Re: Kiinteä haitta bunkkerissa

[VeikkoK]

Tällainen tuli vastaan taannoin eräällä eteläeuroopan kentällä. Bunkkerin oikealla puolella oli korjauksen alaista aluetta. Alueen reunoille oli laitettu tolpat ja niiden väliin pingotettu naru merkitsemään aluetta. L=lipun paikka. Pallo bunkkeriin kohtaan A aivan bunkkerin reunaan. Oikeakätisen swingi osuu punaisella merkittyyn tolppaan. Eli saako vapautua vai ei? (kysymys 1). Jos saa vapautua, niin mihin? Saako dropata kohtaan B? (kysymys 2). Kohta B on tietenkin parempi kuin C, koska bunkkerin reuna ei häiritse kuten kohdissa A ja C. C on samanlainen kohta kuin A, mutta tolppa tai naru ei häiritse. Mikä on oikea menettelytapa? (toivottavasti kuvasta ja tekstistä käy tilanne ilmi). Lisäsin pallon sijainnin. Sori, kuva ei ole kovin hyvä. Pallo oli siis bunkkerissa, aivan reunan vieressä. Ja nuo tolpat oli isketty niin syvälle, ettei niitä saanut irti.

[Rauta 1]

Ekana pitäisi tietää tarkasti mitä tarkoittaa : ’ Pallo bunkkeriin kohtaan A aivan bunkkerin reunaan’ ? Kaavio osoittaa, ettei pallo olisi bunkkerissa !? Eikä tuo ensimmäinen määritelmä oikein aukea ? Pallo on joko bunussa tai sitten se ei ole. Muita vaihtoehtoja ei ole.

[PG]

Kunnostettavan alueen merkkipaalut ovat haittoja. Siirretään siis paalu(t) ja naru lyönnin ajaksi sellaiseen paikkaan, että ne eivät häiritse lyöntiä bunkkerista. .

[KL]

PG kirjoitti: (12.2.2016 19:50:14)
Kunnostettavan alueen merkkipaalut ovat haittoja. Siirretään siis paalu(t) ja naru lyönnin ajaksi sellaiseen paikkaan, että ne eivät häiritse lyöntiä bunkkerista. .

Tuohon ’haittoja’ eteen kun vielä lisätään sana ’liikuteltavia’, niin vastaus on täydellinen. Tietenkin sillä varauksella, ettei kentän paikallissäännöissä ole kyseisiä paaluja määritelty kiinteiksi haitoiksi. Tämä on syytä aina tarkistaa ennen muita toimenpiteitä.

[Rauta 1]

Ei tuosta kuvasta ilmene geometria millään tavalla. Jos haitta ei ’haittaa’, niin eihän se mikään haitta ole ? Edelleenkin kaipaisin selitystä missä se pallo oikein on ?

[aakoo64]

Rauta 1 kirjoitti: (12.2.2016 20:28:48)
Ei tuosta kuvasta ilmene geometria millään tavalla. Jos haitta ei ’haittaa’, niin eihän se mikään haitta ole ? Edelleenkin kaipaisin selitystä missä se pallo oikein on ?

Mikä siinä pallon paikassa on muka epäselvää? Siinähän se on alkuperäisen viestin mukaan A-kirjaimen kohdalla ja niin ollen bunkkerissa.

[VeikkoK]

Lisäsin toisen kuvan pallon paikasta. Ja tolpat oli isketty niin syvälle, ettei niitä saanut irti.

[PG]

VeikkoK kirjoitti: (12.2.2016 21:17:07)
tolpat oli isketty niin syvälle, ettei niitä saanut irti.

Sori. Vasta jälkikäteen huomasin otsikon. Ratkaisu siis säännön 24-2b (ii) mukaisesti:

a. pallo pudotetaan bunkkeriin enintään mailanmitan päähän lähimmästä vapauttavasta paikasta, mutta ei tätä lähemmäksi reikää tai

b. yhdellä rangaistuslyönnillä hiekkaesteen ulkopuolelle ja kuinka kauas tahansa hiekkaesteen taakse linjalle, jonka muodostavat reikä ja pallon alkuperäinen sijaintikohta.

Bunkkeriin pudotettaessa pallon lopullinen, säännöt täyttävä sijaintikohta vierimisrajoitukset huomioon ottaen voi olla C tai B tai jokin muu.

[KL]

VeikkoK kirjoitti: (12.2.2016 21:17:07)
Lisäsin toisen kuvan pallon paikasta. Ja tolpat oli isketty niin syvälle, ettei niitä saanut irti.

Yllättävän monet tuomarikollegani eivät suostu julkisesti vastaamaan kirjallisiin kysymyksiin syistä, jotka tämän(kin) ketjun kohdalla tulevat ilmi.

– otsikko viittaa kiinteään haittaan bunkkerissa, vaikka itse haitta on bunkkerin ulkopuolella
– paikallissäännöistä ei kerrota yhtään mitään, vaikka niissä saattaa olla asiaan vaikuttavia tietoja
– GUR-tolpat ovat normaalisti liikuteltavia haittoja, mutta yhtäkkiä ne eivät olekaan sellaisia, mitä ei myöskään kerrottu alkuperäisessä kysymyksessä

Kentällä nämä viittaamani kollegat ovat enemmän kuin miehiä paikallaan eikä heillä ole ongelmia tämänkaltaisten tapausten ratkaisemisessa, koska siellä kaikki tarvittava tieto on heti tai lähes heti käytettävissä.

Siis, kun kirjoittatte tänne kysymyksen, niin yrittäkää laittaa kaikki olennainen tieto heti siihen kysymykseen mukaan. Se helpottaa valtavasti kysymykseen vastaamista.

[Rauta 1]

Kerrotko nimimerkki PG mihin säännön tulkintaan oma tulkintasi b) perustuu ?

[KL]

Rauta 1 kirjoitti: (12.2.2016 21:54:16)
Kerrotko nimimerkki PG mihin säännön tulkintaan oma tulkintasi b) perustuu ?

Vastaan PG:n puolesta: Sääntöön 24-2b(ii)(b).

Tulkintaa ei tarvita, sen verran selkeä sääntö on kyseessä.

Hämmennystä saattaa jonkun mielessä aiheuttaa sellainen perusteeton oletus, että sekä pallon että haitan tulisi olla esteessä. Tällaista olettamusta ei kuitenkaan säännöistä löydy. Ratkaisevaa on pallon sijainti, ei haitan (kts. sääntö 24-2a).

[PG]

Rauta 1 kirjoitti: (12.2.2016 21:54:16)
Kerrotko nimimerkki PG mihin säännön tulkintaan oma tulkintasi b) perustuu ?

24-2 Kiinteä haitta
a. Vaikuttaminen
b. Vaikutuksesta vapautuminen
(i) Pelialueella:
(ii) Hiekkaesteessä: Jos pallo on hiekkaesteessä, pelaajan pitää nostaa pallo ja
pudottaa se joko
a. rangaistuksetta kohdan (i) mukaisesti kuitenkin siten, että lähin vapauttava
paikka on hiekkaesteessä ja pallo on pudotettava hiekkaesteeseen, tai
b. yhdellä rangaistuslyönnillä hiekkaesteen ulkopuolelle ja kuinka kauas
tahansa hiekkaesteen taakse linjalle, jonka muodostavat reikä ja pallon
alkuperäinen sijaintikohta.
(iii) Viheriöllä
(iv) Tiiauspaikalla:
Poikkeus: Pelaaja ei kuitenkaan saa tämän säännön mukaista vapautusta,
jos (a) jokin muu syy kuin kiinteän haitan vaikutus tekee lyönnistä selvästi
epätarkoituksenmukaisen (b) kiinteän haitan vaikutus syntyisi ainoastaan selvästi
epätarkoituksenmukaisen lyönnin, tarpeettoman poikkeuksellisen lyöntiasennon,
mailan heilahdusradan tai pelisuunnan vuoksi.
Huomautus 1:
Huomautus 2
Huomautus 3:

[Putti-Possu]

Muutama lisäpohdinta/kommentti:

Jos tolppa haittaa eikä sitä pysty helposti irrottamaan, eikä paikallissäännössä todeta mitään, eikö se ole ilman muuta kiinteä haitta (vaikka tolppa yleensä onkin irrotettava). Sen sijaan naru voi olla ja yleensä onkin irrotettava, joten ensimmäin vapauttava paikka määräytyy vain tolpan mukaan ja naru irrotetaan. Mutta jos naru on tiukasti kiinni tolpassa, niin sitten vapauduttava myös tästä. Onko naru ja tolppa erilliset kiinteätä haitat, jotka voi siten ’ketjuttaa’ ja edetä draiverin verran kauemmas – vai onko samaa kiinteää haittaa (siis oletuksella, ettei kumpaakaan saa irti)?

Onko bunkkerin reunalle jokin hyvä määritelmä tilanteessa, jossa sitä ei ole merkitty eikä se ole muuten selvä. Esimerkiksi muutamalla kentällä (kuten Victoria Vilamourassa) hiekkaeste jatkuu sellaisena beachinä vesiesteeseen, ja missä kulkee hiekkaesteen ja vesiesteen raja, jos sitä ei ole siis merkitty. Tällä on merkitystä mm. siinä onko kyseinen vesi tilapäistä vettä (jos vesi on esim. tavanomaista korkeammalla) ja minne bunkkerissa voi dropata tai dropataanko vesiestesäännön mukaan bunkkerista ulos.

Myös reunat ovat usein sen verran epämääräisiä, että bunun raja on vaikeasti määriteltävissä etenkin kohdissa, josta kävellään bunkkeriin. Voiko siis dropata ihan siihen reunalle, jossa vain vähän hiekkaa? Entä jos pallo tästä bunkkeriksi tulkittavasta kohdasta vierii/pomppaa kentän suuntaan ja jää ruoholle – onko droppi uusittava?

[KL]

Putti-Possu kirjoitti: (13.2.2016 9:17:17)
Muutama lisäpohdinta/kommentti:

Jos tolppa haittaa eikä sitä pysty helposti irrottamaan, eikä paikallissäännössä todeta mitään, eikö se ole ilman muuta kiinteä haitta (vaikka tolppa yleensä onkin irrotettava). Sen sijaan naru voi olla ja yleensä onkin irrotettava, joten ensimmäin vapauttava paikka määräytyy vain tolpan mukaan ja naru irrotetaan. Mutta jos naru on tiukasti kiinni tolpassa, niin sitten vapauduttava myös tästä. Onko naru ja tolppa erilliset kiinteätä haitat, jotka voi siten ’ketjuttaa’ ja edetä draiverin verran kauemmas – vai onko samaa kiinteää haittaa (siis oletuksella, ettei kumpaakaan saa irti)?

Jos naru ja tolpat ovat toisissaan kiinni eikä kumpaakaan voi vaivatta irrottaa, on kyseessä yksi ainoa kiinteä haitta.

Putti-Possu kirjoitti: (13.2.2016 9:17:17)

Onko bunkkerin reunalle jokin hyvä määritelmä tilanteessa, jossa sitä ei ole merkitty eikä se ole muuten selvä. Esimerkiksi muutamalla kentällä (kuten Victoria Vilamourassa) hiekkaeste jatkuu sellaisena beachinä vesiesteeseen, ja missä kulkee hiekkaesteen ja vesiesteen raja, jos sitä ei ole siis merkitty. Tällä on merkitystä mm. siinä onko kyseinen vesi tilapäistä vettä (jos vesi on esim. tavanomaista korkeammalla) ja minne bunkkerissa voi dropata tai dropataanko vesiestesäännön mukaan bunkkerista ulos.

Myös reunat ovat usein sen verran epämääräisiä, että bunun raja on vaikeasti määriteltävissä etenkin kohdissa, josta kävellään bunkkeriin. Voiko siis dropata ihan siihen reunalle, jossa vain vähän hiekkaa? Entä jos pallo tästä bunkkeriksi tulkittavasta kohdasta vierii/pomppaa kentän suuntaan ja jää ruoholle – onko droppi uusittava?

Nämä ovat tulkinnanvaraisia asioita ja siinä tulkitsemisessa auttaa hiekkaesteen määritelmä. Hiekkaesteen rajat ovat aika usein hieman epämääräisiä esim. kulumisesta tai sääolosuhteista johtuen ja siksi tulkinnanvaraisia. Mitään kiveen kirjoitettua ohjetta ei asiaan ole, koska niin moni asia vaikuttaa tuon rajan määrittelemiseen.

Mitä tulee dropin uusimiseen, niin ihan ensiksi on päätettävä missä kulkee hiekkaesteen raja. Jos pallo on pudotettava esteeseen, niin sen on ensiksi osuttava esteeseen ja myös pysyttävä siellä. Jos taas pudotetaan pelialueelle, niin sama homma sen suhteen.

[Julkaisija]

Artikkelit