Etusivu › Foorumit › Kilpagolf & harjoittelu › Ranteet svingatessa
-
JulkaisijaArtikkelit
-
Sain Linna golffissa ts:ltä vinkin ja sen vaikutukset ovat kyllä moninaiset.
Siis yks asia stansiisa: lantio ’vapaaksi’ ja ranteet on alkanut pysymään huomattavasti pidempään kiinni. Kait sitä vauhtia on tullut lisää tai onhan sitä tullut kun r3 täydellä lentää…taidan jättää kirjoittamatta minkä verran mutta kaikill par 3:lle pääsee nyt helposti mitan puolesta raudoilla.Tuon sivussa tuli se että nivusia saa ihan oikeesti venytellä kierroksen jälkeen.
NimetönSpurs81 kirjoitti: (12.9.2006 15:34:11)
MoroOlen tänä kesänä aloittanut golfin ja ongelma on nyt ranteet. Mikä on oikeaoppisessa svingissä ranteiden tehtävä? Onko jäykät ranteet vai rennot ranteet? Olen nyt kokeillut lyöntejä mahdollisimman rennoin rantein/käsin mutta epäonnistumisen prosentti on suuri, mutta onnistuessa lyöminen tuntunut helpolta ja ’oikealta’. Pitääkö ranteiden kuitenkin olla jäykät ja käsien oltava suoraan maata kohden, kun lapa osuu palloon? Myös vasemman käden toiminta on ollut hankala ymmärtää onko vasenkäsi periaatteessa koko ajan oltava suorassa, eli ei lainkaan saa sitä missään svingin vaiheessa taivuttaa? Vaikeaa tekstiä, mutta vaikea on mielestäni asiakin…
Terveisin,
TigerTärkeitä kysymyksiä. Katso kuitenkin vielä muutamankymmentä kertaa ’grippiremontti’ketjussa annetut linkit gripin rakentamisesta. tai tsekkauta se proolla samalla kuin muutama muukin asia, mm stanssi ja tähtäys 🙂
No, niin. Käden toiminta (erotetaan käsi, käsivarsi, jossa olkavarsi ja kyynärvarsi sekä olkapää/hartia :-)?
Yleistä: Rentous!!!!! Ote mailasta tulee olla tukeva/jämäkkä, mutta ei puristavan tiukka. Liika puristus aiheuttaa kiristyksiä kyynärvarsiin ja sitten myös olkavarsiin estäen oikeita liikeratoja . Yritäpä tanssia wienervalssia puristamalla daamia hauikset pullistellen silmät tapin päässä ja olkapäät korvissa! Rentous valitettavasti tuppaa tuleman vasta suoritusvarmuuden lisääntyessä
Kädet? Vasen: ojenna perusasennossa seisten vasen käsivarsi suoraksi eteesi kämmen avoinna peukalon osoittaessa kohtisuoraan ylöspäin. Käännä nyt kämmen vaakasuoraan alaspäin, jolloin peukalo osoittaa oikealle ja sitten käännä peukalo taas ylös. Siinä vasemman käden liike svingissä. ranne ei tee mitään, kyynärvasi vain kiertyy. Oikeassa svingissä tosin vasen kädenselkä ei tietenkään mene takana vaakasuoraan vaan ’svingitason’ kanssa yhdensuuntaiseksi. Sitäkin proosi voi selvittää sinulle tarkemmin.
Oikea käsi. Tee sama valmistelu kuin edellä. Nyt taivuta oikea kätesi ranteesta oikealle eli (dorsiflexioon) ja palauta se takaisin suoraan eteen. Siinä oikean ranteen toiminta. Hyvä grippi yhdistää nämä liikkeeksi, jonka lopputuloksena maila saadaan liikkumaan alueella, jota sanotaan svingplaneksi joka on tärkeä käsite hyvän toistettavan peruslyönnin aikaansaamiseksi.
Downsvingissä tuon oikean ranteen rannekulman säilyminen lähelle kohtaa, jossa maila on palannut vaakatasoon on edullista paitsi hyvän kiihtyvyyden aikaansaamiseksi, myös osumahetken saamiseksi siten, että nyrkit ovat lähellä etummaista eli tukijalkaa. proosi voi helposti demonstroida sinulle oikean impact asennon ja tunteen:-)
vasemman käsivarren rento suoristuminen osumassa, jossa siis kuten aiemmin sovittiin, käsivarsi ja mailanvarsi muodostavat nyt yhteisen pitkän varren, minkä vuoksi mailanpäässä kiidetään n. 90-140 mailin tuntivauhdilla kun taas hurrikaanin keskiössä nautiskellaan lopputuloksesta.
osuman jälkeen rennossa suorituksessa käsivarret jatkavat liikettään. käsivarret kiertyvät lantion kierron tahdissa ja lopulta mailan lapa osoittaa kohtisuoraan ylös varren ollessa yhdensuuntainen lyöntilinjan kanssa. siitä sitten voidaan kiertyä tasapainoiseen loppuasentoon.
Vasen käsivarsi. Täysin rento. Kaikissa vaiheissa. Aivan naru! Tämä on mielestäni aivan keskeistä mielikuvaa. Ota pelkkä vasemman käden grippi ja svingaile rennosti pelkällä vasemmalla heinää, käpyjä, mitä tahansa. Aina täysin rennosti. Taakseviennissä pidä tuo naru oikean käden työnnön avulla kevyesti suorana. Jos se lopussa hiukan taipuu, se on ok. Vasemman käsivarren pakottaminen suoraksi takana vasenta olkavartta jännittämällä väkisin tuhoaa svingin. Kyllä se rennossa suorituksessa ojentuu downsvingissä sitten itsestään.
Proosi voi opettaa sinulle tämän kaiken ja paljon muuta, mutta vain jos näitä itse jatkuvasti mietit ja yrität ymmärtää.
Oppiminen on yhteistyötä. Samat asiat voi oppia muutamassa vuodessa tai neljännesvuosisadassa, miten kukin tykkää. Ja se on ihan OK.Näprääjä kirjoitti: (15.9.2006 8:18:32)
Sain Linna golffissa ts:ltä vinkin ja sen vaikutukset ovat kyllä moninaiset.
Siis yks asia stansiisa: lantio ’vapaaksi’ ja ranteet on alkanut pysymään huomattavasti pidempään kiinni. Kait sitä vauhtia on tullut lisää tai onhan sitä tullut kun r3 täydellä lentää…taidan jättää kirjoittamatta minkä verran mutta kaikill par 3:lle pääsee nyt helposti mitan puolesta raudoilla.Tuon sivussa tuli se että nivusia saa ihan oikeesti venytellä kierroksen jälkeen.
Vai vinkin perkule….. muistaakseni pilkoimme kappaleiksi koko golflyönnin syvimmän olemuksen pohjiaan myöten, käyttäen apuvälineinä mm. Vanajanlinnan varsin perinteikkään ravintolan terassin porrasharjaa ja kaikkea muuta mahollista. Väittäisinpä, että tuo on tallennettunakin johonkin laitteelle, joskin tallentaja on ollut riittävän fiksu jätttääkseen sen julkaisematta.
Kyllä syö miestä kun 3 tuntia kestäneen syvällisen ja intensiivisen session jälkeen joku kertoo saaneensa vinkin 🙂
Ainii… keskipakovoimaa ei oo olemaassakan, eikä se vapauta tuota kulmaa. Tuo kun vielä opitaan ymmärtämään, niin osataan taas enemmän
ts kirjoitti: (14.9.2006 17:40:58)
Suurin osa vaan tarvitsee jonku kertomaan noita lainalaisuuksia ja perusteita swingistä. Alottelijoista noin 107 % nimittäin esimerkikis koittaa lyödä palloa ylöspäin ja suoralla liikkeellä. Kumpikaan ei vaan toimi golflyönnissä.
Hmmm, ketäs nuo 7 prosenttia on?=)
Bosco kirjoitti: (15.9.2006 9:07:41)
Nyt taivuta oikea kätesi ranteesta oikealle eli (dorsiflexioon) ja palauta se takaisin suoraan eteen. Siinä oikean ranteen toiminta.Viduiks menee jos kuvittelee että oikean ranteen asento backswingin huipulla on sama kun käännät sen suoraan oikealle. Lähempänä oikeaa on asento jonka saat kun tuosta mainitsemastasi alkuasennosta käännät rannetta suoraan ylöspäin. (Kääntyy luonnollisesti samalla oikealle)
Täytyy tunnustaa että nyt kun Mika H taivutti aamutuimaan mulle Niken gäbiwetsin oikeelle liekulmalle ja testasin sitä rangella alan ymmärtää miksi ranteita tulee crossata..ei nimittäin anna Forged Nike Combo mitään anteeksi.
Jännää miten vähän tulee backspinniä jäätyneellä rangella.
double-eagle kirjoitti: (15.9.2006 10:24:52)
Jännää miten vähän tulee backspinniä jäätyneellä rangella.Tai siis miten vähän pallo peruuttaa kovan backspinnin takia..ei ollenkaan..tosin kyllä istuu nopeasti.
Olen syvästi pahoillani että kerroin saaneeni vain ’vinkin’.
Tarkoitin sillä kuitenkin vain hyvää.
Jos olisin täällä kertonut että sain elämäni syvällisemmän kerronnan golf swingistä todennuksien kanssa vain muutaman oluen avulla niin ensi kaudella sinut tunnistaisi kentällä pienestä piippauksesta jonka maksasi saisi aikaan.
Ja olisi se oudon näköistä kun oppilas tulisi tunnillesi: Kantaen kahta mäyräkoiraa jotta saisi chipitkin kuntoon.Tahtoo osata enemmän.
Tahtoo oppia ymmärtään että keskipakovoimaa ei ole.
Siis mikä vapauttaa kulman?Ota raskas pesäpallomaila ja swingaa sitä. Jos maila on kyllin raskas, ranteet toimivat melko tarkkaan niin kuin niiden pitäis golf swingissä.
Ota raskas pesäpallomaila ja swingaa sitä. Jos maila on kyllin raskas, ranteet toimivat melko tarkkaan niin kuin niiden pitäis golf swingissä.
Nimetönjanuz kirjoitti: (15.9.2006 10:21:34)
Bosco kirjoitti: (15.9.2006 9:07:41)
Nyt taivuta oikea kätesi ranteesta oikealle eli (dorsiflexioon) ja palauta se takaisin suoraan eteen. Siinä oikean ranteen toiminta.Viduiks menee jos kuvittelee että oikean ranteen asento backswingin huipulla on sama kun käännät sen suoraan oikealle. Lähempänä oikeaa on asento jonka saat kun tuosta mainitsemastasi alkuasennosta käännät rannetta suoraan ylöspäin. (Kääntyy luonnollisesti samalla oikealle)
Kiitos kannustavasta palautteestasi! Olisiko niin, että Kun hädin tuskin tiedetään, mistä päästä mailaa pidetään kiinni, riittää, kun saadaan mielikuva siitä mitä karkeasti tapahtuu. Sen jälkeen kun jonkinlainen käsitys mailan ja käsivarsien asennosta backsvingin lopulla on mielessä, ei tarvitse halkoa hiuksia asteista ja milleistä. sinä tuskin joudut miettimään lyödessäsi ranteiden toimintaa? En minä ainakaan. 🙂
Anteeksipyyntö perusteluin hyväksytty 🙂
Kulman vapauttaa sisäkehän hidastuminen erilaisista syistä. Tuo usein käytetty keihäänheittäjän pönkä on aika hyvä mielikuva siitä fysikaalisesta ilmiöstä mitä tavoitellaan.
Helppo ymmärtää yksinkertaisen testin kautta. Jos muodostat rannekulman (siis käsivarren ja mailan varren välinen kulma) ja lähdet tuota pakettia vakatasossa pyörittämään ympäri, kulma säilyy niin kauan, kuin käden liikenopeus säilyy vakiona. Jos käden liikenopeus kiihtyy, pyrkii kulma suurenemaan ja taas käden liikenopeuden hidastuminen saa kulman purkenemaan.
Kuten jo joskus täällä Stixin kanssa todettiin, tuo ilmiö, mitä keskipakoisvoimaksi kansankielellä kutsutaan, on oppineempien ymmärtämänä vain keskihakuisvoiman vastavoima. Eli jonkin voiman täytyy kappaletta vetää sisäkehälle päin, jotta ilmiö voisi toteutua.
Eli vielä vaikeammin tuo kulman purkaantuminen: Mitä suuremman hidastuvuuden ja mitä kovemmasta alkuvauhdista sisäkehä saavuttaa, sen ennemmän vapaan nivelen (ranteiden) päässä oleva kappale saa lisävauhtia vastavoiman kautta. Tuo hidastuminen vaan on niin hetkellinen ja nopea, että normaali videokuva ei sitä paljasta, paljaasta silmästä puhumattakaan. Lähinnä voisi vinkkinä taas todeta, että jos koittaa mailan grippipäätä ja käsiä viedä mahdollisimman kovaa läpi osuman, tuo ilmiö jää saavuttamatta. Jostain se sivallus pitää saada aikaiseksi, niissä lyönneissä, missä pyritään maksimaaliseen mailanpään nopeuteen. Muissa lyönneissä sitten toisin, mutta se vaatii jo useamman mäyräkoiran ja vähintään Vanajanlinnan tasoisen terassin luennon pohjaksi 🙂
Kyllä mun mielestä tuo januzin kommentti oli hyvä. Suurin osa nimittäin kuvittelee ranteiden toiminnan olevan juuri sivusuuntaista, kun sen pitäisi tapahtua lähes pelkästään pystyakselilla.
hyvä perussääntö: Kädet ja ranteet tekevät vain pystyliikettä ja kroppa tekee pyörimällä kaiken sivuttaisen voiman mailalle.
Bosco kirjoitti: (15.9.2006 10:41:52)
Kiitos kannustavasta palautteestasi! Olisiko niin, että Kun hädin tuskin tiedetään, mistä päästä mailaa pidetään kiinni, riittää, kun saadaan mielikuva siitä mitä karkeasti tapahtuu. Sen jälkeen kun jonkinlainen käsitys mailan ja käsivarsien asennosta backsvingin lopulla on mielessä, ei tarvitse halkoa hiuksia asteista ja milleistä.
No lähinnä puutuin tuohon kohtaan sen takia kun eräs ystäväni pari vuotta sitten tuskaili tuon asian kanssa, kunnes eräs scratch-pelaaja huomautti että ranteet kääntyvät enemmän pystysuunnassa kuin sivuttain.
sinä tuskin joudut miettimään lyödessäsi ranteiden toimintaa? En minä ainakaan. 🙂
No en lyödessä, mutta backswingissä on tietty checkpointti missä katson että oikea ranne kääntyy oikein.
NimetönNäinpä. Lyönnin opiskelun korkeampi matematiikka eli dynamiikka tulee kyseeseen, kun staattinen kuvakokoelma alkaa olla hallussa. Vrt videopätkä versus still-kuvat. Lapsi oppii apinoimalla hyvin pitkälle. Turha mennä selittämään vipuvarsista seitsemän-kymmenvuotiaalle. Se katsoo, miten ööni ja taigeri lyö ja yrittää matkia. Aikuisilla motorisesti lahjakkaat apinoivat vielä kohtuullisesti, mutta aivokuori tulee yhä enemmän peliin. Täytyy ymmärtää ja muodostaa mielikuvia, eneenkuin työläästi saadaan refleksikaari tottelemaan. proolla toivottavasti on myös koulutus siihen, miten opetetaan ketäkin. Ja halu opettaa.
NimetönEn nyt ala sekoilla tässä tekstin välityksellä hinging ja cocking teemoista, enempää kuin siitä, mikä kenenkin mielestä on ylös ja mikä taakse. Rannenivel taipuu ,kyynärvarren ollessa n. vaakasuorassa kämmen alaspäin, ylös ja alas eli flexioon ja extensioon eli dorsiflexioon. Sivusuunnassa tulee pienempi liike eli deviaatio. Grippi otetaan ns kättelyasentoon, jolloin ranteessa jo on reipas deviaatio pikkurillin suuntaan. Jos otat gripin, nouset ylös ja pidät mailaa vaakasuorassa edessäsi ja teet ranteilla ns pilkkimisliikkeen ylös, mitä tapahtuu vasemmassa ranteessa. vahva cupping, mikä tarkoittaa lyönnissä lavan avautumista ylhäällä. Sen sijaan oikeassa gripissä mailaa liikuteltaessa tuo ajatus oikean ranteen rannekulman muodostamisesta dorsiflexiolla pitää vasemman kämmenselän suorana, mikä on slaissareille iloinen uutinen.
ts kirjoitti: (15.9.2006 10:50:38)
Kulman vapauttaa sisäkehän hidastuminen erilaisista syistä. Tuo usein käytetty keihäänheittäjän pönkä on aika hyvä mielikuva siitä fysikaalisesta ilmiöstä mitä tavoitellaan.Helppo ymmärtää yksinkertaisen testin kautta. Jos muodostat rannekulman (siis käsivarren ja mailan varren välinen kulma) ja lähdet tuota pakettia vakatasossa pyörittämään ympäri, kulma säilyy niin kauan, kuin käden liikenopeus säilyy vakiona. Jos käden liikenopeus kiihtyy, pyrkii kulma suurenemaan ja taas käden liikenopeuden hidastuminen saa kulman purkenemaan.
Kuten jo joskus täällä Stixin kanssa todettiin, tuo ilmiö, mitä keskipakoisvoimaksi kansankielellä kutsutaan, on oppineempien ymmärtämänä vain keskihakuisvoiman vastavoima. Eli jonkin voiman täytyy kappaletta vetää sisäkehälle päin, jotta ilmiö voisi toteutua.
Eli vielä vaikeammin tuo kulman purkaantuminen: Mitä suuremman hidastuvuuden ja mitä kovemmasta alkuvauhdista sisäkehä saavuttaa, sen ennemmän vapaan nivelen (ranteiden) päässä oleva kappale saa lisävauhtia vastavoiman kautta. Tuo hidastuminen vaan on niin hetkellinen ja nopea, että normaali videokuva ei sitä paljasta, paljaasta silmästä puhumattakaan. Lähinnä voisi vinkkinä taas todeta, että jos koittaa mailan grippipäätä ja käsiä viedä mahdollisimman kovaa läpi osuman, tuo ilmiö jää saavuttamatta. Jostain se sivallus pitää saada aikaiseksi, niissä lyönneissä, missä pyritään maksimaaliseen mailanpään nopeuteen. Muissa lyönneissä sitten toisin, mutta se vaatii jo useamman mäyräkoiran ja vähintään Vanajanlinnan tasoisen terassin luennon pohjaksi 🙂
Nyt en tiedä, mitä ajat takaa, mutta tuo sisäkehän hidastamisteoria on minulle myrkkyä.
Kädet kyllä hidastuvat rannekulman avautuessa, mutta ei aktiivisen tai toivotun toiminnan takia. Kiertoliikkeen kiihtyessä mailanpäähän syntyvä keskipakoisvoima alkaa vetää mailanpäätä ulospäin (svingin keskipisteestä). Koska mailanpää ei ole rannekulman takia svingin keskipisteestä ranteisiin kulkevan janan jatkeena, ranteisiin syntyy paikallinen momentti, joka pyrkii nopeuttamaan gripin alapään liikettä svingin suuntaan ja hidastamaan gripin yläpään nopeutta svingin suuntaan. Tällöin myös käsien nopeus hidastuu, mutta
Mainitsit keskihakuisvoiman, mutta sellainen syntyy vasta keskipakoisvoiman vastavoimaksi vasta, kun rannekulma on suoristunut. Sitä ennen tuo liikemäärä ’kuluu’ mailanpään etääntymisliikkeeseen svingin keskipisteestä. Keskihakuisvoimaa voi käyttää moukarimies mutta ei golfari, joka puolestaan saa hyötyä vipuvarsista. Molemmat kyllä hyödyntävät keskipakoisvoimaa, tosin erilaisen mekanismin kautta.
Olen kyllä nähnyt pelaajia, jotka pyrkivät tehostamaan ranteiden toimintaa hidastamalla käsiä osumahetkelle, mutta seuraukset eivät ole kovin suotuisia.
Vastaavantyyppinen mailan ja käsien suhteellinen efekti on saatavissa aikaan myös lantion ja hartioiden välillä (vrt. keihäänheittäjän pönkä). Siinä lantiokierto pysäytetään ja annetaan hartiakierron jatkaa svingi loppuun. Tai sama toisinpäin, tehdään läpilyönti ylävartalon isoilla lihaksilla, jotka ottavat tuen alempaa eli lantiosta. Sama seuraus – lantio pysähtyy ja hartioiden kiertonopeus lantion suhteen kiihtyy – mutta yllätys yllätys – ei absoluuttinen kiertonopeus. Tämä on hämäävä tunne ja monet luulevat, että nyt tuli lyötyä pitkälle.
Käyttääkseni ammoisia Leadbetterin termejä tuo ranteilla avittaminen on ihan suoraan sama kuin ’hands release’, jota DL suosittelee tuuppareille.
Lantion pysäyttäminen ja hartioilla (ylävartalolla) jatkaminen on siis DL:n hyville pelaajille suosittelema ’body release’.
Molemmat tavat vaativat kuitenkin aktiivista lihaskäskytyksen muutosta downsvingin aikana, mikä tekee svingistä haavoittuvan ja siirtää pikkuhiljaa harjoittelun myötä svingin alinta kohtaa taaksepäin. Pitkät raudat joutavat siis ennenpitkää hyllylle.
Jäljelle jääkin koko svingin vetäminen alusta loppuun lantion avulla, Bobby Jonesin ja Ben Hoganin tavaramerkkejä. Leadbetterin termein se voisi olla vaikka ’hip release’.
Nyt on hieman kiirus, mutta keltä tahansa fysiikan tuntijalta kysyt, he kertovat, että keskipakoisvoimaa ei ole olemassakaan. Muutama vuosi meni minulta tuon ymmärtämiseen. Jos nuo kädet jatkavat tasakaarella kiihtymistään, en näe mitään syytä, miksi tuo kulma lähtisi purkaantumaan.
palailenpa myöhemmin aiheeseen…
ts kirjoitti: (15.9.2006 16:16:46)
Nyt on hieman kiirus, mutta keltä tahansa fysiikan tuntijalta kysyt, he kertovat, että keskipakoisvoimaa ei ole olemassakaan. Muutama vuosi meni minulta tuon ymmärtämiseen. Jos nuo kädet jatkavat tasakaarella kiihtymistään, en näe mitään syytä, miksi tuo kulma lähtisi purkaantumaan.palailenpa myöhemmin aiheeseen…
Oma väitöskirja fysiikasta tuli puolustettua 11 päivää vaille 20 vuotta sitten 🙂
Tietysti voi sanoa, ettei keskipakovoimaa ole olemassakaan: tarkoittaa, että jos varsi laitetana poikki – naps – niin mailanpää ei pakene keskeltä, kunhan jatkaa liikesuunnassaan eli kappale joon ei kohdistu voimia jatkaa liiketilaansa.
Ajatellaanpa nyt, että ranteet siinä svingin 90 asteen kohdassa lyödään täysin veltoiksi ja että mailan varsi on tällöin 90 asteen kulmassa käsivarsiin nähden. Mailanpään liikenopeus näyttää noin 45 astetta alaviistoon lyöjästä katsoen taaksepäin. Jos ko hetkellä lyötäisiin mailan varsi poikki, niin mailan pää päätyisi mättäälle noin 2.5 m lyöjän lyöntisuunnan takapuolelle eli sinne se haluaisia olla menossa. Kun päästetään ranteet vain löysiksi mailanpää pyrkii tuohon samaan suuntaan pitikin sitä rataa minkä mailanpää sallii eli kulma käsivärsin ja mailan varren aukeaa.
Tämän sitten voi ilmaista joko, että ’release tapahtuu keskipakoisvoiman vaikutuksesta’ tai ’release tapahtuu, koska keskihakuvoima lakkaa vaikuttamasta’.
Olen muuten selannut tuon Tiger-videon moneen kertaan ja väitän, että käsien kulmanopeus ei mitenkään havaittavasti hidastu ennen impactia. Silti tuo pönkäjalka-ajatus on kiistatta hyvä mielikuva, mutta kuvittelisin sen liittyvän ennemmin painonsiirron ajoitukseen kuin käsien hidastamiseen.
Ei ole hyvä, että maallikot antavat fysiikasta tipsejä – kannattaa kääntyä ammattifyysikon puoleen… [En mitenkään voinut olla sanomatta näin, sorry]
Pappa Tykki kirjoitti: (15.9.2006 17:45:02)
Tietysti voi sanoa, ettei keskipakovoimaa ole olemassakaan: tarkoittaa, että jos varsi laitetana poikki – naps – niin mailanpää ei pakene keskeltä, kunhan jatkaa liikesuunnassaan eli kappale joon ei kohdistu voimia jatkaa liiketilaansa.
Niin, aivan oikein, jos maila laitetaan poikki, mailanpää jatkaa sen hetkisellä suuntavektorillaan. Keskipakoisvoima katoaa sillä hetkellä, kun ympyränkaaren mukainen liike muuttuu suoraviivaiseksi.
Golflyönnissä mailaa ei pyritä katkaisemaan, kuten ei myöskään päästetä (release)mailaa irti. Siis ’release’ saa aikaan suoraviivaisen liikkeen ja ennen osumaa tapahtuva ’release’ saa aikaan sen, että mailanpää pyrkii maahan ennen palloa.
Siis eräs duffien syy – no senhän voi kompensoida vetämällä käsiä koukkuun – no sitten jää maila auki – ellei kuppaa vasenta rannetta sisäänpäin. Päädyttiin siis kaikkein klassisimpiin virheisiin golfissa. Siis pitkät raudat myyntiin.
Pappa Tykki kirjoitti: (15.9.2006 17:45:02)
Olen muuten selannut tuon Tiger-videon moneen kertaan ja väitän, että käsien kulmanopeus ei mitenkään havaittavasti hidastu ennen impactia. Silti tuo pönkäjalka-ajatus on kiistatta hyvä mielikuva, mutta kuvittelisin sen liittyvän ennemmin painonsiirron ajoitukseen kuin käsien hidastamiseen.
Oletko varma, että pönkäjalka-ajatus on hyvä. Sehän liittyy yleiseen ohjeeseen ’hitting against left firm side’. Aikanaan muistelen sekä Seven että Faldon korostaneen tuota omassa lyönnissään, mutta suurin piirtein siitä hetkestä alkoi heidän alamäkensä.
Onhan se mukava tunne ja sopii varsinkin keihäänheittoon, jossa kiihdytetty mötikkä lähteen lentoon jotakuinkin suoraviivaiselle radalle. Golffissa kun maila jää osuman jälkeen käteen ja se pitää vielä pysäyttää paikkoja särkemättä ja pystyssä pysyen.
Toinen pointti on tilanpuute. Jos vasen jalka jää eteen ja/tai lantio pysähtyy liian aikaisin tai kiertyy liian hitaasti, läpilyönnille ei jää tilaa, mikä aiheuttaa mitä erilaisempia ’lyöntiä ei saa läpi’ -tunteita, joiden kanssa ikävä kyllä jopa Minni on alkanut viime aikona hikoilla. Mielestäni tässä kohdassa on tehtävä fysiikan lakien ja ihmisen anatomian välinen kompromissi.
Golf ON kompromissia fysiikan ja ihmisen anatomian välillä.
Tämä itseopetukseni menee suurin piirtein seuraavasti
a) asetan tarkoin (heko heko) fysikaalisen tavoitten svingille
b) lyön perusmielikuvallani yrittäen istuttaa siihen tämän tavoitteen
c) ei onnistu -> luen lentoradats mitä itse asiassa tapahtui -> kehitän uuden mielikuvan
d) yritän uudelleenja sitten iteroiden kohtia c ja d. Olennaista on rakentaa UUSIA mielikuvia, koska vain muokkaa olemassa olevaa mielikuvaa, päätyy ennen pitkää niin monimutkaiseen mielikuvaan, että hyvä jos ei ole sukat solmussa lyönnin jälkeen.
Siispä tässä mielessä tuo pönkäjalka on hyvä mielikuva minulle, koska se ajatus poistaa vasemman polven luiston alta ja siten slaissin.
Esimerkkejä näistä toimivista mielikvista on:
– lyö pelkästään käsillä – alakroppa pysyy paikallaan (koska luontainen taipumukseni on olla liian aktiivinen lantiosta)
– pidä vasen käsi suorana (luonnostaan svingi ei ole tarpeeksi laakea.En kuvittelekaan, että nämä mielikuvat olisivat TODELLISIA TAVOITTEITA, niillä vain ohjataan anatomiaa sen oikean fysiikan suuntaan.
Nimetönfukke diise saisse kirjoitti: (15.9.2006 18:48:21)
Pappa Tykki kirjoitti: (15.9.2006 17:45:02)
Olen muuten selannut tuon Tiger-videon moneen kertaan ja väitän, että käsien kulmanopeus ei mitenkään havaittavasti hidastu ennen impactia. Silti tuo pönkäjalka-ajatus on kiistatta hyvä mielikuva, mutta kuvittelisin sen liittyvän ennemmin painonsiirron ajoitukseen kuin käsien hidastamiseen.
Oletko varma, että pönkäjalka-ajatus on hyvä. Sehän liittyy yleiseen ohjeeseen ’hitting against left firm side’. Aikanaan muistelen sekä Seven että Faldon korostaneen tuota omassa lyönnissään, mutta suurin piirtein siitä hetkestä alkoi heidän alamäkensä.
Joutuu tässä ’pönkkäjalka’ jutussa olemaan samoilla linjoilla Fukken kanssa. Olen itsekin epäillyt vasemman jalan varaan tukeutuvan swingin järkevyyttää ja vältellyt jo pidempään ottamasta sieltä liikaa tukea. Tänä kesänä nämä epäilyt saivat vahvistusta kun kävin kokeilemassa sitä uutta high tech ’painonsiirto -swingimattoa’ (en muista sen härvelin oikeaa nimeä, mutta se mittaa painon siirtymistä swingin aikana)
Kun aikaa oli niin siinä samalla katseltiin päätteeltä eräiden suomalaisten ja ruotsalaisten ammattipelaajien painonsiirrossa tapahtuvia asioita swingin aikana. Ruotsalaisten (jotka olivat korkealla rahalistoilla) paino ei siirtynyt lyöntihetkellä vasemman jalan varaan mitenkään erityisesti sen sijaan monella suomalaisella painopiste siirtyi vasemmalle jalalle todella voimakkaasti. Testaajat väittivät tämän ’vasenta puolta vasten lyömisen’ olevan eräs merkittävimmistä epäkonsistenttin swingin lähteistä. Mene ja tiedä onko todella näin, mutta minä ainakin uskon siihen entistä vakaammin.
Hmm… onpas tullut taas paljon asiaa.. siis oikeesti asiaakin ja perusteltuja mielipiteitä. Hyvä näin.
Tuo Riflen kommentti painosiirrosta ei juurikaan liity tähän asiaan. Ruotsalaispelaajat mielestäni juuri tuossa ottavat ’tuen’ vasemmalla jalalla, eivätkä siirry sen päälle. Tuolla saadaan osumaan tultaessa massapiste pysymään pallon takana ja samalla paino osuman aikana ponnistavalla jalalla. No taas jos ei tuota ponnistusta vastaan olisi vastavoimaa (tuki) siirtyisi pelaaja ponnistuksen vaikutuksesta lyönnin suuntaan.
Tilanpuutteesta. Tilanpuutteen ongelma on usein perinteisessä alkuasennossa, jossa käsivarret roikkuvat alas ja mailan varren ja käsivarsien välissä on joskus vahvakin kulma. Tuo tila on sitten jollain tehtävä, ja perinteisesti se on tehty vetämällä (kiertämällä) vasen puoli alta pois. Jos tuohon asettautumiseen lisätään tilaa, on paremmin mahdollista antaa oikean puolen kiertyä vasemman ympäri. Silloin tuo vasemman jalan pönkääminen ei tuota suoritusta haittaa.
En ole montaa käyrästöä nähnyt noista kiihtyvyyksistä, mutta tuo mainittu DL julkaisi tuossa Hoganin swingiä käsittelevässä teoksessaan käppyrästön, jossa varsin selkeästi osoitettiin huippupelaajien ketjureaktio osumman tultaessa ja sen toteutuminen nimenomaan sisäkehän hidastumisen kautta. Itselleni tuo asia valkeni hieman aiemmin kun erään hollantilaisen Pron kanssa Espanjassa rangella vietin kolmituntisen session swingistä keskustellen. Kaveri oli aiemmin ystävystynyt herra Arielin (ei se pesupulveri) kanssa ja varsin avoimesti selosti mitä sieltä oli oppia saanut. Tämä kyseinen Ariel taitaa olla urheilussa tunnustetuin tyyppi biomekaniikan tuntijana. Tuo sessio todellakin pisti minut aihetta tutkimaan ja tietoa esille kaivamaan. Kyseenalaistamaan jne. Siihen asti olin nimittäin uskonut vakaasti lantion kiertonopeuden olevan merkittävin asia voimantuotolle. Vastavoimien käsite oli pikemminkin… sanoisinko karkealla tasolla silloin. Kun ensimmäisellä kokeilulla tulee draiviin lisämitaa 30m (enlä nyt ihan nöpö ollut silloinkaan) niin on aika helppo uskoa kaverin olevan oikeassa. Varsinkin kun heti vanhalla mallilla suoritettu lyönti oli heti 30m lyhyempi.
Mutta siis: varmaan kaikkein vahingollisinta on ryhtyä hidastamaan käsiä tai noita jarruvoimia tuottamaan tietoisesti. En tiedä onko tuo Papan mainitsema Tiger video millä framenopeudella tuotettua tavaraa, mutta esim 60 fps kuvasta sitä hidastumista ei saa irti. Liikeanturit tai nopeampien kameroiden kuvat voivat antaa jo tulosta. Tästä voin vuoden päästä kertoa varmasti enemmän.
En kuitenkaan vieläkään löydä ’vastaväittäjien’ teksteistä selitystä siihen, mikä voima saa lavan kiihtymään niin paljon, että se osuma-alueella ohittaa selkeästi kädet jos se ei ole jarruvoima. Sen tiedän, että lihasvoima siihen ei riitä, jollain muulla se sivallus on saatava syntymään.
Nimetönts kirjoitti: (15.9.2006 20:35:21)
Ruotsalaispelaajat mielestäni juuri tuossa ottavat ’tuen’ vasemmalla jalalla, eivätkä siirry sen päälle. Tuolla saadaan osumaan tultaessa massapiste pysymään pallon takana ja samalla paino osuman aikana ponnistavalla jalalla. No taas jos ei tuota ponnistusta vastaan olisi vastavoimaa (tuki) siirtyisi pelaaja ponnistuksen vaikutuksesta lyönnin suuntaan.Lyhyt kommentti vielä tähän. Se laite mittaa nimenomaan vasemmalle ja oikealle jalalle tulevaa painetta swingin aikana. Toistelen tässä nyt testaajien väittämiä, mutta heidän mukaansa ainakaan nämä ruotsalaiset (huippu)pelaajat eivät ottaneet erityisesti tukea vasenta jalkaa vasten. Jos meinaan ottaisivat niin lukemat olisivat olleet aivan erilaiset. Kyse ei siis todellakaan ole mistään ’vasemman jälan päälle siirtymisestä’ vaan tuen ottamisesta;-)
-
JulkaisijaArtikkelit
Etusivu › Foorumit › Kilpagolf & harjoittelu › Ranteet svingatessa