-
JulkaisijaArtikkelit
-
PG kirjoitti: (18.12.2015 21:15:18)
KL kirjoitti: (18.12.2015 20:17:46)
PG kirjoitti: (18.12.2015 17:58:48)
Pelaaja lyö vesiesteessä olevaa palloa. Myöhemmin käy ilmi, että pallo ei ollut hänen. Pelaaja ei ollut koskenut palloon sormellakaan, joten pallo ei ollut pelissä pelaajan lyödessä sitä. Ennen lyöntiään pelaaja oli koskettanut vesiesteen maapohjaa mailallaan.Jos nykymääritelmä ’Pallo on vesiesteessä kun…’, muutettaisiin TM:n esittämään muotoon ’Pelissä oleva pallo on vesiesteessä kun …’ ja näin vain pelissä oleva pallo voisi olla vesiesteessä (kuten TM tarkoitti), niin olisiko tuomio nykymääritelmän ja uuden määritelmän mukaisesti tulkittuna sama? Mielestäni ei olisi. (Jätän asian lukijoiden pohdittavaksi).
Luet väärää sääntökohtaa. Määritelmän muuttaminen ei auta, tuomio pysyy samana.
Saattaa olla.Tsekataanpa vielä mitä luin ja miten tuomitsin.
Ensin luin säännöstä 15-3 kohdan: Jos kilpailija lyö väärää palloa, hänen pitää lisätä tulokseensa kaksi rangaistuslyöntiä. Tästä molemmilla säännöillä sama tuomio.
Sitten luin säännöstä 13-4 kohdat: Ennen kuin pelaaja lyö palloa, joka on esteessä, pelaaja ei saa elleivät säännöt salli, koskettaa mailallaan esteen maapohjaa.
Tästä voimassa olevilla säännöillä kaksi rangaistuslyöntiä, mutta uusilla säännöillä ei rangaistusta, eihän pelaaja voinut lyödä esteessä olevaa palloa (huolimatta siitä, että se oli vesiesteen rajojen sisällä), koska uuden määritelmän mukaan vain pelissä oleva pallo voi olla vesiesteessä.Missä meni vikaan?
Siinä, ettet ymmärtänyt sääntöä 13-4. Suosittelen tutustumista alkuperäiseen tekstiin suomennoksen sijaan.
KL kirjoitti: (18.12.2015 22:17:13)
PG kirjoitti: (18.12.2015 21:15:18)
KL kirjoitti: (18.12.2015 20:17:46)
PG kirjoitti: (18.12.2015 17:58:48)
Pelaaja lyö vesiesteessä olevaa palloa. Myöhemmin käy ilmi, että pallo ei ollut hänen. Pelaaja ei ollut koskenut palloon sormellakaan, joten pallo ei ollut pelissä pelaajan lyödessä sitä. Ennen lyöntiään pelaaja oli koskettanut vesiesteen maapohjaa mailallaan.Jos nykymääritelmä ’Pallo on vesiesteessä kun…’, muutettaisiin TM:n esittämään muotoon ’Pelissä oleva pallo on vesiesteessä kun …’ ja näin vain pelissä oleva pallo voisi olla vesiesteessä (kuten TM tarkoitti), niin olisiko tuomio nykymääritelmän ja uuden määritelmän mukaisesti tulkittuna sama? Mielestäni ei olisi. (Jätän asian lukijoiden pohdittavaksi).
Luet väärää sääntökohtaa. Määritelmän muuttaminen ei auta, tuomio pysyy samana.
Saattaa olla.Tsekataanpa vielä mitä luin ja miten tuomitsin.
Ensin luin säännöstä 15-3 kohdan: Jos kilpailija lyö väärää palloa, hänen pitää lisätä tulokseensa kaksi rangaistuslyöntiä. Tästä molemmilla säännöillä sama tuomio.
Sitten luin säännöstä 13-4 kohdat: Ennen kuin pelaaja lyö palloa, joka on esteessä, pelaaja ei saa elleivät säännöt salli, koskettaa mailallaan esteen maapohjaa.
Tästä voimassa olevilla säännöillä kaksi rangaistuslyöntiä, mutta uusilla säännöillä ei rangaistusta, eihän pelaaja voinut lyödä esteessä olevaa palloa (huolimatta siitä, että se oli vesiesteen rajojen sisällä), koska uuden määritelmän mukaan vain pelissä oleva pallo voi olla vesiesteessä.Missä meni vikaan?
Siinä, ettet ymmärtänyt sääntöä 13-4. Suosittelen tutustumista alkuperäiseen tekstiin suomennoksen sijaan.
En keksinyt eroa. Sain pelaajalle säännön 13-4 rikkomisesta edelleen 2 rangaistuslyöntiä sekä suomeksi että englanniksi, mutta se on siis väärin. Mikä on oikea määrä ja miten se tulee?
PG kirjoitti: (18.12.2015 23:10:14)
KL kirjoitti: (18.12.2015 22:17:13)
Siinä, ettet ymmärtänyt sääntöä 13-4. Suosittelen tutustumista alkuperäiseen tekstiin suomennoksen sijaan.
En keksinyt eroa.
Kuinka harmillista. Pitäisikö sinun yrittää vielä kerran ymmärtää sääntö 13-4? Se on paljon yksinkertaisempi kuin ulkona -määritelmä…
PG kirjoitti: (19.12.2015 10:51:35)
KL kirjoitti: (19.12.2015 0:00:46)
PG kirjoitti: (18.12.2015 23:10:14)
KL kirjoitti: (18.12.2015 22:17:13)
Siinä, ettet ymmärtänyt sääntöä 13-4. Suosittelen tutustumista alkuperäiseen tekstiin suomennoksen sijaan.
En keksinyt eroa.
Kuinka harmillista. Pitäisikö sinun yrittää vielä kerran ymmärtää sääntö 13-4? Se on paljon yksinkertaisempi kuin ulkona -määritelmä...
13-4 – Ball in Hazard; Prohibited Actions
Except as provided in the Rules, before making a stroke at a ball that is in a hazard (whether a bunker or a water hazard) or that, having been lifted from a hazard, may be dropped or placed in the hazard, the player must not:
a. Test the condition of the hazard or any similar hazard;
b. Touch the ground in the hazard or water in the water hazard with his hand or a club; or
c. Touch or move a loose impediment lying in or touching the hazard.PENALTY FOR BREACH OF RULE:
Match play – Loss of hole; Stroke play – Two strokes.Yksinkertaiseltahan tuo näyttää (käsiteltävänä olevaa asiaa koskeva teksti alleviivattu). Säännössä 13-4 on luonnollisesti kyse nykymääritelmän mukaisesti esteessä olevasta pallosta in a hazard (whether a bunker or a water hazard). Uusi määritelmä eroaa nykymääritelmästä siinä, että pallo ei ole in a hazard esteen rajojen sisäpuolella olemisesta huolimatta.
Saan siis voimassa olevaa määritelmää käyttäen pelaajalle kaksi rangaistuslyöntiä säännön 13-4 rikkomisesta, mutta en edelleenkään keksi, millä perusteella uutta määritelmää soveltaen pelaajaa voisi rangaista. Mielestäni tilanne on sama kuin tapauksessa, jossa pelaaja ensin koskee mailallaan vesiesteen maapohjaa ja sen jälkeen lyö palloa pelialueelta.
Kerro nyt ihmeessä se oikea ratkaisu, ettei asia jää arvoitukseksi.
No, vaikka sinä kuinka muuttaisit vesiesteen määritelmää, niin sääntö 13-4 silti koskisi mitä tahansa palloa, joka on vesiesteessä (’a ball that is in a hazard’). Sen sijaan, jos ko. säännössä lukisi ’a ball in play in a hazard’, tilanne muuttuisi eikä väärän pallon lyömisen yhteydessä tehdyt esteen koskettamiset ym. olisi rangaistavia. Paitsi tietenkin siinä tapauksessa, että myös pelaajan pelissä oleva pallo olisi samaisessa esteessä.
Kannattaako tuota ’uusi määritelmä’-keskustelua ottaa kovin vakavissaan? Homma lähti siitä liikkeelle että Tiikerillä meni kenttä ja pelialue sekaisin, lisättynä sillä että ’ulkona’-määritelmän eka virke oli lukematta.
KL kirjoitti: (19.12.2015 0:00:46)
PG kirjoitti: (18.12.2015 23:10:14)
KL kirjoitti: (18.12.2015 22:17:13)
Siinä, ettet ymmärtänyt sääntöä 13-4. Suosittelen tutustumista alkuperäiseen tekstiin suomennoksen sijaan.
En keksinyt eroa.
Kuinka harmillista. Pitäisikö sinun yrittää vielä kerran ymmärtää sääntö 13-4? Se on paljon yksinkertaisempi kuin ulkona -määritelmä...
13-4 – Ball in Hazard; Prohibited Actions
Except as provided in the Rules, before making a stroke at a ball that is in a hazard (whether a bunker or a water hazard) or that, having been lifted from a hazard, may be dropped or placed in the hazard, the player must not:
a. Test the condition of the hazard or any similar hazard;
b. Touch the ground in the hazard or water in the water hazard with his hand or a club; or
c. Touch or move a loose impediment lying in or touching the hazard.PENALTY FOR BREACH OF RULE:
Match play – Loss of hole; Stroke play – Two strokes.Yksinkertaiseltahan tuo näyttää (käsiteltävänä olevaa asiaa koskeva teksti alleviivattu). Säännössä 13-4 on kyse nykymääritelmän mukaisesti esteessä olevasta pallosta in a hazard: mikä hyvänsä vaadittavat kriteerit täyttävä pallo on ’in a hazard’. Uuden määritelmän mukaan vain pelissä oleva pallo voi olla ’in a hazard’.
Saan siis voimassa olevaa määritelmää käyttäen pelaajalle kaksi rangaistuslyöntiä säännön 13-4 rikkomisesta, mutta en edelleenkään keksi, millä perusteella uutta määritelmää soveltaen pelaajaa voisi rangaista. Mielestäni tilanne on sama kuin tapauksessa, jossa pelaaja ensin koskee mailallaan vesiesteen maapohjaa ja sen jälkeen lyö palloa pelialueelta.
Kerro nyt ihmeessä se oikea ratkaisu, ettei asia jää arvoitukseksi.
KL kirjoitti: (19.12.2015 12:19:43)
No, vaikka sinä kuinka muuttaisit vesiesteen määritelmää, niin sääntö 13-4 silti koskisi mitä tahansa palloa, joka on vesiesteessä (’a ball that is in a hazard’). Sen sijaan, jos ko. säännössä lukisi ’a ball in play in a hazard’, tilanne muuttuisi eikä väärän pallon lyömisen yhteydessä tehdyt esteen koskettamiset ym. olisi rangaistavia. Paitsi tietenkin siinä tapauksessa, että myös pelaajan pelissä oleva pallo olisi samaisessa esteessä.Uuden määritelmän mukaan vain pelissä oleva pallo voi olla ’in a hazard’. Niinpä sovellettaessa sääntöä 13-4 uuden määritelmän mukaisesti, ’a ball in a hazard’ on luonnollisesti aina ’a ball in play in a hazard’.
P.S. Samaa mieltä TT:n kanssa. Kovin vakavasta asiasta ei ole kyse. Hyvä kuitenkin, että tuli puheeksi. Kävihän siinä selväksi, että vesiestemääritelmä ei koske pelkästään pelissä olevaa palloa, vaan mitä hyvänsä palloa.
Todistaessaan, että myös pelissä olematon pallo voi olla vesiesteessä, PG ratkaisi koko ongelman. Nyt meillä siis on vesiesteessä oleva pelissä olematon pallo. Nyt on ihan pakko kysyä: Mitä sitten?
PG kirjoitti: (19.12.2015 16:54:51)
KL kirjoitti: (19.12.2015 12:19:43)
No, vaikka sinä kuinka muuttaisit vesiesteen määritelmää, niin sääntö 13-4 silti koskisi mitä tahansa palloa, joka on vesiesteessä (’a ball that is in a hazard’). Sen sijaan, jos ko. säännössä lukisi ’a ball in play in a hazard’, tilanne muuttuisi eikä väärän pallon lyömisen yhteydessä tehdyt esteen koskettamiset ym. olisi rangaistavia. Paitsi tietenkin siinä tapauksessa, että myös pelaajan pelissä oleva pallo olisi samaisessa esteessä.Uuden määritelmän mukaan vain pelissä oleva pallo voi olla ’in a hazard’. Niinpä sovellettaessa sääntöä 13-4 uuden määritelmän mukaisesti, ’a ball in a hazard’ on luonnollisesti aina ’a ball in play in a hazard’.
Toisin sanoen, tuon uuden kuvitteellisen määritelmän mukaan pelissä olematon pallo vesiesteessä ei ole pallo lainkaan.
Että sillä lailla tällä kertaa…
KL kirjoitti: (19.12.2015 20:47:03)
PG kirjoitti: (19.12.2015 16:54:51)
KL kirjoitti: (19.12.2015 12:19:43)
No, vaikka sinä kuinka muuttaisit vesiesteen määritelmää, niin sääntö 13-4 silti koskisi mitä tahansa palloa, joka on vesiesteessä (’a ball that is in a hazard’). Sen sijaan, jos ko. säännössä lukisi ’a ball in play in a hazard’, tilanne muuttuisi eikä väärän pallon lyömisen yhteydessä tehdyt esteen koskettamiset ym. olisi rangaistavia. Paitsi tietenkin siinä tapauksessa, että myös pelaajan pelissä oleva pallo olisi samaisessa esteessä.Uuden määritelmän mukaan vain pelissä oleva pallo voi olla ’in a hazard’. Niinpä sovellettaessa sääntöä 13-4 uuden määritelmän mukaisesti, ’a ball in a hazard’ on luonnollisesti aina ’a ball in play in a hazard’.
Toisin sanoen, tuon uuden kuvitteellisen määritelmän mukaan pelissä olematon pallo vesiesteessä ei ole pallo lainkaan.
Aivan oikein. Siksi aiemmin totesinkin: ”Kun asiaa laajemmin ajattelee, sen jälkeen lienee kaikille selvää, että vesiestemääritelmässä ei ole järkevää rajoittua pelkästään pelissä olevaan palloon.”
tiikeri metsä kirjoitti: (19.12.2015 18:19:28)
Todistaessaan, että myös pelissä olematon pallo voi olla vesiesteessä, PG ratkaisi koko ongelman. Nyt meillä siis on vesiesteessä oleva pelissä olematon pallo. Nyt on ihan pakko kysyä: Mitä sitten?Ongelma lienee, onko vesiesteen ja outin yhteistä rajaa sivuava pallo vesiesteessä vai ulkona? Vastus tuohon kysymykseen ei riipu siitä, onko pallo pelaajan ’oma pallo’ vai hylätty pallo. Jos ’oma pallo’ on vesiesteessä tai ulkona niin samassa paikassa sijaitseva hylätty pallo on vastaavasti myös vesiesteessä tai ulkona. Pallon pelissä olemisen tarkastelulla ei ongelma ratkea. Onneksi se on jo ratkennut muuta tietä. Sen mukaan meillä on vesiesteessä oleva pallo. Siitä sitten vain jatketaan pelissä olevalla tai pelissä olemattomalla pallolla sääntöjen mukaan tai sääntöjä rikkoen ja rikkomuksia penalteilla maksaen.
PG kirjoitti: (19.12.2015 22:07:13)
tiikeri metsä kirjoitti: (19.12.2015 18:19:28)
Todistaessaan, että myös pelissä olematon pallo voi olla vesiesteessä, PG ratkaisi koko ongelman. Nyt meillä siis on vesiesteessä oleva pelissä olematon pallo. Nyt on ihan pakko kysyä: Mitä sitten?Ongelma lienee, onko vesiesteen ja outin yhteistä rajaa sivuava pallo vesiesteessä vai ulkona? Vastus tuohon kysymykseen ei riipu siitä, onko pallo pelaajan ’oma pallo’ vai hylätty pallo. Jos ’oma pallo’ on vesiesteessä tai ulkona niin samassa paikassa sijaitseva hylätty pallo on vastaavasti myös vesiesteessä tai ulkona. Pallon pelissä olemisen tarkastelulla ei ongelma ratkea. Onneksi se on jo ratkennut muuta tietä. Sen mukaan meillä on vesiesteessä oleva pallo. Siitä sitten vain jatketaan pelissä olevalla tai pelissä olemattomalla pallolla sääntöjen mukaan tai sääntöjä rikkoen ja rikkomuksia penalteilla maksaen.
Pallo on toki vesiesteessä, sen olemme jo päättäneet. Olemme myös yhtä mieltä, että pallo ei ole enää pelissä ollessaan ulkona. Nyt olemme vain eri mieltä siitä, voiko pelissä olemattomalla pallolla jatkaa peliä. En väitä mitään, vaan kysyn, voiko?
Ei sitten, PG, ole tullut mieleen, että sääntöjä on muokattu jo satoja vuosia ja melko varmasti on monien pohdintojen jälkeen päädytty KISS- periaatteeseen: Keep it simple, stupid.
Pallo on ulkona, kun se on kokonaan ulkona.
Kun pallo oikeasti on kokonaan fyysisesti ’out of bounds’-alueella, on se ulkona, riippumatta siitä koskettaako se vesiestettä, yhteistä pistettä tai paavin palleja.Onkos äititiikeri nyt vihainen?
Tiikeri,
Jos sääntöasiantuntijat (siis tämän palstan ulkopuolellakin) ovat eri mieltä keskenään tuosta sivuamistulkinnasta, niin millä perustein sinun tulkintasi olisi absoluuttisesti oikea?Ja tuohon vesiesteen sivuamiseen on oikein deccarikin.
tiikeri metsä kirjoitti: (19.12.2015 23:39:31)
Pallo on toki vesiesteessä, sen olemme jo päättäneet. Olemme myös yhtä mieltä, että pallo ei ole enää pelissä ollessaan ulkona. Nyt olemme vain eri mieltä siitä, voiko pelissä olemattomalla pallolla jatkaa peliä. En väitä mitään, vaan kysyn, voiko?Olet eri mieltä, mutta et väitä mitään :-).
Perusasioita kannattaa aina kerrata – hyvä kysymys siinä mielessä. Jos pelaaja lyö palloa, joka ei ole pelissä, hän lyö väärää palloa. Jatkotoimet on säännöissä selvitetty. Jos pelaaja ennen lyöntiään on sormeillut kentällä olevaa pelissä olematonta palloa, siitä tulee lyönnissä korvaava pelissä oleva pallo. Sillä jatketaan.
tiikeri metsä kirjoitti: (19.12.2015 23:54:54)
Ei sitten, PG, ole tullut mieleen, että sääntöjä on muokattu jo satoja vuosia ja melko varmasti on monien pohdintojen jälkeen päädytty KISS- periaatteeseen: Keep it simple, stupid.
Pallo on ulkona, kun se on kokonaan ulkona.
Kun pallo oikeasti on kokonaan fyysisesti ’out of bounds’-alueella, on se ulkona, riippumatta siitä koskettaako se vesiestettä, yhteistä pistettä tai paavin palleja.Totta kai tuo on tullut mieleen, mutta sääntöjen omavaltainen yksinkertaistaminen (kuten ’pallo on ulkona, kun se on kokonaan ulkona’) vie tiikerin metsään.
’Onko kentän pystysuoraa (kuvitteellista) rajaa ulkopuolelta koskettava, vaan ei leikkaava pallo kentällä vai ulkona?’
Esitin tämän kysymyksen keskiviikkona Grant Moirille, Kevin Barkerille ja Shona McRaelle. He eivät päässeet asiasta yksimielisyyteen. Lupasivat tuolloin pohtia asiaa ja olivat ottaneet mukaan pohdintaan lisää asiantuntijoita.
Perjantaina David Rickman kertoi ryhmän päässeen konsensukseen asiasta, ja hänen mukaansa R&A:n tulkinta asiassa on, että pallo on sisällä. David kyllä myönsi, että Out of Bounds -määritelmä on epäselvä ja jossain määrin harhaanjohtava. Hän / ryhmä kuitenkin katsoi, että yhdenmukaisuus vesiesteen rajan kanssa on looginen lähestymistapa.
Tämä varmaankin lopettaa keskustelun asian ympärillä.
P.S. Esittäessäni tuon kysymyksen Shona kysyi heti ’kuinka usein näin tapahtuu?’, mikä varmaankin selittää miksei määritelmään tai deccareihin ole asian tiimoilta kajottu.
Olen tulkintaan erittäin tyytyväinen, mutta näin metsäsuomalaisena kysyisin mitä suuruuksia nämä gurut ovat. En viitsi nyt guuglaillakaan.
Ärjy kirjoitti: (6.2.2016 17:43:47)
Olen tulkintaan erittäin tyytyväinen, mutta näin metsäsuomalaisena kysyisin mitä suuruuksia nämä gurut ovat. En viitsi nyt guuglaillakaan.Rickmkan R&A:n korkein virkaa tekevä henkilö, Moir, Barker ja McRae hänenm alaisiaan. Työpaikkana R&A:n Beach House.
Ärjy kirjoitti: (6.2.2016 17:43:47)
Olen tulkintaan erittäin tyytyväinen, mutta näin metsäsuomalaisena kysyisin mitä suuruuksia nämä gurut ovat. En viitsi nyt guuglaillakaan.Rickman R&A:n korkein virkaa tekevä henkilö, Moir, Barker ja McRae hänenm alaisiaan. Työpaikkana R&A:n Beach House.
BayStream kirjoitti: (6.2.2016 18:53:29)
Rickman R&A:n korkein virkaa tekevä henkilö, Moir, Barker ja McRae hänenm alaisiaan. Työpaikkana R&A:n Beach House.
Toinen name-droppaaja… 😀
-jp-
KL kirjoitti: (6.2.2016 16:56:10)
’Onko kentän pystysuoraa (kuvitteellista) rajaa ulkopuolelta koskettava, vaan ei leikkaava pallo kentällä vai ulkona?’
…klip…
Perjantaina David Rickman kertoi ryhmän päässeen konsensukseen asiasta, ja hänen mukaansa R&A:n tulkinta asiassa on, että pallo on sisällä.Voisiko ylläpito puuttua näihin viesteihin? Mitä tällaisia itsestäänselvyyksiä tänne kirjoitellaan… 😉
KL kirjoitti: (6.2.2016 16:56:10)
’Onko kentän pystysuoraa (kuvitteellista) rajaa ulkopuolelta koskettava, vaan ei leikkaava pallo kentällä vai ulkona?’Esitin tämän kysymyksen keskiviikkona Grant Moirille, Kevin Barkerille ja Shona McRaelle. He eivät päässeet asiasta yksimielisyyteen. Lupasivat tuolloin pohtia asiaa ja olivat ottaneet mukaan pohdintaan lisää asiantuntijoita.
Perjantaina David Rickman kertoi ryhmän päässeen konsensukseen asiasta, ja hänen mukaansa R&A:n tulkinta asiassa on, että pallo on sisällä. David kyllä myönsi, että Out of Bounds -määritelmä on epäselvä ja jossain määrin harhaanjohtava. Hän / ryhmä kuitenkin katsoi, että yhdenmukaisuus vesiesteen rajan kanssa on looginen lähestymistapa.
Tämä varmaankin lopettaa keskustelun asian ympärillä.
P.S. Esittäessäni tuon kysymyksen Shona kysyi heti ’kuinka usein näin tapahtuu?’, mikä varmaankin selittää miksei määritelmään tai deccareihin ole asian tiimoilta kajottu.
Kiitos KL!
Hienoa, että sait kannanoton tähän paikalliseen vääntöön ja vielä hienompaa, että jaoit sen meille.
Eikä pohdinnan lopputulokseenkaan ole valittamista ainakaan minulla.
KL kirjoitti: (6.2.2016 16:56:10)
’Onko kentän pystysuoraa (kuvitteellista) rajaa ulkopuolelta koskettava, vaan ei leikkaava pallo kentällä vai ulkona?’Esitin tämän kysymyksen keskiviikkona Grant Moirille, Kevin Barkerille ja Shona McRaelle. He eivät päässeet asiasta yksimielisyyteen. Lupasivat tuolloin pohtia asiaa ja olivat ottaneet mukaan pohdintaan lisää asiantuntijoita.
Perjantaina David Rickman kertoi ryhmän päässeen konsensukseen asiasta, ja hänen mukaansa R&A:n tulkinta asiassa on, että pallo on sisällä. David kyllä myönsi, että Out of Bounds -määritelmä on epäselvä ja jossain määrin harhaanjohtava. Hän / ryhmä kuitenkin katsoi, että yhdenmukaisuus vesiesteen rajan kanssa on looginen lähestymistapa.
Tämä varmaankin lopettaa keskustelun asian ympärillä.
P.S. Esittäessäni tuon kysymyksen Shona kysyi heti ’kuinka usein näin tapahtuu?’, mikä varmaankin selittää miksei määritelmään tai deccareihin ole asian tiimoilta kajottu.
Kuvitteelista rajapintaa koskeva tapaus lienee siis selvitetty. Voisitko, Kl, vielä kysä herroilta, onko konkreettista ulkorajaa ts. muuria tai kaivannon seinämää koskettava eli sivuava pallo sisällä vai ulkona? Ja jos tulkinta on eri, niin millä perusteilla?
tiikeri metsä kirjoitti: (10.2.2016 16:10:43)
KL kirjoitti: (6.2.2016 16:56:10)
’Onko kentän pystysuoraa (kuvitteellista) rajaa ulkopuolelta koskettava, vaan ei leikkaava pallo kentällä vai ulkona?’Esitin tämän kysymyksen keskiviikkona Grant Moirille, Kevin Barkerille ja Shona McRaelle. He eivät päässeet asiasta yksimielisyyteen. Lupasivat tuolloin pohtia asiaa ja olivat ottaneet mukaan pohdintaan lisää asiantuntijoita.
Perjantaina David Rickman kertoi ryhmän päässeen konsensukseen asiasta, ja hänen mukaansa R&A:n tulkinta asiassa on, että pallo on sisällä. David kyllä myönsi, että Out of Bounds -määritelmä on epäselvä ja jossain määrin harhaanjohtava. Hän / ryhmä kuitenkin katsoi, että yhdenmukaisuus vesiesteen rajan kanssa on looginen lähestymistapa.
Tämä varmaankin lopettaa keskustelun asian ympärillä.
P.S. Esittäessäni tuon kysymyksen Shona kysyi heti ’kuinka usein näin tapahtuu?’, mikä varmaankin selittää miksei määritelmään tai deccareihin ole asian tiimoilta kajottu.
Kuvitteelista rajapintaa koskeva tapaus lienee siis selvitetty. Voisitko, Kl, vielä kysä herroilta, onko konkreettista ulkorajaa ts. muuria tai kaivannon seinämää koskettava eli sivuava pallo sisällä vai ulkona? Ja jos tulkinta on eri, niin millä perusteilla?
Kaivannoista en osaa sanoa, mutta mitä muureihin tulee, niin asiaa käsiteltiin lyhyesti yhdellä luennolla. Siinä näytettiin kuvaa, jossa pallo oli rajamuurin päällä. Sitten luennoitsija kysyi onko pallo sääntöjen mukaan sisällä vai ulkona. Vastaus on: riippuu siitä mitä paikallissääntö asiasta sanoo.
Siispä, jos paikallissääntö sanoo, että pallo on ulkona, kun se on muurin toisella puolella, niin sitten se on ulkona ollessaan muurin toisella puolella. Sillä ei ole yhtään mitään väliä koskettaako pallo siellä ulkopuolella sitä muuria vai ei. Pallo on kokonaan toisella puolella muuria ja siksi ulkona.
Ja jos se yhtään lohduttaa, niin kaikki asiantuntijat olivat yhtä mieltä siitä, että pallon koskettaessa kiinteää pintaa mikään osa pallosta ei ole sen kiinteän pinnan sisällä, vaan pallo on kokonaan pinnan ulkopuolella. Kyse on pelkästään asian määrittelemisestä mitä sanonnalla ’all of it is out of bounds’ on haluttu sanoa.
Olsikohan tämä nyt tässä..?
P.S. Shona ei ole herra, vaan viehättävä nainen… 😉
-
JulkaisijaArtikkelit