-
JulkaisijaArtikkelit
-
Tuli panovirhe tuossa deccarinumerossa.
Vieläkö KL monta puuttuu alkuperäisestä kahdeksasta keissistä?
Minusta holari on holari silloin, kun pelannut täyden (9- tai 18-reiän) kilpailukierroksen tai harjoituskierroksen golfsääntöjä noudatellen (mm. vain yhtä palloa pelaten), tuloskorttia täyttäen, vähintään yhden merkitsijän kanssa ja vielä, että harkkakierroksenkin kortti ainakin näytetään klubin toimistolla. Jälkipenaltit kumoavat holarin. Tuloskorttiin pitää pystyä merkitsemään puhdas numero 1.
Ärjy kirjoitti: (5.1.2016 14:31:21)
golfsääntöjä noudatellen (mm. vain yhtä palloa pelaten)Tämähän koskee vain reikä kerrallaan, ei kai koko kierrosta?
Ärjy kirjoitti: (5.1.2016 13:47:43)
Deccarin 20-1/1mukaan ei tule rangaistusta, jos pelaaja noin käsitellyn pallon puttaa reikään. Jos pallo tuosta kuitenkin itsestään vierii reikää, niin holari tuli.
Tunnustan tietämättömyyteni ja tunnustan myös että mun pitäis tietää. Mutta miksi tässä ja muissa merkatuissa tapauksissa ei palloa palauteta paikoilleenihan 20-1 mukaisesti?
KL kirjoitti: (5.1.2016 13:58:02)
Sivukysymys kaikille: jos olisit tuommoisessa ’komiteassa’ päättämässä hyväksytäänkö jokin suoritus holariksi vai ei, niin mitä päättäisit tilanteessa, jossa pelaaja lyö pallon ensimmäisellä lyönnillään reikään, mutta saa samalla jonkin rangaistuksen lisättäväksi tulokseensa (esim. pelin viivyttäminen)?Holari.
J_M kirjoitti: (5.1.2016 14:40:31)
Eikö tähän selkein olis HIO klubin säännötEn allekirjoita. Toki sen että jos noita ei noudata, niin ei pääse HIO-klubiin 🙂
Mä en tajua miks talviviheriölle lyöty holari laskettais, mutt jos kolme täysin muuta viheriötä on talviviheriönä niin sitä ei lasketa. Toki tää juontaa siitä että kentän on oltava heidän mukaansa tasoituskelpoinen, mutta KL saattoi tarkoittaa mikä moraalisesti lasketaan holariksi kenenkin mielestä.
Reikäpelissä vastustaja lyö tiimerkkien ulkopuolelta jonka vastustaja vaatii uusimaan. Toinen yritys onkin sitten ässä.
Toinen myöskin reikäpelliin liittyvä ratkaisu tulee ennen kiekkofinaallia ellei joku kerkeä ensin.Traveller kirjoitti: (5.1.2016 14:59:05)
Reikäpelissä vastustaja lyö tiimerkkien ulkopuolelta jonka vastustaja vaatii uusimaan. Toinen yritys onkin sitten ässä.
Toinen myöskin reikäpelliin liittyvä ratkaisu tulee ennen kiekkofinaallia ellei joku kerkeä ensin.Tuo oli jo kahteen kertaan ehdotettuna heti ketjun alussa
Tunnustan tietämättömyyteni ja tunnustan myös että mun pitäis tietää. Mutta miksi tässä ja muissa merkatuissa tapauksissa ei palloa palauteta paikoilleenihan 20-1 mukaisesti?
Siksi kun deccari 20-3d/1 sanoo, että jos griinille paikoilleen asetettu pallo ilman pelaajan vaikutusta lähteekin liikkeelle ja vierii reikään, niin siellä se on edellisellä lyönnillä ilman lisälyöntien laskemista.
Kun sääntöjä näin muutettiin 2012 niin mielestäni myös 10 sekunnin aikaraja säännössä 16-2 olisi voitu kumota. Sen sijaan jouduttiin deccarissa 20-3d/1 erikseen sanomaan, että sääntö 16-2 kävelee deccarin 20-3d/1 yli, eli jos pallo puttauksen jälkeen jää reiän reunalle, mutta putoaa itsestään reikään yli 10 s kuluttua siitä, kun pelaaja ehtii paikalle, kirjataan tästä reikätulokseen yksi lisälyönti
Kerro vielä viestinumero missä kyse tiimerkkien ulkopuolelta lyömisestä.
Säännöstä 19-3 löytyy myös yksi vastaus esitettyyn kysymykseen siis jos reikäpelissä osuu vastustajaan tai hänen varusteisiin.
Ärjy kirjoitti: (5.1.2016 15:27:49)
Kun sääntöjä näin muutettiin 2012 niin mielestäni myös 10 sekunnin aikaraja säännössä 16-2 olisi voitu kumota.Vähän ohi aiheen, mutta tuo 10 sekunnin sääntö on hyvin tarpeellinen, jottei tarvitse lähteä subjektiivisesti arvioimaan milloin pallon reikään putoamisen odottaminen menee pelin viivyttämisen puolelle.
Säännön historiahan on semmoinen, että vuoden 1963 Phoenix Openissa pelaaja nimeltään Don January odotti peräti seitsemän minuuttia hänen pallonsa putoamista reikään. Lopulta pallo reikään putosi, mutta heti seuraavana vuonna säännöissä rajoitettiin tuota odotusaikaa.
PG kirjoitti: (5.1.2016 8:38:41)
Yleinen ratkaisu perustunee vain kahteen erilaiseen tapaukseen?1. Avauslyönti on syystä tai toisesta uusittava ilman rangaistusta.
2. Avauslyönnin jälkeen pallo voidaan korvata rangaistuksetta toisella, joka sääntöjen mukaisen paikalleen asettamisen jälkeen vierii reikään ilman lyöntiä.
On vielä kolmaskin erilainen tapaus, jossa lyöntiä ei uusita eikä palloa aseteta…
KL kirjoitti: (5.1.2016 16:19:37)
Säännön historiahan on semmoinen, että vuoden 1963 Phoenix Openissa pelaaja nimeltään Don January odotti peräti seitsemän minuuttia hänen pallonsa putoamista reikään. Lopulta pallo reikään putosi, mutta heti seuraavana vuonna säännöissä rajoitettiin tuota odotusaikaa.Jatketaan hieman OT, kuitenkaan Don ei ilmeisesti tainnut olla mikään ihan huono pelimieskään vaan monia voittoja ja sijoituksia kirjasi kontolleen. Nopea KVG kyllä väittäisi että pallo ei pudonnut odotuksen aikana?
KL kirjoitti: (5.1.2016 16:24:14)
PG kirjoitti: (5.1.2016 8:38:41)
Yleinen ratkaisu perustunee vain kahteen erilaiseen tapaukseen?1. Avauslyönti on syystä tai toisesta uusittava ilman rangaistusta.
2. Avauslyönnin jälkeen pallo voidaan korvata rangaistuksetta toisella, joka sääntöjen mukaisen paikalleen asettamisen jälkeen vierii reikään ilman lyöntiä.
On vielä kolmaskin erilainen tapaus, jossa lyöntiä ei uusita eikä palloa aseteta…
Tuolle linjalle kun lähdetään, painetaan saivartelu tappiin, josko edes siihen.
Sama tiiauspaikka toimii tiipaikkanan kahdelle eri väylälle. Yleinen tilanne esim 9r kentällä. Etuysillä lyöty palloa tuolta tiiauspaikalta kerran, toisella rundilla holari
ts kirjoitti: (5.1.2016 16:56:51)
KL kirjoitti: (5.1.2016 16:24:14)
PG kirjoitti: (5.1.2016 8:38:41)
Yleinen ratkaisu perustunee vain kahteen erilaiseen tapaukseen?1. Avauslyönti on syystä tai toisesta uusittava ilman rangaistusta.
2. Avauslyönnin jälkeen pallo voidaan korvata rangaistuksetta toisella, joka sääntöjen mukaisen paikalleen asettamisen jälkeen vierii reikään ilman lyöntiä.
On vielä kolmaskin erilainen tapaus, jossa lyöntiä ei uusita eikä palloa aseteta…
Tuolle linjalle kun lähdetään, painetaan saivartelu tappiin, josko edes siihen.
Sama tiiauspaikka toimii tiipaikkanan kahdelle eri väylälle. Yleinen tilanne esim 9r kentällä. Etuysillä lyöty palloa tuolta tiiauspaikalta kerran, toisella rundilla holari
Väärin meni. Kannattaa lukea alkuperäinen kysymys tarkasti ennen vastaamista.
Ei täytä KL:n eikä omianikaan holarivaatimuksiani, mutta mitä kirjoitetaan korttiin, jos
-reikäpelissä kaveri tekee holarin ja sitten antaa kilpakumppanilleen lyönnin (tämä ei kyllä lyö silloin ensimmäistäkään palloaan)
-scramblessä, greensomessa, four ball better ball – tai muussa vastaavassa paripelissä toisena lyövä pelikaveri tekee holarin?KL kirjoitti: (5.1.2016 17:06:54)
Väärin meni. Kannattaa lukea alkuperäinen kysymys tarkasti ennen vastaamista.
Kyllä se on senkin reiän tiiauspaikka. Eli ei väärin, mutta ei tarkoittamasi vastaus.
ts kirjoitti: (5.1.2016 17:34:00)
KL kirjoitti: (5.1.2016 17:06:54)
Väärin meni. Kannattaa lukea alkuperäinen kysymys tarkasti ennen vastaamista.
Kyllä se on senkin reiän tiiauspaikka. Eli ei väärin, mutta ei tarkoittamasi vastaus.
Miten vain. Mutta jos 9-reikäisellä kentällä pelataan 18 reikää, niin ykkösreiän tiiauspaikka on ekalla kiekalla ykkösreiän tiiauspaikka ja tokalla kymppireiän tiiauspaikka. Mutta tokihan tässä täytyy ymmärtää sääntöjen kokonaisuus.
Ärjy kirjoitti: (5.1.2016 17:17:09)
Ei täytä KL:n eikä omianikaan holarivaatimuksiani, mutta mitä kirjoitetaan korttiin, jos
-reikäpelissä kaveri tekee holarin ja sitten antaa kilpakumppanilleen lyönnin (tämä ei kyllä lyö silloin ensimmäistäkään palloaan)
-scramblessä, greensomessa, four ball better ball – tai muussa vastaavassa paripelissä toisena lyövä pelikaveri tekee holarin?Reikäpelissä annettu holari ei mitenkään voi olla oikea holari, koska pelaaja ei ole lyönyt palloaan reikään yhdellä lyönnillä.
Sen sijaan noissa muissa pelimuodoissa on aivan sama missä järjestyksessä lyövä pelaaja sen pallon kuppiin laittaa. Sama tilannehan on normaalissakin yksilöpelissä, viimeisenä lyövä pelaaja saa vihjeitä olosuhteista edellisten lyöntien perusteella.
Sen sijaan noissa muissa pelimuodoissa on aivan sama missä järjestyksessä lyövä pelaaja sen pallon kuppiin laittaa.
Kyllä joo, mutta enpä taitaisi greensomessa tai scramblessa lyödä toisena sitä ensimmäistä palloani, jos kaverini jo teki holarin. Mutta yhteiseen korttiimme merkitään holari.
Ärjy kirjoitti: (5.1.2016 17:17:09)
Ei täytä KL:n eikä omianikaan holarivaatimuksiani, mutta mitä kirjoitetaan korttiin, jos
-reikäpelissä kaveri tekee holarin ja sitten antaa kilpakumppanilleen lyönnin (tämä ei kyllä lyö silloin ensimmäistäkään palloaan)
(Anteeksi OT)
Ah, vasta nyt ymmärrän, että Suuren Johtajan ennätystulos on sittenkin totta!KL kirjoitti: (5.1.2016 16:24:14)
PG kirjoitti: (5.1.2016 8:38:41)
Yleinen ratkaisu perustunee vain kahteen erilaiseen tapaukseen?1. Avauslyönti on syystä tai toisesta uusittava ilman rangaistusta.
2. Avauslyönnin jälkeen pallo voidaan korvata rangaistuksetta toisella, joka sääntöjen mukaisen paikalleen asettamisen jälkeen vierii reikään ilman lyöntiä.
On vielä kolmaskin erilainen tapaus, jossa lyöntiä ei uusita eikä palloa aseteta…
Ei tule juuri muuta mieleen kuin peli, jossa kukin pelaaja pelaa kahdella pallolla ja tuloskorttiin merkitään vain paremman pallon tulos. Itse pelaan joskus tällaista peliä. Harmi vain, etteivät säännöt kerro siitä mitään. Eli se siitä…
Jos joukkuepelissä joukkue saa holarin, niin kaikki joukkueen jäsenet saavat holarin? Ei nyt sentään, ei…
Vaikea tapaus.
Jos joukkuepelissä joukkue saa holarin, niin kaikki joukkueen jäsenet saavat holarin?
Alkuperäisessä kysymyksessä kysyttiin milloin pelaajan korttiin merkitään holari. Greensomessa ja scramblessä pelaajan (ja hänen parinsa yhteiseen) korttiin merkitään holari, vaikka pelaajan ensimmäinen pallo ei menekään reikään, jos kumppanin seuraavaksi lyömä pallo menee. Shamppanjat tietenkin pelikumppanin piikkiin.
Eclectic on vastaus
haamu kirjoitti: (5.1.2016 16:38:14)
KL kirjoitti: (5.1.2016 16:19:37)
Säännön historiahan on semmoinen, että vuoden 1963 Phoenix Openissa pelaaja nimeltään Don January odotti peräti seitsemän minuuttia hänen pallonsa putoamista reikään. Lopulta pallo reikään putosi, mutta heti seuraavana vuonna säännöissä rajoitettiin tuota odotusaikaa.Jatketaan hieman OT, kuitenkaan Don ei ilmeisesti tainnut olla mikään ihan huono pelimieskään vaan monia voittoja ja sijoituksia kirjasi kontolleen. Nopea KVG kyllä väittäisi että pallo ei pudonnut odotuksen aikana?
En osaa ottaa kantaa KVG:n tietoihin, lainasin vain Arnold Palmerin tekstiä hänen kirjastaan Playing By The Rules, sivu 136. Ehkä Arnie muistaa tapauksen väärin, mene ja tiedä.
-
JulkaisijaArtikkelit