-
JulkaisijaArtikkelit
-
Eli onko sääntöihin sittenkin kätketty logiikka jossa rajatapaus ratkaistaan pelaajan hyväksi.
’Out of bounds’’ is beyond the boundaries of the course
A ball is out of bounds when all of it lies out of bounds
Ja tähän vielä deccarista 27/19 paalujen paksuuteen viitattaessa: suurempi kuin pallon halkaisija- ei siis sama.KL kirjoitti: (16.11.2015 14:21:00)
Putti-Possu kirjoitti: (16.11.2015 9:04:47)
Ärjy kirjoitti: (15.11.2015 22:35:27)
Ja vielä: useimmiten ei olekaan niin kovin tarkkaa onko pallosi ojan tai lammen reunalla raffissa vai just esteen puolella. Kunhan muistat harjoituslyöntirajoitteet. Mutta löytyy paikkoja, jossa vesieste rajoittuu ulkona-alueeseen. Silloin on todella suuri merkitys häviätkö rankun ja matkan vai voitko jatkaa jollain vesiestesäännöllä.Kyllä sillä on aika usein merkitystä tai ainakin minä olen usein joutunut tilanteeseen, jossa rajaa pitää tutkia aika tarkkaan.
Otan esimerkiksi Nordcenterin Benz-kentän väylä 5, jossa pallo varsin usein päätyy vasemmalla olevan lammen lähistölle. Lammen reuna on lohkareisia kiviä ja merkitty sivuvesiesteeksi punaisilla laatoilla ja toiselta reunaltaan punaisin paaluin (varsinkin laatat ovat hankalia, kun ensin ne pitää paikantaa ja niiden rajan sihtaaminen on tosi vaikeaa). Vesiesteen ja väylän välissä on noin 2-3 m tukevaa raffia ja lähellä vesiesteen reunaa syvää heinää.
– ensiksikin on katsottava, onko pallo tuossa syvässä heinässä tai raffissa
– vesiesteen rajaa joutuu aika tarkkaan sihtaamaan, varsinkin kun laattojen tapauksessa
– vaikka pallo olisi vesiesteen ulkopuolella, oikeakätinen joutuu helposti tilanteeseen, jossa joutuu seisomaan vesiesteessa (siellä kivilohkareissa)
– eli usein on pakko valita, yrittääkö chipata väylälle, yrittää sankarilyöntiä raffista, dropata vesiestesäännön mukaan vai pelaamattoman paikan säännön mukaan
– vesiesterajalla on myös sellainen olennainen merkitys, että tuolla esimerkkiväylällä voit päästä droppaamaan väylälle asti tai ainakin lyhyeen raffiin, jolloin seuraava lyönti noin 150m päässä olevalle griinille on hyvä valinta… helposti aikaa tuhraantuu rajojen sihtaamiseen ja vatulointiin, että mites ne droppaussäännöt olivatkaan
… ja takana oleva ryhmä odottaa, että sedät jatkaisivat peliään
Jos nyt oikein ymmärrän, niin kuvailemassasi tilanteessa pallo on hyvin lähellä sivuvesiesteen rajaa, oli se sitten esteessä tai pelialueella. Jos se on esteessä, pelaajalla on viisi tapaa jatkaa peliään, joista vastinpiste on kyseisessä paikassa pois suljettu (näin muistelen). Kaikki muut tavat ovat täsmälleen samoja kuin mitä pelaajalla on käytössään pelaamattoman paikan tilanteessa. Käytännössä on siis aivan sama kumman säännön mukaan pelaaja lähtee palloaan yhdellä pentillä droppailemaan.
Tuossakin tilanteessa suurin merkitys on irrallisilla luonnonhaitoilla. Siksi on syytä päättää onko pallo esteessä vai ei.
Juu tuossa tilanteessa ei ’vastarantaa’ ei taida olla ainakaan pelattavissa, mutta rajalla on silti iso merkitys mm. sen suhteen, miten lähelle väylää droppaamaan ja rajan tuntumassa on vesilätäkkö, niin väylän puolella se on tilapäistä vettä ja vesiesteen puolella taas ei.
PG kirjoitti: (16.11.2015 17:21:42)
Harhaan vie myös juomalasi marmoripöydällä -vertaus. Marmoripöydällä ja juomalasilla ei todellakaan ole yhtään yhteistä molelyyliä, mutta niiden toisissaan kiinni olevilla pinnoilla on äärettömän monta yhteistä pistettä.
Ihan mielenkiinnosta jatkan tästä.
Mitä tarkoittaa ’yhteinen piste’ makroskooppisessa maailmassa? Eikö ’yhteinen’ tarkoita sitä, että se kuuluu molempiin yhtäaikaa? Toisin sanoen, ’yhteinen’ on osa kumpaakin ja kaiken lisäksi yhtäaikaa.
Noh, juomalasilla ja marmoripöydällä ei edelleenkään ole yhtään ainutta yhteistä pistettä, koska niiden materiaalit ovat edelleen erillään toisistaan, aivan kuten tuossa edellä itsekin totesit.
Olet jälleen kerran jumissa matemaattisessa maailmassa reaalimaailman ulkopuolella.
Jotenkin tuntuu siltä että tämä keskustelu on käyty tässä ja toisessa säikeessä läpi ainakin kahteen ellei kolmeen kertaan. Sen verran tuttuja nämä viimeisimpien kirjoitusten tekstit ovat 😉
Mutta mikäs siinä, jos harrastusta ja energiaa riittää, niin siitä vaan.
VeikkoK on ihan oikeassa, mutta syy tähän vatuloimiseen on, että ihan kristallinkirkasta vastausta asiaan ei löydy. Olen kuvien kanssa kysellyt vastausta parilta kansainväliseltä nettisääntögurulta ja saanut ristiriitaiset vastaukset. Lordien toimisto kieltäytyi vastaamasta teoreettiseen kysymykseen, kun ei ollut oikeasti tapahtunut keissi, jota kilpailun komitea ei ollut osannut ratkaista. Teittiseltäkään ei teoreettista exaktia tulkintaa herunut.
Lupaan heittää kysymyksen ilmaan jatkossakin (nyt kai kolmas kerta) sopivin väliajoin, kun on niin hauskaa lukea argumentointia.
Ärjy kirjoitti: (16.11.2015 22:41:09)
VeikkoK on ihan oikeassa, mutta syy tähän vatuloimiseen on, että ihan kristallinkirkasta vastausta asiaan ei löydy. Olen kuvien kanssa kysellyt vastausta parilta kansainväliseltä nettisääntögurulta ja saanut ristiriitaiset vastaukset. Lordien toimisto kieltäytyi vastaamasta teoreettiseen kysymykseen, kun ei ollut oikeasti tapahtunut keissi, jota kilpailun komitea ei ollut osannut ratkaista. Teittiseltäkään ei teoreettista exaktia tulkintaa herunut.Lupaan heittää kysymyksen ilmaan jatkossakin (nyt kai kolmas kerta) sopivin väliajoin, kun on niin hauskaa lukea argumentointia.
Kuten tuossa aiemmin kirjoitin, lordeilta saa vastauksen ainoastaan kansallisen liiton esittämään viralliseen kysymykseen. Teittinen puolestaan ei (ymmärrettävästi) halua ottaa kantaa teoreettisiin kysymyksiin, jollainen tämä mitä suurimmassa määrin on.
Tuo termi nettisääntöguru kuulostaa perin hauskalta. Itsekin seikkailen säännöllisesti usealla eri ulkomaisella sääntöforumilla ja olen sitä kautta vuosien varrella tutustunut moneen erilaiseen sääntötaitajaan. Osa on korkea(hko)n tason tuomareita ja osa muuten vain säännöistä perin kiinnostuneita. Kaikilla heillä on kuitenkin yksi yhteinen piirre: kukaan ei tiedä kaikkea. Siksi säännöistä keskusteleminen onkin niin kiehtovaa, aina oppii uutta. Kunhan vain pitää mielensä avoimena.
Rajassa kiinni oleva ei ole rajan ulkopuolella.
Heh, heh. Vieläkö ne jaksaa vääntää. Siis jos pallo on kaivannossa, joka on määritelty olevan ’ulkona’ ja nojaa kaivannon kentänpuoleiseen reunaan, se on kiinni rajassa ja siten sisällä??
Unohtakaa nyt jo ne pisteet, yhteiset tai erilliset. Pallo tai raja ei koostu pisteistä. Piste on avaruudessa kelluva olemattomuus ja puhtaasti abstrakti matemaattinen käsite, ei sillä ole mitään vastinetta reaalimaailmassa.Q8 kirjoitti: (15.11.2015 16:47:31)
KL kirjoitti: (15.11.2015 14:11:02)
Q8 kirjoitti: (15.11.2015 14:04:04)
Vaatii pientä aivojumppaa selvittää itselle mitä on ’lähin ulkopuolinen reuna’. Mutta kun senkin ymmärtää, niin en pysty kuvittelemaan tilannetta miten paalun muoto vaikuttaisi mittauksen oikeellisuuteen. Paalun reunasta toisen paalun reunaan on kuitenkin vain yksi linja, mikäli paalun ovat tasapaksuja.Miten paalun paksuus vaikuttaa rajalinjojen lukumäärään?
Totta, maanrajassa paalulla on vain yksi piste. Mutta en myöskään ymmärrä miten paalun muoto (pyöreä/kantikas) vaikuttaisi tässä mitenkään.
Eikö vieläkään ole tullut mieleen mitään ongelmia tähän liittyen?
Ensimmäisessä tapauksessa mikään pallo ei ole out. Pallo on outissa, kun se on kokonaan ulkona, siis paalujen ulko/takareunasta katsoen
Vesiestejutussa taas kaikki pallot ovat vesiesteessä. Pallo on esteessä, kun osakin pallosta ylittää esteen rajan, joka on paalujen pelialueen puoleinen etureunan tasa.Tai näin se ainakin säännöissä kerrotaan. Voi olla etten ole huomannut asiaan liittyvää kompaa, mutta näin me on ratkaistu nämä rajariidat rauhanomaisesti.
Tämäkin sääntöjen kohta tulisi yhdenmukaistaa muistamisen helpottamiseksi. Olisi hyvä, että rajat olisivat aina joko paalujen etureunan tasa tai sitten aina takareunojen tasa.
mandariini kirjoitti: (17.11.2015 11:09:44)
Tämäkin sääntöjen kohta tulisi yhdenmukaistaa muistamisen helpottamiseksi. Olisi hyvä, että rajat olisivat aina joko paalujen etureunan tasa tai sitten aina takareunojen tasa.Niinpä… eihän tällaisia voi harrastelija mitenkään tietää, eikä muistaa.
No ei sen puoleen, eipä sillä niin väliäkään ole.Kuitenkin, monissa muissa pallopeleissä sääntö on selvä (lentopallo, tennis, sulkapallo jne)
Jos pallo koskettaa kentän rajaviivaa, se on sisällä.
Näissä tapauksissa rajaviivalla on olemassa joku ’leveys’, koska noissa peleissä viiva on merkitty pelialustaan koko matkalla.
JOS golfissa haluttaisiin yksinkertaiset säännöt (vaikkakin itsestäni tuntuu, että jostain syystä ei haluta)
NIIN silloin golfissakin voisi olla niin, että jos pallo koskettaa kentän rajaviivaa (jolla on ’leveys’, koska rajaviivan sisäreuna menisi paalujen sisäreunasta, ja ulkoreuna paalujen ulkoreunasta), silloin pallo olisi ’sisällä’.
Golfissa kun pallo on maassa paikallaan, voitaisiin sopia että ’pallon rajat’ olisivat se alue maassa jonka pallo peittää pystysuorasta ylhäältä päin katsottuna.
’Sisällä’ olisi helppo tajuta maalaisjärjellä, siis jos kysymys on outista, silloin ’sisällä’ tarkoittaa että pallo on kentällä (eikä outissa), ja jos kysymys on esteestä, silloin ’sisällä’ tarkoittaa että pallo on normaalilla pelialueella (ei esteessä).
Silloin vastaus alkuperäiseen kysymykseen olisi itsestään selvä ja yksinkertainen: kaikki pallot olisivat kentällä / pelialueella, koska kaikki pallot koskettavat rajaviivaa (jos olisi sovittu, että ’pallon rajat’ katsottaisiin pystysuoraan ylhäältä päin.)
Mutta kuten oma fiilikseni on, golfin säännöissä ilmeisesti ei yksinkertaisuus ole koskaan ollut mikään kovin tärkeä pyrkimys, ja siksi näistä väännetään vuosisatoja.
edit, lisäys vielä:
Jos on epäselvää koskettaako pallo rajaa vai ei, silloin tuomari päättää kumpi se on.
Jos on epäselvää eikä ole tuomaria saatavilla paikalle, silloin pallo on sisällä (eli siis kentällä, ja pelialueella)Näin muissakin pallopeleissä on, että jos ei pystytä varmasti sanomaan että pallo on ulkona, silloin se on sisällä.
Kuuma putteri kirjoitti: (17.11.2015 11:25:28)
Jos on epäselvää eikä ole tuomaria saatavilla paikalle, silloin pallo on sisällä (eli siis kentällä, ja pelialueella)
Tuo on edelleen oma tulkintasi eikä perustu mihinkään sääntöön.
Pesäpallossa pesäkilpa ratkaistaan sisäpelaajan eduksi, jos tapahtumien yhdenaikaisuuden vuoksi ratkaisua ei kyetä tekemään, mutta tämä on erikseen kerrottu pesäpallon säännöissä. Golfissa tällaista sääntöä ei ole.
Kuuma putteri kirjoitti: (17.11.2015 11:25:28)
Näin muissakin pallopeleissä on, että jos ei pystytä varmasti sanomaan että pallo on ulkona, silloin se on sisällä.
Kuinka monessa muussa pallopelissä pallo on paikallaan asiasta päätettäessä? Eikö juuri noiden epäselvyyksien vuoksi teknisiä apuvälineitä ole otettu käyttöön mm. tenniksessä ja jalkapallossa?
On aivan turha verrata golfia muihin pallopeleihin. Paitsi, että se on melkein kaikkia muita lajeja vanhempi, on sen peliareenakin muista lajeista täysin poikkeava, mikä tuo sille merkittävästi sellaisia ominaispiirteitä, joita muissa lajeissa ei ole.
Tulipa vielä mieleen jääkiekko. Siinä lajissa siniviiva kuuluu siihen alueeseen, jolta kiekko on tulossa. Pitäisikö ottaa siitä mallia asioiden yksinkertaistamiseksi..?
mandariini kirjoitti: (17.11.2015 11:09:44)
Tämäkin sääntöjen kohta tulisi yhdenmukaistaa muistamisen helpottamiseksi. Olisi hyvä, että rajat olisivat aina joko paalujen etureunan tasa tai sitten aina takareunojen tasa.Eikös yhdenmukaisuus ole aika hyvin olemassa:
Viiva, tolppa tai muu merkki on aina sen sisällä, mitä merkitään:
– OB tolppa kokonaan outissa
– Vesieste-tolppa on kokonaan vesiesteessä
– Tiipulikka on kokonaan tiiausalueella
– GUR-tolppa on kokonaan GURiamandariini kirjoitti: (17.11.2015 11:09:44)
Ensimmäisessä tapauksessa mikään pallo ei ole out. Pallo on outissa, kun se on kokonaan ulkona, siis paalujen ulko/takareunasta katsoen
Minkä lajin sääntökirjaa olet tutkinut tuohon lopputulokseen päätyäksesi? Golfin sääntökirja kun ei tue väitettäsi.
mandariini kirjoitti: (17.11.2015 11:09:44)
Tämäkin sääntöjen kohta tulisi yhdenmukaistaa muistamisen helpottamiseksi. Olisi hyvä, että rajat olisivat aina joko paalujen etureunan tasa tai sitten aina takareunojen tasa.Raja muuten kulkee aina paalun etureunan tasalla, joten aika hyvin on yhdenmukaistettu.
duffeli kirjoitti: (17.11.2015 9:55:15)
Q8 kirjoitti: (15.11.2015 16:47:31)
KL kirjoitti: (15.11.2015 14:11:02)
Q8 kirjoitti: (15.11.2015 14:04:04)
Vaatii pientä aivojumppaa selvittää itselle mitä on ’lähin ulkopuolinen reuna’. Mutta kun senkin ymmärtää, niin en pysty kuvittelemaan tilannetta miten paalun muoto vaikuttaisi mittauksen oikeellisuuteen. Paalun reunasta toisen paalun reunaan on kuitenkin vain yksi linja, mikäli paalun ovat tasapaksuja.Miten paalun paksuus vaikuttaa rajalinjojen lukumäärään?
Totta, maanrajassa paalulla on vain yksi piste. Mutta en myöskään ymmärrä miten paalun muoto (pyöreä/kantikas) vaikuttaisi tässä mitenkään.
Eikö vieläkään ole tullut mieleen mitään ongelmia tähän liittyen?
Ei, mutta enpä ole tätä asiaa miettinyt. Kerro nyt niin pääsen tästäkin. Minun mielestäni linjaa paalun takaa sihdatessani en näe kuin reunan ja se on sama onko se terävä vai ei, näenhän vain sen kaksiulotteisena.
Kun tästä nyt vielä joku jaksaa vatuloida. Jos loordit olisivat tarkoittaneet, että pallo on pelialueella, kun se koskettaa rajaa, olisi se aivan varmasti tällä sanamuodolla sääntöihin kirjattu. Kun se on kirjattu ’pallo on ulkona, kun se on kokonaan ulkona’, on se varmasti ihan ajatuksella näin tehty. Voi hyvinkin olla, että määritelmässä on ajateltu tilannetta, jossa pallo ihan konkreettisesti nojaa ulkorajaan, esim. kaivannon seinään tai muuriin. Jos tarkoitus olisi, että pallo on ulkona, kun ulkorajan ja pallon välissä on näkyvä rako, olisi sekin näin kirjattu. Mutta kun ei ole.
Toisiin pallopeleihin on ihan turha verratta, kun jokaisella pelillä on omat sääntönsä ja määritelmänsä. Mutta ehkä lähin analogia löytyy jalkapallosta. Pallo on maalissa, kun se on kokonaan ylittänyt maaliviivan. Aivan kahjona pidettäisiin tuomaria, joka väittäisi, että maaliviivaa sivuava pallo ei ole maalissa, kun sillä on yksi yhteinen piste maaliviivan kanssa.Tämä lienee kaikille sääntöjä ymmärtäville selvä, mutta miten on laita outin nurkan yli lyödyllä pallolla? Onko se ilmassa ollessaan outissa? Entäpä jos palloa lyödään outin reunaa ulkopuolelta sivuten, täsmälleen out-linjan mukaisesti ja se päätyy haukan tai muun maata kaivavan eläimen sisään?
Oma, ja puolueen, kanta on jyrkkä ehkä.
mandariini kirjoitti: (17.11.2015 11:09:44)
Ensimmäisessä tapauksessa mikään pallo ei ole out. Pallo on outissa, kun se on kokonaan ulkona, siis paalujen ulko/takareunasta katsoen
[/QUOTEEi, vaan paalujen kentänpuoleisesta reunasta. Koska paalut itsessään ovat kokonaan ulkona.
Q8 kirjoitti: (17.11.2015 14:43:20)
duffeli kirjoitti: (17.11.2015 9:55:15)
Q8 kirjoitti: (15.11.2015 16:47:31)
KL kirjoitti: (15.11.2015 14:11:02)
Q8 kirjoitti: (15.11.2015 14:04:04)
Vaatii pientä aivojumppaa selvittää itselle mitä on ’lähin ulkopuolinen reuna’. Mutta kun senkin ymmärtää, niin en pysty kuvittelemaan tilannetta miten paalun muoto vaikuttaisi mittauksen oikeellisuuteen. Paalun reunasta toisen paalun reunaan on kuitenkin vain yksi linja, mikäli paalun ovat tasapaksuja.Miten paalun paksuus vaikuttaa rajalinjojen lukumäärään?
Totta, maanrajassa paalulla on vain yksi piste. Mutta en myöskään ymmärrä miten paalun muoto (pyöreä/kantikas) vaikuttaisi tässä mitenkään.
Eikö vieläkään ole tullut mieleen mitään ongelmia tähän liittyen?
Ei, mutta enpä ole tätä asiaa miettinyt. Kerro nyt niin pääsen tästäkin. Minun mielestäni linjaa paalun takaa sihdatessani en näe kuin reunan ja se on sama onko se terävä vai ei, näenhän vain sen kaksiulotteisena.
Siinä se ongelma piileekin. Sivusuunnassa sihdatessa näet tilanteesta riippuen paalun ’mittauspuolen’ etu- tai takakulman. Ja tilanteesta riippuen homma menee joko oikein tai päin persettä. Tämä on ihan normaali tapa ja käytössä kaikkialla. Ne alkuperäiset sääntötekstit ’nearest outside ja nearest inside’ kertovat kuitenkin jotain muuta. Taidan olla ihan yksin tämän käsitykseni kanssa, mutta se ei välttämättä tarkoita että olen väärässä.
Tasamaan tuuppari kirjoitti: (17.11.2015 15:19:00)
Tämä lienee kaikille sääntöjä ymmärtäville selvä, mutta miten on laita outin nurkan yli lyödyllä pallolla? Onko se ilmassa ollessaan outissa? Entäpä jos palloa lyödään outin reunaa ulkopuolelta sivuten, täsmälleen out-linjan mukaisesti ja se päätyy haukan tai muun maata kaivavan eläimen sisään?
Oma, ja puolueen, kanta on jyrkkä ehkä.
Outin nurkan yli lyöty pallo on ilmassa.
Haukka ei ole maata kaivava eläin.
😉duffeli kirjoitti: (17.11.2015 16:16:04)
Siinä se ongelma piileekin. Sivusuunnassa sihdatessa näet tilanteesta riippuen paalun ’mittauspuolen’ etu- tai takakulman. Ja tilanteesta riippuen homma menee joko oikein tai päin persettä. Tämä on ihan normaali tapa ja käytössä kaikkialla. Ne alkuperäiset sääntötekstit ’nearest outside ja nearest inside’ kertovat kuitenkin jotain muuta. Taidan olla ihan yksin tämän käsitykseni kanssa, mutta se ei välttämättä tarkoita että olen väärässä.
Eli tarkoitatko tilannetta jossa paalu on asennossa ’salmiakki’ linjaan nähden? Missä tuossa tilanteessa mielestäsi linja kulkee? Entä miten paalun muoto muuttaisi tilannetta?
Ehkä helpompi ajatella asiaa toisin. Piirrä ensin kaksi vesiesteen reunaa puolikaaren muotoon. Ajattele sitten vesi toisessa piirroksessa vasemmalle ja toisessa oikealle. Sijoita tolppia tasavälein paikoilleen ja rupea sitten sihtailemaan miten linjat menee. Mitä isomman piirroksen ja isommat paalut piirrät, sen helpommin tilanne avautuu. Oletko muuten huomannut että yleensä tällä palstalla tulee aika nopeasti vastapalloon, jos kirjoittajan jutut ei mene ihan sääntökirjan mukaan. Nyt minä häirikkö olen väittänyt, että käännökset ja käytännön tulkinnat ovat virheellisiä. Kuitenkaan kukaan asioista oikeasti tietävä ei ilmesty paikalle kertomaan miten asiat oikeasti ovat.
duffeli kirjoitti: (17.11.2015 19:05:57)
Ehkä helpompi ajatella asiaa toisin. Piirrä ensin kaksi vesiesteen reunaa puolikaaren muotoon. Ajattele sitten vesi toisessa piirroksessa vasemmalle ja toisessa oikealle. Sijoita tolppia tasavälein paikoilleen ja rupea sitten sihtailemaan miten linjat menee.Tämä ei kyllä selvennä ajatustasi lainkaan. Mitä jos itse piirrät kuvan ja laitat sen näytille?
duffeli kirjoitti: (17.11.2015 19:05:57)
Ehkä helpompi ajatella asiaa toisin. Piirrä ensin kaksi vesiesteen reunaa puolikaaren muotoon. Ajattele sitten vesi toisessa piirroksessa vasemmalle ja toisessa oikealle. Sijoita tolppia tasavälein paikoilleen ja rupea sitten sihtailemaan miten linjat menee. Mitä isomman piirroksen ja isommat paalut piirrät, sen helpommin tilanne avautuu.Mikäli seurasin ajatustasi oikein, niin tästä seuraisi se, että viiva mutkittelisi jokaisen kiertyneen tolpan ’ympäri’? Ja edelleen tolpan muodolla ei ole merkitystä. Tuntuu oudolta, että tätä olisi säännöissä haettu. Eli tod näk en ymmärrä.
Voisin lyödä vetoa, että The Openissa tuomittaisiin pallo ulos tai sisälle pingottamalla lanka tolppien väliin pelialueen puoleiselle reunalle, oli tolppa sitten linjan suuntainen tai ei. Ja samoin vesiesteen kanssa.
Mitäpä jos se nearest point määriytyykin juuri sen mukaan, miten lanka pingottuu (eli tähtäyslinja menee)?
duffeli kirjoitti: (17.11.2015 19:05:57)
Nyt minä häirikkö olen väittänyt, että käännökset ja käytännön tulkinnat ovat virheellisiä. Kuitenkaan kukaan asioista oikeasti tietävä ei ilmesty paikalle kertomaan miten asiat oikeasti ovat.Nyt on sen verran rohkea väite, että todistusvastuu on melkein sinulla.
KL kirjoitti: (16.11.2015 19:59:56)
PG kirjoitti: (16.11.2015 17:21:42)
Harhaan vie myös juomalasi marmoripöydällä -vertaus. Marmoripöydällä ja juomalasilla ei todellakaan ole yhtään yhteistä molelyyliä, mutta niiden toisissaan kiinni olevilla pinnoilla on äärettömän monta yhteistä pistettä.
Ihan mielenkiinnosta jatkan tästä.
Mitä tarkoittaa ’yhteinen piste’ makroskooppisessa maailmassa? Eikö ’yhteinen’ tarkoita sitä, että se kuuluu molempiin yhtäaikaa? Toisin sanoen, ’yhteinen’ on osa kumpaakin ja kaiken lisäksi yhtäaikaa.
Juuri tuota se tarkoittaa.
KL kirjoitti: (16.11.2015 19:59:56)
Noh, juomalasilla ja marmoripöydällä ei edelleenkään ole yhtään ainutta yhteistä pistettä, koska niiden materiaalit ovat edelleen erillään toisistaan, aivan kuten tuossa edellä itsekin totesit.
Valitettavasti menet tässä pintaa syvemmälle. Unohdat, että pinnalla ole paksuutta eikä tilavuutta. Sama koskee ’pinnan osaa’ pistettä. Jos juomalasin pohjan piste A koskettaa marmoripöydän pinnan pistettä B, pisteet yhtyvät. Tämä yhteinen piste on samanaikaisesti sekä juomalasin pinnalla että marmoripöydän pinnalla.
KL kirjoitti: (16.11.2015 19:59:56)
Olet jälleen kerran jumissa matemaattisessa maailmassa reaalimaailman ulkopuolella.Minusta taas tuntuu, että sinä olet jälleen kerran johtanut itsesi harhaan huonoilla vertauksilla. Käsiteltävänä olevassa ongelmassa reaalimaailma ON matemaattinen: golfpallo sivuaa KUVITELTUA pystysuoraa rajatasoa pisteessä C. Onko C golfpallon ja rajatason yhteinen piste?
Golfsääntöjen soveltamisessa tarvitaan usein matematiikkaa. Säännöt ovat samat, ellei toisin mainita. Matematiikassa 1+2=3. Golfin säännöt eivät tätä kumoa. Matematiikassa tasoa sivuavalla pallolla ja tasolla on yksi yhteinen piste. Golfin säännöt eivät sano asiasta mitään. Vaikeneminen on myöntymisen merkki.
Kuten aiemmin on todettu, sivuaminen on leikkaamisen erikoistapaus. Siten pallon voidaan katsoa sijaitsevan tasoon nähden vain kahdella eri tavalla:
1. pallo on kokonaan tason ulkopuolella, ei yhteisiä pisteitä (tapaus ”Out of bounds’’ is beyond the boundaries of the course. A ball is out of bounds when all of it lies out of bounds).
2. taso leikkaa palloa, vähintään yksi yhteinen piste. Vaikuttaa siltä, että myös lordit pitävät sivuamista leikkaamisen erikoistapauksena, eivätkä sen takia puhu säänöissään sivuamisesta mitään.
-
JulkaisijaArtikkelit