Etusivu › Foorumit › Kilpagolf & harjoittelu › Rannekulma aukeaa liian aikaisin
-
JulkaisijaArtikkelit
-
ts kirjoitti: (10.1.2014 14:36:13)
Ja mä en ole ikinä väittänyt lavan tulevan palloon lineaarisesti. Pikemminkin päinvastoin jos pidemmästä välistä puhutaan, hetkellinen lineaarinen kohta silti osuman seudulta löytyy.
Quote ts
’Lapa ei kulje missään vaiheessa kaarta’
Quote endsQuote ts
lavan liike on lineaarinen lyhyellä matkalla osuman lähellä.
Quote endsQuote ts
Ja mä en ole ikinä väittänyt lavan tulevan palloon lineaarisesti.
quote endsts kirjoitti: (10.1.2014 14:36:13)
Ensinnäkin 4 pistettä riittää osoittamaan että lapa käy pois planelta.
Vain jos mittavirhe on 0%. Sitä se ei ole. Siksi tarvitaan A: suodatus, B: planesovitus.
ts kirjoitti: (10.1.2014 14:36:13)
. 4DSwingin käyrät tosin riittävät osoittamaan että lapa ei kulje planella, joka näkyy symmetrisyytenä (ei tarkoita että arvot kahta puolta osuman olisivat peilikuvat, vaan symmetrisyyttä sinänsä)
Tässä teet taas täysin virheelliset päätelmät graafeista. Et vain osaa.
ts kirjoitti: (10.1.2014 14:50:08)
Kolmekin pistettä riittää todistamaan että lapa ei kulje planella. Täytyy todella olla golfista ymmärtämätön ja totaalisen tollo jos ei ymmärrä miksi.
Suits me Sir!
Otetaan piste dswn alusta, toinen vaikka divotin sisältä ja kolmas loppuasennon tuntumasta.
Koko svingi on planella. Näinkö?
Ei näin.
Täytyy todella olla golfista ymmärtämätön ja totaalisen tollo ja geometriasta ymmärtämätön, jos ei ymmärrä miksi.B kirjoitti: (10.1.2014 14:52:47)
ts kirjoitti: (10.1.2014 14:36:13)
Ja mä en ole ikinä väittänyt lavan tulevan palloon lineaarisesti. Pikemminkin päinvastoin jos pidemmästä välistä puhutaan, hetkellinen lineaarinen kohta silti osuman seudulta löytyy.
Quote ts
’Lapa ei kulje missään vaiheessa kaarta’
Quote endsQuote ts
lavan liike on lineaarinen lyhyellä matkalla osuman lähellä.
Quote endsQuote ts
Ja mä en ole ikinä väittänyt lavan tulevan palloon lineaarisesti.
quote endsLaitahan viite viestiin mistä tuo ensimmäinen quote on peräisin. En todellakaan tunne itse kirjoittamakseni.
Vai oliko vaan tarkoitus taas valehdella ja vääristellä?
Lainaus:
Kuuma putteri kirjoitti: (10.1.2014 12:55:20)
En tiedä onko tuossa järkeä vai ei?…
On. Kertoo myös mulle aika nopeesti mikä mielikuvassa on hakoteillä.
Omakohtaisesti tuolla tenniksen kämmenlyönti -mielikuvalla oikea (lyön siis oikealta) lantio ’karkaa’ ulkokehälle. Eli vasemmanpuolen veto muuttuukin oikean puolen työnnöksi. Seurauksena ukko pyörii paikallaan, lantio, hartia ja kädet liikkuvat samaa vauhtia. Ranteet aukeaa ja lavassa ei vauhtia nimeksikään. Osumahetkellä käsillä ei ole tilaa jne. Tenniksen rystylyönti taas on mielestäni huomattavasti lähempänä golfsvingiä noin teknisesti. Mielikuvamielessä taas aika haasteellinen, kun rysty yleensä lyödään toiselta puolelta mitä svingataan…
B kirjoitti: (10.1.2014 14:58:21)
ts kirjoitti: (10.1.2014 14:36:13)
Ensinnäkin 4 pistettä riittää osoittamaan että lapa käy pois planelta.
Vain jos mittavirhe on 0%. Sitä se ei ole. Siksi tarvitaan A: suodatus, B: planesovitus.
ts kirjoitti: (10.1.2014 14:36:13)
. 4DSwingin käyrät tosin riittävät osoittamaan että lapa ei kulje planella, joka näkyy symmetrisyytenä (ei tarkoita että arvot kahta puolta osuman olisivat peilikuvat, vaan symmetrisyyttä sinänsä)
Tässä teet taas täysin virheelliset päätelmät graafeista. Et vain osaa.
Tuossa suuruusluokassa todellakin riittää. SInä vaan et ymmärrä ja kun toinen osaakin enemmän se tuntuu oudolta… varisnkin jos on suuresti antanut itsensä aivopeseytyä.
Suoralla vanerilevyllä kaikki pisteet ovat symmetrisesti. Etkö ihan oikeesti ymmärrä tuota?
MacG kirjoitti: (10.1.2014 14:01:45)
…ennen kun alat analysoimaan liian tarkkaan niin sun pitää määrittää itsellesi oletko tenniksen ns. old school peluri vai pelaatko nykytyyliin avoimella lyöntiasennolla ja avoimmella otteella. Jos jälkimmäinen niin unohda vertailut sillä tällä ja golfswingillä ei ole paljoakaan yhtäläisyyksiä. Jos olet old school niin täältä saattaa löytyä jotain hyödyllistä lähinnä tuon painonsiirron suhteen, joskin tennislyönnistä lähes kaikki lähtee aina jaloista eikä niinkään rotaatiosta kuten golfista.OK, kiitos MacG, kyllähän tuo mun kämmen on (oli…) aika avoin, ei nyt mikään Nadal mutta ei myöskään old school. Vamaan just se sotkee kun tenniksessä osuma repäistään niin reilusti vartalon edestä.
ts:lle: tuo ’lähtee aina jaloista’ MacG ehkä tarkoittaa että tenniksessä osumahetkellä jo paino hyvin edessä, takajalka ilmassa (tai molemmatkin jalat) kun ei lyönnin jälkeen pysähdytä kuitenkaan vaan liike jatkuu joka tapauksessa.
Kolmen pisteen ajattelu voi olla ok tai sitten ei. Eikös kysymys ole siitä millä etäisyydellä ne ovat toisistaan ? Jos perkuleen pisteet ovat metrin päässä toisistaan, niin ei se lapa siinä kovin pitkää matkaa ole samassa tasossa ja toisaalta jos pisteet ovat 1 mm etäisyydellä niin asia on päinvastoin.
Yli 20v sitten piirtelin acadr12 versiolla mm. 3D- mesh komennolla (jos dementoitunut muisti toimii oikein) vaikka mimmoisia projektioita. ja tasoja…..Voisi luulla, että nyt se käy aika kivuttomasti ! Ja en ole koskaan ollut edes mikään acad-osaaja mielestäni.Ei muuten mutta tuommoinen 3d-verkko näyttäisi aika helkkarin hyvin miten lapa/varsi/grippi liikkuu xyz-koordinaatistossa ! Vai ymmärränkö jotain taas väärin ?ts kirjoitti: (10.1.2014 15:08:42)
[Suoralla vanerilevyllä kaikki pisteet ovat symmetrisesti. Etkö ihan oikeesti ymmärrä tuota?
Kun sanotaan, että jokin on symmetrisesti, pitää sanoa minkä suhteen.
Tässä tarkoitettaneen a) tason olevan sellainen, että X-suuntaisen normaalin komponentti = 0 eli taso pitkin piirretty suora Y=vakio osoittaa kohteeseen ja b) symmetrian olevan peilaus pallon sijaintikohdasta tasoa pitkin piirretyn suoran X=vakio suhteen.
On kuitenkin helppo piirtää tasolle käyrä, joka ei ole tämän suoran suhteen symmetrinen ja jopa muistuttaa muodoltaan golfmailan pään liikerataa heilahduksen aikana.
Tämän perusteella minäkään en ymmärrä tuota geometrista lausetta. Ongelmani on, että geometrisilla käsitteillä on minulle taustani johtuen hyvin täsmälliset merkitykset. Sen vuoksi tällaiset lausumat eivät kommunikoi minulle mitään. Voi täyttä päätä olla, että henkilölle, jolle nämä käsitteet ovat enemmän inutuitiivisia, tällainen lausuma kommunikoi golflyönnin kehittämisen kannalta olennaisen mielikuvan. Tässä isommassa kuvassa siis kyse on vain omasta rajoittuneisuudestani.
ts kirjoitti: (10.1.2014 13:27:58)
Kuuma putteri kirjoitti: (10.1.2014 12:55:20)
En tiedä onko tuossa järkeä vai ei?…On. Kertoo myös mulle aika nopeesti mikä mielikuvassa on hakoteillä.
Hmmm… aika arvoituksellista, salaperäistä… mikähän se on, mikä? mikä?
ts kirjoitti: (10.1.2014 15:08:42)
Suoralla vanerilevyllä kaikki pisteet ovat symmetrisesti. Etkö ihan oikeesti ymmärrä tuota?
Haepa kirjakaupasta tussi ja piirrä haluamasi hässäkkäkuvio vanerilevyllesi. Ks.Hässäkkä on tasolla, olipa kuvio symmetrinen tai ei.
Meneekö perille?
Tasoliikkeen ei tarvitse noudattaa minkäänlaista symmetriaa. Riittää, että sen ratapisteiden paikkakoordinaatit toteuttavat Ks.Tasoyhtälön. Comprende?Kuuma putteri kirjoitti: (10.1.2014 15:24:39)
MacG kirjoitti: (10.1.2014 14:01:45)
…ennen kun alat analysoimaan liian tarkkaan niin sun pitää määrittää itsellesi oletko tenniksen ns. old school peluri vai pelaatko nykytyyliin avoimella lyöntiasennolla ja avoimmella otteella. Jos jälkimmäinen niin unohda vertailut sillä tällä ja golfswingillä ei ole paljoakaan yhtäläisyyksiä. Jos olet old school niin täältä saattaa löytyä jotain hyödyllistä lähinnä tuon painonsiirron suhteen, joskin tennislyönnistä lähes kaikki lähtee aina jaloista eikä niinkään rotaatiosta kuten golfista.OK, kiitos MacG, kyllähän tuo mun kämmen on (oli…) aika avoin, ei nyt mikään Nadal mutta ei myöskään old school. Vamaan just se sotkee kun tenniksessä osuma repäistään niin reilusti vartalon edestä.
ts:lle: tuo ’lähtee aina jaloista’ MacG ehkä tarkoittaa että tenniksessä osumahetkellä jo paino hyvin edessä, takajalka ilmassa (tai molemmatkin jalat) kun ei lyönnin jälkeen pysähdytä kuitenkaan vaan liike jatkuu joka tapauksessa.
Niin… onko tennislyönnissä(kään) painonsiirtoa? Jos katsoa tuota videota vaikka tuossa 10:23 kohdalla, niin ei Roger ja Djoko liiku yhtään eteenpäin. Itseasiassa Rogerin rysty lyhyestä pallosta on loistava esimerkki siitä, miten pää ei liiku yhtään eteenpäin. Ehkä ainakin Tampereen seudulla on totuttu siihen velipaloheimomaiseen lapio rystyyn. Rotaatiolla saa vain paljon helpommin nopeutta mailanpäähän kuin työntämällä.
Pappa Tykki kirjoitti: (10.1.2014 15:34:42)
[
Tässä tarkoitettaneen a) tason olevan sellainen, että X-suuntaisen normaalin komponentti = 0 eli taso pitkin piirretty suora Y=vakio osoittaa kohteeseen ja b) symmetrian olevan peilaus pallon sijaintikohdasta tasoa pitkin piirretyn suoran X=vakio suhteen.On kuitenkin helppo piirtää tasolle käyrä, joka ei ole tämän suoran suhteen symmetrinen ja jopa muistuttaa muodoltaan golfmailan pään liikerataa heilahduksen aikana.
Tämän perusteella minäkään en ymmärrä tuota geometrista lausetta. Ongelmani on, että geometrisilla käsitteillä on minulle taustani johtuen hyvin täsmälliset merkitykset. Sen vuoksi tällaiset lausumat eivät kommunikoi minulle mitään. Voi täyttä päätä olla, että henkilölle, jolle nämä käsitteet ovat enemmän inutuitiivisia, tällainen lausuma kommunikoi golflyönnin kehittämisen kannalta olennaisen mielikuvan. Tässä isommassa kuvassa siis kyse on vain omasta rajoittuneisuudestani.
Aika liki näin ja golflyönnin tasoa tutkittaessa nimenomaan Z-komponentin suhde X- ja Y-symmetriaan on se ratkaiseva. Jos liike menisi tasolla, se osuisi samaan linjaan noiden kanssa moleemin puolin osumaa ja kulkisi tuon annetun neljännen pisteen kautta.
Vaan kun ei ollenkaan kaikilla kulje.
ts kirjoitti: (10.1.2014 15:57:17)
[..] Z-komponentin suhde X- ja Y-symmetriaan [..]Jos puhutaan geometriaa, ei golfia, niin – valitan – en ymmärrä tätäkään kuten ens itä edellistäkään väitettä, että taso pakottaa (johonkin) symmetriaan.
Pappa Tykki kirjoitti: (10.1.2014 16:03:07)
ts kirjoitti: (10.1.2014 15:57:17)
[..] Z-komponentin suhde X- ja Y-symmetriaan [..]Jos puhutaan geometriaa, ei golfia, niin – valitan – en ymmärrä tätäkään kuten ens itä edellistäkään väitettä, että taso pakottaa (johonkin) symmetriaan.
En minäkään.
PS.
’4D tasokäyrä’ on annetun tiedon mukaan lavan tähyspisteen kohtisuora etäisyys kiinteästä 45 asteen tasosta.lisäys
ajan funktiona.
lisäys endsPappa Tykki kirjoitti: (10.1.2014 16:03:07)
ts kirjoitti: (10.1.2014 15:57:17)
[..] Z-komponentin suhde X- ja Y-symmetriaan [..]Jos puhutaan geometriaa, ei golfia, niin – valitan – en ymmärrä tätäkään kuten ens itä edellistäkään väitettä, että taso pakottaa (johonkin) symmetriaan.
Minulla on hypoteesi ns Kwon-ts -paradigmaan.
Ensinnäkin luulen dekoodanneeni ts:n geometrisen väittämän. Uskon sen kuuluvan seuraavasti:
’JOS 3d käyrän projektio XY-tasossa on symmetrinen suoran X=0 suhteen, mutta sen projekti XZ-tasossa ei ole symmetrinen suoran X=0 suhteen, käyrä ei voi sijaita tasolla, jonka normaali sijaitsee YZ-tasossa (eli X-komponentti on nolla)’. Tämä lause on geometrisesti totta.
Tässä on siis olennaista tuo symmetrisyys XY-tasossa. Nyt voidaan kysyä, onko tämä tosi, mutta en lähde sille tielle. Voidaan myös kysyä, olisiko ts:n tapauksessa niin, että käyrä on tasossa kohtaan X=0 asti, mutta ei sen jälkeen, mutta jostain syystä Kwonilla taso pysyy myös kun X>0.
Radan pisteessä X=0 on pallo.
Sitten muisti KWon-artikkelin nopeasti vilkaisusta, että siinä sanottiin jotain kummaa pallosta, nimittäin ’Practice foam golf balls were used instead of actual golf balls in motion trials’.
Tuollainen foam ball lienee kevyt ja josutava (absorboidakseen mailanpään energiaa vähemmän ja muodonmuutokseen, joten sen vaikutus mailanpään rataan on pienempi ja jakautuu pitemmälle ajalle kuin oikean pallon. Ajatushan, että näitä voi lyödä takapihallaan ilman että naapurit hermostuvat.
Hypoteesini siis on, että mailanpää liikkuu ’Kwonin tasolla’ osumaan saakka, jonka jälkeen todellinen pallo poikkeuttaa sen tasolta ’ts:n radalle’.
Hypoteesi pitää tutkia kokeellisesti. ts voi halutessaan tehdä seuraavat kokeet
1) Analysoida mittauksistaan, onko rata hip-high-to-impact tasolla (ja mitkä ovat parhaan tason sovituksen parametrit).
2) Kerätä huippupelaajiltana aineisto, jossa lyövät toisaalta oikeaa palloa ja toisaalta foam palloa, verrata näitä keskenään ja verrata jälkimmäistä Kwonin tulokseen.Vaikka sattuisin olemaan oikeassa tämän hypoteesin suhteen, en ota kantaa siihen kumman koejärjestely oli fiksumpi. ts:n on tietysti paljon lähempänä todellista sovellusta. Kwonin puolestaan on hyvä lihaksilla tuotetun liikkeen planaarisutta selvitettäessä, mikä oli tavoitteena jo jutun otsikonkin mukaan.
Jos tämä sattuisi olemana näin, voimme myös päätellä, että molemmat mittausjärjestelmät ovat teknisesti OK. Akateemisesta näkökulmasta tästä voi jopa kuvitella kirjoittavansa pienen nootin Sports Biomechanicsiin… mutta ei nuolaista ennen kuin tipahtaa: ensin ts:n pitäisi tehdä nuo kokeet ja sitten katsoa, oliko tuossa hypoteesissa mitään järkeä.
Voikun tämä vääntö loppuisi tähän ja voisimme keskittyä oleelliseen, asiaan joka on ymmärrettävissä, nähtävissä ja opeteltavissa.
Voi että olisi hienoa jos ts laittaisi kaiken tarvittavan tiedon esille ja joku laskisi siitä miten asia on tai voi jos kukaan ei enää tunkisi mitään millä ei ole mitää tekemistä normaalin golfarin oppimisen kannalta.
Mäkeläinen kirjoitti: (10.1.2014 17:55:47)
Voikun tämä vääntö loppuisi tähän ja voisimme keskittyä oleelliseen, asiaan joka on ymmärrettävissä, nähtävissä ja opeteltavissa.Voi että olisi hienoa jos ts laittaisi kaiken tarvittavan tiedon esille ja joku laskisi siitä miten asia on tai voi jos kukaan ei enää tunkisi mitään millä ei ole mitää tekemistä normaalin golfarin oppimisen kannalta.
Eiköhän ts ja muut oikeat Prot tiedä miten homma wörkkii, ilman että höpinäpalstoilla koordinaatteja ja muita arvotaan ja lasketaan. Loppupeleissä näillä x,yz tiedoilla ei juurikaan ole merkitystä kun herra Paria ruvetaan ahdistelemaan vaikkakin sitten klubbenilta pelatessa !
Vasen pakki kirjoitti: (10.1.2014 15:43:47)
Kuuma putteri kirjoitti: (10.1.2014 15:24:39)
MacG kirjoitti: (10.1.2014 14:01:45)
…ennen kun alat analysoimaan liian tarkkaan niin sun pitää määrittää itsellesi oletko tenniksen ns. old school peluri vai pelaatko nykytyyliin avoimella lyöntiasennolla ja avoimmella otteella. Jos jälkimmäinen niin unohda vertailut sillä tällä ja golfswingillä ei ole paljoakaan yhtäläisyyksiä. Jos olet old school niin täältä saattaa löytyä jotain hyödyllistä lähinnä tuon painonsiirron suhteen, joskin tennislyönnistä lähes kaikki lähtee aina jaloista eikä niinkään rotaatiosta kuten golfista.OK, kiitos MacG, kyllähän tuo mun kämmen on (oli…) aika avoin, ei nyt mikään Nadal mutta ei myöskään old school. Vamaan just se sotkee kun tenniksessä osuma repäistään niin reilusti vartalon edestä.
ts:lle: tuo ’lähtee aina jaloista’ MacG ehkä tarkoittaa että tenniksessä osumahetkellä jo paino hyvin edessä, takajalka ilmassa (tai molemmatkin jalat) kun ei lyönnin jälkeen pysähdytä kuitenkaan vaan liike jatkuu joka tapauksessa.
Niin… onko tennislyönnissä(kään) painonsiirtoa? Jos katsoa tuota videota vaikka tuossa 10:23 kohdalla, niin ei Roger ja Djoko liiku yhtään eteenpäin. Itseasiassa Rogerin rysty lyhyestä pallosta on loistava esimerkki siitä, miten pää ei liiku yhtään eteenpäin. Ehkä ainakin Tampereen seudulla on totuttu siihen velipaloheimomaiseen lapio rystyyn. Rotaatiolla saa vain paljon helpommin nopeutta mailanpäähän kuin työntämällä.
Just tästä oli kyse kun huomautin nykytenniksestä vs. old school. Tuo klippi on juuri tuota nyky tennistä jossa seistään avoimella stanssilla ja paino näyttäisi melkein jäävän takajalalle (mitä se todellisuudessa ei tee). Old school (Connors, Lendl, Vilas etc.) seistiin melkein sivuttain palloon ja siksi enemmän synergioita golflyönnin kanssa. Nykyään sitä paitsi paljon aktiivisemmat ranteet ja yläkroppa yleensäkin paljon aktiivisempi, mitä tietysti golfsvingissä halutaan välttää.
Se mitä tarkoitin sillä että kaikki lähtee jaloista on tenniksessä lähinnä voima alhaalta ylöspäin, kun taas golfissa, ainakin minulle on niin opetettu, että pitäisi ns. jännittää (ja lukita) kiertoliike oikeata raajaa (polvea) vastaan ja sieltä ikään kuin vapauttaa kierto kun downswingiin lähdetään. Ts. jos tennispelaajana mietit mitkä lihakset ovat jännittyneenä kussakin liikkeessä (asennossa), huomaat selkeästi eron mihin suuntaan tuo ’voimantuotto’ kohdistuu
Lähti aikalailla offtopic,….. 🙂
Pappa Tykki kirjoitti: (10.1.2014 17:22:56)
Hypoteesini siis on, että mailanpää liikkuu ’Kwonin tasolla’ osumaan saakka, jonka jälkeen todellinen pallo poikkeuttaa sen tasolta ’ts:n radalle’.
Onko sinulla ajatusta siitä, onko joku muu tekijä kuin off-center (of gravity) osuma, joka poikkeamista aiheutaisi (duffin lisäksi).
Toisaalta kyse on paljolti myös svingityylierosta. Liittyykö ’rotaatiosvingiin’ lavan suurempi tai aiempi poikkeama planelta ja jos, niin missä vaiheessa, koska väite on toisaalta, että planesvingi on ajoitusherkkä ja rotaatiosvingi on toistettavampi jne. Sen selvittämiseksi olisi vain eduksi poistaa pelaajasta riippumaton parametri.
Minulla on hypoteesi, että hyvien pelaajien pallonlyönnissä ’käsi-releasen’ suunnasta riippumatta mailan liike on hyvin tarkasti planaarinen Kwonin tuloksia myötäillen, mikä saattaa liittyä voimatuoton ajoitukseen,tasapainoon, rentouteen ja liikejärjestykseen jne jotka kaikki ovat yhteydessä toisiinsa.
Siksi olisin erittäin kiinnostunut näkemään kunnon planesovitettuja mittaustuloksia pelaajasta, joka jollain kriteerillä, subjektiivisellakin, voisi olla ’spraalisvingaaja’
Uusi tieto kiinnostaa aina, ei se, kuka on oikeassa tai väärässä.
B kirjoitti: (10.1.2014 18:52:41)
Onko sinulla ajatusta siitä, onko joku muu tekijä kuin off-center (of gravity) osuma, joka poikkeamista aiheutaisi (duffin lisäksi).
Naiivi ajatukseni oli yksinkertaisesti että ihan se tavallinen perusosuma tämän aiheuttaisi. Voimien sunnalla ja mailanpään in-in -liikeellä voisi spekuloida tässä osumassa, mutten sitä tee. Kun katsoo 4Dswing -käyriä osumassa, niin onhan siinä aika raju derivaatan epäjatkuvuuskohta, jonka suuruuden voisi kuvitella riippuvan pallon painosta ja kimmo-ominaisuuksista.
Ehdotin koejärjestelyä, jolla voi arvioida, vedetäänkö tämä hypoteesi down the drain vai onko sillä mitään – edes osittaista – releevanssia.
Uskon molempien mittaustapojen tekniseen oikeellisuuteen ja mittausten tekijöiden rehellisyyteen. Tuo pallo oli ainoa ero mitä keksin mittaustapojen välillä.
Pappa Tykki kirjoitti: (10.1.2014 17:22:56)
Vaikka sattuisin olemaan oikeassa tämän hypoteesin suhteen, en ota kantaa siihen kumman koejärjestely oli fiksumpi. ts:n on tietysti paljon lähempänä todellista sovellusta. Kwonin puolestaan on hyvä lihaksilla tuotetun liikkeen planaarisutta selvitettäessä, mikä oli tavoitteena jo jutun otsikonkin mukaan..
Ts on väittänyt, että lapa ei kulje missään vaiheessa edes lähimainkaan tasolla ja että sellaista tulee kaikin tavoin välttää. Ts ei ole käsittääkseni mitenkään erityisesti tutkinut millään koejärjestelyillä tasomaisuutta, vaan hän on sanojensa mukaan nähnyt epätasomaisuuden käyristä suoraan. Näin olen hänen puheistaan ymmärtänyt. Tässä ketjussa tapahtui ensimmäinen tarkempi selvitys, kun 4par laski neljästä pisteestä tasomaisuutta. Tähän laskutulokseen ts on nyt vedonnut. Varmasti osuma jonkin verran muuttaa lavan rataa, mutta ei tuo kyllä ts:n väittämien ydin ole ollut mitenkään. Jos olisi ollut, emme olisi vääntäneet liki 2000 viestiä selvästä asiasta. Nyt olisi tärkeää, että tuo tasoasia tulisi selväksi kaikille eikä hirveästi lähdettäsi sekoittamaan pakkaa. Sen verran on nimimerkki B:kin vaivaa nähnyt tässä asiassa mielestäni.
Ihan mielenkiinnosta kysyisin datalta oletko koskaan käynyt riksun kuutiossa tai muullakaan Prolla ? Jotenkin joskus tuntuu, että sulla ei hirveästi ole kokemusta gripin pidosta ?
’Rannekulma aukeaa liian aikaisin
Mikä olisi hyvä tapa harjoitella rannekulman oikea-aikaista avaamista.’Kokeile rentouttaa ranteita ja vähennä käsien puristusta. ’Löysillä ranteilla’
lyödessä huomaat, että mailanpää on aika painava vipuvarren päässä.Rannekulmaa ei avata downswingissä aktiivisesti käsivoimilla, vaan se tapahtuu
automaattisesti. Homma on kiinni siitä, mihin suuntaan grippiä vedetään heilahdusliikkeen aikana. Osumakohdalla vasen olkapää vetää jo yläviistoon taaksepäin, eli poikittain lyöntisuuntaa ja lavan liikettä vasten => rannekulma aukeaa väkisin.Kokeile lyhyillä swingeillä ja huomaat miten vartalo ja hartiat tekee työn ja
ranteet voivat olla downswingissä lähes passiivisena saranana. -
JulkaisijaArtikkelit
Etusivu › Foorumit › Kilpagolf & harjoittelu › Rannekulma aukeaa liian aikaisin