Aihe: Ranteet svingatessa - Golfpiste.com

5.11.–12.11. - Live Scoring - Seuraa suomalaisten menestystä

[7][7]
KilpailuaSuomalaista

Ranteet svingatessa

Etusivu Foorumit Kilpagolf & harjoittelu Ranteet svingatessa

Esillä 25 viestiä, 1 - 25 (kaikkiaan 203)
  • Julkaisija
    Artikkelit
  • Moro Olen tänä kesänä aloittanut golfin ja ongelma on nyt ranteet. Mikä on oikeaoppisessa svingissä ranteiden tehtävä? Onko jäykät ranteet vai rennot ranteet? Olen nyt kokeillut lyöntejä mahdollisimman rennoin rantein/käsin mutta epäonnistumisen prosentti on suuri, mutta onnistuessa lyöminen tuntunut helpolta ja ’oikealta’. Pitääkö ranteiden kuitenkin olla jäykät ja käsien oltava suoraan maata kohden, kun lapa osuu palloon? Myös vasemman käden toiminta on ollut hankala ymmärtää onko vasenkäsi periaatteessa koko ajan oltava suorassa, eli ei lainkaan saa sitä missään svingin vaiheessa taivuttaa? Vaikeaa tekstiä, mutta vaikea on mielestäni asiakin… Terveisin, Tiger

    ts

    Tuota… suosittelenpa kyllä kääntymään ammattiauttajan puoleen kun näin peruskysymysten äärellä pyöriskelet.

    Täällä voit saada hyviä tai huonoja neuvoja. Ongelmaksi jää vain erottaa ne toisistaan.

    Sen verran voin sanoa, että ei niiden ainakaan jäykkinä kuulu olla

    Hmmm…. jospa tarkkailisit kaimaasi täältä Tigerin swingipotretista.

    Ainakin oma kokemus on se, että ranteet vielä saa jotenkin järkevästi liikkumaan, mutta vasurin (ja oikeankin kun tuota potrettia katsoo!) kyynärpäätä ei millään meinaa saada pysymään suorana. Jos se pysyy suorana ja ranteet toimivat niin sitten pitkästä yhdistelmästä kyllä saadaan palloon liikettä ilman suurempia riuhtomisia….

    Osaakos joku neuvoa miten tuon potretin saisi tallennettua omalle koneelle paikallisesti?

    Ammattiauttajat maksavat rahaa, eli tässä yksi amatöörineuvo, joka ei missään nimessä ole väärä.

    Käsien ei pidä olla jäykät, eikä osumassa suoraan maata kohti. Kyynärpää saa koukistua ja monilla ammattilaisilla vasen kyynärpää koukistuukin swingin huipulla (osumassa olisi hyvä olla suorassa, toisin kuin esim. Westwoodilla). ja ranteita ei kannata liiaksi miettiä, niiden pitäisi toimia ikäänkuin autoamattisesti swingin mukana.

    Ylipäätään golffissa kaikki tehokkaat tyylit ovat oikeita ja ammattilaisten swigeissäkin on keskenään suuria eroja. Tulos ratkaisee ja omia tuntemuksia vastaan ei välttämättä kannata tapella…

    On erittäin todennäköistä, että ymmärrät oikeankin ohjeen tällä palstalla väärin. Asia ei nimittäin ole niin mustavalkoinen, sillä ranteet eivät saa olla jäykkänä eikä myöskään rentona.

    Kuvista näet kylläkin, miten ranteen kääntyvät, kiertyvät jne. mutta asiaa sekoittaa se, että kuvasarjoissa näkyy pelaajan toteuttamien lihaskäskyjen ja svingin dynaamisten voimien yhteisvaikutus.

    Noudata siis ts:n ohjetta. Mene suoraan pron tunnille kulkematta lähtöruudun kautta.

    ts

    No tätä just tarkotin.. kun täällä amatöörit alkavat neuvoa toisiaan tulee lauseita… omia tuntemuksia vastaan ei kannata tapella…

    Mitä muuta Golflyönnin oppiminen on kuin omia luontaisia mielikuvia ja tuntemuksia vastaan taistelemista. Oletko joskus nähnyt aloittelijan ottavan hyvän gripin ja alkuasennon…

    Ymmärrän hyvän tarkoituksesi, mutta tuosta samasta syystä minä en täällä swingivinkkejä enkä oppeja jakele. Se homma on tarpeeksi vaikeeta luonnossakin.

    Sen verran kun olen tätä palstaa lukenut niin suuri osa keskustelusta on selaista sontaa, että golfswingistä keskustelu ei todellakaan tunnu tyhjänpäiväiseltä tai vaaralliselta aloittelijalle.

    Edellä kritisoitu lauseeni suomennettuna tarkoittaa siis vain sitä, että hyvä swingi on sujuva ja vartalon nivelet toimivat sellaisiin suuntiin kuin niiden on tarkoituskin, eli mistään yliluonnollisesta on turha puhua. Rytmi lienee tärkein.

    Prot eivät ole mitään guruja vaan usein paljon työtunteja tekeviä, väsyneitä kavereita, jotka eivät jaksa paneutua kunnolla oppilaan swingiin ja toistelevat hyvillä tuntiliksoilla samoja mantrojaan tunnista toiseen. Toki etenkin alussa on hyvä tunteja ottaa, ettei turhaan hakkaa päätään seinään, mutta kyllä tämän palstan pelimiehiltä mielestäni voi hyviä neuvoja saada. Yhtä totuutta ei ole ja Tigerkin osuu melko heikosti väyliin upealla swingillään.

    ts

    En niinkään kritisoinut tuota yksittäistä lausetta, vaan yleisesti ohjeiden anatamista täällä. En minä ainakaan lähtisi jakamaan ohjeita henkilölle, jota en ole nähnyt ja jolta en voisi varmistaa onko ymmärtänyt mitä tarkoitin.

    Kun kerrot, että noiden nivelten tulee toimia luonnolliseen suuntaan, oletko varma, että tuo toimintauunta on kuulijalle luonnollinen. Päivittäin nimittäin saa yrittää muutosta tuohon, mihin suuntaan ranteiden pitäisi toimia, kun tuntuu ihmisen luontainen mielikuva olevan juuri päinvastainen.

    Toisaalta uskotko kenenkään pystyvän saavuttamaan tuota oikeaa liikettä huonolla gripillä?

    Se mitä Prolta yleensä odotetaan, ei ole tasapainossa todellisuuden kanssa. Osotetaan yhden perusasian korjaamisen parantavan palloon osumista ja sen lentoa. Näinhän ei ole. Vasta kun muutama asia on saatu kuntoon muutaman tunnin opiskeluiden ja oman harjoittelun kautta, alkavat tulokset näkyä. Pron ammattitaitoa on selittää oppilaalle mistä homma kiikastaa ja sen jälkeen selittää ketju mitkä siihen johtavat asiat on ensin saatava kuntoon. Itse näkyvän virheen vääntäminen oikeaan suuntaan harvoin on toimiva konsepti.

    Luovutan. en neuvo enää ketään, älkääkä muutkaan, se on täysin typerää…

    kyläilijä kirjoitti: (12.9.2006 18:34:00)
    Luovutan. en neuvo enää ketään, älkääkä muutkaan, se on täysin typerää…

    Oliko tuo nyt sitten neuvo 🙂

    Neuvon kuitenkin: lyhennä backswingia ja vähennä voimaa reilusti niin onnistumisprosentti pompsahtaa, ja ehkä vieläpä ylöspäin. Ja kyllä prolla käynti kannattaa, vaikka täällä niin neuvotaankin…:-)

    alesis kirjoitti: (13.9.2006 10:18:08)
    Neuvon kuitenkin: lyhennä backswingia ja vähennä voimaa reilusti niin onnistumisprosentti pompsahtaa, ja ehkä vieläpä ylöspäin. Ja kyllä prolla käynti kannattaa, vaikka täällä niin neuvotaankin…:-)

    Kuten ts sanoi, ohje voi olla oikein mutta sitä ei ymmärretä ohjeistajan tarkoittamalla tavalla. Siispä, lyhennänkö bäkäriä jättämällä hartiakierron vajaaksi vaiko jollain muulla tavalla?

    Spurs81 kirjoitti: (12.9.2006 15:34:11)
    Myös vasemman käden toiminta on ollut hankala ymmärtää onko vasenkäsi periaatteessa koko ajan oltava suorassa, eli ei lainkaan saa sitä missään svingin vaiheessa taivuttaa?

    Tiger

    Vasen käsihän on aivan oleellinen svingissä oikealta vasemmalle swingattaessa.
    Oikea käsi vain tukee sitä.

    Suorassa se on impaktissa ( siis palloon osumahetkellä ) ja pitkässä taakseviennissä se voi koukistua.

    Omassa pesäpallo gripissä ranteet eivät ’vapaudu’ riittävästi osumahetkellä. Tämän vuoksi olen siirtymässä drivessäni interlockiin..tämä siksi, että silloin lyödään tiiltä ja divotin repimiseen edelleen tarvin pesäpallo-otetta, koska pelaan 3-4 cm normia pidemmillä mailoilla ja niissä ns. pizzalapio lavat. Saatan myös tii avauksiin raudoilla tuoda interlock gripin.

    jakek kirjoitti: (13.9.2006 10:43:55)

    alesis kirjoitti: (13.9.2006 10:18:08)
    Neuvon kuitenkin: lyhennä backswingia ja vähennä voimaa reilusti niin onnistumisprosentti pompsahtaa, ja ehkä vieläpä ylöspäin. Ja kyllä prolla käynti kannattaa, vaikka täällä niin neuvotaankin…:-)

    Kuten ts sanoi, ohje voi olla oikein mutta sitä ei ymmärretä ohjeistajan tarkoittamalla tavalla. Siispä, lyhennänkö bäkäriä jättämällä hartiakierron vajaaksi vaiko jollain muulla tavalla?

    Aivan. Mä en myöskään löytänyt mistään viitettä ylipitkään päkswingiin. Entäpä jos avaajan swingi onkin jäykkänä vedetty neljännesswingi? Tuskin sitä lisää kannattaa lyhentää. Siitä voi toki lähteä, että jäykkänä ei golfswingissä ole koskaan mikään paikka. Mielikuvina jäykkä ja suora on ihan yhtä hölmöjä kuin pää paikoillaan ja suora lyönti.
    Jos olet vasta aloittanut, etkä ole vääriä mielikuvia päähäsi sisään ajanut, on sinulla loistava tilaisuus välttää monien vuosien tuska käymällä hakemassa oikeat mielikuvat Prolta.

    Tiikerin swingiä ei klubituupparin kannata ottaa malliksi, vaan ennemmin joku ’maanläheisempi’, vaikkapa Fred Coules.

    Paksupekka kirjoitti: (13.9.2006 10:59:08)

    Aivan. Mä en myöskään löytänyt mistään viitettä ylipitkään päkswingiin. Entäpä jos avaajan swingi onkin jäykkänä vedetty neljännesswingi? Tuskin sitä lisää kannattaa lyhentää. Siitä voi toki lähteä, että jäykkänä ei golfswingissä ole koskaan mikään paikka. Mielikuvina jäykkä ja suora on ihan yhtä hölmöjä kuin pää paikoillaan ja suora lyönti.
    Jos olet vasta aloittanut, etkä ole vääriä mielikuvia päähäsi sisään ajanut, on sinulla loistava tilaisuus välttää monien vuosien tuska käymällä hakemassa oikeat mielikuvat Prolta.

    Tiikerin swingiä ei klubituupparin kannata ottaa malliksi, vaan ennemmin joku ’maanläheisempi’, vaikkapa Fred Coules.

    Näinpä; jos kysyy internetissä asioita voi saada vastauksen.. joka ei vastaa kysymykseen. Toisaalta, voihan voiman vähentäminen olla juuuuri se viisasten kivi jolla lähtee…:-) Kokemuspohjalta omasta ja parin muun kanssatuupparin ei niin kaukaisesta menneisyydestä. Proolle mars kuitenkin

    ts

    Jos joutuu vähentämään voimaa saadakseen onnistuneita lyöntejä, onko vika liiassa voiman käytössä, vai siinä, että swingin tekniikka ei kestä voimaa… taas lisää mietittävää 🙂

    ts kirjoitti: (13.9.2006 16:44:32)
    Jos joutuu vähentämään voimaa saadakseen onnistuneita lyöntejä, onko vika liiassa voiman käytössä, vai siinä, että swingin tekniikka ei kestä voimaa… taas lisää mietittävää 🙂

    Muistaakseni golfswingin A & O on voimakkaasti loppuun asti kiihtyvä liike….siksi Tikrun swingi näyttää niin erikoiselta…yksinkertaiselta ja eleettömältä.

    ts

    Niinhän se kai on… ainakin jos vielä ymmärretään minkä pitää kiihtyä ja minkä ei. Ja miten se saadaan kiihtymään parhaiten. Ja minkälaista lyöntiä milloinkin tavoitellaan.

    On toi mielenkiintonen kokonaisuus toi swingi 🙂

    ts kirjoitti: (13.9.2006 21:50:19)
    Niinhän se kai on… ainakin jos vielä ymmärretään minkä pitää kiihtyä ja minkä ei. Ja miten se saadaan kiihtymään parhaiten. Ja minkälaista lyöntiä milloinkin tavoitellaan.

    Jep eilen rangella 19:20-19:45 kokeilin hioa swingiäni ja sain tolkun siihen kun noin 40 palloa olin ladannut…seikalla…liian kovaa jos alusta aikoi repiä..niin aina pyörähti grippi kädessä…rauhallinen hallittu kokonaisuus ja tärkeää on pallon paikka stanssissa.

    Harkkakierros 19:50-21:20 taas sitten meni pimeäharjoitteluksi…pallo ei onneksi hukkunut. Seiskalla olin lipulla 150 metristä kun löin 8 metriä greeniä alempaa. Tosin kolmannen väylän jälkeen ei enää lippua 150 metristä nähnyt, mutta silti.

    Talvigriinien kolot oli jo porattu ja greenit hiekotettu…hiekkaa riitti pallossa.

    Minusta on oikein MUKAVAA kun joku haluaa YMMÄRTÄÄ golfsvingiä. Kyllä tästä varmaan voidaan keskustella ilman pron apuakin. Minulla on ollut viimeisen kahdenkymmenen vuoden aikana tavoitteena ymmärtää svingi fysikaalisena tapahtumana ja soveltaa sitä oppia käytäntöön. Siksipä olen pidättäytynyt pron luona käynniltä vuodesta 1985 ja taapertanut omaa tietäni. Siis vähän samanlaista sairautta kuin mailojen tuunaamiset: kyllähän kaupasta saa rahalla ihan mitä mailoja vaan, mutta kaikista se ei ole hauskaa.

    Svingi on fysikaalisesti melko yksinkertainen systeemi eli kaksoisheiluri, siis sellainen heiluri, jossa on kaksi vartta peräkkäin eli käsivarret ja mailan varsi. Tavoitteena on saada aikaan liike, jossa osumahetkellä
    a) mailan pään nopeus on kiihtymässä kohti maksiminopeuttaan, joka on 20-40 cm osuman jälkeen
    b) jossa mailanpään liike on aiottuun lyöntisuuntaan samoin kuin mailan lavan pinnan normaali (normaali = lavan osumapintaa vastaan kohtisuora suunta).

    Käsivarsilla tuotetaan vain lievästi kiihtyvä kulmanopeus (vrt Tigerin high speed video, jossa näkee, että käsivarret liikkuvat kulmasta 120 astetta (suhteessa palloon) aina nollaan astetta lähes vakioisella kulmanopeudella). Ranteilla kontrolloidaan heilurin jälkimmäisen osan kulmanopeutta. Osumassahan heilurin varsien on oltava yhdensuuntaisia, että olisi edes toiveita tavoitteen b saavuttamisesta (jälleen: ks Tiger-video kuinka käsivarret ja mailan varsi ovat osumassa saman suuntaisia).

    Mailanpään nopeus on sitä suurempi, mitä lyhyemmällä matkalla noin 90 asteen kulma käsivarsien ja mailan varren välillä oikaistaan niin, että heilurin varret ovat saman suuntaiset. Keskipakovoima pyrkii tietysti tätä kulmaa pienentämään heti svingin kääntyessä eteenpäin suuntautuvaksi liikkeeksi. Ranteilla siis PIDÄTELLÄÄN tätä liikettä ja sitten lopulta VAPAUTETAAN. Tätä kutsutaan releaseksi.

    En ole laskenut, onko releasessa kuysymys vain ’pidättelyn vähentämisestä’ vai toimivatko ranteet aktiivisesti kiihdyttäen liikettä keskipakovoiman lisäksi. Omakohtainen kokemus on, että kyse on vain pidättelyn vähentämisestä, mutta Tiger-videosta voi tyulla mieleen tuo toinenkin vaihtoehto. Katsokaapa videota ruutu kerrallaan niin huomaatte, että, kun käsiversien asema on n. 40 astetta osumasta niin käsivarsien ja mailan varren välinen kulma on vielä yli 80 astetta. Eli matkalla tuosta 40 asteen asemasta osumaan, mailan varsi kääntyy suhteessa käsiin 80 astetta. Uskoisin, että tavallisella hyvällä klubipelaajalla tuo sama 80 asteen käännös tapahtuu käsivarsien matkatessa 90 astetta. Siksi Tiger tuottaa niin hirveän paljon suuremman mailanpään nopeuden kuin tavallinen hyvä klubipelaaja: myöhäinen release ja siinä ranteet ovat keskeisessä osassa.

    Jos lyödään ranteet jäykkinä, kuten alkuperäinen kysyjä esittää, kaksoisheilurista tulle tavallinen heiluri ja siksi mailanpään nopeus jää todella alhaiseksi.

    Ideana siinä, että vasen käsi pidetään suorana, on heilurin kokonaispituuden maksimointi, mikä lisää kulmanopeutta (usein puhutaan mielukvasta, että svingi on laaja). Koska tämä yhteispituus on kuitenkin mekrittävä vain releasen alusta impactiin, vasemman käden ei tarvitse olla – ja harvoin onkaan – suora svingin huipulla. Toisaalta käden koukistaminen on yleensä kauppaa kehon rajoittuneen liikkuvuuden ja svingin hallittavuuden välillä. Käsivarren koukistaminen voimakkaasti tuo lisää vaikeasti hallittavia liikkuvia osia.

    Viime talvena harjoittelin yksikseni (eka kerta talviharjoittelua ikinä), kun halusin selvittää, voiko releasen myöhentämistä harjoitella. Tämä onnistui yllättävän hyvin, sillä lyöntipituutta tuli 10 m lisää (wedge 110 m -> 120 m, r7 145 m -> 155 m).

    Jos täältä perusfysiikan kautta omaa svingiään kehittää, on tärkeätä osata lukea pallon lentoradasta osumahetken fysikaaliset perustiedot eli mikä on mailanpään liikesuunta (kolmessa dimensiossa) ja mikä on ollut lavan normaalin asema. Näiden perusteella (pallon painopisteeseen vaikuttava voima vs leikkausvoima) voi sitten pähkäillä, mikä menee pieleen kun harjoittelee releasen lyhentämistä eli nopeuttamista. Jos haluaa kovempaa purtavaa, voi miettiä esimerkiksi sitä, kuinka pitkä backsvingin pitää olla missäkin tapauksessa (tämän hetken teoriani: John Daly ylisvingaa driverilla siksi, että pääsisi tekemään releasin 110 asteen kulmasta heilurin varsien välillä tavanomaisen 90 asteen sijaan).

    ts varmaan kohta vastaa, että mitäs näitä mietit ja muita hämäilet, menisit proolle, niin oppisit pelaamaan paremmin. Toiset kuitenkin tykkää tietää, miten polttomoottri toimii – toiset vain ajelee autolla [tässä metaforassa kuulun jälkimmäisene kastiin].

    Summaten: täysi svingi on perusfysiikkaa, vajaa svingi käsityöläistaitoa ja puttaaminen psykologiaa. seuraavassa elämässä ajettelin paneutua noihin kahteen jälkimmäiseen.

    ts

    Hähää… enpäs vastaakaan.

    Siis tuo kirjoituksesi on tasan tarkkaan sitä miten haluaisin ihmisten golflyöntiä opiskelevan.. Ymmärryksen kautta . Siinä taikasana.

    Suurin osa vaan tarvitsee jonku kertomaan noita lainalaisuuksia ja perusteita swingistä. Alottelijoista noin 107 % nimittäin esimerkikis koittaa lyödä palloa ylöspäin ja suoralla liikkeellä. Kumpikaan ei vaan toimi golflyönnissä.

    Hyvin harvalla pelaajalla on läheskään tuota käsitystä swingistä mikä Papalla.. siis edes määrällisesti.. (muutamasta asiasta voidaan olla hieman eri mieltä), mutta silti ovat auliisti jakamassa neuvoja mitä joku on joskus jollekin sanonut. Tuota irtotipsien ajatusmallia olen vaan vuosi vuodelta enemmän alkanut vihaamaan… ehkä nähtyäni riittävästi sen tuloksia.

    Toinen asia on vielä tämän pelin pelaaminen. Eilen paistoi päivä risukasaan ja puolivahingossa tuuppasin ensimmäiset kuusi reikää -3 sisältäen 4 birkkua. Siihen mennessä olin lyönyt voimantuottoon ja vapauttamiseen perustuvan ’peruslyönnin’ kaksi kertaa. Kaikki muut olivat enemmän tai vähemmän säädeltyjä ja muokattuja lyöntejä.

    Olen vakaasti sitä mieltä, että niin kauan kuin oppiminen ja opettaminen perustuvat toisen opettamiin asentoihin ja liikeratoihin ollaan väärällä tiellä. Hyvä opettaminen omasta mielstäni perutuu oppilaalle tarjottuun aitoon ymmärrykseen tavoiteltavista asioista ja auttamiseen niiden saavuttamisessa.

    Mukavaa, että ollaan samaa mieltä.

    Minulla on tästä pro-touhusta tullut sellainen käsitys, että ne opettavat ilman ymmärtämyksen kehittämistä, siis ovat sellaisia sofistikoidumpia irtotipsien antajia. Ainakaan mulle en usko heidän pystyvän selittämään asiaa tästä omasta fysikaalisesta lähtökohdastani. Mutta tämä nyt on pelkkää luuloa, koska en ole prolla käynyt sitten 1985.

    Olen kyllä leikitellyt prolle menon ajatuksella. Ajattelin että kiertäisin nipun ammattiauttajia ja esittäisin kysymyksen: Mihin heidän mielestään minun pitäisi panostaa, että tulostasoni paranisi? Tiedän nimittäin oikean vastauksen ja se on: kuule, ukko, hankkiudu nyt edes jonkinlaiseen siedettävään fyysiseen kuntoon, niin jaksat sitten keskittyä läpi kierroksen. Enpä usko, että tätä vastausta keneltäkään saisin, kun se ei ole hyvää bisneksen kehittämiselle.

    Olen myös samaa mieltä kanssasi siitä, että täyden svingin hallinnalla ei kovin pitkälle pärjätä. Tuo oma lyöntipituuden lisäykseni on scoren kannalta ollut täysin hyödytöntä – kyse oli ensi sijaisesti siitä, että halusin katsoa onko tämä mahdollista eli toimiiko teoria ja saanko sen siirrettyä ihan yksikseni käytäntöön. Vajaat lyönnit ovat käden taitoa ja tuntumaa, mikä ei ole vahvin puoleni, mutten siinäkään oikein usko ammattiapuun – sitä joko osaa hienosäätää voimaansa tai ei (minä en).

    ts

    Kyllä mää heti haukkusin sut pystyyn huonosta liikkuvuudesta 🙂 Tosin ehkä vähän loivemmin sananskääntein, sillä widduiluhan on taidetta.

    Kyllä silti täytyy sanoa, että vahvasti särähtää korvaan, kun kerrot käsityksesi siitä miten prot toimivat. Ensinnäkin yleistyksen johdosta, ja toisaalta kertoessasi, ettet ole 20 vuoteen prolla käynyt. Voin vakuuttaa, että tuossa ajassa on moni asia kehittynyt opetuspuolella melkoisen paljon.

    Pirullista on vaan se, ettei omat valmennettavat enää pärjää pelkästään sillä, että eivät yritä tehdä hölmöjä asioita. Nyt täytyy jo tehdä ihan oikeesti hyvää työtä 🙂

    Itse asiassa liikkuvuus on – iän huomioon ottaen – varsin hyvä. Se on vaan tää peruskunto.

    Mitä proihin tulee, niin ihan olen käsitysten varassa. Se prolla käynti 1985 oli ulkomailla. Tuona esihistoriallisena aikana (esigreencardisena) ko maassa kentälle pääsi kun kun otti muutaman tunnin proolta. Enkä kuvittele, että kaikki proot ovat samanlaisia. Oikeastaan nämä käsitykset ovat sitä toisen käden tietoa, joka on syntynyt kun pelikaverit ovat selittäneet, että proo käski tehdä niin ja näin ja sitten kun näkee niiden yrittävän tehdä työtä käskettyä, niin havaitsee näillä huonoilla silmilläkin, ettei nämä oppilaat ainakaan ole ymmärtännet, miksi pitää tehdä niin kuin on käsketty. Selitys saattaa olla tietysti pitkälti siinäkin, että ko oppilaat itse haluavat tipsejä ja jippoja eivätkä ole valmiit panostamaan sisäiseen valaistumiseen… [tässä kohtaa kuuluu valaistunutta hyminää lootusasennosta – toivottavasti joku tulee kohta nostamaan minut siitä ylös]

    Muuten: en ole koskaan nähnyt lyöntiäni videolta, joten se voi olla hyvinkin vinkeän näköinen ja kokonaan toisnelainen kuin kuvittelen. Mutta illuusioita ei pidä särkeä – en koskaan suostu osallistumaan viinien sokkotestiin, vaikka viineistä KUVITTELEN jotain tietäväni.

    Pappa Tykki kirjoitti: (14.9.2006 15:50:16)
    En ole laskenut, onko releasessa kuysymys vain ’pidättelyn vähentämisestä’ vai toimivatko ranteet aktiivisesti kiihdyttäen liikettä keskipakovoiman lisäksi. Omakohtainen kokemus on, että kyse on vain pidättelyn vähentämisestä, mutta Tiger-videosta voi tyulla mieleen tuo toinenkin vaihtoehto.

    Pidä kiinni tuosta omasta kokemuksestasi. Release (jos nyt sellaista on olemassakaan)ei liity ajanhetkeen vaan ajanjaksoon, joka alkaa ennemmin tai myöhemmin.
    Pelaaja ei tee minkäänlaista lihaskäskytyksen muutosta tässä downsvingin kohdassa vaan keskipakovoima pakottaa kulman auki. Mitä pidempään kulma pysyy kiinni, sitä voimakkaammin keskipakovoima pakottaa kulmaa auki.

    Ajoituksen säätely tapahtuukin siis tehostamalla lantion kiertoa (nopeampi kierto pyrkii avaamaan aikaisemmin, siis pallo lähtee/kiertyy vasemmalle, vrt. Hoganin left hip) tai viivyttämällä kulman avautumista (voimakkaampi viivytys pyrkii jättämään auki, siis pallo lähtee/kiertyy oikealle, vrt. Hoganin supinointi, tosin pienin korjauksin).

    Jos tehostat molempia, alkaa lyönteihin tulla mittaa lisää, tietysti jokaisella tulee jossakin kohtaa raja vastaan.

    Ihan hyvä analyysi Pappa tykiltä, mutta jos menet pron tunnille, jätä oman seurasi pro väliin. Hän nimittäin ei usko ’late hittingiin’ vaan oikea-aikaiseen ajoitukseen, heh heh (vrt. artikkeli golfpisteessä pari vuotta sitten).

    Vaikka tässä puhuitkin vain ranteista, niin voi uskoa, että tiedät jo nyt näistä asioista enemmän kuin keskivertopro.

Esillä 25 viestiä, 1 - 25 (kaikkiaan 203)
Vastaa aiheeseen: Vastaus #248581 kohteessaRanteet svingatessa

Etusivu Foorumit Kilpagolf & harjoittelu Ranteet svingatessa