Aihe: Säännöt joita rikotaan eniten - Golfpiste.com

29.10.-5.11. - Live Scoring - Seuraa suomalaisten menestystä

[9][15]
KilpailuaSuomalaista

Säännöt joita rikotaan eniten

Etusivu Foorumit Säännöt Säännöt joita rikotaan eniten

Esillä 25 viestiä, 1 - 25 (kaikkiaan 107)
  • Julkaisija
    Artikkelit
  • Jos jotenkuten hallitsee säännöt näkee ympärillään huomattavan paljon virheitä, joissa yleensä toinen pelaaja toimii ns. hyvässä uskossa luullen tekevänsä oikein vaikka tosiasiassa rikkoo sääntöä tai toimii väärin. Itselläni tulee mieleen seuraavia: – vapautus tilapäisestä vedestä, kun maa tuntuu märältä (tilapäisen veden määritys) – otetaan vapautus pallon upottua omaan alastulojälkeensä muualla kuin lyhyeksileikatulla alueella (25-2) – alastulojälki korjataan ennen droppia/lyöntiä kun otetaan vapautus pallon upottua alastulojälkeen (13-2) – ruohon/nurmen painaminen pallon takana ennen lyöntiä (13-2) – vapautumiset vesiesteistä (26) – vapautumisten yhteydessä mailanmitat.käsitetään väärin eli ei dropata mailanmitan sisään vaan mailanmitasta eteenpäin. (vasti 2 mailanmittaa) – väärä droppaaminen (20-2) – palloa etsitään liian kauan (27-1c) – palloon tarttunut lehti tai männynneulanen otetaan pois (irralisen haittatekijän määritelmä) – pallon merkitsemiättä jättäminen ’talvisäännön’ mukaisen vapautuksen yhteydessä – varapallon lyönti ilmoittamatta (27-2a) – varapallon lyönti sen jälkeen kun lähdetään etsimään palloa (27-2a) Ja selkeät vahingot: – siirretyn merkkausnastan takaisin siirron unohtuminen (20-1) Laitoin näitä tähän, kun voisi miettiä, mitä sääntöjä haluaisi seuroissa nähdä kerrattavan (kapteenit?). Keksittekö lisää… kommentteja. Olisiko lisää näitä?

    Bogikone kirjoitti: (18.4.2009 14:50:01)
    – vapautus tilapäisestä vedestä, kun maa tuntuu märältä (tilapäisen veden määritys)

    R&A: ’Casual water is any temporary accumulation of water on the course that is not in a water hazard and is visible before or after the player takes his stance.’ Tuo määritelmähän on oikeasti aika väljä. Itse otan vapautuksen herkimmillään kun huomaan että astuessani stanssiin kuuluu ’lits läts’ ja kengän pohjan vieressä näkyy selkeästi vettä tai asettaessani mailan addressiin pallon taakse se painaa kosteaa nurmea alas ja tilalle ilmestyy pieni lätäkkö. Mihinkäs sinä vetäisit tuon rajan?

    – vapautumisten yhteydessä mailanmitat.käsitetään väärin eli ei dropata mailanmitan sisään vaan mailanmitasta eteenpäin. (vasti 2 mailanmittaa)

    Allekirjoitan, tätä näkee. Tyypillinen tapa on mitata se 1/2 mailanmittaa, asettua seisomaan mitattuun kohtaan ja dropata pallo vielä käsivarren mitan verran ulospäin mitatusta pisteestä.

    – pallon merkitsemiättä jättäminen ’talvisäännön’ mukaisen vapautuksen yhteydessä

    Hum. Tunnustan, tähän syyllistyn säännöllisesti itsekin. Se 15-20cm tupsutus on nopeinta tehdä yhdellä kumartamalla. Noh, tuskn koskaan talvisäännön ollessa voimassa on ’tosi kyseessä’.

    Onhan noita. Kyllä se tyypillisin on siitä vesiesteestä vapautuminen. Käsittämättömän vaikeata tuntuu olevan.

    Se siirto-oikeus on 15 cm! 16-20 ovat jo rankun aiheuttavia tekoja. Yleinen luulo tässä on myöskin ’kortin mitta’, vaikka sellaista määritelmää ei koskaan olisi nähtykään.

    Tuoppi kirjoitti: (18.4.2009 15:24:19)
    Onhan noita. Kyllä se tyypillisin on siitä vesiesteestä vapautuminen. Käsittämättömän vaikeata tuntuu olevan.

    Tästä tulee mieleen rangesessio 1-2 viikkoa sitten: Viereisellä lyöntipaikalla erittäin hyvin lyövä n. 18-vuotias miehenalku jutteli kolmannelle henkilölle. Kertoi olevansa lähdössä ulkoimaille kisoihin. Kaikesta sai sen käsityksen, että kyseessä on erittäin hyvä pelaaja. Kaverit alkoivat jutella vesiestesäännöistä ja tämä peluri sanoi jotain yllättävää: ’En ihan tarkkaan tiedä noita vesiestesääntöjä, mutta senhän takia siellä niitä tuomareita on’.
    Mielenkiintoista.

    ts

    Dubbeli kirjoitti: (18.4.2009 17:32:27)

    Tuoppi kirjoitti: (18.4.2009 15:24:19)
    Onhan noita. Kyllä se tyypillisin on siitä vesiesteestä vapautuminen. Käsittämättömän vaikeata tuntuu olevan.

    Tästä tulee mieleen rangesessio 1-2 viikkoa sitten: Viereisellä lyöntipaikalla erittäin hyvin lyövä n. 18-vuotias miehenalku jutteli kolmannelle henkilölle. Kertoi olevansa lähdössä ulkoimaille kisoihin. Kaikesta sai sen käsityksen, että kyseessä on erittäin hyvä pelaaja. Kaverit alkoivat jutella vesiestesäännöistä ja tämä peluri sanoi jotain yllättävää: ’En ihan tarkkaan tiedä noita vesiestesääntöjä, mutta senhän takia siellä niitä tuomareita on’.
    Mielenkiintoista.

    Surullista, mutta niin totta. Ja 15 vuotta pelanneet pelaajat sanoo, että kyllä keltasilta saa aina dropata sille puolelle mistä pallo vesiesteeseen meni.

    KL

    Arnold Palmerin mielestä eniten rikottu sääntö on 1-3; annetaan lyhyitä putteja lyöntipelissä.

    Omasta mielestäni vesiestesäännöt menevät useimmin pieleen, seuraavaksi Stroke and distance, eli riittämättömän tiedon varassa pelataan pallo jostain muualta kuin alkuperäisen lyönnin paikalta.

    Nyt kaivan verta nenästäni: en ole täysin varma siitä miten punaisten/keltaisten merkintöjen kohdalla toimitaan vesiesteessä. Aina sitä kerrataan kun tilanne eteen sattuu, mutta ilmeisesti liian harvoin.

    No eipä hätää, nyt alkaa vasta 14. kesä joten tuohon surulliseen esimerkkiin on vielä matkaa 🙂

    Este on aina este (määr.). Oli sen kunto ja olosuhde mikä tahansa. Esteestä pois ainoastaan lyömällä tai rankulla. Ellei sitten tomikunta ole paikallissäännössä nimenomaan määrännyt esteen kuuluvan pelialueeseen.

    Toisin sanoen, pelaaja ei noin vain voi ’ilmaiseksi’ droppailla pois esteestä pelkästään oman päättelynsä ja tilannearvionsa perusteella.

    Bogikone kirjoitti: (18.4.2009 14:50:01)

    Jos jotenkuten hallitsee säännöt näkee ympärillään huomattavan paljon virheitä, joissa yleensä toinen pelaaja toimii ns. hyvässä uskossa luullen tekevänsä oikein vaikka tosiasiassa rikkoo sääntöä tai toimii väärin.

    Itselläni tulee mieleen seuraavia:
    – vapautus tilapäisestä vedestä, kun maa tuntuu märältä (tilapäisen veden määritys)
    – otetaan vapautus pallon upottua omaan alastulojälkeensä muualla kuin lyhyeksileikatulla alueella (25-2)
    – alastulojälki korjataan ennen droppia/lyöntiä kun otetaan vapautus pallon upottua alastulojälkeen (13-2)
    – ruohon/nurmen painaminen pallon takana ennen lyöntiä (13-2)
    – vapautumiset vesiesteistä (26)
    – vapautumisten yhteydessä mailanmitat.käsitetään väärin eli ei dropata mailanmitan sisään vaan mailanmitasta eteenpäin. (vasti 2 mailanmittaa)
    – väärä droppaaminen (20-2)
    – palloa etsitään liian kauan (27-1c)
    – palloon tarttunut lehti tai männynneulanen otetaan pois (irralisen haittatekijän määritelmä)
    – pallon merkitsemiättä jättäminen ’talvisäännön’ mukaisen vapautuksen yhteydessä
    – varapallon lyönti ilmoittamatta (27-2a)
    – varapallon lyönti sen jälkeen kun lähdetään etsimään palloa (27-2a)

    Ja selkeät vahingot:
    – siirretyn merkkausnastan takaisin siirron unohtuminen (20-1)

    Laitoin näitä tähän, kun voisi miettiä, mitä sääntöjä haluaisi seuroissa nähdä kerrattavan (kapteenit?).
    Keksittekö lisää… kommentteja.

    Olisiko lisää näitä?

    – vapautus tilapäisestä vedestä, kun maa tuntuu märältä (tilapäisen veden määritys)

    Tässä varmaankin kyse kun pelaaja ottaa lyöntiasennon niin jalkojen alta pursuaa vettä, kyllä se silloin tuntuu märältä, vai mitä tarkoitit? Käsin tuntuu kostealta?

    – otetaan vapautus pallon upottua omaan alastulojälkeensä muualla kuin lyhyeksileikatulla alueella (25-2)

    Jos pallo uppoaa esim raffissa oman alastulojälkeensä, niin veikkaisin 90% tapauksista on kyse tilapäisestä vedestä ja silloin tulee kyseeseen epänormaalit kenttäolosuhteet ja sääntö 25-1a. Kyse on sitten pelialueesta, johon ei kuulu viheriö, tiiauspaikka ja esteet. Kuivassa raffissa harvoin pallo uppoaa alastulojälkeensä

    ts kirjoitti: (18.4.2009 17:39:12)

    Dubbeli kirjoitti: (18.4.2009 17:32:27)

    Tuoppi kirjoitti: (18.4.2009 15:24:19)
    Onhan noita. Kyllä se tyypillisin on siitä vesiesteestä vapautuminen. Käsittämättömän vaikeata tuntuu olevan.

    Tästä tulee mieleen rangesessio 1-2 viikkoa sitten: Viereisellä lyöntipaikalla erittäin hyvin lyövä n. 18-vuotias miehenalku jutteli kolmannelle henkilölle. Kertoi olevansa lähdössä ulkoimaille kisoihin. Kaikesta sai sen käsityksen, että kyseessä on erittäin hyvä pelaaja. Kaverit alkoivat jutella vesiestesäännöistä ja tämä peluri sanoi jotain yllättävää: ’En ihan tarkkaan tiedä noita vesiestesääntöjä, mutta senhän takia siellä niitä tuomareita on’.
    Mielenkiintoista.

    Surullista, mutta niin totta. Ja 15 vuotta pelanneet pelaajat sanoo, että kyllä keltasilta saa aina dropata sille puolelle mistä pallo vesiesteeseen meni.

    Saahan sen, kun pysyy reiän ja vesiesteen ylimenokohdan linjalla 🙂

    Chip Greenside kirjoitti: (18.4.2009 15:37:33)
    Se siirto-oikeus on 15 cm! 16-20 ovat jo rankun aiheuttavia tekoja. Yleinen luulo tässä on myöskin ’kortin mitta’, vaikka sellaista määritelmää ei koskaan olisi nähtykään.

    Eiköhän se kortin mitta tule siitä, että se kortti on aika lähellä 15 cm, tosin ei aukaistuna. Nurmijärven kortti 14 cm, Nevas 14,5 cm, Virvik 13,8 cm, Muurame 13,2 cm. Eihän siinä sanota millä se mitataan ja harvoimpa olen kellään nähnyt viivotinta tai metri mittaa. Kyllä ’kortin mitta’ kelpaa jos tiedetään jonkin siinä olevan mitan olevan alle 15 cm.

    Rauski kirjoitti: (18.4.2009 20:03:51)

    Chip Greenside kirjoitti: (18.4.2009 15:37:33)
    Se siirto-oikeus on 15 cm! 16-20 ovat jo rankun aiheuttavia tekoja. Yleinen luulo tässä on myöskin ’kortin mitta’, vaikka sellaista määritelmää ei koskaan olisi nähtykään.

    Eiköhän se kortin mitta tule siitä, että se kortti on aika lähellä 15 cm, tosin ei aukaistuna. Nurmijärven kortti 14 cm, Nevas 14,5 cm, Virvik 13,8 cm, Muurame 13,2 cm. Eihän siinä sanota millä se mitataan ja harvoimpa olen kellään nähnyt viivotinta tai metri mittaa. Kyllä ’kortin mitta’ kelpaa jos tiedetään jonkin siinä olevan mitan olevan alle 15 cm.

    Sitä kun ei ole määritelty kortinmitaksi, vaan viideksitoista sentiksi. Korttejakin on niin monenkokoisia, olen nähnyt sellaisiakin, joissa on kaksi taitosta ja kortti on kulmasta kulmaan esim. 25 cm. Onko mitta siis lyhyt sivu, pitkä sivu vai kulmasta kulmaan? Voisihan se mitta olla vaikka, k..lin mitta, jossakin sanottiin sen olevan keskimäärin 14 cm. Etua tulisi luonnollisesti meille, joilla tuo mitta on alakantissa. Se millä mitataan on aivan sama, kunhan mitta on enintään 15 cm.

    Chip Greenside kirjoitti: (18.4.2009 21:37:24)

    Rauski kirjoitti: (18.4.2009 20:03:51)

    Chip Greenside kirjoitti: (18.4.2009 15:37:33)
    Se siirto-oikeus on 15 cm! 16-20 ovat jo rankun aiheuttavia tekoja. Yleinen luulo tässä on myöskin ’kortin mitta’, vaikka sellaista määritelmää ei koskaan olisi nähtykään.

    Eiköhän se kortin mitta tule siitä, että se kortti on aika lähellä 15 cm, tosin ei aukaistuna. Nurmijärven kortti 14 cm, Nevas 14,5 cm, Virvik 13,8 cm, Muurame 13,2 cm. Eihän siinä sanota millä se mitataan ja harvoimpa olen kellään nähnyt viivotinta tai metri mittaa. Kyllä ’kortin mitta’ kelpaa jos tiedetään jonkin siinä olevan mitan olevan alle 15 cm.

    Sitä kun ei ole määritelty kortinmitaksi, vaan viideksitoista sentiksi. Korttejakin on niin monenkokoisia, olen nähnyt sellaisiakin, joissa on kaksi taitosta ja kortti on kulmasta kulmaan esim. 25 cm. Onko mitta siis lyhyt sivu, pitkä sivu vai kulmasta kulmaan? Voisihan se mitta olla vaikka, k..lin mitta, jossakin sanottiin sen olevan keskimäärin 14 cm. Etua tulisi luonnollisesti meille, joilla tuo mitta on alakantissa. Se millä mitataan on aivan sama, kunhan mitta on enintään 15 cm.

    Jos sanotaan kortin mitta, pitää muistuttaa ettei aukaistuna, muuten sen kaikki mitat uskoakseni täyttää ettei mennä yli 15 cm. Tuskin A4 kortteja on missään 🙂

    Chip Greenside kirjoitti: (18.4.2009 21:37:24)
    Sitä kun ei ole määritelty kortinmitaksi, vaan viideksitoista sentiksi. Korttejakin on niin monenkokoisia, olen nähnyt sellaisiakin, joissa on kaksi taitosta ja kortti on kulmasta kulmaan esim. 25 cm. Onko mitta siis lyhyt sivu, pitkä sivu vai kulmasta kulmaan? Voisihan se mitta olla vaikka, k..lin mitta, jossakin sanottiin sen olevan keskimäärin 14 cm. Etua tulisi luonnollisesti meille, joilla tuo mitta on alakantissa. Se millä mitataan on aivan sama, kunhan mitta on enintään 15 cm.

    Nyt saatan kaivaa verta nenästäni, mutta… Chip, missä kohti golfin säännöissä sanotaan että se on 15cm? Käsitääkseni säännöt eivät tunne käsitettä ’talvisääntö’ ollenkaan vaan se on useiden kenttien käytöön ottama (laiton?) paikallissääntö. Jos se on tuollainen, niin silloinhan on ihan sama onko se 15cm tai 5 metriä? Kyseinen kenttä saa määrätä etäisyyden haluamakseen koska tuota ei ole säännöissä? Onko talvisäännöillä pelattu kierros automaattisesti diskattu ensimmäisen pallon siirron jälkeen?

    Toinen asia, merkitseminen. Golfin säännöt hyvin tarkasti määrittelevät että ’pallo on asetettava samalle paikalle kuin mistä se on nostettu’ tai että ’pallo on pudotettava tietylle etäisyydelle paikasta mistä se on nostettu pudotusta varten’ jne, mutta
    sitä ei tarvitse sääntöjen mukaan merkitä. Merkitseminen muistaakseni mainitaan ainostaan tilanteessa jos kilpailu keskeytetään väliaikaisesti (esim. ukkosen takia).

    ts

    (c) PJS Inc. kirjoitti: (18.4.2009 23:32:45)

    Chip Greenside kirjoitti: (18.4.2009 21:37:24)
    Sitä kun ei ole määritelty kortinmitaksi, vaan viideksitoista sentiksi. Korttejakin on niin monenkokoisia, olen nähnyt sellaisiakin, joissa on kaksi taitosta ja kortti on kulmasta kulmaan esim. 25 cm. Onko mitta siis lyhyt sivu, pitkä sivu vai kulmasta kulmaan? Voisihan se mitta olla vaikka, k..lin mitta, jossakin sanottiin sen olevan keskimäärin 14 cm. Etua tulisi luonnollisesti meille, joilla tuo mitta on alakantissa. Se millä mitataan on aivan sama, kunhan mitta on enintään 15 cm.

    Nyt saatan kaivaa verta nenästäni, mutta… Chip, missä kohti golfin säännöissä sanotaan että se on 15cm? Käsitääkseni säännöt eivät tunne käsitettä ’talvisääntö’ ollenkaan vaan se on useiden kenttien käytöön ottama (laiton?) paikallissääntö. Jos se on tuollainen, niin silloinhan on ihan sama onko se 15cm tai 5 metriä? Kyseinen kenttä saa määrätä etäisyyden haluamakseen koska tuota ei ole säännöissä? Onko talvisäännöillä pelattu kierros automaattisesti diskattu ensimmäisen pallon siirron jälkeen?

    Toinen asia, merkitseminen. Golfin säännöt hyvin tarkasti määrittelevät että ’pallo on asetettava samalle paikalle kuin mistä se on nostettu’ tai että ’pallo on pudotettava tietylle etäisyydelle paikasta mistä se on nostettu pudotusta varten’ jne, mutta
    sitä ei tarvitse sääntöjen mukaan merkitä. Merkitseminen muistaakseni mainitaan ainostaan tilanteessa jos kilpailu keskeytetään väliaikaisesti (esim. ukkosen takia).

    Et kai sä tosissas tota kirjottanu????

    Pistä randan sivuille hakuun winter rule ja preferred lies

    Voe että kun saisi editoitua tuota… Siellähän se talvisääntö oli paikallissääntöpuolella, mutta tuosta etäisyydestä siellä ei ollut mitään kommenttia, eli mistä se 15cm tulee? Tuon säännön sanamuoto antaa enneminkin luvan siirtää sitä jopa pidempiäkin matkoja jos kenttä on todella huonossa kunnossa.

    PALLO PELAAMATTOMASSA PAIKASSA

    ’Lukuun ottamatta vesiestettä voit julistaa pallosi olevan pelaamattomassa paikassa (sinulla on yksinomainen ratkaisuvalta asiassa).’

    MERKITSEMINEN

    TYÖKONEEN JÄLKI

    KL

    (c) PJS Inc. kirjoitti: (18.4.2009 23:51:11)
    Voe että kun saisi editoitua tuota… Siellähän se talvisääntö oli paikallissääntöpuolella, mutta tuosta etäisyydestä siellä ei ollut mitään kommenttia, eli mistä se 15cm tulee? Tuon säännön sanamuoto antaa enneminkin luvan siirtää sitä jopa pidempiäkin matkoja jos kenttä on todella huonossa kunnossa.

    Tuo sääntökirjasta löytyvä siirto-oikeuden sääntökin on suositus eikä sitä 15 sentin matkaa missään ole kiveen kirjoitettu, näyttää vain olevan aika yleinen tapa käyttää juuri tuota mittaa.

    KL

    Rauski kirjoitti: (18.4.2009 19:44:53)
    – otetaan vapautus pallon upottua omaan alastulojälkeensä muualla kuin lyhyeksileikatulla alueella (25-2)

    Jos pallo uppoaa esim raffissa oman alastulojälkeensä, niin veikkaisin 90% tapauksista on kyse tilapäisestä vedestä ja silloin tulee kyseeseen epänormaalit kenttäolosuhteet ja sääntö 25-1a. Kyse on sitten pelialueesta, johon ei kuulu viheriö, tiiauspaikka ja esteet. Kuivassa raffissa harvoin pallo uppoaa alastulojälkeensä

    Usein voi olla myös niin, että maa raffissa on pehmeää, jopa suoranaista mutaa, mutta vettä ei ole näkyvissä. Silloin siitä ei saa vapautua säännön 25-1 perusteella.

    Mutta mitäs jos pallo katoaa siihen mutaan? Mitä sitten tehdään?

    KL

    (c) PJS Inc. kirjoitti: (18.4.2009 23:32:45)
    Toinen asia, merkitseminen. Golfin säännöt hyvin tarkasti määrittelevät että ’pallo on asetettava samalle paikalle kuin mistä se on nostettu’ tai että ’pallo on pudotettava tietylle etäisyydelle paikasta mistä se on nostettu pudotusta varten’ jne, mutta
    sitä ei tarvitse sääntöjen mukaan merkitä. Merkitseminen muistaakseni mainitaan ainostaan tilanteessa jos kilpailu keskeytetään väliaikaisesti (esim. ukkosen takia).

    Pallo on merkittävä aina silloin, kun se sääntöjen mukaan tulee nostamisen jälkeen asettaa takaisin paikoilleen (sääntö 20-1: 5-3, 6-8b, 12-2, 16-1b ja 22). Muulloin pallon paikan merkitseminen on vapaaehtoista, joskin usein järkevää epäselvyyksien välttämiseksi.

    KL kirjoitti: (19.4.2009 8:50:20)

    (c) PJS Inc. kirjoitti: (18.4.2009 23:51:11)
    Voe että kun saisi editoitua tuota… Siellähän se talvisääntö oli paikallissääntöpuolella, mutta tuosta etäisyydestä siellä ei ollut mitään kommenttia, eli mistä se 15cm tulee? Tuon säännön sanamuoto antaa enneminkin luvan siirtää sitä jopa pidempiäkin matkoja jos kenttä on todella huonossa kunnossa.

    Tuo sääntökirjasta löytyvä siirto-oikeuden sääntökin on suositus eikä sitä 15 sentin matkaa missään ole kiveen kirjoitettu, näyttää vain olevan aika yleinen tapa käyttää juuri tuota mittaa.

    Kun siellä kentän paikallissäännöissä on siirto-oikeudeksi määritelty tuo 15cm (tod. näk. suositus mallipaikallissäännöissä), niin se on silloin 15cm, eikä kortin mitta. Lienee paikallaan, että jokin suositus on olemassa, muutenhan se voisi rönsyillä aivan minkälaiseksi tahansa. Joissakin poikkeusolosuhteissa se on voitu määritellä mailanmitaksikin. Eihän mailanmittojenkaan asemasta puhuta pallo-ongen mittaisista etäisyyksistä esim. sivuvesiesteen tms. kohdalla, vaikka se olisikin suurinpiirtein samanmittainen. Jokainenhan ymmärtäisi, että se ei tarkoita onki avattuna, mutta eivät varmaan kaikki.

    KL

    Chip Greenside kirjoitti: (19.4.2009 9:51:01)

    KL kirjoitti: (19.4.2009 8:50:20)

    (c) PJS Inc. kirjoitti: (18.4.2009 23:51:11)
    Voe että kun saisi editoitua tuota… Siellähän se talvisääntö oli paikallissääntöpuolella, mutta tuosta etäisyydestä siellä ei ollut mitään kommenttia, eli mistä se 15cm tulee? Tuon säännön sanamuoto antaa enneminkin luvan siirtää sitä jopa pidempiäkin matkoja jos kenttä on todella huonossa kunnossa.

    Tuo sääntökirjasta löytyvä siirto-oikeuden sääntökin on suositus eikä sitä 15 sentin matkaa missään ole kiveen kirjoitettu, näyttää vain olevan aika yleinen tapa käyttää juuri tuota mittaa.

    Kun siellä kentän paikallissäännöissä on siirto-oikeudeksi määritelty tuo 15cm (tod. näk. suositus mallipaikallissäännöissä), niin se on silloin 15cm, eikä kortin mitta. Lienee paikallaan, että jokin suositus on olemassa, muutenhan se voisi rönsyillä aivan minkälaiseksi tahansa. Joissakin poikkeusolosuhteissa se on voitu määritellä mailanmitaksikin. Eihän mailanmittojenkaan asemasta puhuta pallo-ongen mittaisista etäisyyksistä esim. sivuvesiesteen tms. kohdalla, vaikka se olisikin suurinpiirtein samanmittainen. Jokainenhan ymmärtäisi, että se ei tarkoita onki avattuna, mutta eivät varmaan kaikki.

    SGL:n tasoitusmääräyksissä on sanottu sivulla 16 näin:

    ’Huomautus: Tasoituskelpoisen tuloksen edellytykset ovat voimassa ainoastaan silloin, kun paikallissäännössä todettu ’toimikunnan täsmällisesti määräämä mitta’ on enintään 15 cm, tai epätavallisissa olosuhteissa kansallisen liiton määräämä joku muu mitta.’

    Seura voi toki määrätä jonkin muun täsmällisen mitan, jos tarpeelliseksi katsoo, mutta kenttä ei silloin ole tasoituskelpoinen.

    Nimetön

    KL kirjoitti: (19.4.2009 8:54:15)

    Rauski kirjoitti: (18.4.2009 19:44:53)
    – otetaan vapautus pallon upottua omaan alastulojälkeensä muualla kuin lyhyeksileikatulla alueella (25-2)

    Jos pallo uppoaa esim raffissa oman alastulojälkeensä, niin veikkaisin 90% tapauksista on kyse tilapäisestä vedestä ja silloin tulee kyseeseen epänormaalit kenttäolosuhteet ja sääntö 25-1a. Kyse on sitten pelialueesta, johon ei kuulu viheriö, tiiauspaikka ja esteet. Kuivassa raffissa harvoin pallo uppoaa alastulojälkeensä

    Usein voi olla myös niin, että maa raffissa on pehmeää, jopa suoranaista mutaa, mutta vettä ei ole näkyvissä. Silloin siitä ei saa vapautua säännön 25-1 perusteella.

    Mutta mitäs jos pallo katoaa siihen mutaan? Mitä sitten tehdään?

    Mikäli tähän KL:n mainitsemaan ’mutaan’ kävelee,niin melko varmuudella siinä kävellessään vettä löytyy.
    Yleensä on niin,että vesi ja pehmeys kuuluu erottamasti yhteen.
    Tällaista tilannetta on hyvin vaikea ratkaista pöydän ääressä,kun ei tiedä todellista olosuhdetta.

    Mikäli tämä ’muta’ on niin kovettunut,ettei siitä vettä löydy,niin tuskin se pallokaan siihen uppoaa.

    Mikäli pallo tähän vedettömään mutaan uppoaa ja’ hukkuu’,niin sitten mennään lyömään rankulla uusi pallo edelliseltä lyöntipaikalta.

    Toisaalta tällaista vedetöntä pehmeää mutaa en ole ikuna nähnyt,joten spekuloimalla sitä voidaan myös pitää hyvinkin epänormaalina olosuhteena.

    ts

    Kyllä se pallo pehmeään ruffiin painuu komeasti uponneeksi ilman vettäkin. Sen takia on yleisesti proffakisoissa tuo sääntö laajennettu koskemaan koko pelialuetta. Näin on tehty myös joillakin sivistyneillä kentillä pysyvästi.

    Aika jännä ajatus sinänsä, että sääntö olisi tarpeellinen väylällä, mutta tarpeeton raffissa

    KL kirjoitti: (19.4.2009 8:54:15)
    Usein voi olla myös niin, että maa raffissa on pehmeää, jopa suoranaista mutaa, mutta vettä ei ole näkyvissä. Silloin siitä ei saa vapautua säännön 25-1 perusteella.

    Mutta mitäs jos pallo katoaa siihen mutaan? Mitä sitten tehdään?

    Joskus se häviää keskelle väylääkin painuttuaan riittävän syvälle, vaikkei vettä kauempaa näkyisikään.

    Onneks oli harkkakierros. 🙂

Esillä 25 viestiä, 1 - 25 (kaikkiaan 107)
Vastaa aiheeseen: Vastaus #291021 kohteessaSäännöt joita rikotaan eniten

Etusivu Foorumit Säännöt Säännöt joita rikotaan eniten