-
JulkaisijaArtikkelit
-
Geometrian abstraktien käsitteiden soveltaminen käytäntöön saattaa tuottaa ajatushäröjä. Jos nyt PG:n mieliksi sovimme, että pallolla ja kentällä on tuo kuuluisa yksi yhteinen piste. Pisteen kaikki dimensiot ovat tasan 0. Pallosta on siten kentällä tasan tarkkaan 0%. Kentän ulkopuolella on siten tasan 100%. Se on yhtä kuin ’kokonaan’.
duffeli kirjoitti: (17.11.2015 16:20:55)
Tasamaan tuuppari kirjoitti: (17.11.2015 15:19:00)
miten on laita outin nurkan yli lyödyllä pallolla? Onko se ilmassa ollessaan outissa?Outin nurkan yli lyöty pallo on ilmassa.
Täsmälleen näin. ”A ball is out of bounds when all of it lies out of bounds.” Eli pallo on ulkona vasta, kun se on pysähtynyt kentän rajojen ulkopuolelle. Ulkona oleva pallo ei ole pelissä, mutta kentän rajojen ulkopuolella ilmassa lentävä pallo on pelissä. Esim. ulkona seisovaan omaan mailapoikaan osunut pallo on rankun arvoinen suoritus.
Btw, yhdenmukaisesti: vesiesteen rajojen sisäpuolella lentävä pallo on myös vain ilmassa, ei vesiesteessä…
KL kirjoitti: (17.11.2015 13:34:45)
Kuuma putteri kirjoitti: (17.11.2015 11:25:28)
Jos on epäselvää eikä ole tuomaria saatavilla paikalle, silloin pallo on sisällä (eli siis kentällä, ja pelialueella)
Tuo on edelleen oma tulkintasi eikä perustu mihinkään sääntöön.
Pesäpallossa pesäkilpa ratkaistaan sisäpelaajan eduksi, jos tapahtumien yhdenaikaisuuden vuoksi ratkaisua ei kyetä tekemään, mutta tämä on erikseen kerrottu pesäpallon säännöissä. Golfissa tällaista sääntöä ei ole.
Kuuma putteri kirjoitti: (17.11.2015 11:25:28)
Näin muissakin pallopeleissä on, että jos ei pystytä varmasti sanomaan että pallo on ulkona, silloin se on sisällä.
Kuinka monessa muussa pallopelissä pallo on paikallaan asiasta päätettäessä? Eikö juuri noiden epäselvyyksien vuoksi teknisiä apuvälineitä ole otettu käyttöön mm. tenniksessä ja jalkapallossa?
On aivan turha verrata golfia muihin pallopeleihin. Paitsi, että se on melkein kaikkia muita lajeja vanhempi, on sen peliareenakin muista lajeista täysin poikkeava, mikä tuo sille merkittävästi sellaisia ominaispiirteitä, joita muissa lajeissa ei ole.
Tulipa vielä mieleen jääkiekko. Siinä lajissa siniviiva kuuluu siihen alueeseen, jolta kiekko on tulossa. Pitäisikö ottaa siitä mallia asioiden yksinkertaistamiseksi..?
Apuvälineet tenniksessä ja jalkapallossa ovat vain apuvälineitä.
Sääntö on silti se, että jos pallo koskettaa rajaa tai jos ei pystytä sanomaan, silloin se on sisällä (kentällä).Joo tiedän että golfissa ei tällaisia sääntöjä ole, vertasinkin muihin peleihin, joissa pallo on aina ’sisällä’ jos ei voida varmasti sanoa, että se on ulkona.
Kuten myös jääkiekossa, jossa siis siniviiva kuuluu siihen alueeseen, jolta kiekko on tulossa, siis siihen alueeseen jossa kiekko on ’sisällä’.
Samalla tavoin siis myös pesäpallossa, kun sisäpelaaja lyö, jos on epäselvää mikä se oli, silloin se on ’sisällä’.
Samalla tavoin golfissa OLISI yksinkertaisempaa, jos viivat kuuluisivat aina siihen alueeseen, jolla pallo yritetään pitää, eli ’sisällä’, eli siis out-viiva kuuluisi kokonaisuudessaan kenttään, ja esteen reunaviiva kuuluisi kokonaisuudessaan pelialueeseen.
Ja jos pallo koskettaa näitä reunaviivoja, silloin pallo olisi ’sisällä’, eli kentällä tai pelialueella.
Tiedän kyllä että golfiin on jostain syystä keksitty aivan hemmetin paljon monimutkaisemmat säännöt, koska jostain syystä golfissa tuota periaatetta ilmeisesti ei voi noudattaa, vaikka lähes kaikissa muissa pallopeleissä voi.
Tai voi olla että monissa muissakin lajeissa on 200 vuotta sitten ollut kaikenlaisia sekavia monimutkaisia sääntöjä, mutta nykyään ne on ainakin tässä sisällä/ulkona -asiassa monessakin pallopelissä yhdenmukaiset, eli jos pallo koskettaa rajaa, se on kentän tai pelialueen sisällä. Ja jos ei pystytä sanomaan onko rajan ja pallon välissä tilaa vai ei, silloin katsotaan että pallo koskettaa rajaa, ja on sisällä.
Ja siitä syystä voin kertoa, että en osaa golfin kaikkia sääntöjä, enkä koskaan jaksa opetella. Kuten ei 80%-90% golfin muistakaan harrastajista, luulisin.
Tiikeri Metsä, unohdat tärkeän asian – sen mitä ulkona tarkoittaa:”Out of bounds’’ is beyond the boundaries of the course.” Beyonb = yli, toisella puolella yms. Rajaa sivuava golfpallo ei ole mennyt kokonaan rajan yli eikä ole kokonaan rajan toisella puolella. Golfpallon pinnassa on tasaisiakin kohtia. Sivuamispisteen voi korvata sivuamispinta (ääretön määrä sivuamispisteitä).
Q8 kirjoitti: (17.11.2015 19:54:59)
duffeli kirjoitti: (17.11.2015 19:05:57)
Ehkä helpompi ajatella asiaa toisin. Piirrä ensin kaksi vesiesteen reunaa puolikaaren muotoon. Ajattele sitten vesi toisessa piirroksessa vasemmalle ja toisessa oikealle. Sijoita tolppia tasavälein paikoilleen ja rupea sitten sihtailemaan miten linjat menee. Mitä isomman piirroksen ja isommat paalut piirrät, sen helpommin tilanne avautuu.Mikäli seurasin ajatustasi oikein, niin tästä seuraisi se, että viiva mutkittelisi jokaisen kiertyneen tolpan ’ympäri’? Ja edelleen tolpan muodolla ei ole merkitystä. Tuntuu oudolta, että tätä olisi säännöissä haettu. Eli tod näk en ymmärrä.
Voisin lyödä vetoa, että The Openissa tuomittaisiin pallo ulos tai sisälle pingottamalla lanka tolppien väliin pelialueen puoleiselle reunalle, oli tolppa sitten linjan suuntainen tai ei. Ja samoin vesiesteen kanssa.
Mitäpä jos se nearest point määriytyykin juuri sen mukaan, miten lanka pingottuu (eli tähtäyslinja menee)?
Taidan ymmärtää mitä Duffeli tarkoittaa. Kyse on siis tilanteesta, jossa sitä (kuvitteellista) lankaa ei voi pingottaa paalujen kautta, vaan ’sisämutkassa’ tuo lanka koskettaa vain yhtä ’pistettä’ paalussa. Osuiko oikeaan?
Ei tuokaan mielestäni muuta varsinaista asiaa miksikään, se paalun uloin kohta vain on hieman epätarkemmin määritettävissä. Periaate pysyy kuitenkin samana, raja kulkee sen vesiesteestä kauimpana olevan pisteen kautta.
PG kirjoitti: (18.11.2015 14:39:36)
Tiikeri Metsä, unohdat tärkeän asian – sen mitä ulkona tarkoittaa:”Out of bounds’’ is beyond the boundaries of the course.” Beyonb = yli, toisella puolella yms. Rajaa sivuava golfpallo ei ole mennyt kokonaan rajan yli eikä ole kokonaan rajan toisella puolella. Golfpallon pinnassa on tasaisiakin kohtia. Sivuamispisteen voi korvata sivuamispinta (ääretön määrä sivuamispisteitä).Eikös Tiikeri Metsä juuri sinulle selittänyt omia matemaattisia välineitäsi käyttäen, että 100% pallosta on kentän ulkopuolella/rajan yli/rajan toisella puolella, yms., vaikka pallolla ja kentällä olisikin yksi yhteinen piste?
Taidat vängätä vänkäämisen ilosta, mutta mitäs siitä, kyse on teoreettisesta ongelmasta, jolla ei ole minkäänlaista merkitystä reaalimaailmassa. Anna mennä vain.
P.S. Kun pelaaja puttaa lyhyttä puttia, niin onko osumahetkellä osa pallosta putterin lavan sisällä..?
KL kirjoitti: (18.11.2015 15:01:09)
Taidan ymmärtää mitä Duffeli tarkoittaa. Kyse on siis tilanteesta, jossa sitä (kuvitteellista) lankaa ei voi pingottaa paalujen kautta, vaan ’sisämutkassa’ tuo lanka koskettaa vain yhtä ’pistettä’ paalussa. Osuiko oikeaan?Eli lanka on ’takanurkassa’ paalua, eikä etunurkassa? Ehkä mäkin nyt ymmärsin.
double eagle
PG hyvä. Vaikka ottaisit äärettömän monta pistettä, on niiden yhteen laskettu tilavuus edelleen nolla. Kolmiulotteinen kappale, kuten golfpallo, ei koostu pisteistä. Vaan vaikkapa atomeista. Jos golfpallon yksi atomi sivuaa rajapintaa, on se kuitenkin kokonaan rajapinnan ’takana’. Mikään kolmiulotteinen kappale ei voi olla rajapinnan sisällä, koska pinnalla ei ole tilavuutta.
tiikeri metsä kirjoitti: (18.11.2015 15:40:33)
PG hyvä. Vaikka ottaisit äärettömän monta pistettä, on niiden yhteen laskettu tilavuus edelleen nolla. Kolmiulotteinen kappale, kuten golfpallo, ei koostu pisteistä. Vaan vaikkapa atomeista. Jos golfpallon yksi atomi sivuaa rajapintaa, on se kuitenkin kokonaan rajapinnan ’takana’. Mikään kolmiulotteinen kappale ei voi olla rajapinnan sisällä, koska pinnalla ei ole tilavuutta.Tästä PG varmasti löytää uutta pontta väitteilleen, atomilla kun ei ole yksiselitteistä rajapintaa.. 😉
KL kirjoitti: (18.11.2015 15:08:37)
PG kirjoitti: (18.11.2015 14:39:36)
Tiikeri Metsä, unohdat tärkeän asian – sen mitä ulkona tarkoittaa:”Out of bounds’’ is beyond the boundaries of the course.” Beyonb = yli, toisella puolella yms. Rajaa sivuava golfpallo ei ole mennyt kokonaan rajan yli eikä ole kokonaan rajan toisella puolella. Golfpallon pinnassa on tasaisiakin kohtia. Sivuamispisteen voi korvata sivuamispinta (ääretön määrä sivuamispisteitä).Eikös Tiikeri Metsä juuri sinulle selittänyt omia matemaattisia välineitäsi käyttäen, että 100% pallosta on kentän ulkopuolella/rajan yli/rajan toisella puolella, yms., vaikka pallolla ja kentällä olisikin yksi yhteinen piste?
Ei. Hän esitti vain osatotuuden, jonka itsekin jo aiemmin kerroin.
Ongelma kuviteltuine tasoineen on puhtaasti matemaattinen. Vastaus löytyy suoraan matematiikan oppikirjoista ja on hyvin yksinkertainen: jos pallolla ja tasolla ei ole yhtään yhteistä pistettä, pallo on kokonaan tason ulkopuolella. Pidän itsestään selvänä, että ulkona -määritelmä perustuu tähän matemaattiseen tietoon. Kysymys ei siis ole tilavuudesta, vaan etäisyydestä: pallo on mennyt rajan yli vasta, kun sen etäisyys rajasta on >0.
KL kirjoitti: (18.11.2015 15:08:37)
Taidat vängätä vänkäämisen ilosta, mutta mitäs siitä, kyse on teoreettisesta ongelmasta, jolla ei ole minkäänlaista merkitystä reaalimaailmassa. Anna mennä vain.Mikäli kentänrajaa sivuava pallo on ulkona, niin sääntöjen mukaan Ärjyn esittämässä ongelmassa pallo on samanaikaisesti sekä kentällä että ulkona. Ovatko lordit mokanneet? Jos ovat, eikö sillä ole mitään merkitystä?
Itse en usko lordien mokaan, vaan siihen että tuossa ristiriitatilanteessa ulkona -määritelmää on tulkittu väärin. Vesiestesääntöjen väärintulkintaa en pidä mahdollisena.
KL kirjoitti: (18.11.2015 15:08:37)
P.S. Kun pelaaja puttaa lyhyttä puttia, niin onko osumahetkellä osa pallosta putterin lavan sisällä..??
jos pallolla ja tasolla ei ole yhtään yhteistä pistettä, pallo on kokonaan tason ulkopuolella.
Esitätkö lähteen väitteellesi.
Koita nyt ymmärtää: Pallo on kolmiulotteinen konkreettinen kappale. Pinta, taso ja piste ovat abstrakteja käsitteitä, niille ei ole oikeassa maailmassa mitään vastinetta.
Auttaisko semantiikka ymmärtämään asiaa. Pisteellä ei ole leveyttä, ei korkeutta, ei syvyyttä. Mitä se on oikeassa maailmassa; ei mitään.
’Pallolla on yksi yhteinen piste kentän kanssa’ tarkoittaa reaalimaailmassa samaa kuin ’Pallolla on ei mitään yhteistä kentän kanssa’.
Entäs kun pallo makaa kaivannossa, joka on määritelty olevan ’ulkona’ nojaten kentän puoleiseen seinämään. Geometrisesti ajatellen pallolla on ääretön määrä yhteisiä pisteitä kentän ulkorajan kanssa. PG:n mukaan se on siis sisällä??PG kirjoitti: (18.11.2015 18:00:06)
KL kirjoitti: (18.11.2015 15:08:37)
P.S. Kun pelaaja puttaa lyhyttä puttia, niin onko osumahetkellä osa pallosta putterin lavan sisällä..??
Tämä oli yksinkertainen kysymys, PG. Mikä on vastauksesi?
KL kirjoitti: (18.11.2015 19:12:55)
PG kirjoitti: (18.11.2015 18:00:06)
KL kirjoitti: (18.11.2015 15:08:37)
P.S. Kun pelaaja puttaa lyhyttä puttia, niin onko osumahetkellä osa pallosta putterin lavan sisällä..??
Tämä oli yksinkertainen kysymys, PG. Mikä on vastauksesi?
Mielenkiintoinen kysymys, jota en ole koskaan tullut ajatelleeksi. Ongelma ei liene matemaattinen. Liittyykö se sääntöihin? Sanotaan nyt että on, mikäli aihetta koskeva määritelmä tai deccari niin sanoo.
PG kirjoitti: (18.11.2015 21:18:49)
KL kirjoitti: (18.11.2015 19:12:55)
PG kirjoitti: (18.11.2015 18:00:06)
KL kirjoitti: (18.11.2015 15:08:37)
P.S. Kun pelaaja puttaa lyhyttä puttia, niin onko osumahetkellä osa pallosta putterin lavan sisällä..??
Tämä oli yksinkertainen kysymys, PG. Mikä on vastauksesi?
Mielenkiintoinen kysymys, jota en ole koskaan tullut ajatelleeksi. Ongelma ei liene matemaattinen. Liittyykö se sääntöihin? Sanotaan nyt että on, mikäli aihetta koskeva määritelmä tai deccari niin sanoo.
Hyvin väistetty, PG. Lienet hakenut tuohon oppeja Riihimäen suunnalta :DD
Ajattelin vain sitä, että jos pallo putattaessa painuu osittain putterin lavan sisään, niin esittämäsi väite sivuamisesta/tangeeraamisesta on oikea. Jos se taas ei painu, väitteesi on väärä.
Ei tässä sen kummempaa ollut takana.
Siis:
Kun pelaaja puttaa lyhyttä puttia, niin onko osumahetkellä osa pallosta putterin lavan sisällä..?
Menee yhä kauemmaksi golfin säännöistä, ja muutenkin yhä hullummaksi, mutta jos putterin ja mailan kohtaus kuvattaisiin elektronimikroskoopilla, nähtäisiin, että sekä mailan että pallon pinta ovat hyvin rosoisia, pelkkää kukkulaa ja laaksoa ja mailan pinnan piikkejä painuu pallon pinnan syvennyksiin ja pallon pinnan piikit mailan pinnan syvennyksiin. Eli tarkasti katsoen osa mailasta on pallon sisällä ja osa pallosta mailan sisällä. Onneksi ei golfin sääntöjä kuitenkaan tutkistella tällä mikroskooppisella tasolla.
Ärjy kirjoitti: (18.11.2015 23:58:04)
Menee yhä kauemmaksi golfin säännöistä, ja muutenkin yhä hullummaksi, mutta jos putterin ja mailan kohtaus kuvattaisiin elektronimikroskoopilla, nähtäisiin, että sekä mailan että pallon pinta ovat hyvin rosoisia, pelkkää kukkulaa ja laaksoa ja mailan pinnan piikkejä painuu pallon pinnan syvennyksiin ja pallon pinnan piikit mailan pinnan syvennyksiin. Eli tarkasti katsoen osa mailasta on pallon sisällä ja osa pallosta mailan sisällä. Onneksi ei golfin sääntöjä kuitenkaan tutkistella tällä mikroskooppisella tasolla.Onneksi ei, muuten joutuisimme pitkäänkin keskustelemaan aalto-hiukkas-dualismista ja eri alkuaineiden atomien elektronikuorien todennäköisyysjakaumista, emmekä ikinä saisi 18-reikäistä kierrosta pelattua alle kuuden vuoden. Siinä tapauksessa ulkoilmagolfista tulisi kirjekuorigolfia 😀
Speedgolfkin saisi aivan uuden ulottuvuuden: kuka nopeimmin nuolee kirjekuoren kiinni!
Toki Heisenbergin epätarkkuusperiaatteen mukaan rajapintaa sivuavan atomin elektronien paikkaa ei voi tietää, elektroni voi olla ulkona tai sitten sisällä. Mutta edes elektroni ei ole missään tilanteessa rajapinnan sisällä. Ja tunneloitumisilmiön takia koko pallokin saattaa olla yhdellä hetkellä ulkona ja toisella sisällä. On tosin varsin epätodennäköistä.
Mulla on onneks helpompaa. Toki myös sen takia että olen teitä älykkäämpi, mutta myös siksi että kun kaivan raipan bägistä, niin ei tarvitse arvailla onko se outissa vai ei.
Kuuma putteri kirjoitti: (19.11.2015 14:11:30)
Ööhhh,,juuri näiden keskustelujen välttämiseksi lähes kaikissa muissa pallopeleissä on asetettu yksinkertainen sääntö.
Golfin sääntöjä kun ei jostain syystä voi yksinkertaistaa, ei voida sopia samoin, siis että:
Jos pallo koskettaa rajaa tai jos ei pystytä sanomaan koskettaako vai ei, silloin pallo on ’sisällä’.
’sisällä’ tarkoittaa sitä aluetta jolla pallo yritetään saada pysymään, eli kentällä, tai pelialueella.
’Raja’ tarkoittaa muissa pallopeleissä sitä joka on alustaan merkitty.
Golfissa ’raja’ voisi tarkoittaa paalujen ulkoreunasta ulkoreunaan, ja sisäreunasta sisäreunaan, näiden viivojen väliin jäävää aluetta.
Siis näiden viivojen väliin jäävä alue olisi ’raja’ joka vastaisi muiden pallopeleihin kenttään maalattua viivaa, jolla siis on myös leveys.Jos siis pallo olisi niin paljon ’ulkona’ että voidaan nähdä että pallo ei kosketa tätä rajaa, silloin se olisi ’ulkona’, ja muuten se olisi ’sisällä’. Epäselvissä tapauksissa pallo on ’sisällä’.
Siis alkuperäisen viestin kuvien kaikki pallot olisivat sisällä (kentällä, pelialueella), koska ne kaikki koskettavat rajaa.
Mutta, tämähän tietenkin tekisi golfista aivan liian yksinkertaista, ja voisi jopa olla että tavallinen harrastelijakin oppisi muistamaan nämä säännöt, silloin tämäkin keskustelupalsta lopahtaisi, eihän se käy ;-D
Melko varmasti säännöt on tarkasti vuosien saatossa mietitty ja tarkoituksella sanamuoto päätetty. Oikeastaan ainoa tilanne, jossa pallo oikeasti ja kiistatta sivuaa eli koskettaa ulkorajaa on mainitsemani kaivanto tai muuri. Siis muuri itsessään on määritelty olevan ’sisällä’, mutta muurin ulkopuolinen alue ’ulkona’ Pallo nojaa muuriin tai kaivannon seinämään eli koskettaa rajaa, mutta on aivan varmasti ja kiistatta kokonaan ulkona. Jos määriteltäisiin, että pallon pitää olla ’irti’ rajasta, tullaan ikuisuuskysymykseen; kuinka paljon irti. Riittääkö mikrometrin miljoonasosa vai millimetrin tuhannesosa. Millä menetelmällä ’irti’ määritellään. Näkyvä rako? Kenen katseella näkyvä?
Pallo taas voi konkreettisesti koskettaa vesiesteen rajaa nojatessaan paaluun tai muuhun merkkiin.
Huomattavaa myös on, että ’ulkona’-säännössä tai ’vesieste’-säännössä ei kummassakaan sanota, milloin pallo on ’kentällä’, vaan milloin se on ’ulkona’ ja milloin ’esteessä’. Määritelmä on erilainen ja varmasti aivan tarkoituksella.
Ja Kuumalle Putterille: Kentän raja on edelleen paalujen kentänpuoleisen reunan tasalla. Pallot A-C ovat osin kentän puolella, loput kokonaan ulkona.Ööhhh,,
juuri näiden keskustelujen välttämiseksi lähes kaikissa muissa pallopeleissä on asetettu yksinkertainen sääntö.
Golfin sääntöjä kun ei jostain syystä voi yksinkertaistaa, ei voida sopia samoin, siis että:
Jos pallo koskettaa rajaa tai jos ei pystytä sanomaan koskettaako vai ei, silloin pallo on ’sisällä’.
’sisällä’ tarkoittaa sitä aluetta jolla pallo yritetään saada pysymään, eli kentällä, tai pelialueella.
’Raja’ tarkoittaa muissa pallopeleissä sitä joka on alustaan merkitty.
Golfissa ’raja’ voisi tarkoittaa paalujen ulkoreunasta ulkoreunaan, ja sisäreunasta sisäreunaan, näiden viivojen väliin jäävää aluetta.
Näiden viivojen väliin jäävä alue olisi ’raja’ joka vastaisi muiden pallopeleihin kenttään maalattua viivaa, jolla siis on myös leveys.
Tuo olisi siis juuri se joka noissa alkuperäisen viestin kuvissakin on piirretty paalusta toiseen.Jos siis pallo olisi niin paljon ’ulkona’ että voidaan nähdä että pallo ei kosketa tätä rajaa, silloin se olisi ’ulkona’, ja muuten se olisi ’sisällä’. Epäselvissä tapauksissa pallo on ’sisällä’.
Siis alkuperäisen viestin kuvien kaikki pallot olisivat sisällä (kentällä, pelialueella), koska ne kaikki koskettavat rajaa.
Mutta, tämähän tietenkin tekisi golfista aivan liian yksinkertaista, ja voisi jopa olla että tavallinen harrastelijakin oppisi muistamaan nämä säännöt, silloin tämäkin keskustelupalsta lopahtaisi, eihän se käy ;-D
tiikeri metsä kirjoitti: (19.11.2015 15:14:14)
Oikeastaan ainoa tilanne, jossa pallo oikeasti ja kiistatta sivuaa eli koskettaa ulkorajaa on mainitsemani kaivanto tai muuri.Kyllä tietenkin silloinkin pallo koskettaa rajaa, jos se on rajan päällä.
Siis muissa pallopeleissä,Muissa pallopeleissä olisi melko itsestään selvää, että nuo kaikki alkuperäisen kuvan pallot olisivat ’sisällä’ (jos siis oletetaan, että nuo pyörylät ovat pallon jälkiä maassa)
Ja, kysyit myös, kuka määrittelee jääkö rajan ja pallon väliin tilaa vai ei:
Niissä harvoissa tapauksissa joissa se ei ole itsestään selvää, tuomari määrittelee.
Jos edes tuomari ei osaa sanoa, silloin se on sisällä.Muurin tapauksessa ’raja’ voisi määritellä olevan muurin päällä. Siis jos pallo olisi muurin päällä, se koskettaisi rajaa, ja olisi ’sisällä’.
Jos pallo olisi muurin alapuolella muurin päällyksen takana, se olisi ’ulkona’.Minusta jos oikeasti haluttaisiin yksinkertaistaa sääntöjä, ei se olisi loppujen lopuksi niin monimutkaista.
Mutta, golfissa siis kaikki on toisin kuin missään muussa pelissä, kuten olemme jo oppineet.
Kuuma putteri kirjoitti: (19.11.2015 15:23:54)
Jos edes tuomari ei osaa sanoa, silloin se on sisällä.
Mihin perustat tämän?
Kuuma putteri kirjoitti: (19.11.2015 15:23:54)
tiikeri metsä kirjoitti: (19.11.2015 15:14:14)
Oikeastaan ainoa tilanne, jossa pallo oikeasti ja kiistatta sivuaa eli koskettaa ulkorajaa on mainitsemani kaivanto tai muuri.Kyllä tietenkin silloinkin pallo koskettaa rajaa, jos se on rajan päällä.
Siis muissa pallopeleissä,Muissa pallopeleissä olisi melko itsestään selvää, että nuo kaikki alkuperäisen kuvan pallot olisivat ’sisällä’ (jos siis oletetaan, että nuo pyörylät ovat pallon jälkiä maassa)
Yleensä muissa pallopeleissä merkitty rajaviiva on ’sisällä’, golfissa se on kokonaan ’ulkona’ Vaikka sinällään edelleen muihin peleihin vertaaminen on turhaa. Sääntöjen monimutkaisuudesta olen eri mieltä. ’Pallo on ulkona, kun se on kokonaan ulkona’ ja ’Pallo on vesiesteessä, kun se koskettaa vesiestettä’ ovat kummatkin aika yksinkertaisia ja kattavia ilmaisuja. Asia muuttuu turhan monimutkaiseksi, kun ruvetaan suotta miettimään teoreettisia yhteisiä pisteitä.
Tasamaan tuuppari kirjoitti: (19.11.2015 15:47:45)
Kuuma putteri kirjoitti: (19.11.2015 15:23:54)
Jos edes tuomari ei osaa sanoa, silloin se on sisällä.
Mihin perustat tämän?
Näin on yleensä muissa pallopeleissä, että jos edes tuomari ei osaa sanoa, silloin se oli sisällä.
Ei siis perustu mihinkään muuta kuin sopimukseen, eli näin on yleensä sääntöihin kirjoitettu, että jos jostain syystä ei pystytä sanomaan, on sisällä.
-
JulkaisijaArtikkelit