Etusivu › Foorumit › Kilpagolf & harjoittelu › Rannekulma aukeaa liian aikaisin
-
JulkaisijaArtikkelit
-
ts kirjoitti: (14.1.2014 8:35:25)
Clubhead Speed:
110.69
Driving Distance Rank:
170
Driving Effectiveness Rank:
132
Miss % Tendency
51.67% L
Birdie % Rank:
66
Bogey % Rank:
7Birdie Zone:
72
Safe Zone:
110
Danger Zone:
55
225-275 Zone:
97Jos ei millään pallonlyönnin osa-alueella mahdu 50 joukkoon, ja monella on sijoitus 100 paikkeilla, ei se kyllä pelkkää draivin heikkoutta ole, vaikka se osasto onkin säälittävällä tasolla
v.2011:
DISTANCE STATS Rank Additional Stats
Approaches from > 200 yards 47′ 8′ 41st – –
Scrambling from > 30 yards 43.64% 3rd – –
GIR Percentage – 100-125 yards 78.57% 45th -125 yards – 66 –
GIR Percentage – 75-100 yards 85.00% 27th 100 yards – 34 –
GIR Percentage – < 75 yards 92.52% 15th yards – 99 –
GIR Percentage – 200+ yards 47.10% 77th + yards – 65 –
GIR Percentage – 175-200 yards 56.28% 78th -200 yards – 112 –
GIR Percentage – 150-175 yards 70.39% 9th -175 yards – 145 –
GIR Percentage – 125-150 yards 78.43% 6th -150 yards – 120 –
GIR Percentage – < 125 yards 86.15% 7th 5 yards – 199 –
GIR Percentage – < 100 yards 90.48% 8th 0 yards – 133 –
Approaches from 100-125 yards 16′ 4′ 1st 125 yards – 1,097.000 –
Approaches from 75-100 yards 14′ 4′ 6th 00 yards – 689.583 –
Approaches from 50-75 yards 13′ 11′ 55th 5 yards – 236.750 –
Approaches from 175-200 yards 33′ 0′ 85th 200 yards – 4,884.500 –
Approaches from 150-175 yards 24′ 11′ 8th 175 yards – 4,112.417 –
Approaches from 125-150 yards 20′ 4′ 12th 150 yards – 2,395.583 –
Approaches from 50-125 yards 15′ 4′ 2nd 25 yards – 2,023.333 –
Approaches from 200-225 yards 37′ 1′ 12th 225 yards – 3,148,917 –
Approaches from 225-250 yards 55′ 7′ 156th 250 yards – 2,612,667 –
Approaches from > 275 yards 99′ 9′ 145th yards – 398,917 –
Approaches from 250-275 yards 61′ 4′ 56thB kirjoitti: (14.1.2014 8:44:43)
ts kirjoitti: (14.1.2014 8:28:12)
Voin mä sen verran kertoa, että meillä mittaus tehdään oikeesti lantiosta ja hartioista, eikä ala- ja yläselästä. Ei myöskään suhteessa selkärangan kallistukseen, koska se antaa voimantuotollisesti aivan väärän kuvan
Vertaat siis täysin eri pyörimisakselin suhteen tehtyjä mittauksia. Voimantuotollisesti väärän kuvan?? Teillä on kiinteä pystysuora akseli. Toinen tapa siis on pelaajan ruotoon kiinnitetty akseli, joka liikkuu pelaajan mukana?
Miksi jälkimmäinen olisi huonompi ja antaisi väärän kuvan voimantuotosta?Kahdesta syystä.
Ensinnäkin se mittauspiste, tai noiden muiden systeemien molemmat sijaitsevat väärissä paikoissa. Ylempi sen vuoksi, että hartiat eivät liiku samaan tahtiin kuin tuo selkärangan yläosa, jonka vuoksi eivät enää puhukaan shouldereista vaan muuttivat termiksi thorax. Virhe tehty, eikä sitä voi peitellä keksimällä uusia termejä ja mitaten pistettä johon seuraava linkki ei ole kiinteässä yhteydessä.
Noilla kahdella mittauspisteen sijoittelulla saadaan monesta hyvästä pelaajasta luettua tuollainen videollakin esitetty kineettisen ketjun käyrä ja kuva siitä että oikea hidastuvuusjärjestys ja peak speedien esiintymä olisi merkityksellinen… ja palkka juokee kun koitetaan sitä saada oppilaalla kuntoon, vaikka kukaan ei koskaan ole osoittanut ’väärällä’ järjestyksellä’ lyötävän yhtään huonompia lyöntejä
On myös helppo alkaa koulutuksessa kertomaan proffille, että koittakaa saada luvut 1,2 ja 3 oikeeseen järjestykseen, muuta ei tarvitse miettiä. Aika paljon helpompi oppiaihe kuin joku monimutkasempi systeemi jossa pitäis oikeesti myös oppia ymmärtämään asiaa 😉
B kirjoitti: (14.1.2014 8:44:43)
Teillä on kiinteä pystysuora akseli.
Hetkinen.. mistäs tuollainen käsitys on peräisin?
ts kirjoitti: (14.1.2014 8:30:43)
Kuuma putteri kirjoitti: (14.1.2014 8:13:31)
Tuo on juuri se mitä tarkoitin että kun release tapahtuu, ei varmasti löydy riittävästi lihaksia että pystyisi jatkamaan hartioiden kiihdytystä.
Vai onko mulla silmissä vikaa, vai onko sulla ts?
.Silmissä ei varmaan vikaa kummallakaan, sulta vaan puuttuu käyrien tulkintaan vaadittava ymmärrys. Kannattaa miettiä yhdessä noita kahta postaamaani niin pääsee kartalle paremmin
käyrien tulkinnasta mulla on sellainen ymmärrys, että jos hartioiden kiertonopeus hidastuu releasen aikana (sun käyrästöllä ts), niin silloin se hidastuu releasen aikana.
Tuon paremmin en kartalle pääse.
Yleisestikin olen jonkun verran tulkinnut erilaisia käyriä ja yleensä olen päässyt kartalle.
Ymmärsin sen verran ts sinun ja muiden mittausten eroista, että sinä ts ilmeisesti mittaat aitaa, ja kaikki maailman muut ihmiset aidan seipäitä, tai toisinpäin. Silloin on ihan turha riidellä kumpi on oikeassa ja kumpi väärässä, kun molemmat voi olla oikeassa, tai molemmat väärässä. Jos aita on 120 cm korkea ja aidan seipäät on 200 cm korkeita, kannattaako riidellä viikkokaupalla siitä kumpi on oikein, 120 cm vai 200 cm?
Kuuma putteri kirjoitti: (14.1.2014 9:39:38)
ts kirjoitti: (14.1.2014 8:30:43)
Kuuma putteri kirjoitti: (14.1.2014 8:13:31)
Tuo on juuri se mitä tarkoitin että kun release tapahtuu, ei varmasti löydy riittävästi lihaksia että pystyisi jatkamaan hartioiden kiihdytystä.
Vai onko mulla silmissä vikaa, vai onko sulla ts?
.Silmissä ei varmaan vikaa kummallakaan, sulta vaan puuttuu käyrien tulkintaan vaadittava ymmärrys. Kannattaa miettiä yhdessä noita kahta postaamaani niin pääsee kartalle paremmin
käyrien tulkinnasta mulla on sellainen ymmärrys, että jos hartioiden kiertonopeus hidastuu releasen aikana (sun käyrästöllä ts), niin silloin se hidastuu releasen aikana.
Tuon paremmin en kartalle pääse.
Yleisestikin olen jonkun verran tulkinnut erilaisia käyriä ja yleensä olen päässyt kartalle.
Ymmärsin sen verran ts sinun ja muiden mittausten eroista, että sinä ts ilmeisesti mittaat aitaa, ja kaikki maailman muut ihmiset aidan seipäitä, tai toisinpäin. Silloin on ihan turha riidellä kumpi on oikeassa ja kumpi väärässä, kun molemmat voi olla oikeassa, tai molemmat väärässä. Jos aita on 120 cm korkea ja aidan seipäät on 200 cm korkeita, kannattaako riidellä viikkokaupalla siitä kumpi on oikein, 120 cm vai 200 cm?
On se hienoa että alat yhden nähdyn kuvakaappauksen perusteella opastamaan toista joka on tutkinut asiaa työkseen kohta 9 vuotta.
B kirjoitti: (14.1.2014 9:02:20)
ts kirjoitti: (14.1.2014 8:35:25)
Clubhead Speed:
110.69
Driving Distance Rank:
170
Driving Effectiveness Rank:
132
Miss % Tendency
51.67% L
Birdie % Rank:
66
Bogey % Rank:
7Birdie Zone:
72
Safe Zone:
110
Danger Zone:
55
225-275 Zone:
97Jos ei millään pallonlyönnin osa-alueella mahdu 50 joukkoon, ja monella on sijoitus 100 paikkeilla, ei se kyllä pelkkää draivin heikkoutta ole, vaikka se osasto onkin säälittävällä tasolla
v.2011:
DISTANCE STATS Rank Additional Stats
Approaches from > 200 yards 47′ 8′ 41st – –
Scrambling from > 30 yards 43.64% 3rd – –
GIR Percentage – 100-125 yards 78.57% 45th -125 yards – 66 –
GIR Percentage – 75-100 yards 85.00% 27th 100 yards – 34 –
GIR Percentage – < 75 yards 92.52% 15th yards – 99 –
GIR Percentage – 200+ yards 47.10% 77th + yards – 65 –
GIR Percentage – 175-200 yards 56.28% 78th -200 yards – 112 –
GIR Percentage – 150-175 yards 70.39% 9th -175 yards – 145 –
GIR Percentage – 125-150 yards 78.43% 6th -150 yards – 120 –
GIR Percentage – < 125 yards 86.15% 7th 5 yards – 199 –
GIR Percentage – < 100 yards 90.48% 8th 0 yards – 133 –
Approaches from 100-125 yards 16′ 4′ 1st 125 yards – 1,097.000 –
Approaches from 75-100 yards 14′ 4′ 6th 00 yards – 689.583 –
Approaches from 50-75 yards 13′ 11′ 55th 5 yards – 236.750 –
Approaches from 175-200 yards 33′ 0′ 85th 200 yards – 4,884.500 –
Approaches from 150-175 yards 24′ 11′ 8th 175 yards – 4,112.417 –
Approaches from 125-150 yards 20′ 4′ 12th 150 yards – 2,395.583 –
Approaches from 50-125 yards 15′ 4′ 2nd 25 yards – 2,023.333 –
Approaches from 200-225 yards 37′ 1′ 12th 225 yards – 3,148,917 –
Approaches from 225-250 yards 55′ 7′ 156th 250 yards – 2,612,667 –
Approaches from > 275 yards 99′ 9′ 145th yards – 398,917 –
Approaches from 250-275 yards 61′ 4′ 56thAika murhaavaa, vai mitä?
Jos pelaaja PGA:lla sijoittuu 4:llä pelin eri osa-alueella puoliväliin tilastorankingissa, he äärimmäisen todennäköisesti menestyvät erittäin hyvin PGA-tourilla.lainaus:
ts – viesti 2027 / 14.1.Ensinnäkin se mittauspiste, tai noiden muiden systeemien molemmat sijaitsevat väärissä paikoissa. Ylempi sen vuoksi, että hartiat eivät liiku samaan tahtiin kuin tuo selkärangan yläosa, jonka vuoksi eivät enää puhukaan shouldereista vaan muuttivat termiksi thorax. Virhe tehty, eikä sitä voi peitellä keksimällä uusia termejä ja mitaten pistettä johon seuraava linkki ei ole kiinteässä yhteydessä.
lainaus loppu
_________________________________________Onko kysymys oikeasti termin muutoksesta koska shoulder on eri asia kuin thorax, tarkoittaa rinta tai rintakehä ja sijaitsee olkapäitten välissä. Asia löytyy mm. anatomian oppikirjasta. Googlesta myös.
Eli komppaan ’kuuma putteri’ nimimerkkiä ( viesti 2029 ) aidasta ja aidan seipäistä. Käytännössä tämä ketju on mennyt varsin hölmöksi eikä käy enää edes viihteestä, jota silloin tällöin luettuna oli alussa.
killinki kirjoitti: (14.1.2014 11:50:14)
Onko kysymys oikeasti termin muutoksesta koska shoulder on eri asia kuin thorax, tarkoittaa rinta tai rintakehä ja sijaitsee olkapäitten välissä. Asia löytyy mm. anatomian oppikirjasta. Googlesta myös.
Eli komppaan ’kuuma putteri’ nimimerkkiä ( viesti 2029 ) aidasta ja aidan seipäistä. Käytännössä tämä ketju on mennyt varsin hölmöksi eikä käy enää edes viihteestä, jota silloin tällöin luettuna oli alussa.
On nimenomaan termin muutoksesta, koska ennen käyttivät termiä shoulders. Sitten joku hullu teki vähän paljastuksia ja esitteli messuilla todellista hartialinjan asentoa ja muutoksia niin muttivat termejä.
Ala- ja yläselkään kohdistuu vääntymää, joka poikkeaa lantion ja hartioiden tilasta ja siksi luvuissa on eroja. On myös varsin hassua mitata tuota thoraxia tai selkärangan yläosan kiertymää, koska se liike ei välity sellaisenaan käsivarteen, kun taas olkapäiden liike välittyy.
Tuo hidastuma josta KP puhui meidän käyrissä on myös helposti ymmärrettävä, kun katsoo hartioiden kiertotason muutosta. Samaan hidastuvuuden hetkeen osuu hartialinjan kallistuksen muutos ja sen vuoksi itse kiertosuunnassa näkyy hetkellinen hidastuminen, tosin lievä.
Pelaajan kannalta olennaista on kuitenkin ymmärtää, että osuman läpi tulee kiihdyttää mahdollisimman vahvasti, eikä yrittää hidastuvuuksien kautta saada lapaa vipattua edelle.
ts kirjoitti: (14.1.2014 12:04:35)
Pelaajan kannalta olennaista on kuitenkin ymmärtää, että osuman läpi tulee kiihdyttää mahdollisimman vahvasti, eikä yrittää hidastuvuuksien kautta saada lapaa vipattua edelle.
Näin varmasti on.
Mun mielestä syy-seuraussuhde menee toisin päin:
Kun maila vapautuu, se välttämättä hetkellisesti hidastaa hartioiden kiertoa. Koska mailan lavan ja painopisteen etääntyessä vartalosta lähes ’räjähdyksenomaisesti’, kiertomomentti kasvaa niin nopeasti, ja niin paljon, että kenenkään lihaksisto ei riitä ylläpitämään hartioiden kiertonopeutta, vaikka runttaisi kuinka perkeleesti koko ajan.
Sitten kun maila alkaa olla suoremmassa ja siksi kiertomomentti ei enää kasva niin nopeasti, hartioiden kiertonopeus voi taas kiihtyä. Osuman jälkeen voi jopa olla toisinpäin, että että mailan lavan liike-energia alkaa kiihdyttää hartioita?
Se että hartioiden hidastuminen ja mailan release tapahtuvat yhtä aikaa, ei siis tietystikään tarkoita sitä että hartioita pitäisi hidastaa jotta saataisiin release tapahtumaan, vaan toisinpäin, että release saa aikaan hartioiden kiertonopeuden hidastumisen (hetkellisesti)
Kaikissa pallopeleissä pitää ’lyödä läpi’, niin tietysti myös golfissa. Koska jos ei kiihdytä läpi ja lyö läpi, ihminen toimii niin että alkaa hidastaa jo ennen osumaa.
Golfista en tosin tajua paljonkaan, siis lopetan tähän hetkeksi, saa ampua alas jos riittävät faktat löytyy siihen.
Kuuma putteri kirjoitti: (14.1.2014 12:27:54)
[
Mun mielestä syy-seuraussuhde menee toisin päin:Kun maila vapautuu, se välttämättä hetkellisesti hidastaa hartioiden kiertoa. Koska mailan lavan ja painopisteen etääntyessä vartalosta lähes ’räjähdyksenomaisesti’, kiertomomentti kasvaa niin nopeasti, ja niin paljon, että kenenkään lihaksisto ei riitä ylläpitämään hartioiden kiertonopeutta, vaikka runttaisi kuinka perkeleesti koko ajan.
.
Ei se kyllä mene vaan kyse on juurikin tuosta minkä kerroin.
Tätä keskustelua, kun seuraa, niin voi erehtyä luulemaan, että että puhutaan jostain voimailusta. Ehkei kuitenkaan tule unohtaa, että ammattiliaset eivät ainakaan raudoilla lyö niin kovaa kun kropasta irtoaa, vaan pyrkivät kontrolloituun ja helpon oloiseen, toistettavaan, suoritukseen.
Voimaharjoittelulla haetaan varmaan enemmän kontrollia ja kestävyyttä, kuin esim. pituutta.Aleksi19 kirjoitti: (14.1.2014 15:43:31)
Tätä keskustelua, kun seuraa, niin voi erehtyä luulemaan, että että puhutaan jostain voimailusta. Ehkei kuitenkaan tule unohtaa, että ammattiliaset eivät ainakaan raudoilla lyö niin kovaa kun kropasta irtoaa, vaan pyrkivät kontrolloituun ja helpon oloiseen, toistettavaan, suoritukseen.
Voimaharjoittelulla haetaan varmaan enemmän kontrollia ja kestävyyttä, kuin esim. pituutta.Ennenmminkin tuupparit ottaa kropasta kaiken irti kun tekevät vääriin suuntiin, väärässä järjestyksessä ja väärin lihaksin… ja päätyvät 25% pienempiin nopeuksiin. Siksi pitää se voimantuoton mekanismi ymmärtää.
Mailan oikeneminen kiihtyvässä hartioiden kierrossa vaikuttaa haastavalta, mutta ’ts”:n käyrien valossa se ainakin joillain peleaajilla tapahtuu? Ok.. ekassa käyrässä näytti olevan hartioilla ’release hidastuma’ ennen osumaa, mutta toisessa käyrässä olkapäät kiihtyi hidastumatta läpi osuman.
Voisiko johtua seuraavasta..
Osumakohdalla pelaajan olkapäät ovat jo hieman ohittaneet vaakatason ja kohteen kanssa saman linjan. Sen jälkeen kun olkapäät ovat downswingissä ohittaneet kohdelinjan, niin vasen hartia
kulkee pyörimisliikkeen vuoksi jo viistosti ylös kohteesta poispäin ja oikea hartia
viistosti alas kohteeseen päin.
Vasen käsi on gripissä ylempänä ja oikea alempana => mailaan kohdistuu ’kampeamisvoimaa’..
vasen käsi olkapään jatkona vetää (tahtomattaankin pyörimisliikkeen vuoksi) grippiä ylös ja oikea on tukipiste tai painaa alas => mailan lapa kiihtyy nopeammin kohti palloa, kuin tilanteessa, jossa pelaaja grippaisi mailan molemmilla käsillä yhtä korkealta.ts kirjoitti: (14.1.2014 12:35:51)
Kuuma putteri kirjoitti: (14.1.2014 12:27:54)
[
Mun mielestä syy-seuraussuhde menee toisin päin:Kun maila vapautuu, se välttämättä hetkellisesti hidastaa hartioiden kiertoa. Koska mailan lavan ja painopisteen etääntyessä vartalosta lähes ’räjähdyksenomaisesti’, kiertomomentti kasvaa niin nopeasti, ja niin paljon, että kenenkään lihaksisto ei riitä ylläpitämään hartioiden kiertonopeutta, vaikka runttaisi kuinka perkeleesti koko ajan.
.
Ei se kyllä mene vaan kyse on juurikin tuosta minkä kerroin.
Tuossa malli joka selittää asiaa KP:n kaavoittamaan suuntaan.
kineettisen sekvenssin perustaa
Kiinnittäkää huomiota loppukaneettiin.
Periaate on sama, vaikka ihmiskehossa ei jousuvoimilla olekaan merkitystä lihastyöhön verrattuna.Mr. Fairway kirjoitti: (14.1.2014 16:23:58)
Mailan oikeneminen kiihtyvässä hartioiden kierrossa vaikuttaa haastavalta, mutta ’ts”:n käyrien valossa se ainakin joillain peleaajilla tapahtuu? .Niin siis nopeuksien lisäksi käsillä on suunta, jonka muuttuminen kohtalaisen ’kulmikkaasti’ vapauttaa mailaa.
Ihan ensimmäiseks pitää päästä irti siitä ajatuksesta että swingi olisi sellainen kehä miltä se etukamerasta näyttää. Silloin ei enää tarvitse miettiä onko liike kiihtyvää vai hidastuvaa, koska liike voi olla kiihtyvä ja silti jyrkästi hidastua edelliseen suuntaansa nähden.
Ja sitten on vielä se iso siikretti noiden ’rannekulmien’ osalta ratkaistavana 😉
ts kirjoitti: (14.1.2014 16:38:37)
Niin siis nopeuksien lisäksi käsillä on suunta, jonka muuttuminen kohtalaisen ’kulmikkaasti’ vapauttaa mailaa.Ihan ensimmäiseks pitää päästä irti siitä ajatuksesta että swingi olisi sellainen kehä miltä se etukamerasta näyttää. Silloin ei enää tarvitse miettiä onko liike kiihtyvää vai hidastuvaa, koska liike voi olla kiihtyvä ja silti jyrkästi hidastua edelliseen suuntaansa nähden.
Ja sitten on vielä se iso siikretti noiden ’rannekulmien’ osalta ratkaistavana 😉
Kyllä. Kämmenien ja sitämyöten lavan liike on pikemminkin pystyssä oleva ellipsi, joka ’seisoo’ kutakuinkin osumakohdan päällä.. koska kädet ovat kiinni epäkeskosti hartioissa, eikä rintalastassa => Osumakohdassa käsien ja lavan suunnanmuutos on jyrkempi kuin vaikkapa downswingin puolivälissä.
1. Käsien ’vipu’voima grippiä kohden tulee siis eri kulmista & vasen ja oikea käsi on vieläpä eri kohdissa grippiä => vipuvoima.
2. Vaikka hartiat kiihtyisivät läpi osuman, niin kämmenien liike kohdesuuntaan hidastuu osuma-alueella liikesuunnan muutoksen vuoksi => rannekumien vapautuminen.
gripin ja lavan liikeEn tiedä osasinko selittää, mutta itselle mielestäni homma valottui.
Mr. Fairway kirjoitti: (14.1.2014 17:17:44)
2. Vaikka hartiat kiihtyisivät läpi osuman, niin kämmenien liike kohdesuuntaan hidastuu osuma-alueella liikesuunnan muutoksen vuoksi => rannekumien vapautuminen.
gripin ja lavan liikeEn tiedä osasinko selittää, mutta itselle mielestäni homma valottui.
Irtoa jo tuosta ajatuksesta ihan oikeesti. Ei ole kyse rannekulmista ja se pitää ymmärtää, koska sitä kautta selviää lihastyökin näkyvän liikkeen taustalla.
ts kirjoitti: (14.1.2014 16:38:37)
Niin siis nopeuksien lisäksi käsillä on suunta, jonka muuttuminen kohtalaisen ’kulmikkaasti’ vapauttaa mailaa.
Ihan ensimmäiseks pitää päästä irti siitä ajatuksesta että swingi olisi sellainen kehä miltä se etukamerasta näyttää. Silloin ei enää tarvitse miettiä onko liike kiihtyvää vai hidastuvaa, koska liike voi olla kiihtyvä ja silti jyrkästi hidastua edelliseen suuntaansa nähden.
Oliko sulla vielä kontakteja fysiikan asiantuntijoihin. Ei meinaan tarvitsisi keksia omaa fysiikkaa.
Lisään vielä tuohon edelliseen.. Elliptisen radan ja liikesuunnan jyrkähkön muutoksen vuoksi osuma-alueella on huomattavan suuri keskipakovoima kohti palloa => käsivarsien ja ranteiden automaaginen ojentuminen.. syitä on siis monta.
Mr. Fairway kirjoitti: (14.1.2014 17:32:32)
Lisään vielä tuohon edelliseen.. Elliptisen radan ja liikesuunnan jyrkähkön muutoksen vuoksi osuma-alueella on huomattavan suuri keskipakovoima kohti palloa => käsivarsien ja ranteiden automaaginen ojentuminen.. syitä on siis monta.Se rata ei olle elliptinen, vaan käsissä tapahtuu hieman ennen oikeaa reittä varsin terävä noin 90 asteen kulkusuunnan muutos. Ensin kulkevat kohti kohdelinjaa ja alas ilman kohteen suuntaista liikettä ja sen jälkeen kääntyvät ’around the corner’ menemään kohteesta vasemmalle.
Hetki tuon jälkeen myös lähtevät nousemaan lavan viekä jatkaessa alas.
Perinteiset videot ja kuvakulmat estävät noita asioita näkemästä, mutta tapahtumat ovat varsin selkeät 3D-tarkastelussa.
Ja unohda edelleen ne rannekulmat, koska noiden vipujen lisäksi tapahtuu vielä jotain joka ei ole nähtävissä yhtään mistään, mutta ymmärryksen kautta saavutettavissa.
ts kirjoitti: (14.1.2014 17:28:00)
Mr. Fairway kirjoitti: (14.1.2014 17:17:44)
2. Vaikka hartiat kiihtyisivät läpi osuman, niin kämmenien liike kohdesuuntaan hidastuu osuma-alueella liikesuunnan muutoksen vuoksi => rannekumien vapautuminen.
gripin ja lavan liikeEn tiedä osasinko selittää, mutta itselle mielestäni homma valottui.
Irtoa jo tuosta ajatuksesta ihan oikeesti. Ei ole kyse rannekulmista ja se pitää ymmärtää, koska sitä kautta selviää lihastyökin näkyvän liikkeen taustalla.
No ihan sama miksi tuota nimitetään.. ranteen kulma muuttuu / ojentuu / what ever downswingin aikana.. ja ranteen liike vaikuttaa lavan liikkeeseen.
Jos ranteet olisi koko swingin ajan täysin ojennettuna, niin pallo lentäisi lyhemmälle.
Tietoisesti en tee ranteilla töitä downswingissä.. jotain niille vaan tapahtuu 🙂ts kirjoitti: (14.1.2014 17:40:28)
Se rata ei olle elliptinen, vaan käsissä tapahtuu hieman ennen oikeaa reittä varsin terävä noin 90 asteen kulkusuunnan muutos. Ensin kulkevat kohti kohdelinjaa ja alas ilman kohteen suuntaista liikettä ja sen jälkeen kääntyvät ’around the corner’ menemään kohteesta vasemmalle.Hetki tuon jälkeen myös lähtevät nousemaan lavan viekä jatkaessa alas.
Perinteiset videot ja kuvakulmat estävät noita asioita näkemästä, mutta tapahtumat ovat varsin selkeät 3D-tarkastelussa.
…
Ihmisen kehon rakenne tietysti säätelee mikä voi liikkua mihinkin päin..
Mutta ei kai mitään kovin terävää liikesuunnan muutosta voi heilahdusliikkeessä tapahtua?
Näkyykö tuo terävä suunnanmuutos pelaajan yläpuolelta kuvatussa datassa? .. Tuskin sellaista kannattaa ainakaan aktiivisesti lihastyöllä tavoitella.. sattuupi selkään.Mr. Fairway kirjoitti: (14.1.2014 18:49:47)
ts kirjoitti: (14.1.2014 17:40:28)
Se rata ei olle elliptinen, vaan käsissä tapahtuu hieman ennen oikeaa reittä varsin terävä noin 90 asteen kulkusuunnan muutos. Ensin kulkevat kohti kohdelinjaa ja alas ilman kohteen suuntaista liikettä ja sen jälkeen kääntyvät ’around the corner’ menemään kohteesta vasemmalle.Hetki tuon jälkeen myös lähtevät nousemaan lavan viekä jatkaessa alas.
Perinteiset videot ja kuvakulmat estävät noita asioita näkemästä, mutta tapahtumat ovat varsin selkeät 3D-tarkastelussa.
…
Mutta ei kai mitään kovin terävää liikesuunnan muutosta voi heilahdusliikkeessä tapahtua?
Näkyykö tuo terävä suunnanmuutos pelaajan yläpuolelta kuvatussa datassa?taitaa olla harhainen selitys:
Mr. Fairway kirjoitti: (14.1.2014 17:46:27)
Tietoisesti en tee ranteilla töitä downswingissä.. jotain niille vaan tapahtuu 🙂
Juuri näin. Olet oikeassa.
toveri kirjoitti: (13.1.2014 22:01:44)
Henkka kirjoitti: (13.1.2014 21:48:19)
toveri kirjoitti: (13.1.2014 21:19:59)
Kiitokset tiedotteesta.Anteksi että taas keskeytän lässytyksesi mutta edelleen, kolmannen kerran, kyselen sitä sinun ensimmäistä mielipidettäsi itse asiasta? Valistaisitko vähän meitä ja kertoisit jotakin siitä?
Pistin tekstarin siitä jo aiemmin.
Seuraa nyt hyvänen aika tätä ketjua niin ei tarvi perästä kysyä. Siellä se on luettavissa.
Voi surku sentään noita sinun juttujasi. Onhan tämä enemmän kuin surullista että kun kysyn moneen kertaan kysymyksen, joudun vielä itse etsimään siihen vastauksen kun sinä vaan lässytät omassa mielikuvitusmaailmassasi. Siirrän juttusi saman tien oikeaan ketjuun.
-
JulkaisijaArtikkelit
Etusivu › Foorumit › Kilpagolf & harjoittelu › Rannekulma aukeaa liian aikaisin