Etusivu › Foorumit › Kilpagolf & harjoittelu › Ranteet svingatessa
-
JulkaisijaArtikkelit
-
Nimetön
Minä svingaan kyllä siten, että energia lisääntyy. Tämä taas syntyy lihastyöstä, jota tekee aika monikin lihas. Toi kaksoisheiluri on konservatiivinen systeemi, jossa siis potentiaalienergian ja liike-energian summa on vakio eli systeemiin ei tule ulkoista työtä (vielä toi aikaintegraattori saattaa syödä kokonaisenergiaa koska muuten toi tehtävä on numeerisesti hieman epästabiili ratkaista [1]). Draiverilla downsvingin lopuksi yritän oikaista lähes väkivaltaisesti rannekulman ja ranteet ovat joskus jopa kipeät tästä. Samalla vatsan kiertäjälihakset yrittävät epätoivoisesti estää grippipään hidastumista.
Jos tuota yrittäsi edes jollain tarkkuudella simuloida [2], niin tehtävä pitäsi:
* olla kolmiulotteinen
* pitäisi mallintaa jalat, lantio ja hartiat jotenkin
* käsiä saisi mielellään olla kaksi kappaletta ja kyynärnivel (mulla koukistuu myös vasen hieman back svingin huipulla)
* pitäisi olla jonkinlainen lihasmalli (pohje, vatsan kiertäjä, ranne yms)
* mallissa pitäisi olla mukana mailan kimmoenergia (katsokaa pysäytyskuvaa, maila on taipuneena todella paljon)
* ilman vastusvoimakin voisi olla mukana (pistäkää käsi ulos autosta 200 km/h vauhdissa)Sitten kun simulaatiotuloksia saisi, niin pitäisi vielä miettiä mitä niillä tekisi.
PS. Mulla on myös joskus vasemman kyynärvarren lihas sen tuntuinen kuin se olisi joutunut tekemään töitä.
[1] Hairer, E., Wanner, G. Solving Ordinary Differential Equations II, Stiff and Differential-Algebraic Problems, Springer Series in Computational Mathematics 14, Springer-Verlag, Berlin, 1991, 601 pp
[2]) Geradin, M., Cardona, A., Flexible Multibody Dynamics: A Finite Element Approach, J. Wiley & Sons, Chichester, 2001, 327 pp.
Systeemiin tuotetaan kyllä lisää energiaa, mutta millä lihaksilla sitä mailan pään kiihtyvyyttä release vaiheessa tuotetaan? Vastaukseksi ei kelpaa ’vasemman jalan suoristamisella’ tms, koska tuo liike on mailan liikesuuntaa vastaan. Vartalon kierrolla tuotettu lisänopeus on taas aivan liian pieni selittämään mailan nopeuden osuma hetkellä. Periaatteessa nupin vauhti kyllä kiihtyisi jonkin verran, vaikka ei tehtäisi releasea ollenkaan (pidettäisiin varsi suoraan käsivarsien jatkeena läpi swingin). Tämä kiihtyvyys saataisiin aikaan vartalon isoilla lihaksilla. Normaalissa releasessa sitä lisäenergiaa voidaan mun käsittääkseni tuottaa lähinnä kyynärpäiden ja ranteiden välisillä lihaksilla, sekä ehkä hieman oikean käden kyynärpään ojentumisella. Niillä taas ei mitenkään selity se mitattavissa oleva todellinen kiihtyvyys.
Siitä päästäänkin toiseen kysymykseen: Onko release ’vapauttamista’ vai ’työtä’ ja kumpaa sen pitäisi olla? Annetaanko mailanpään mennä ulkokehälle, vai työnnetäänkö se sinne? Onko tuohon yksi vai useampi oikea tapa?
Sen verran täytyy peliä rauhoitella, että jo perusasioiden tunteminen riittää siihen tietoon, että käsivarsien lihasvoimalla ei lapaan saada lisäenrgiaa tuotettua. Kysymyksessähän on release, eli voiman vapauttaminen. Mailanpään nopeus on tuossa vaiheessa sitä luokkaa, että se vaan ei ole mahdollista. Biomekaniikan kannalta taas tuossa yhtlössä aktiivinen lihas on jäykistynyt ja siten hidas… ääh.. perkule kun nää on niin monimutkasia asioita lyhyesti selittää, mutta ymmärtää kuka ymmärtää.
Tässä koko paketissahan on lantiolla, hartioilla ja käsivarsilla saavutettu maksimaalinen kiertonopeus jo paljon ennen osuma-aluetta. Toisin sanoen matka kiihdytykseen on riittävä. Jos tuohon haetaan lisää, käy kuin Uunolle elokuvassa, että seiväshypyssä ois menny sillä vauhdilla varmasti 10m rikki, mutta kun ei löytäny eneää telineitä.
Sen vuoksi yrittämällä lisätä vartalon kiertovauhtia osumassa, ei saavuteta voimantuotollisesti hyötyä, suunnan hallinnassa kylläkin (joka taas liittyy käsi-vartalosuhteeseen ja siihen missä tilassa ne voivat edes vapautua) Kun tuota kiertoa mahdollisimman terävästi hidastetaan, purkautuu siinä oleva energia ulkokehälle ja mailan lapa kiihtyy. Tätä kiertoa hidastavaa voimaa vastaan taas, täytyy aloittaa aktiivinen lihastyö, yleensä nykypelaajilla oikean jalan potku kierron aikaansaamiseksi ja voiman ohjaamiseksi oikeaan suuntaan. Mutta niinkuin jo äsken tuskailin… näiden asioiden selittäminen lyhyesti enemmän varmasti sotkee kuin selventää keskustelua.
bennyn heilurimalli oli kyllä hauska. Sen tekijä on näköjään ollut samaa mieltä minun kanssa tusta ulomman vivun kiihdyttämisestä.
Omalta osaltani yhteenveto: Käsien ja mailan gripin on jossain vaiheessa ennen osuma-aluetta hidastuttava, jotta lapa voi kiihtyä riittävästi ohiittaakseen kädet. Tuota hidastumista tutkittaessa on taustakuvasta irroitettava silmää huijaavat häiriötekijät ja mitattava hidastuvuutta vain voiman vapautuksen suuntaan nähden. Tuo hidastuvuus voidaan saada aikaiseksi esim. ottamalla vahva tuki vasemmalla jalalla ja painamalla vartalon massapistettä vapautussuunnasta pois päin.
Jokainen voi seuraavan kerran palloja lyödessään maistella tuota mailan ’retkahdusta’ osumaan tuloa ennen. Onko se tuotettu lihasvoimalla, vai kuten virvelinheitossa, hidastamalla.
ts kirjoitti: (19.9.2006 22:57:57)
Omalta osaltani yhteenveto: Käsien ja mailan gripin on jossain vaiheessa ennen osuma-aluetta hidastuttava, jotta lapa voi kiihtyä riittävästi ohiittaakseen kädet. Tuota hidastumista tutkittaessa on taustakuvasta irroitettava silmää huijaavat häiriötekijät ja mitattava hidastuvuutta vain voiman vapautuksen suuntaan nähden. Tuo hidastuvuus voidaan saada aikaiseksi esim. ottamalla vahva tuki vasemmalla jalalla ja painamalla vartalon massapistettä vapautussuunnasta pois päin.
Nyt en tiedä yrität todistella. Onhan tuon kaikki tässäkin ketjussa todenneet moneen kertaan, että osumaan tultaessa kädet hidastuu ja mailanpää ohittaa ne. Ei kai tuen ottamisestakaan olla eri mieltä, tosin se on ensisijaisesti tasapainoilua ja siten hyvin vaistonvaraista toimintaa, siis reagointia muuhun yrittämiseen ja vempuiluun.
Siinä määrin kuin pelaajan kannalta on olennaista näitä asioita ymmärtää, Vasen pakki pelkistää koko jutun ytimen: ’Onko release ’vapauttamista’ vai ’työtä’ ja haluasin lisätä siihen vielä ’vapauttamatta jättämisen’, joka siis ei ole muuta kuin kiinni pitämistä.
Teorioista riippumatta vapauttamista voi kyllä auttaa monin keinoin, ja toiset tekee sitä vähemmän ja toiset enemmän. Pääsääntöisesti tuo ensimmäinen ryhmä pelaajia on pieni ja pelailee ammattilaisten tourilla. Jälkimmäiseen ryhmään kuuluu suurin osa golffaajia, jotka sitten pelailevat ihan omalla tuurilla.
NimetönJoo toi teoria on teoriaa ja kukapa hyvin teoriaa osaava osaa pelata todella hyvin (scratch pelaajaksi kyllä pääsee, vert esim: Pelz). Tässä toisenlainen ajatus. Jos saat rauta kasilla lähtemään yli 120 m, niin: ota maila oikeaan käteen ja ota sillä normaali grippi ja alkuasento ja lyö 100 m lyöntejä. Yritä sitten lyödä mahdollisimman pienellä effortilla tämä 100 m. Kun homma toimii niin vaihda maila vasempaan käteen ja toista sama. Kun homma toimii niin voit vielä harjoitella draw ja fade kierteitä kummallakin kädellä erikseen (suoralla stanssilla ja normaaligripillä). Alkuun homma tuntuu vaikealta, mutta niinhän se oli kun tartuit ekaa kertaa polkupyöräänkin.
Vihjeenä voin sanoa, että mailalla ei tarvitse lyödä tietoisesti lujaa, vaan mukava heilahdus (ja hyvä osuma) riittää. Aloitin ko. harjoittelut sadesäällä rangella varjo toisessa kädessä (joskus meni viisi koria palloja). Sama tietysti toimii myös chippi ja pitsijutuissa.
ts kirjoitti: (19.9.2006 10:45:15)
Nonniinn… ja sitten laitetaan narun päähän punnus ja pyöritetään…. koitetaanpa oikeen vinhasti pyörittäen saada tuo punnus ohittamaan kädet… helppoa eikös olekin… keskipakovoimalla 🙂Hetkinen..eikös se osuma ole vetämistä..jos lapa tulee ennen käsiä niin silloin työnnetään…ihmisen vaisto sanoo milloin kiihdyttäminen lopetetaan ja se on silloin kun on osuttu palloon.
Miksi väitän näin..koska olen huomannut ( itseni mukaan lukien ) että kun aloittelija jostain syystä missaa pallon vaikka rinteessä jossa pallo on alempana..niin maila jatkaa vauhtia ja koska liike-energiaa ei ole välitetty osumassa pallolle jatkaa maila vinhaa vauhtia ja kerran olen itsekin kaatunut ja tehnyt lähes 360 astetta ja ollut lopussa kyljelläni nurmella.
Ei siinä jarrutella..vaan odotellaan osumaa. Sen jälkeen luonnollisesti jarrutellaan.
Tämä ei tietenkään pois sulje sitä etteikö käsien liike ala-asennossa hidastu..mutta jarrutusta ei käsittääkseni tapahdu.
double-eagle kirjoitti: (20.9.2006 9:52:27)
ts kirjoitti: (19.9.2006 10:45:15)
Nonniinn… ja sitten laitetaan narun päähän punnus ja pyöritetään…. koitetaanpa oikeen vinhasti pyörittäen saada tuo punnus ohittamaan kädet… helppoa eikös olekin… keskipakovoimalla 🙂Hetkinen..eikös se osuma ole vetämistä..jos lapa tulee ennen käsiä niin silloin työnnetään…ihmisen vaisto sanoo milloin kiihdyttäminen lopetetaan ja se on silloin kun on osuttu palloon.
Miksi väitän näin..koska olen huomannut ( itseni mukaan lukien ) että kun aloittelija jostain syystä missaa pallon vaikka rinteessä jossa pallo on alempana..niin maila jatkaa vauhtia ja koska liike-energiaa ei ole välitetty osumassa pallolle jatkaa maila vinhaa vauhtia ja kerran olen itsekin kaatunut ja tehnyt lähes 360 astetta ja ollut lopussa kyljelläni nurmella.
Ei siinä jarrutella..vaan odotellaan osumaa. Sen jälkeen luonnollisesti jarrutellaan.
Tämä ei tietenkään pois sulje sitä etteikö käsien liike ala-asennossa hidastu..mutta jarrutusta ei käsittääkseni tapahdu.
Olisi tosiaan mielenkiintoista nähdä sellainen vaikkapa Elsistä tai Woodsista jne. otettu kuva, jossa mailan lapa olisi osumahetkellä käsien edellä tai edes tasalla. Aloittelijoista tällaisia kuvia näkee enemmänkin…
Vielä hauskempi olis nähdä kyseisistä herroista kuva, jossa ovat säilyttäneet tuon rannekulman maksimissaan osumaan tultaessa. Tai ehkä tuossa osuma on kovin harhaanjohtava käsite.
Ts kirjoitti, että käsivarsien lihasvoimalla ei lapaan saada lisäenrgiaa tuotettua. Itse olen tässä vähän erii mieltä. Mutta ennenkuin esitän oman näkemykseni, myönnän, että golf lyönnissä voi tuottaa voimaa monella eri tavalla ja ei kai voida väittää, että olisi vain yksi oikea tapa, joten tässäkin “väitellään” siis ilmeisesti eri asiasta.
Lähdetään taas tutkimaan teoreettista svingiä backswingin huipulta. Oletetaan, että kaksivipuvartisen ensimmäinen vipu, eli kädet, on täysin löysä kuin naru. Nyt downswingissä alkava vartalon kiertoliike saa löysän narun kiertymään akselinsa ympärille. Todellisessa svingissä näin ei tietenkään tapahdu, koska ensimmäinen vipuvarsi muodostuu olkavarsien, kyynärvarsien ja käsivarsien yhdistelmästa. Mutta kiihtyvä vartalon kiertoliike synnyttää kuitenkin samanlaisen voiman kuin tuossa edellä kuvatussa teoreettisessä svingissä ja tätä voimaa vastaan tekee päätyön oikean käden lihakset. Oikean käden tehtävä on siis saada svingin kaksivipuvartisen ensimmäinen vipuvarsi maksimi pituuteen osumahetkelle. Ja tässä taas tarkoitetaan ensimmäisellä vipuvarrella käsien (hands) etäisyyttä svingin keskipisteeseen.
Todellisuudessa asiat eivät tietysti ole näin yksinkertaisia, koska harvalla pelaajalla maila lähtee täysin staattisesta tilasta downswingiin ja sen lisäksi svingin keskipistekin liikkuu, juuri sen takia palloa voi lyödä vaikka vain vasemmallakin kädellä. Mielestäni kuitenkin ne pelaajat, joilla on nopea ja voimakas vartalon kierto läpi koko svingin, tarvitsevat oikean käden lihaksia saavuttaakseen riittävän laajuuden osumahetkelle. Jos taas svingissä jarrutellaan ennen osumaa ei oikean käden lihaksia tarvi samalla tavalla. Nythän voitaisiin sitten kysyä kummalla menetelmällä saavutetaan suurempi mailanpään nopeus?
Laskepa insinöörimiehenä se voima, joka tarvittaisiin aktiivisella työllä kiihdyttämään mailan lapaa seuraavin speksein.
Gripin nopeus kehällä 6,7 m/s
Lavan loppunopeus 45 m/s
Lavan alkunopeudenhan saat suoraan tuon vivun pituuden, eli varren avulla.Mailana ajateltu draiveria, johon voit speksit keksiä itse
Aikaa tuohon kiihdytykseenhän on noin 0,2 sJuu.. tiedän, että ei se ihan näin yksinkertaista ole, mutta tuosta saataisiin suuruusluokka tarvittavaan energian määrään.
ts kirjoitti: (19.9.2006 22:57:57)
Jokainen voi seuraavan kerran palloja lyödessään maistella tuota mailan ’retkahdusta’ osumaan tuloa ennen. Onko se tuotettu lihasvoimalla, vai kuten virvelinheitossa, hidastamalla.
Siitä on kymmeniä vuosia, kun olen viimeksi leikkinyt ruoskalla. Parhaan läjäyksen sai aikaiseksi, kun pystyi kiihtyvän heilauksen pysäyttämään oikea-aikaisesti.
Tässä ketjussa on tullut niin paljon ajateltavaa, että tänä iltana on ihan pakko lähteä rangelle – satoi tai paistoi.
ts
aikalisä
TurziPS. Kiitos Vanajanlinnassa saamastani vinkistä pitää palloa pidemmällä alkuasennossa.
Turzi kirjoitti: (20.9.2006 12:06:13)
Jos taas svingissä jarrutellaan ennen osumaa ei oikean käden lihaksia tarvi samalla tavalla. Nythän voitaisiin sitten kysyä kummalla menetelmällä saavutetaan suurempi mailanpään nopeus?
Jarruttelu on aika harhaanjohtava termi. Kuten tiedät minä kuulun kukkakeppiosastoon, eikä mistään lihaksesta löydy voimaa, millä pallon saisi oikeasti lentämään pitkälle. Vaikken erityisen pitkälyöntinen olekaan, en myöskään kuulu etukentän näpyttelijöihin.
Itse pyrin tuottamaan vauhdin mailanpäähän tällä ’jarruttelu’ tekniikalla. Ajatus on melko pitkälle se, että pyrin ’lyömään’ poispäin itsestäni (ei lyöntisuuntaan, vaan ~20-30 astetta siitä oikealle), jolloin käsien loppuessa kesken, hartioiden repiessä niitä vasemmalle (eli käsiä jarruttaen), mailanpää ottaa vauhtia samalla tavalla kuin ruoskan pää. No pauketta ei kuulu samalla tavalla kuin ruoskasta, mutta pallo pakenee joskus ihan kiitettävää vauhtia. Useimmiten myös eteenpäin.ts -terve taas. En ehdi nyt iteroimaan, että saisin juuri sinun vaatimia parametrejä vastaavia arvoja, mutta laita nämä lasketut arvot exceliin ja piirrä niistä käyrät niin saat käsien ja mailanpään kineettisen energian ajan funktiona. Aika on sekunneissa ja kineettinen energia Ft/lbs.
time arm club
0.0050 0.02 0.02
0.0100 0.17 0.16
0.0150 0.44 0.41
0.0200 0.84 0.79
0.0250 1.37 1.29
0.0300 2.04 1.91
0.0350 2.83 2.65
0.0400 3.75 3.52
0.0450 4.80 4.51
0.0500 5.99 5.62
0.0550 7.31 6.86
0.0600 8.76 8.22
0.0650 10.34 9.71
0.0700 12.06 11.32
0.0750 13.91 13.06
0.0800 15.89 14.92
0.0850 18.01 16.90
0.0900 20.25 19.01
0.0950 22.62 21.23
0.1000 25.11 23.57
0.1050 27.72 26.07
0.1100 30.41 28.75
0.1150 33.14 31.62
0.1200 35.88 34.69
0.1250 38.60 37.97
0.1300 41.25 41.48
0.1350 43.79 45.24
0.1400 46.17 49.28
0.1450 48.34 53.63
0.1500 50.24 58.31
0.1550 51.81 63.37
0.1600 52.98 68.83
0.1650 53.70 74.73
0.1700 54.33 80.73
0.1750 55.02 86.85
0.1800 55.51 93.56
0.1850 55.75 100.89
0.1900 55.69 108.89
0.1950 55.28 117.56
0.2000 54.48 126.94
0.2050 53.25 137.00
0.2100 51.57 147.72
0.2150 49.44 159.04
0.2200 46.87 170.84
0.2250 43.91 182.99
0.2300 40.64 195.33
0.2350 37.16 207.62
0.2400 33.62 219.63
0.2450 30.16 231.11
0.2500 26.98 241.80
0.2550 24.28 251.48
0.2600 22.25 259.94
0.2650 21.14 267.02Lavan kiihdyttämiseen osumahetken nopeuteen tarvittava voima on jo laskettu, tosin niin kauan sitten, että vastaus ilmoitettiin hevosvoimissa, joita oli neljä. Myös tähän suoritukseen tarvittavan lihasmäärä (huomioimatta lihaksia, joita tarvitaan vain mailan roikottamiseen) on laskettu. Lihaksia tarvitaan noin 30 paunan edestä, noin 13,6 kiloa.
Nyt kyllä puhutaan hieman eri asiasta, eli tuon kulman purkamiseen vaadittavista voimista, kun sisäkehällä on jo tuo liike olemassa.
vieraspelaaja kirjoitti: (20.9.2006 13:37:00)
Lihaksia tarvitaan noin 30 paunan edestä, noin 13,6 kiloa.Jess! Löytyy..!
Jäsen XXL kirjoitti: (20.9.2006 14:15:38)
vieraspelaaja kirjoitti: (20.9.2006 13:37:00)
Lihaksia tarvitaan noin 30 paunan edestä, noin 13,6 kiloa.Jess! Löytyy..!
hä? Ei kai tässä nyt puhuttu normaalista ruoka-annoksesta?
Näin maallikkona ihmettelin tuota ’mailanpää ohittaa kädet’ (niin monessa postissa että en viitsinyt lainata erityisesti ketään). Svingihän oli käsittääkseni heiluri, osumassa kai vieläpä ’yksöisheiluri’. Jos ranteet ei flippaa eteenpäin, eikös lapa ole käsien kanssa samalla tasolla?
Turzin data näyttääpi käppyränä tuolta. Ok.
Niin mitä tuosta nyt sitten pitäis löytää?kebax kirjoitti: (20.9.2006 14:49:39)
Turzin data näyttääpi käppyränä tuolta. Ok.
Niin mitä tuosta nyt sitten pitäis löytää?Ansiokasta failinkäsittelyä Kebaxilta. Tuo käyrä kuvaa mailanpään ja käsien liike-energiaa (= kineettinen energia) ajan funktiona osumaan saakka.
Johtopäätöksenä voisi vetää, että noin downsvingin puoliväliin saakka (jolloin rannekulma alkaa avautua) molempien energiamäärä kasvaa (liike kiihtyy) samaa tahtia. Sen jälkeen mailanpään nopeus alkaa kiihtyä (liike-energia kasvaa) voimakkaammin kuin käsien. Käsien liike-energiakin kasvaa vielä n. klo 7:ään saakka, jolloin kädet alkavat hidastua.
Sinänsä erittäin looginen ja järkeenkäypä käppyrä, mutta yksittäisenä ei tuo paljon lisävalaisua, ja olisikin kiva vertailla vastaavaa eri tasoisilla pelaajilla.
Tässä on hypitty asiasta toiseen siinä mielessä, että välillä perustellaan asioita voimien ja välillä liike-energian avulla. Ja totta on, kumpaakin voi käyttää, mutta muutama selvennys lienee paikallaan.
Kinetiikassa tarkastellaan kappaleiden liike-energioiden määriä, mikä golfsvingissä tuotetaan pääasiassa lihasvoimalla. Energian häviämättömyyden lain mukaan se ei häviä mihinkään vaan siirtyy ja muuttaa muotoaan. Svingissäkin voidaan selvästi havaita, että massan siirtyessä ulkokehälle liike-energia kasvaa ja kohdistuu palloon. Osa energiasta kuitenkin muuttaa muotoaan esim. lämpöenergiaksi ja potentiaalienergiaksi, mikä ainakin minun mielestäni vaikeuttaa havainnollista tarkastelua. Lisäksi hämärän peittoon jää se mekanismi, minkä mukaan energiaa siirtyy (Ja vastaukseksi ei riitä, että eilen rangella tuli 10 metriä mittaa lisää, kun kampesin perseellä johonkin suuntaan).
Toinen fysiikan alalaji eli dynamiikka tarkastelee kappaleisiin kohdistuvia voimia ja momentteja. Jos niiden summa on vakio, pysytään paikallaan, jos ei ole, tapahtuu liikettä tietyllä kiihtyvyydellä. Svingiä voi tarkastella sekä kinetiikan että dynamikan avulla riippuen siitä, mitä halutaan selvittää ja mitä alkuarvoja tunnetaan. Minun mielestäni dynamiikka antaa pelaajalle havainnollismpaa tietoa siitä, mihin kannattaa pyrkiä. Esimerkki: mailan nuppi 200 gr, nopeus downsvingin puolivälissä 80 km/h (puolet maksimista), nupin etäisyys svingin keskipisteestä (downsvingin puolivälissä, kun keskipaikoisvoima alkaa voitaa rannepidättelyn). Kp on ämvtoiseenperär. Siis nuppiin vaikuttava keskipakoisvoima n. 200 N (siis 20 kg).
Ota lyöntiasento ja nosta varsi ranteilla vaakasuoraan. Pyydä vaimoa ensin asettamaan täysi matkalaukku (20 kg) nupin päälle. Mieti, kuinka paljon pystyt putoamista estelemään. Pyydä sitten vaimoa asettamaan matkalaukku nupin alle. Mieti kuinka paljon pystyt putoamista nopeuttamaan.
jakek kirjoitti: (20.9.2006 14:26:20)
Näin maallikkona ihmettelin tuota ’mailanpää ohittaa kädet’ (niin monessa postissa että en viitsinyt lainata erityisesti ketään). Svingihän oli käsittääkseni heiluri, osumassa kai vieläpä ’yksöisheiluri’. Jos ranteet ei flippaa eteenpäin, eikös lapa ole käsien kanssa samalla tasolla?
Osuman hetkellä lapa kyllä on käsien takana/tasalla, mutta se on kovaa vauhtia ohittamassa käsiä.
Tuo käyrä on laskettu kaupallisella svingi analysointi softalla ja kysymykseen mitä tuosta pitäisi löytää, niin en ole ihan varma, mutta käsittääkseni mailanpään liike-energia käyrän kulmakerroin (=derivaatta) on teho sillä hetkellä. Eli mitä lyhyemmässä ajassa saadaan energiaa lisää, niin sitä suurempaa tehoa tarvitaan.
P = W/t eli 1 W = 1 J/s ja 1 J = 1 Nm.
Nyt vielä pitäisi nuo fukelle tutut (ft lbs) kääntää SI-yksiköihin, mutta sitä nyt ehdi enkä myöskään arvioimaan tuota kulmakerrointa. Fukke varmaan kääntää nuo yksiköt meille.Turzi kirjoitti: (20.9.2006 17:39:00)
Tuo käyrä on laskettu kaupallisella svingi analysointi softalla ja kysymykseen mitä tuosta pitäisi löytää, niin en ole ihan varma, mutta käsittääkseni mailanpään liike-energia käyrän kulmakerroin (=derivaatta) on teho sillä hetkellä. Eli mitä lyhyemmässä ajassa saadaan energiaa lisää, niin sitä suurempaa tehoa tarvitaan.
P = W/t eli 1 W = 1 J/s ja 1 J = 1 Nm.
Nyt vielä pitäisi nuo fukelle tutut (ft lbs) kääntää SI-yksiköihin, mutta sitä nyt ehdi enkä myöskään arvioimaan tuota kulmakerrointa. Fukke varmaan kääntää nuo yksiköt meille.En mä näistä yksiköistä sen enempää tiedä. Lapsetkin koulussa käyttää ISO-yksiköitä, mutta arkielämässä nää yksiköt on ihan perseestä. Joka tapauksessa ft lbs on jalkapaunaa eli 0,3 m x 0,5 kg, mikä ei ole kyllä mikään yksikkö, mutta jos tosta kg:n muuttaa 10 Newtoniksi (oman käden oikeudella), niin tulee 0,3 x 5 Nm eli 1,5 Joulea.
Se ei sano mulle yhtään mitään. Jos P = W/t ja downswingi kestää 0.25 sekuntia, niin osumahetkellä tehoja löytyy 300 x 1,5 / 0,25 eli 1800 Wattia eli 1,8 kW mikä puolestaan on 1,8 x 1,36 hv = n. 2,5 hv. No mitähän tolla tiedolla tekee, ja onko se edes oikein?fukke diise saisse kirjoitti: (20.9.2006 18:02:23)
… osumahetkellä tehoja löytyy … 2,5 hv. No mitähän tolla tiedolla tekee, ja onko se edes oikein?Niin, mä vastaan itte. Tutkimuksen mallihenkilö lyö siis yhtä pitkiä draiveja kuin faijan veneen perämoottori, jos potkurin siipi pannaan samaan loftiin kuin kuin draiveri ja jos potkurin COR-arvo on sallitulla alueella. …. Mukavahan tuokin on tietää.
-
JulkaisijaArtikkelit
Etusivu › Foorumit › Kilpagolf & harjoittelu › Ranteet svingatessa