusteluun on aika lailla nolla muuten kuin sekoittamaan. Teoreettinen tarkastelu pitää yleensäkin osata erottaa omakseen. Nytkin täällä on moneen kertaan esitetty teoreettinen tilanne niin, että pallo koskettaa narua taivuttamatta sitä yhtään ja haluttu ratkaisu siihen. Sitten sinä jankkaat, että käytännössä naru taipuu, jolloin ollaankin aivan eri tilanteessa.
Mutta eihän täällä ilmeisesti sinun lisäksesi kukaan muu ymmärrä muutenkaan käytännössä, miten tätä lajia oikeasti pitää pelata. Tai ainakin olet moneen kertaan eri henkilöitä haukkunut lajin ymmärtämättömyydestä. Valitettavasti olet omalla käytökselläsi palstalla saanut aikaan sen, että arvostus kieltämättä hyvään tietämykseesi monesta asiasta on kovasti karissut.
Jos sovittaisiin, että pallo on ulkona, kun se on 10^-999 millimetriä irti ts:n narusta. Silloin siitä ei edes teoriassa yksikään piste ole kiinni kentän ulkorajassa. 🙂 Miten se käytännössä eroaa siitä, että pallo on narussa kiinni, saa joku älypää kehitellä mittarin.
tiikeri metsä kirjoitti: (1.6.2015 13:45:25)
Jos sovittaisiin, että pallo on ulkona, kun se on 10^-999 millimetriä irti ts:n narusta.Sehän on nyt sopimattakin selvää, ihan määritelmän perusteella.
tiikeri metsä kirjoitti: (1.6.2015 13:45:25)
Miten se käytännössä eroaa siitä, että pallo on narussa kiinni, saa joku älypää kehitellä mittarin.Sulla on varmaan siihen ehdotus, kun olet 10 sivua jankannut .
Minulla on villi veikkaus, mihin loordien ajatuskulku on perustunut, kun määritelmiä on kirjattu. Pallon koskeminen vesiesteeseen on periaatteessa helppo määritellä, jos ei ruveta saivartelemaan. Nyt jos palloa hivutetaan edelleen kohti estettä, ei sen status muutu miksikään. Jos määriteltäisiin, että kentän ulkorajassa kiinni oleva pallo olisi sisällä ja rajasta irti oleva ulkona, muuttuu pallon status dramaattisesti sillä hetkellä, kun se liikahtaa yhden v****isonluvunosan millimetriä ulospäin rajasta. Olisi pitänyt myös määritellä, mikä tuo v****isoluku on, eli kuinka paljon rajasta irti oleva pallo on ulkona. Paljon loogisempi on loordien kirjaama sanamuoto.
tiikeri metsä kirjoitti: (1.6.2015 14:47:29)
Minulla on villi veikkaus, mihin loordien ajatuskulku on perustunut, kun määritelmiä on kirjattu.Ihan pätevä veikkaus, hyvinkin mahdollinen ajatuksenkulku.
Se ehdotus?
Pallon jokainen osa on ulkona, jos yksikään osa ei ole kentällä. Jos tuomari ei havaitse yhtään osaa kentällä on pallo ulkona. Tuomari käyttäköön parasta mahdollista tilanteeseen soveltuvaa havannoimistapaa, on se sitten oma silmä, naru tai lasermittari. Se kohta, jossa pallon status muuttuu, on täsmälleen pallon koskettaessa rajapintaa, koska mikä tahansa muu taso on mahdotonta määritellä.
Golf pelissä ei oikein taida olla mahdollista sellainen tilanne, jossa pallo sivuaa (tangeeraa) outin ja kentän välistä rajaa outin puolelta.
Sen sijaan vesiesteen kohdalla voi syntyä tilanne, jossa pallo nojaa vesiesteen merkkipaaluun kentän puolelta. Tähän tilanteeseen sopii määritelmän teksti: ’Pallo on vesiesteessä, kun osakin pallosta koskettaa vesiestettä.’
Toisin sanoen, pallo on vesiesteessä sen nojatessa vesiestepaaluun.Out-paaluun ei voi nojata siten, että out-paaluun nojaavan pallon tilanteesta pitäisi erikseen mainita säännöissä. Niinpä määritelmissä todetaan yksinkertaisesti: ’Pallo on ulkona, kun se on kokonaan ulkona.’
Käytännössä näiden tangeeraavien tilanteiden pohtiminen lienee aika tuloksetonta ottaen huomioon, millaisia ovat OB rajat kilpailuissa. Määritä nyt tangeeraava linja esim. tuosta kuvasta:
Kysymys kuuluukin, että meneekö OB raja tuon epämääräisen maalauksen kentän puolella:
a) siinä, missä viimeinen maalipisara näkyy kentän puolella
b) siinä, missä viimeinenkin ei-maalattu kohta näkyy maalauksen keskellä
c) näiden keskikohdalla
d) jossain muussa kohdin – ja onko jossain deccari tms.Pohdiskelin vielä loordien ajatuksenkulkua, kun sääntöjä on laadittu. Todennäköisesti on haluttu ilmaista asiat yksinkertaisesti mutta samalla täsmällisesti. Yleensä pelitianteessa kun pallo menee esteeseen tai ulos, se liikkuu sinne kentältä päin. Jossain määrätyssä pisteessä pallon status muttuu tilanteesta ’kentällä’ (Jos joku nyt alkaa saivaralla ’kentällä’-ilamisua, niin saivarrelkoon.) tilanteeseen ’vesiesteessä’ tai ’ulkona’. Vesiestetapuksessa määritelmä on selkeä, pallo on vesiesteessä, kun se ensimmäisen kerran koskettaa vesiesteen rajaa.
’Ulkona’ pallo on sillä hetkellä, kun se on kokonaan ulkona. Jos pallo on ’kentällä’ vielä sillä hetkellä, kun se koskettaa ulkorajaa, on se ulkona vasta millimetrin yhden älyttömänsuurenluvunosan kuluttua ylitettyään rajaviivan. Teoriassa ei siis voisi tarkkaan määrittää paikka, jossa pallo on kokonaan ulkona. Sen sijaan jos ajattellaan pallon olevan ulkona sillä hetkellä, kun se viimeksi koskettaa rajaviivaa, voidaan se piste määritellä ainakin teoriassa tarkasti. Arvelen loordien ajatelleen asiaa näin. Ehkä eivät ottaneet huomioon, että joku alkaisi saivarella teoreettisesta yhdestä pisteestä rajaviivan kanssa.
Putti-Possulta hauska kuva. Ei taida tuossa tilanteessa narunvirittely auttaa:)Jos käsitellään tapausta, jossa ulkoraja ja vesieste merkitään ainoastaan paaluilla, on tulkinnoissa mielestäni seuraava ero:
* pallon oleminen ulkona/sisällä ratkaistaan paalujen kentänpuoleisten sivujen välisen suoran linjan suhteen
* sen lisäksi, että pallon oleminen vesiesteessä ratkaistaan paalujen ’kuivan’ puolen sivujen välisen suoran linjan suhteen, voidaan joissakin tapauksissa ratkaisu tehdä esteen luonnollisen rajan suhteen. Jälkimmäisessä tapauksessa paalujen funktio lienee enemmänkin kertoa esteen tyyppi ja luonnollisen rajan kulkeminen esteen reunan suhteen. Tähän asiaan kaipaisin käytännönläheistä ohjeistusta.Käsittääkseni kentän merkinnät ovat puutteelliset, jos joudutaan turvautumaan vesiesteen luonnollisiin rajoihin. Toisaalta usein pelaamisen kannalta ei ole suurta merkitystä, onko pallo esteessä vai ei, jos se on niiltä sijoiltaan pelattavissa. Toki kun muistaa esteessä pelaamiseen liittyvät rajoitukset. Varsinkin keväällä vesien ollessa korkealla voi luonnollisen rajan määrittäminen olla vaikeaa/mahdotonta ja sitten alkaa vääntö, onko pallo vesiesteessä vai tilapäisessä vedessä.
Sir Smokki kirjoitti: (1.6.2015 19:24:42)
Golf pelissä ei oikein taida olla mahdollista sellainen tilanne, jossa pallo sivuaa (tangeeraa) outin ja kentän välistä rajaa outin puolelta. ’Minusta useimmilla kentillä on tällaisia. Kotikentälläni esim. väylän sivussa on oja, merkitty sivuvesiesteeksi ja sen takana heti ulkona-alue. Toisen väylän sivussa on ensin out-paaluja päättyen mustapäiseen valkoiseen paaluun ja jatkuen siitä heti sivuvesiesteenä, jonka alkumerkkinä mustapäinen punainen paalu pystytettynä mustapäisen out-paalun viereen aivan kiinni siihen. Voiko pallo tällaisilla rajoilla ’koskettaa vesiestettä’ ja samalla olla ’kokonaan ulkona’?
Ärjy kirjoitti: (2.6.2015 13:54:09)
Voiko pallo tällaisilla rajoilla ’koskettaa vesiestettä’ ja samalla olla ’kokonaan ulkona’?
Mun mielestä ei voi olla. Tai tarkemmin sanoen, jos se pallo on ulkona, niin sillä ei ole väliä onko se esteessä vai ei.
Mutta kuva auttais, jos tarkoitit jotain muuta kysymykselläsi.
Mustapäisiä paaluja näkee merkkinä outin tai vesiesteen loppumista osoittamassa. Ainakin R&A:n sivujen video-ohjeissa suositellaan outin loppuessa laittamaan viimeisen merkin rinnalle toinen paalu osoittamaan suuntaa, jonne outtiraja jatkuu loputtomiin. En ihan heti muista kotimaisilla kentillä nähneeni.
Sellainen oja, jonka toinen reuna on outtiraja on kyllä ongelmallinen. Milläs ilveellä voi aina varmuudella tai järkeenkäyvästi sanoa, onko pallo piilossa ojassa vai onko se livahtanut peräti ulos kentältä, jos palloa ei löydy?
Mutta jos pallo on ulkona, ei se voi olla vesiesteessä. Paitsi kvanttimaailmassa.tiikeri metsä kirjoitti: (2.6.2015 14:42:27)
Milläs ilveellä voi aina varmuudella tai järkeenkäyvästi sanoa, onko pallo piilossa ojassa vai onko se livahtanut peräti ulos kentältä, jos palloa ei löydy?
Mites se vesiestesääntö menee, tuttu ihan green card-kokeesta useimmille?
Kvantit hoituu, mutta vesiestesääntö vähän takeltelee.
Tasamaan tuuppari kirjoitti: (2.6.2015 14:55:39)
tiikeri metsä kirjoitti: (2.6.2015 14:42:27)
Milläs ilveellä voi aina varmuudella tai järkeenkäyvästi sanoa, onko pallo piilossa ojassa vai onko se livahtanut peräti ulos kentältä, jos palloa ei löydy?
Mites se vesiestesääntö menee, tuttu ihan green card-kokeesta useimmille?
Kvantit hoituu, mutta vesiestesääntö vähän takeltelee.
’ball is found in the water hazard or if it is known or virtually certain that a ball that has not been found is in the water hazard’
Esimerkiksi Naantalin Aurinkogolfissa, olikohan reikä kymmenen, on väylän oikealla puolella kapea oja merkitty sivuvesiesteeksi ja ojan toinen reuna out of bounds. Kun avaus menee hieman slaissina kohti ojaa ja palloa ei löydy. Pelaaja on ’virtually certain’, että pallo on ojassa. Merkkari ei ole. Palloa ei löydy. Paikalle kutsutaan tuomari, ja hän sanoo, että…
Kuka päättää, onko se ’known or virtually certain’?Kun tämä ei ole teoreettinen vatulointi, vaan ihan tosielämässä sattunut tapaus. Muutaman minuutin etsiskelyn jälkeen pallo löytyi ojanpenkalta hyvin, hyvin läheltä ulkorajaa, mutta sivuvesiesteen puolelta, joten tapaus ratkesi.Mutta kun en oikeasti tiedä, kenen pitää olla ’konown or virtually certain’ asiasta; pelaajan, merkkarin vai tuomarin, joka ei ole tilannetta edes nähnyt. Entä jos pelaaja ja merkkari sekä peliryhmän pelaajat 3 ja 4 ovat kaikki eri mieltä: Pelaaja: ’Olen virtally certain’, että pallo on esteessä’. Merkkari: On ’known’, että pallo on ulkona. Pelaaja 3 räpläsi kännykkäänsä, eikä nähnyt koko tilannetta, pelaaja 4 on savolainen ja toteaa;’Suattaapi tuo olla esteessä, vuan suattaapi olla, että on ulkona,’
Ratkaisu ’pelaajan eduksi’ ilman perusteluja ei kuulosta hyvältä.tiikeri metsä kirjoitti: (1.6.2015 10:47:57)
PG kirjoitti: (31.5.2015 22:35:06)
tiikeri metsä kirjoitti: (31.5.2015 20:30:35)
PG kirjoitti: (31.5.2015 19:57:52)QUOTE]tiikeri metsä kirjoitti: (1.6.2015 10:47:57)
Tuota tuota, …kaksi kysymystä yleisellä tasolla, mutta jossain määrin tähänkin keskusteluun liittyen:1. Voiko rajaa koskettava esine (esim. pallo) olla kokonaan rajan ulkopuolella?
2. Voiko rajan ulkopuolella olevan esineen (esim. pallon) etäisyys rajasta olla = 0?Onko mielipiteitä?
1 Kyllä. Rajapinta on abstrakti käsite, jonka paksuus on nolla. Matemaattisessa mallissa voi olla täydellinen pallo, joka koskettaa pintaa yhdellä pisteellä. Todellisessa kolmiulotteisessa maailmassa ei ole olemassa mitään yksittäistä pistettä. Onko pöydällä makaava pallo kokonaan pöydän ulkopuolella vai ei? Ihan oikeasti, väittääkö joku oikein tosissaan, että se on osaksi pöydän sisällä?
2 Kyllä. Edelleen pöydällä makaava pallo. Etäisyys pöydästä on nolla, silti se on pöydän ulkopuolella.
Jatkokysymys: Onko teoreettinen täydellinen pyöreä pallo sisällä, jos yksikään piste siitä ei ole rajaviivan sisäpuolella?
Tämä siis teoriasta. Edelleenkin, pallo on ulkona, jos mikään osa pallosta ei ole havaittavasti kentällä. Uskoisin Veikon tarkoittaneen juuri sellaista tilannetta alkuperäisessä kysymyksessä.Kuvasta kaikella terveellä järjellä ja resoluution edellyttämällä tarkkuudella tulkiten mikään osa pallosta ei ole kentällä, joten se on kokonaan ulkona.
Hyvä. Ajatellaanpa sitten pöydän pintaa tasona, jonka paksuus on nolla, mutta unohdetaan itse pöytä ja se mitä pinnan alla on eikä ajatella ko. tasoa minkäänlaisena tilanjakajana. Onko tälle tasolle asetettu golfpallo kokonaan ko. tason (ei pöydän) ulkopuolella huolimatta siitä, että todennäköisesti se koskettaa tasoa ’yhden dimplen verran’?
”Jatkokysymys: Onko teoreettinen täydellinen pyöreä pallo sisällä, jos yksikään piste siitä ei ole rajaviivan sisäpuolella?”
Riippuu miten asiat on määritelty. Jos määritelmä kuuluu: ”Pallo on ulkona, jos osakaan pallosta ei ole rajaviivan sisäpuolella”, niin pallo on ulkona eikä sisällä (myös rajaa sivutessaan). Jos määritelmä kuuluu: ”Pallo on ulkona, jos se on kokonaan rajaviivan ulkopuolella”, niin pallo on ulkona, paitsi siinä tapauksessa, kun se sivuaa rajaa.Jos nyt unohdetaan ne teoreettiset pisteet ja rajaviivat ja yritetään ymmärtää, mitä ilmaisu ’kokonaan ulkopuolella’ kielenkäytössä tarkoittaa. Kosketan sormenpäälläni ohimoani. Mielestäni sormeni on kokonaan pääni ulkopuolella. Eräiden mielestä sormeni on osittain pääni sisäpuolella, koska se koskettaa päätäni.
Tuossa vertauksessa pääsi vastaa kenttää ja ohimosi ihonpinta kentän rajaa. Mielestäni ihonpintaa koskettava sormi ei ole kokonaan ihonpinnan ulkopuolella.
tiikeri metsä kirjoitti: (1.6.2015 10:47:57)
Loordeilla on varmasti ollut jokin ajatus ja tarkoitus, kun ovat muotoilleet pallon vesiesteessäolon määritelmän eri sanamuotoon kuin ulkonamääritelmän.
Varmasti. Nimittäin se, että kyseisten määritelmien tulee olla loogisesti yhdenmukaiset. Jotta tämä vaatimus toteutuu, sanamuotojen pitääkin olla erilaiset. Johtuu siitä, että pallot sivuavat rajaa eri puolilta. Vesiesteessä -määritelmä on tavallaan ’sisällä’ -määritelmä ja ulkona –määritelmä ’ulkopuolella’ määritelmä. Siten ulkona -määritelmän sanamuotoa tulee verrata ”Vesiesteen ulkopuolella -määritelmään”.
Ulkona –määritelmä: ’”Ulkona” on kentän rajojen ulkopuolella oleva alue. Pallo on ulkona, kun se on kokonaan ulkona.’
Sama asia yhdellä virkkeellä: Pallo on ulkona, kun se on kokonaan kentän rajojen ulkopuolella olevalla alueella.
’Vesiesteen ulkopuolella -määritelmä’ karkeasti: Pallo on vesiesteen ulkopuolella, jos se on kokonaan vesiesteen rajojen ulkopuolella olevalla alueella.
Nämä sanamuodot vastaavat toisiaan, joten vesiesteessä -määritelmä ja ulkona -määritelmä ovat loogisesti yhdenmukaiset. Tarkoittaa sitä, että vesiesteen rajaa pelialueen puolelta sivuava pallo on vesiesteessä ja ulkona –rajaa outin puolelta sivuava pallo on kentällä.
Kaikkien mielestä alkuperäisessä VEIKKOK:n kuvassa pallo 1 on esteessä ja pallo 2 ulkona. En nyt pysty uusia kuvia piirtämään, mutta piirtäkää mielessänne ko. kuvan alaosan valkoisten paalujen vasemmalle puolelle ihan niihin kiinni punaiset paalut ja kertokaa sitten minulle, mikä sääntö tai deccari määrittää sen onko pallo 2 tällöin ulkona vai vedessä. Vesiesteen rajaa samalla tavalla koskeva pallo 1 on vedessä. Eli miksi pelialueen puolelta vesiestettä koskettava pallo on vedessä, mutta outin puolta vesiestettä koskettava pallo ei olisi vedessä?
Tuo Aurinkogolfin tapaus eli oja, jossa sivuvesiesteellä ja outilla on yhteinen väylän suuntainen pitkä raja, osoittaa noiden rajojen määrityksien olevan oikeat.
Pallo on ulkona, kun se on kokonaan ulkona.
Jos pallo ei olekaan kokonaan ulkona, niin sivuvesiesteen rajan muodostavan määritelmän mukaan pallo onkin sitten esteessä.
Jos nuo määritelmät olisivat jotenkin toisin, niin tuossa esteen ja outin rajamaastossa pallo olisi joko a) sekä esteessä että outissa samaan aikaan tai b) ei kummassakaan.Hetken mietin noita naruja, lasereita, vitunmonesosamillejä, kvantteja, erilaisia seinämateriaaleja ja vinoa ojanreunaa – voisiko pallo olla sekä esteessä että outissa samaan aikaan?
Jos joku tähän tarttuu niin saadaan 300 täyteen tähänkin tärkeään viestiketjuun…Ärjy kirjoitti: (2.6.2015 22:43:25)
Kaikkien mielestä alkuperäisessä VEIKKOK:n kuvassa pallo 1 on esteessä ja pallo 2 ulkona. En nyt pysty uusia kuvia piirtämään, mutta piirtäkää mielessänne ko. kuvan alaosan valkoisten paalujen vasemmalle puolelle ihan niihin kiinni punaiset paalut ja kertokaa sitten minulle, mikä sääntö tai deccari määrittää sen onko pallo 2 tällöin ulkona vai vedessä. Vesiesteen rajaa samalla tavalla koskeva pallo 1 on vedessä. Eli miksi pelialueen puolelta vesiestettä koskettava pallo on vedessä, mutta outin puolta vesiestettä koskettava pallo ei olisi vedessä?Koska:
BayStream kirjoitti: (21.4.2015 0:04:19)
Mitäpä jos katsotaan ensin määritelmää Ball in Play, jossa sanotaan että pallo pelissä, jos sei ei ole hukkunut tai ulkona jne…
Ärjyn alkuperäisessä tilanteessa pallon reuna oli tangentiaalisesti juuri tuossa esteen ja outin rajalla eli molemmissa yhtä aikaa, mutta pallon olessa ulkona se ei voi olla pelissä eli ei myöskään esteessä.
Jos katsotaan sen olevan ensiksi esteessä niin ok, mutta se on myös samalla outissa eli ei enää pelissä.
Täten pallon on oltava ulkona.
MOTMyy kirjoitti: (3.6.2015 1:58:07)
Ärjy kirjoitti: (2.6.2015 22:43:25)
Kaikkien mielestä alkuperäisessä VEIKKOK:n kuvassa pallo 1 on esteessä ja pallo 2 ulkona. En nyt pysty uusia kuvia piirtämään, mutta piirtäkää mielessänne ko. kuvan alaosan valkoisten paalujen vasemmalle puolelle ihan niihin kiinni punaiset paalut ja kertokaa sitten minulle, mikä sääntö tai deccari määrittää sen onko pallo 2 tällöin ulkona vai vedessä. Vesiesteen rajaa samalla tavalla koskeva pallo 1 on vedessä. Eli miksi pelialueen puolelta vesiestettä koskettava pallo on vedessä, mutta outin puolta vesiestettä koskettava pallo ei olisi vedessä?Koska:
BayStream kirjoitti: (21.4.2015 0:04:19)
Mitäpä jos katsotaan ensin määritelmää Ball in Play, jossa sanotaan että pallo pelissä, jos sei ei ole hukkunut tai ulkona jne…
Ärjyn alkuperäisessä tilanteessa pallon reuna oli tangentiaalisesti juuri tuossa esteen ja outin rajalla eli molemmissa yhtä aikaa, mutta pallon olessa ulkona se ei voi olla pelissä eli ei myöskään esteessä.
Jos katsotaan sen olevan ensiksi esteessä niin ok, mutta se on myös samalla outissa eli ei enää pelissä.
Täten pallon on oltava ulkona.
MOTTämä todistus lähtee siitä tiedosta, että vesiesteen rajaa tangeeraava pallo on esteessä ja siitä olettamuksesta tai Bay Streamin tiedosta, että kentän rajaa tangeeraava pallo on ulkona. Jos näin on, niin todistus on ok. Koska lähtökohtana kuitenkin on, että kentän rajaa tangeeraava pallo on ulkona, todistus ei osoita kentän rajaa tangeeraavan pallon ulkona olemista.
Jos siis pallo on jonkin säännön mukaan sisällä ja samalla jonkin toisen säännön mukaan ulkona, niin Bay Streamin todistus osoittaa, että ulkona -sääntö voittaa. Uskon kuitenkin, että lordit ovat miettineet asiat huolellisesti, eikä tällaista ristiriitatilannetta ole olemassa.
-
JulkaisijaArtikkelit
-
Käytännössä näiden tangeeraavien tilanteiden pohtiminen lienee aika tuloksetonta ottaen huomioon, millaisia ovat OB rajat kilpailuissa. Määritä nyt tangeeraava linja esim. tuosta kuvasta:
Kysymys kuuluukin, että meneekö OB raja tuon epämääräisen maalauksen kentän puolella:
a) siinä, missä viimeinen maalipisara näkyy kentän puolella
b) siinä, missä viimeinenkin ei-maalattu kohta näkyy maalauksen keskellä
c) näiden keskikohdalla
d) jossain muussa kohdin – ja onko jossain deccari tms.