-
JulkaisijaArtikkelit
-
Olen huomannut että 10% sääntöä tulkitaan hyvin erilailla, niin pelaajien kuin eri kenttien keskuudessa.Kotiseurassani tulkinta on yksiselitteinen.Jos alle 10% pelaajista ei tee alentavaa tai pitokorttia ei tasoitus nouse.Itse olen toiminnut kaikissa kilpailussa tämän mukaan. Voiko joku ystävällisesti kaivaa kyseisen säännön tälle palstalle ja katsotaan onko siinä mitään tulkinnanvaraa. Voihan olla että kenttä on loistavassa kunnossa ja ilma mitä ihanteellisin, mutta teet on viety taakse ja liput sijoitettu todella hankaliin paikkoihin joka vaikeuttaa luonnollisesti omaan tasoitukseen pelaamista.
varsinainen sääntö on muotoiltu niin, että huonot olosuhteet on mainittu vain säännön otsikossa ja varsinaisessä säännössä puhutaan vain siitä, että 10% pelaajista ei pelaa bufferiin tai sen alle.
Tässä kuitenkin Erkki Leppävuoren selostus siitä, mitä huonoilla olosuhteilla tarkoitetaan. Lyhyesti sanottuna se tarkoittaa tilanteita, joissa joudutaan sään takia harkitsemaan koko kisan peruuttamista, ei vaikeaksi viritettyä kenttää.
’Tasoitusmääräykset ovat Euroopan Golfliiton päättämät. Huonoilla olosuhteilla tarkoitetaan nimenomaan sellaisia sääoloja, jotka tekevät pelaamisen lähes mahdottomaksi. Suomessa tällaisia olosuhteita on harvoin, mutta esim. Skotlannin linkseillä tuuli on joskus niin rajua, ettei pelaaminen tahdo luonnistua järkevällä tavalla. Mainitussa määryksessä tietenkin sekä olosuhteet että %-raja ovat samanaikaisia reunaehtoja. Harkinta asiassa on ao. toimikunnalla eikä siis pelaajalla.’
Osmo Saarisella on ilmeisesti erilainen näkemys kuin Erkki KM Leppävuorella 10% säännöstä vai onko ??
Alla Golf.fi sivuilta kopioimani kysymys&vastaus
’ KYSYMYS
10 prosentin puskurivyöhykeestä
Tasoituksen muutoksesta on sanottu 2001 tasoitusmääräyksissä: ’Jos kilpailutuloksista vain alle 10% on puskurivyöhykkeellä tai sitä parempia, eivät pelaajien tulokset vaikuta tasoituksiin.’ Lauseen voi ymmärtää, että 10 huonosti menneen kilpailun jälkeen tasoitukseen ei voi enää vaikuttaa nostavasti tai laskevasti. Onko näin ja millä perusteella? ’
VASTAUS:
’Lause tarkoittaa yhtä ainutta kilpailua, jossa olosuhteet ovat alentaneet tulostasoa tai kenttä on viritetty kilpailuun niin vaikeaksi, että tulostaso jää alhaiseksi.
Osmo Saarinen ’
Osmo puhuu vaikeista olosuhteista sekä vaikeaksi viritetystä kentästä kun vastaavasti (Kiitos Vieraspelaajan vastauksesta ) Erkki KM Leppävuori ainoastaan vaikeista olosuhteista.
Miten tämän säännön voi tulkita yksiselitteisesti ?
Veikkaan ettei Golfliitossakaan oikein tiedetä miten asiaa pitäisi tulkita.
Vähän sama tilanne on kentän pituuden tulkinnassa. Golfliiton sääntöhän sanoo että jos kentän kokonaispituus eroaa mittapisteen lukemasta yli +-100m, kenttä ei ole tasoituskelpoinen. Siitä huolimatta kisoja pidetään alimittaiseksi viritetyillä kentillä, ja sitten kisojen jälkeen järjestäjät pitävät suu korvissa puheita kuinka on taas tullut hyviä tuloksia.
Vaikka kentän vaikeaksi virittäminen kuulostaakin hyvältä syyltä jättää tulokset huomiotta tasoituksissa, se johtaisi melkoisiin tulkintavaikeuksiin.
Millainen on ’liian vaikeaksi viritetty kenttä’, jos vaikeuttamista ei toteuteta kentän pituutta keinotekoisesti venyttämällä, jolloin kenttä ei muutenkaan enää olisi tasoituskelpoinen? Kuinka monella kentällä vuosittain (tai koskaan) pelataan kilpailuja, jota varten väyliä merkittävästi kavennetaan ja raffia kasvatetaan? Onko näin viritetyille (yhdelle-kahdelle?) kentälle edes laskettu erikseen normaalikunnosta poikkeavia CR- ja slope-arvoja? Nämä kisat ovat järjestään scr-kisoja, joissa tasoitustuloksia ei välttämättä koskaan edes lasketa, ja miksi pitäisikään, jos mukana on vain pari hassua amatööriä jotka kaikki missaavat hyvässä lykyssä cutin.
Nykyisen ohjeistuksen mukaan kilpailuihin ei edes viimeiselle päivälle ole tarkoitus lipunpaikoilla kehittää mitään monsteria. Vaikea kenttä vain hidastaa pelaamista, luultavasti samat pelaajat keräisivät pystit kuitenkin.
Mitä jos pikkukisaan tulee yllättäen mukaan bussilastillinen väkeä, muodollisesti kilpailemaan, mutta tosiasiallisesti istumaan pitkää iltaa, tapaamaan tuttuja ja vanhoja muistelemaan? Entäpä jos kisa on jaettu tasoitusryhmittäin, ja johonkin ryhmään ei riitäkään kuin 3-5 pelaajaa? Jos kaikille sattuu huono päivä, pitäisikö heidät armahtaa, vaikka huonommat ja paremmat ryhmät tekevät kortteja pilvin pimein?
Tarkoitus ei voi olla se, että kenttä on aina liian vaikea, jos 10% tuloksista ei ole bufferissa.Eikös 10%:n säännöllä ole merkitystä käytännössä vain siellä huipulla, jolloin johonkin kisaan pääsy voi jäädä jostain kymmenyksestä kiinni?
Klubituupparille (kaksinumeroinen tasoitus) lienee samantekevää miten tuota sääntöä tulkitaan kun se tasoitus nousee kauden aikana max. 2 p?
Tästä säännöstä on monta erilaista tulkintaa.Toiset kentät eivät nosta tasoitusta kun 10% pelaajista ei pelaa puskuriin oli syy sille mikä tahansa.
Mielestäni näin pitäisi olla joka kentällä.
Kuten ritari tokaisi, ei asia ole oleellinen klubikisoissa jolloin on aivan sama vaikka joku joskus turhaan armahdetaan.
Mid, FGT, haastaja ja JFAT kisoissa asia onkin sitten hyvinkin oleellinen sillä tasoituksen muuttaminen on melkolailla hankalampaa.
Näissä kisoissa ei ole mitään eri sarjoja ja pelaajat ovat pitkälti samat joka kerta. Tällöin olosuhteita kuvaa hyvin tuo pelaajien tulostaso. Jos tulostaso on huono, voidaan suoraan päätellä että olosuhteet ovat huonot. On melko ajattelematonta rajata esimerkiksi sää ainoaksi hyväksyttäväksi olosuhteiden huonontajaksi. Niitähän ovat myös kentän kunto, kenttämestarin ammattitaito ja monet muut vaikeasti arvioitavat asiat.
NimetönOnko tossa kysymyksessä jotain vikaa vai enkö taaskaan ymmärrä. Siis tämä ’jos alle 10% EI tee…’
-
JulkaisijaArtikkelit
Esillä 9 viestiä, 1 - 9 (kaikkiaan 9)
Esillä 9 viestiä, 1 - 9 (kaikkiaan 9)