Etusivu › Foorumit › Kilpagolf & harjoittelu › Ranteet svingatessa
-
JulkaisijaArtikkelit
-
Ranteiden merkitys lienee siinä jotta niiden toimintaa ei liiemmin juu aattele. Paitti jälkeenpäin kenties. Sekään ei välttämäti onnistu. Tuossa jossain kohtaa huomasin sellasen seikan että heikkoa kiertoliikettä voipi avittaa rannetoiminnalla. Tajusin sen vaan lyönnin jälkeen. Taisi olla muuten ensimmäinen kerta kun osasin hakea palautetta siltä paremmalta puolelta. En silti ymmärrä miten sen tein. Se vaan tapahtui.
Mutta kun nyt vaan taitaa ollaniin, että ko. laitteessa on käytetty aivan yksinkertaisia painoantureita, Ne mittaavat voimaa joka siinä kohdistuu alaspäin. Jos toinen plaaja on enemmän painopisteeltään oikealla jalalla ja ottaa vasemalla vahvan tuen ja toinen taas vasemman päällä, ei kone tunnista noita paineita erilaisiksi. Sehän mittaa vain painojakaumaa. Nuo käppyräthän ovat tuolla heidän kotisivuillaankin nähtävillä. Mikähän swingia se nyt olikaan juu..
Noissa käppyröissä on mielenkiintoinen ero näin ’maajoukkuetasolla’. Ruotsalaispelaajat näyttävät oivaltaneen swingin olevan pyörivä liike. Suomalaiset liikkuvat enemmän suoralla linjalla.
Tuo video, johon on linkki tässä keskustelussa, on kuvattu nopeudella 400o fp.
Mää oon varmaan sokee, mutta en kyllä löydä siihen mitään linkkiä.
Viittikkö puskee sen vaikka uudestaan
NimetönEiköhän Sir Isaac Newton (pelasikohan golfia?) kertonut yli 300 vuotta sitten jo ihan kaavamuodossa aika paljon näistä voimista, joita tässä ketjussa käsitellään.
Sinällään tämä ketju on analyyttisyydessään aivan helmi ja siitä kiitos kaikille kirjoittajille.
Kaiken kaikkiaan tämä teoriaosaston osaa tavalliselle mattimeikäläiselle avata ainoastaan asiantunteva pro ja esimerkiksi ts taitaa olla sellainen kirjoituksiensa perusteella.
Toivottavasti kukaan aivan aloitteleva golffari ei lue tätä ja yritä soveltaa näitä teorioita käytäntöön ilman ammattiapua.
Eikun siis mää just tässä kauhulla aattelin, että tuo ketjun aloittanut kaveri ei varmaan nää luettuaan enää tiiä kummasta päästä mailaa pidetään kiinni, puhumattakaan että viiteen seuraavaan vuoteen osuis palloon 🙂
Mutta oikeesti ollu fiksu ketju ja väittely pysynyt oikeiden argumenttien esittämisessä.
Me likes.Rifle kirjoitti: (15.9.2006 21:01:04)
ts kirjoitti: (15.9.2006 20:35:21)
Ruotsalaispelaajat mielestäni juuri tuossa ottavat ’tuen’ vasemmalla jalalla, eivätkä siirry sen päälle. Tuolla saadaan osumaan tultaessa massapiste pysymään pallon takana ja samalla paino osuman aikana ponnistavalla jalalla. No taas jos ei tuota ponnistusta vastaan olisi vastavoimaa (tuki) siirtyisi pelaaja ponnistuksen vaikutuksesta lyönnin suuntaan.Lyhyt kommentti vielä tähän. Se laite mittaa nimenomaan vasemmalle ja oikealle jalalle tulevaa painetta swingin aikana. Toistelen tässä nyt testaajien väittämiä, mutta heidän mukaansa ainakaan nämä ruotsalaiset (huippu)pelaajat eivät ottaneet erityisesti tukea vasenta jalkaa vasten. Jos meinaan ottaisivat niin lukemat olisivat olleet aivan erilaiset. Kyse ei siis todellakaan ole mistään ’vasemman jälan päälle siirtymisestä’ vaan tuen ottamisesta;-)
Tuo testi tai analyysi taitaa ilmeiseti olla se, jossa mm. R.Karlssonin ja A.Sörenstamin painonsiirto toimi samalla tavalla. Silmiinpistävää oli muistaakseni todellakin se, että ’ruotsalaistyyppisessä’ svingissä painonsiirto on melko vähäistä, toisin kuin esim. ’suomalaistyyppisessä’. Lukuja en muista, mutta Ks.Tuuppareilla painonsiirto oli hyvin vähäistä. Tuon analyysin pohjalta on kuulemma tulossa jokun tyyppinen tieteellinen tutkimus, jonka tarkoituksena on selvittää painonsiirron vaikutusta lyönnin pituuteen ja tarkkuuteen/konsitenssiin. Lopputulos tulee ilmeiseti olemaan, että voimakkaalla painonsiirrolla pääsee pitkälle, mutta epätarkasti ja pienellä painonsiirrolla pääsee lyhyemmälle, mutta tarkemmin.
Linkki on osoitteena: http://www.nike.com/nikegolf/swingportrait/index.html?navID=swingportrait_tout
Eli tätä klikkamalla .Tiger-video
Taitaa olla Papan pää hieman höperö, sillä ei tätä linkkiä tästä ketjusta todellakaan löydy, mutta tais olla jossain muualla tnäillä palstoilal sitten. Joka tapauksessa se on ERINOMAINEN.
Sitten olen sen verran naiivi, että uskon kyllä tämän kaksoiheilurimallin toimivuuteen. Eli en allekirjoita ts:n väitettä: ’Eikun siis mää just tässä kauhulla aattelin, että tuo ketjun aloittanut kaveri ei varmaan nää luettuaan enää tiiä kummasta päästä mailaa pidetään kiinni, puhumattakaan että viiteen seuraavaan vuoteen osuis palloon 🙂 ’ vaan esitän – hymiön huomioon ottaen korollaarini ’Ketjun aloittaja ehkäpä lukion fysiikan opiskelleena pystyy ymmärtämään kaksoisheilurin käsittellisellä tasolla ja sen perusteella soveltamaan ymmärrystään kehittääkseen svingiään joko omatoimisesti ymmärryksen kautta – tai hieman nopeammin yhdessä ammattiauttajan kanssa.’
Muisttutan tässä yhteydesäs, kuten muutamassa aiemmassa ketjussa, että golfin fysiikasta on mielestäni erinomainen tieteellinen review artikkeli varsin arvostetussa fysikkan lehdessä: A.J. Penner, ’The Physics of Golf’, Reports on Progress in Physics, Vol 66, pages 131-171 (2003) Pennerin juttu. Suosittelen ts:lle ja muillekin.
Kiitokset Pappa…. todistit juuri kahteen kertaan etten ole sokea.
Tigerin swingissä näkyy mielestäni varsin selvästi tuo käsien hidastuminen hetkellisesti juuri osumaan tultaessa. Parhaiten erottuu, kun keskittää katseen vain hanskaan.
Toisaalta täällä päässä on kyllä… hmm.. sanosinko kohtalaisen parempaa dataa halussa tuon seikan toteamiseksi.. siis ihan aikuisten oikeesti. No siitä lisää sitten vuoden päästä.Tuon Pennerin jutun olen lukenut, ja paljon hyvää siinäkin oli… harmi että muutama seikka siinä perustui perusolettamukseen jostakin ja sittemmin vesittyi.
Ihan oikeesti harmittaa ettei voi ihan kaikkea kertoa…
Rifle kirjoitti: (15.9.2006 20:05:30)
[Joutuu tässä ’pönkkäjalka’ jutussa olemaan samoilla linjoilla Fukken kanssa.Testaajat väittivät tämän ’vasenta puolta vasten lyömisen’ olevan eräs merkittävimmistä epäkonsistenttin swingin lähteistä. Mene ja tiedä onko todella näin, mutta minä ainakin uskon siihen entistä vakaammin.
Aivan uskomattoman hyvä juttu Rifle. Olemme samaa mieltä ja mielestäni yhdestä golflyönnin tärkeimmästä asiasta.
ts. Mailanpään nopeus syntyy kahdessa vaiheessa:
Ensimmäisessä vaiheessa mailanpää kiihdytetään puhtaalla vartalon kiertoliikkeellä tiettyyn nopeuteen keskipakoisvoiman aikaansaamiseksi. Sen kaava on F = m v2 / r. Keskipakoisvoima on siis sitä suurempi mitä suurempi massa (=vakio), mitä suurempi nopeus (potenssiin 2) ja mitä pienempi säde (käytännössä mitä pienempi rannekulma. Mitä lähemmäs palloa pystyt kiihdyttämään pitämällä säteen pienenä (rannekulman kiinni), sitä suuremman keskipakoisvoiman saat aikaiseksi.
Toinen vaihe alkaa ilman tietoista toimintaa eli ilman lihaskäskytystä. Keskipakoisvoima on kasvanut siis niin suureksi, ettei ranteita pysty pitämään kiinni. Käytännössä näin ei ole, mutta esim. ’late hitting’ on lähellä sitä ja ymmärtämisen takia voidaan pelkistää asia niin, että kädet pysähtyvät siksi aikaa kun rannekulma suoristuu. Silloin muodostuu uusi paikallinen svingikehä ranteiden ympärille, jossa mailaa voidaan kutsua vipuvarreksi.
Aikaisemmassa kommentissani kerroin, että keskipakoisvoima synnyttää ranteiden ympärille momentin, joka saa aikaan rannekulmakiihtyvyyden alfa = M / m, jossa m = massa (vakio), M on momentti (sitä suurempi mitä suurempi keskipakoisvoima).
Tämä kulmakiihtyvyys synnyttää tietyssä ajassa kehänopeuden, joka on sitä suurempi mitä pidempi on maila (Huom! Liian pitkä tai liian lyhyt maila taas pienentävät keskipaikoisvoiman tuotoa).Jos vartalon kiertoliike pystytään jatkamaan svingin läpi, niin sen aikaansaama mailanpään kiertonopeus ja rannekulman avautumisen seurauksensa syntyvän paikallisen ympyräliikkeen kehänopeus voidaan ynnätä yhteen ja siitä tulee mailanpään nopeus osumahetkellä.
Kun se tehdään tehokkaasti rannemomentti voi todellakin saada aikaan tunteen, että kädet pysähtyy, mutta se on suhteellinen eikä absoluuttinen totuus, eikä mitään jarruvoimaa ole minun käsittääkseni olemassakaan.
Ja kyllä, pitkälle voi lyödä monella tapaa, mutta ei maasta pitkillä raudoilla.
Pitkälti allekirjoitan tuon selityksesi… mutta nämä kaksi seikkaa eivät ole toisiaan pois sulkevia vaan täydentäviä. Mitä kovempaa grippi liikkuu (vartalon kierron seurauksena) osuma-alueella, en enemmän on mailassa ja siten mailanpäässä vauhtia. Tuo mailan lapa vaan pitää jossain kohti saada kiihtymään vallan perkaleesti, jotta se voisi saavuttaa kädet. Tämä näkyy kyllä kulmanopeuskäyrissä tapahtuvan käsien hidastumisen kautta.
En ole ainakaan tarkoittanut missään vaiheessa puhua osumakohdassa tapahtuvasta hidastumisesta, vaan käsien hidastumisen ja tuen oton täytyy tapahtua jo ennen osumaan tuloa. Mitä myöhemmin, sen parempi, koska silloin tuo laajenevan kehän hitausmomentti ei ehdi vaikuttamaan koko paketin pyörimiseen.
Nyt sai pojat siellä Fukken asuinseuduillakin päivän pelit valmiiksi, joten eiköhän jouda nukkumaan..
ts kirjoitti: (16.9.2006 0:03:22)
Mitä myöhemmin, sen parempi, koska silloin tuo laajenevan kehän hitausmomentti ei ehdi vaikuttamaan koko paketin pyörimiseen.
Siis, pitää paikkansa. Ja vielä lisäksi, mitä myöhemmin pikkupaketti alkaa vaikuttaa, sen voimakkaammin se sitä tekee, eli aina ehtii. Hyvä yötä.
Nimetönts kirjoitti: (15.9.2006 10:55:52)
Kyllä mun mielestä tuo januzin kommentti oli hyvä. Suurin osa nimittäin kuvittelee ranteiden toiminnan olevan juuri sivusuuntaista, kun sen pitäisi tapahtua lähes pelkästään pystyakselilla.hyvä perussääntö: Kädet ja ranteet tekevät vain pystyliikettä ja kroppa tekee pyörimällä kaiken sivuttaisen voiman mailalle.
Uskotko opettajana vilpittömästi, että tämä kommenttisi selventää kysyjälle ranteiden ’toiminnan’ svingissä. Kerro nyt vielä, montako prosenttia pystyakselilla ja montako vaaka-akselilla. Ja todelliset vektorisuunnat. Mikä on rannetta liikuttavien lihasten aktiivisen työn suhde passiiviseen -newtonmetreinä. Lämpöhukka ?
Haloo ts! Hyvä opettaja uskaltaa yksinkertaistaa asioita, ei sekoittaa. Minä en ole hyvä. En edes opettaja. Olen tuuppari , joka on joutunut miettimään samoja asioita kuin kysyjä. Opiskelun varrella matkaan on tarttunut muutamia oivalluksia, jotka ovat solmuja avanneet. Tiedän, fysiikassa on myös solmuteoria, kannattaisiko keskustella siitä? 😀Täällä keskustelut alkavat menemään jo ’ydinfysiikaksi’ Tässä vielä kerran aiheesta kansantajuinen svingivideo aiheesta, jonka oon kerran aikaisemminkin tänne foorumille tarjonnu. Valitkaa Golfer analysis kohdasta.. ’Nail it’ for Distance svingivideo
NimetönSvingistä: ’The less we get involved with body, the better off we´ll be.
Big muscles (legs, hips, body, shoulders) want to dominate and thats what messes the whole thing. Unfortunately that has been taught too.’ lainaus nimimerkiltä 71 vuotta golfia, josta suurin osa pelaavana ammattilaisena ja opettavana ammattilaisena
😀Teoria on kivaa ja minusta tämä on ollut hyvin mielenkiintoista keskustelua. Itse olen saanut opetusta ainakin ts:ltä ja jotenkin tuntuu että pikkuisen myös Fukkelta joskus kauan sitten. Lisäksi löytyy lyhyt kokemus Kostensalon Markosta. Kaikilta saatuun opetukseen ei voi olla kuin tyytyväinen. Paljon joudun ihmettelemään monien valitusta proiden toiminansta, kun itsellä on vain positiivisia kokemuksia.
Ts:n käytännön opetuksessa muuten on hyvin paljon kysymys mielikuvista, ei siellä askarrella näiden teorioiden ympärillä. Siitä ei todellakaan ole haittaa, että opettaja ymmärtää swingin teoreettisia asioita ja kykenee soveltamaan niitä oppilaan fyysisten ja liikunnallisten kykyjen perusteella. Vaativammille oppilaille on siten tarjolla ekstraa, jos niin haluaa.Nonnii… Paksupekka jo tuossa ennättikin. Oletan, että ymmärrät eron kun keskustelen näsitä asioista tässä yhteydessä, jossa yhtenä osapuolena on toinen Golfammattilainen, siihen tilanteeseen, jossa autan oppilasta lyömään paremmin palloa.
Koko ketju on ollut varmaan mitä turmiollisinta tavaraa pelaajalle, joka näiden keskustelujen kautta koittaisi Golflyöntiään rakentaa. Toisaalta varmaan palstan yksi parhaita juttuja sellaiselle, joka haluaa tuota swingin teoriaa pohdiskella.
Toisaalta jos opettaja ei näistä asioista ole vahvasti perillä, saattaa monta tärkeää asiaa jäädä oppilaalle antamatta. Se on sitten oma kysymyksensä miten tuossa toteutus hoidetaan
Bosco kirjoitti: (16.9.2006 11:55:34)
Svingistä: ’The less we get involved with body, the better off we´ll be.
Big muscles (legs, hips, body, shoulders) want to dominate and thats what messes the whole thing. Unfortunately that has been taught too.’ lainaus nimimerkiltä 71 vuotta golfia, josta suurin osa pelaavana ammattilaisena ja opettavana ammattilaisena
😀
Ja sitten Hoganin kirjasta ’The main thing for a novice or the average golfer is to keep any conscious hand action out of his swing’ ….. ’What do the hands do? The answer is they do nothing active until after arms have moved on the downswing to a position juts above the level of the hips. The arms don’t propel this this motion themselves. They are carried down by the movement of the hips.’
On syytä panna merkille, että lähes kaikki tour-pelaajatkin tutkivat Hogania ristiin rastii, kaikki golfin nykygurutkin pitävät Hogania swingin mallina, kaikkea verrataan häneen ja esim. Ledukin nöyrtyi kirjoittamaan kirjan aiheesta ’Kuinka tulkitsen Hoganin oppeja’. Nikkinen oli loistava kilpailija, mutta svingaajana kukaan ei ole noussut uhkaamaan Hoganin ylivertaisuutta.
Lähes päivittäin kuuntelen erään toisen gurun, Bob Toskin juttuja, koska hän opettaa aivan harjoittelijoiden vieressä ja tykkää puhua kovaa ja nauttii, kun ympärillä häärii hännystelijöitä. Tunnin aikana hänen suustaan kuulee noin 10 kertaa: ’What Hogan really said was….’, ’Hogan didn’t mean that…’, ’I saw myself what Hogan was really working on’, jne.
Bosco kirjoitti: (16.9.2006 10:05:01)
ts kirjoitti: (15.9.2006 10:55:52)
Kyllä mun mielestä tuo januzin kommentti oli hyvä. Suurin osa nimittäin kuvittelee ranteiden toiminnan olevan juuri sivusuuntaista, kun sen pitäisi tapahtua lähes pelkästään pystyakselilla.hyvä perussääntö: Kädet ja ranteet tekevät vain pystyliikettä ja kroppa tekee pyörimällä kaiken sivuttaisen voiman mailalle.
Uskotko opettajana vilpittömästi, että tämä kommenttisi selventää kysyjälle ranteiden ’toiminnan’ svingissä. Kerro nyt vielä, montako prosenttia pystyakselilla ja montako vaaka-akselilla. Ja todelliset vektorisuunnat. Mikä on rannetta liikuttavien lihasten aktiivisen työn suhde passiiviseen -newtonmetreinä. Lämpöhukka ?
Haloo ts! Hyvä opettaja uskaltaa yksinkertaistaa asioita, ei sekoittaa. Minä en ole hyvä. En edes opettaja. Olen tuuppari , joka on joutunut miettimään samoja asioita kuin kysyjä. Opiskelun varrella matkaan on tarttunut muutamia oivalluksia, jotka ovat solmuja avanneet. Tiedän, fysiikassa on myös solmuteoria, kannattaisiko keskustella siitä? 😀
Mietipä aloittelijana tai klubipelaajana, jos sulle annetaan golfista kaksi ohjetta, jotka näkyvät tuossa alemmassa kommentissani sinun ’isojen lihasten’ kommenttiisi.
Eikö vähemmästäkin herää uteliaisuus selvittää mistä on kysymys ja peilata niitä hiukan luonnonlakeihin. Solmuteoriaakaan ei tarvita, vaan riittää ihan lukion ’nopeus on matka jaettuna ajalla kaava’
Toisaalta ei teorioita tarvitse aina miettiä, niillä voi selvittää ilmiöiden syy-seuraus-suhteita, rakentaa niiden pohjalta mielikuvia ja muodostaa niistä key-ajatuksia kentälle. Jos key-ajatuksen käyvät yksiin todellisuuden kanssa, pelaaminen sujuu vaikka välillä tuleekin huonoja lyöntejä. Jos tietää, mistä ne johtuu, epäonnistumiset voi jättää omaan arvoonsa.
Kakkein pahimpia säätäjiä ovat sellaiset pelaajat, joilla ei ole minkäänlaista ajatusta taustalla, vaan kokeilevat kierroksen aikana ’tuosta’ ja ’tästä’, useimmiten lentää myös mailoja ja vittuperkeleitä.
Mistä ihmeestä on tullut sellainen käsitys, että teorioiden pohtijat miettivät teorioita aina tai kentällä. Useimmat ’teoreetikot’ kyllä ymmärtävät löytää ’harrastukselleen’ sopivan ajankohdan.
Ensinäkin: minä lienen syypää teoretisoinnin aloittamiseen tässä ketjussa, älkää siitä muita syyllistäkö, esim ts:ää.
Ilmeisesti ts on tunnettu henkilö, kun monet ovat saaneet häneltä opetusta. Minä kuitenkaan en tiedä kenestä on kyse enkä pidäkään väliä, vaan täällähän saa keskustella minun puolestani nimimerkin suojassa. Tuskinpa kukaan teistäkään minua tuntee.
Varmaankaan monille tällainen teoretisointi ei sovi svingin kehittämisen pohjaksi. Minulle sopii ja olenkin nauttinut tästä veistien vaihdosta suuresti. Jos joskus menisin pron pakeille, ensimmäinen edellytys olisi, että asioista voisi keskustella tällä teoretisoinnin tasolla. Ihan en ole vakuuttunut, että tällaiseksi opettajaksi kelpuuttaisin edes ts:ää. Ja kuten aiemmin todettu: svingitekniikka ei minulle ole kriittisellä polulla vaan peruskunto.
Sitten vielä pari inttämistä ts:n kommenttiin.
a) En havaitse Tigerin svingissä kaksoisheilurin ekan varren (käsivarsien) kulmanopeuden hidastumista. Näköni on kyllä varsin kehno, mutta voisin joskus jos ennätän, tehdä videolle kuva-analyysin väitteeni todentamiseksi. Se mitä näen: ennen impactia kädet – itse asiassa koko tiikeri – nousevat ylöspäin. Ideana on siis, että kaksoisheilurin napapiste, joka on suunnilleen tikrun kurkussa nykäistään ylöspäin, jolloin heilurin kakkososan kulmanopeus nousee eli mailanpään nopeus osumassa kasvaa. Tämä liike tehdään potkaisemalla vasen jalka suoraksi eli ’pönkäjalalla’. Mutta siis käsien kulmanopeus ei hidastu. [Muuten: tuo tikrun potku ja sen aiheuttama rasitus selälle saa minut veikkaamaan, että Tigerille käy Sevet – selkä skeidana iässä 40+. Mutta koska tämä on fysiologiaa ei fysiikkaa, your guess is as good as mine.]
b) Pennerin oletukset, jotka eivät miellytä – lienee tämä sama kaksoisheilurin approksimaatio. No nythän on niin, että fyysikkona olen (kuten Pennerkin) tottunut tekemään approksimaatioita. Pallon lentoratakin oikeastaan pitäisi kuvata kvanttimekaanisesti ja kvarkkeina yms, mutta klassisen mekaniikan lait ovat varsin hyvä approksimaatio. Samalla tavalla kaksoisheiluri on hyvä approksimaatio tavallisen klubipelaajan svingiä kehitettäessä ja aika hyvä approksimaatio jopa Tigerin svingiä tarkasteltaessa. Laitemielessähän tämä tarkoittaa, että Iron Byron -malli on varsin hyvä (vaikka tiedän sen jo korvatun monimutkaisemmalla härvelillä). Siispä suosittelen kaikille niille, jotka haluavat svingiään kehittää – mahdollisesti itsenäisesti vaikeamman kautta fysikaalisesti svingiä ymmärtäen – että käyttävät tätä kaksoiheilurimallia johtotähtenään. Tietysti voi olla, että tuo ilmaukseni ’kaikki ne, jotka…’ saattaa singulaarisesti rajoittua minuun, mutta silloin lause ainakin on tosi.Nyt tuntuu, että en tähän kesakusteluun pysty enää antamaan uutta, joten siirryn katsomon puolelle. Kiitokset osallistujille antoisista hetkistä!
Pappa Tykki kirjoitti: (16.9.2006 20:08:49)
Se mitä näen: ennen impactia kädet – itse asiassa koko tiikeri – nousevat ylöspäin. Ideana on siis, että kaksoisheilurin napapiste, joka on suunnilleen tikrun kurkussa nykäistään ylöspäin, jolloin heilurin kakkososan kulmanopeus nousee eli mailanpään nopeus osumassa kasvaa. Tämä liike tehdään potkaisemalla vasen jalka suoraksi eli ’pönkäjalalla’. Mutta siis käsien kulmanopeus ei hidastu…..….Samalla tavalla kaksoisheiluri on hyvä approksimaatio tavallisen klubipelaajan svingiä kehitettäessä ja aika hyvä approksimaatio jopa Tigerin svingiä tarkasteltaessa.
Minun mielestäni ’Pönkäjalalla’ tarkoitetaan tässä ketjussa kahta eri asiaa. Tiikerin kuvauksessa lienee kyse maata vastaan haettavasta tuesta, jotta pystyttäisiin pitämään yllä keskihakuisvoimaa, joka on osumahetkellä mailanpäästä svingin napapisteeseen suuntautuva voima. En ole nähnyt tuota nimenomaista Tiikeri-videota, mutta luulisin hänen tekevän se erittäin hyvin, koska pitkälle lyö. Tämän voiman ylläpitäminen ilmenee ammattilaistenkin keskuudessa monilla tavolla, esim. Minni näkyy ponnistavan päkiällään niin että kantapää nousee maasta.
Minä olen ymmärtänyt ts:n mainitseman ’pönkäjalkavertauksen’ niin, että alavartalon vasen puoli (siis myös lantio) lukitaan sellaiseen tilaan, josta pelaaja voi ottaa tukea tehdäkseen läpilyönnin ylävartalon isojen kiertolihasten avulla vasemman lantion ympäri – siis kiertoliikkeen (ja ehkä myös) krossauksen edesauttamiseksi.
Tätä jälkimmäistä en suosittele, jos haluaa händärin alle 10 enkä hyväksy, jos haluaa skrätsiin.
Mitä tulee kaksoisheiluriin, niin se on klubipelaajille hyvä mielikuva. Jos taas ajatellaan golfopettajien harrastamaa tutkimustoimintaa golfsvingin paremmaksi ymmärtämiseksi ja sitä kautta opetusmenetelmien kehittämiseksi tai ammattilaispelaajien valmentamiseksi, niin
– heilurin keskimmäiseksi varreksi on otettava (suora) vasen käsi (oikea käsi pois)
– heiluriin on lisättävä kolmas lyhyt varsi, joka on niskasta vasempaan olkapäähän.Tämän jälkeen on helpompi ymmärtää mm. miksi vartalon kiertoakseli (selkäranka) ja downsvingin todellinen napapiste (n. vasen kainalo) ovat eri kohdassa.
Jos golfopettajat ymmärtäisivät tämän ja soveltaisivat sitä opetukseen, aika monella menisi hybridit myyntiin ja settejä alettaisiin taas myydä 3-SW eikä 5-SW. Chippereiden valmistus voitaisin myös lopettaa ja greenien ympäriltä häviäisivät duffidivotit.
NimetönSpurs81 kirjoitti: (12.9.2006 15:34:11)
MoroOlen tänä kesänä aloittanut golfin ja ongelma on nyt ranteet. Mikä on oikeaoppisessa svingissä ranteiden tehtävä? Onko jäykät ranteet vai rennot ranteet? Olen nyt kokeillut lyöntejä mahdollisimman rennoin rantein/käsin mutta epäonnistumisen prosentti on suuri, mutta onnistuessa lyöminen tuntunut helpolta ja ’oikealta’. Pitääkö ranteiden kuitenkin olla jäykät ja käsien oltava suoraan maata kohden, kun lapa osuu palloon? Myös vasemman käden toiminta on ollut hankala ymmärtää onko vasenkäsi periaatteessa koko ajan oltava suorassa, eli ei lainkaan saa sitä missään svingin vaiheessa taivuttaa? Vaikeaa tekstiä, mutta vaikea on mielestäni asiakin…
Terveisin,
TigerRohkenen viitata aiempiin vastauksiini, jotka kuten jo tiedämme, on torpedoitu korkeiden voimien taholta. Ranteiden tulee olla mahdollisimman rentoina. Mailaa grippipäästä edessä vaakasuorassa pidettäessä voi hakea tuntumaa pilkkimisliikkeellä ranteiden reagoimiseen, (huomaa:reagoimiseen) käsivarsien koukistumiseen. Ei siis pilkitä pelkillä ranteilla vaan koukistamalla käsivarsia. Annettaessa käsivarsien pudota vaakatasoon oikenevat ranteet rentoina alkuasennossa olevaan kulmaan ,siis siihen joka näkyy katsottaessa asentoasi sivusta. Tuo sama liike tapahtuu vasta oikean käsivarren koukistumisen myötä backsvingin huipulla ranteiden ollessa rentoina yksinkertaisesti mailanpään painon vaikutuksesta ja se voi lisääntyä vielä downsvingin alussa kunnes tuo rannekulma aukeaa rennosti mailasta riippuen niillä vaiheilla jossa mailan varsi on pudonnut lähemmäs vaakatasoa esimerkiksi gripin ollessa noin oikean housuntaskun seuduilla. Tämä release on yksi kuumista perunoista. Täytyykö sitä pidätellä, voiko sitä pidätellä, onko pidättely terveellistä, vaiko täytyykö vaan antaa palaa. Koulukuntia riittää.
Tärkeätä ranteista on huomata, ettei niiden avulla sivusuunnassa yritetä kauhoa palloa eteenpäin tai ilmaan. Vasemman käsivarren ja mailanvarren muodostama pitkä vipu säilyy osuman jälkeen eli vasen ranne ei ’taitu’ vaan kyynärvarsi kiertyy ja koukistuu loppuasentoon noustessa vasemman (tukijalan) päälle. Tämän saavuttamin vaatii oikea-aikaista ’vasemman puolen kiertymistä alta pois’alhaalta lantiosta ylös jatkuen.NimetönKaiken tämän keskellä on lohduttavaa ottaa maila käpälään ja hutkia palloja. Miten helppo ja yksinkertainen tuo golflyönti onkaan. Uskokaa tai älkää ,kaikki aloittelevat pelaajat. Svingiin pätee todella hyvin slogan: Less is More.
Täysin vastakkaiset mielikuvat voivat viedä svingiä eteenpäin. Todennäköisesti kaikki mikä tuntuu pakotetulta on lopulta haitallista. Esimerkkinä vaikkapa tietoinen painonsiirto, joka pitää ensin opetella jos kärsii ’deverse pivotista’. Sitten siitä opetellaan pois. Ainakin minä opettelin. Itseasiassa se tapahtuikin sitten hetkessä kunhan asian oivalsi. Oivallukseen tosin meni pari vuotta, siitä kun pro asiasta ohimennen mainitsi. Asioihin vain täytyy kypsyä.
On lukematon määrä mielikuvia, joista voi olla hyötyä ja liikaa nautittuna kovasti haittaa. ’Tuppi edellä palloon tulo’ voi antaa ahaa elämyksiä ja toisaalta tuhota muutamansataa kallista golfkierrosta. Kohtisuoraan pallolta taakse ja takaisin, terveisiä isolle joukolle slaissareita. Heiluttaako häntä koiraa vai koira häntää? Aika joukko vartalogeneraattoreita spreijaa palloja kaikkiin ilmansuuntiin. Less would possibly be more! 😀Bosco kirjoitti: (16.9.2006 22:23:14)
. Esimerkkinä vaikkapa tietoinen painonsiirto, joka pitää ensin opetella jos kärsii ’deverse pivotista’. Sitten siitä opetellaan pois. Ainakin minä opettelin. Itseasiassa se tapahtuikin sitten hetkessä kunhan asian oivalsi. Oivallukseen tosin meni pari vuotta, siitä kun pro asiasta ohimennen mainitsi. Asioihin vain täytyy kypsyä.
Niin tuo revese pivot on mielikuvajuttu jos mikä. Poistuu samalla hetkellä, kun pelaaja aidosti ymmärtää mihin suuntaan sitä voimaa pallossa kohdistetaan. Toisaalta joillakin johtuu tuosta klassisen opetuksen ’helmestä’ : Pidä pää paikallaan…just just juu.
Samaan sarjaan menee mielsetäni ’painonsiirto aloittaa downswingin’ Hyvin on tosin tuokin lause mennyt perille Suomessa. Aattelin vaan kun katselin noita Swingian painosnsiirtokuvioita 🙂
fukke diise saisse kirjoitti: (16.9.2006 21:21:50)
– heiluriin on lisättävä kolmas lyhyt varsi, joka on niskasta vasempaan olkapäähän...
Jos golfopettajat ymmärtäisivät tämän ja soveltaisivat sitä opetukseen, aika monella menisi hybridit myyntiin ja settejä alettaisiin taas myydä 3-SW eikä 5-SW. Chippereiden valmistus voitaisin myös lopettaa ja greenien ympäriltä häviäisivät duffidivotit.
OK. Tosin jos minä yrittäisin tehdä tällä kolmannella varrella jotain, niin lievässä tapauksessa tarvittaisiin kiropraktikko ja hieman vakavammassa Mr Undertaker.
—
Hybridit kieltoon! Bägeihin 2-SW. Mulla ei hybridiä ole ollut. Kakkonen on hyvä maila testata onko svingi kohdallaan.
Ai niin, mun ei pitänyt sanoa enää mitään. Kahden tequilapaukun jälkeen hyvät aikeet unohtui.
-
JulkaisijaArtikkelit
Etusivu › Foorumit › Kilpagolf & harjoittelu › Ranteet svingatessa