Etusivu › Foorumit › Kilpagolf & harjoittelu › Rannekulma aukeaa liian aikaisin
-
JulkaisijaArtikkelit
-
B kirjoitti: (7.1.2014 16:26:07)
Älä luota divottiin, se ei pidä pinnalla.Divotti on puhdasta faktaa, koska lapa sen irroittaa. Jos se ei täsmää fyysikkojen laskelmiin, pitää miettiä mitä laskelmista puuttuu.
Jännää että toi divottiteoria pitää yhtä vieläpä mitattujen lukujenkin kanssa. Nekin varmaan on väärin kun joku fyysikko unohtaa 5 muuttujaa vipusysteemistä ja sen kautta todistaa asian olevan toisin.. ja divotinkin näköharhaksi.
Mutta kerrohan B meille kaikille nyt, miten sillä kaarella kulkevalla lavalla saadaan aikaiseksi suora ja tasasyvyinen 15cm divotti. Kaikki odottavat varmasti teoriaasi siitä kärsimättömänä.
ts kirjoitti: (7.1.2014 16:34:09)
B kirjoitti: (7.1.2014 16:26:07)
Älä luota divottiin, se ei pidä pinnalla.Divotti on puhdasta faktaa, koska lapa sen irroittaa. Jos se ei täsmää fyysikkojen laskelmiin, pitää miettiä mitä laskelmista puuttuu.
Jännää että toi divottiteoria pitää yhtä vieläpä mitattujen lukujenkin kanssa. Nekin varmaan on väärin kun joku fyysikko unohtaa 5 muuttujaa vipusysteemistä ja sen kautta todistaa asian olevan toisin.. ja divotinkin näköharhaksi.
Mutta kerrohan B meille kaikille nyt, miten sillä kaarella kulkevalla lavalla saadaan aikaiseksi suora ja tasasyvyinen 15cm divotti. Kaikki odottavat varmasti teoriaasi siitä kärsimättömänä.
Sori. En harrasta teorioita. En tutki svingiä kahvinporoista, teenlehdistä enkä divoteista, kun hienot 3D tutkimuksetkin on keksitty. Suosittelen sinullekin ensin divotittomia ja duffittomia tarkasteluja, niin jää yksi virhelähde pois. Sitäpaitsi 4D.ssäkään ei taida sittenkään olla divotillisia rekisteröintejä.
B kirjoitti: (7.1.2014 16:40:37)
Sori. En harrasta teorioita. En tutki svingiä kahvinporoista, teenlehdistä enkä divoteista, kun hienot 3D tutkimuksetkin on keksitty. Suosittelen sinullekin ensin divotittomia ja duffittomia tarkasteluja, niin jää yksi virhelähde pois. Sitäpaitsi 4D.ssäkään ei taida sittenkään olla divotillisia rekisteröintejä.
Kannattais tutkia, koska se on paljon tarkempi kuin yksikään mittalaite.
Mutta kai kuitenkin vastaat edes teoriatasolla miten sellainen divotti saadaan aikaseksi jos maila kulkee kaarella?
Sulla oli tässä visassa enää ’kilauta kaverille ’ käyttämättä.
ts kirjoitti: (7.1.2014 16:48:34)
Kannattais tutkia, koska se on paljon tarkempi kuin yksikään mittalaite.
Käykö Divotti Riksussa maksuvälineenä?
B kirjoitti: (7.1.2014 16:53:12)
Sulla oli tässä visassa enää ’kilauta kaverille ’ käyttämättä.Ja sulla yksinkertaiseen kysymykseen vastaamatta.
No kukaan tuskin henkeään pidäetellen sitä vastausta jäi odottamaankaan…
B kirjoitti: (7.1.2014 16:55:50)
ts kirjoitti: (7.1.2014 16:48:34)
Kannattais tutkia, koska se on paljon tarkempi kuin yksikään mittalaite.
Käykö Divotti Riksussa maksuvälineenä?
Onko kukaan millään foorumilla nähnyt näin kusipäistä käyttäytymistä?
Edelleen ihmetyttää miks ylläpito antaa tän paskan jatkua vuodesta toiseen.
Katsoin noita annettuja pisteitä ja löysin viesteistä seuraavat
r0=[0 0 0]
r1=[-50 50 -11]
r2=[30 16 -45]
r3=[-50 50 -20]
r4=[50 50 -40]
r5=[3 9 -1]En tiedä ovatko nämä saman svingin pisteitä vai eri.
Jos käytän pisteitä r0, r1 ja r2, saan tason normaaliksi n=[0.52 0.64 0.57]. Tällöin piste r5 sijaitsee 6.7 cm tason etupuolella. Taso on kallistunut ulkoa sisään atan(0.52/0.64) = 39 astetta (4par olis saanut 50 astetta eli tämän vastakulman; saattaa siis olla, että laskin väärin)
Jos käytän pisteitä r0, r3, r4, saan tason normaaliksi n=[0.17 0.51 0.85]. Tällöin piste r5 sijaitsee 4.2 cm tason etupuolella. Taso on kallistunut ulkoa sisään 18 astetta (ellen siis laske tätä väärin).
Mielenkiintoista on, että jos taso tehdään pisteiden r3, r4 ja r5 kautta, tason on kallistunut ulkoa sisään vain 15,5 astetta ja jos pisteiden r1,r2 ja r5 kautta vain 34 astetta. esimerkiksi jälkimmäisessä tapauksessa [0 0 0] jää 7.8 cm tason sisäpuolelle.
Mittausaineisto perustuu stereokuvaukseen. Piste [0 0 0] lienee golfpallon koodinaatti, joten kyse on kuinka tarkkaan tämä paikka on kalibroitu suhteessa mittapisteisiin. Kysessähän on tällöin kiinnittyminen absoluuttikoordinaatistoon kun muuten mailanpään aseman mittaus on suhteellisessa koordinaatistossa. Siis 7.8 cm:n virhe tässä abs/rel -kalibroinnissa saisi esim pisteet r0,r1,r2 ja r5 samalle tasolle. Toki 7.8 cm kuulostaa isolta virheeltä, mutta kun kyseessä on absoluuttisen paikan määrittäminen niin on se kuitenkin haastava. En tietenkään väitä, että tloksissa olisi tällainen virhe, vaan pohdin sitä, mille asioille tulokset ovat herkkiä.
Onneksi tätä abspaikan kalibrointia ei tarvitse tehdä! Riittää kun meillä on sving suhteelliset paikkakoordinaatit. Tämän vuoksi toistankin aiemmin pyytämäni: jos käytössä olisi parikymmentäkin pistettä (jopa kymmenkiunta voisi riittää) yhdestä svingistä, pääsisimme tällaisista spekuloinneista. Tämän lisäksi voimme laskea poikkeaman parhaasta tasosta, ehkä jopa jollain tarkkuudella mailan päähän vaikuttavat voimat.
Pappa Tykki kirjoitti: (7.1.2014 17:02:09)
Katsoin noita annettuja pisteitä ja löysin viesteistä seuraavatr0=[0 0 0]
r1=[-50 50 -11]
r2=[30 16 -45]
r3=[-50 50 -20]
r4=[50 50 -40]
r5=[3 9 -1]En tiedä ovatko nämä saman svingin pisteitä vai eri.
Jos käytän pisteitä r0, r1 ja r2, saan tason normaaliksi n=[0.52 0.64 0.57]. Tällöin piste r5 sijaitsee 6.7 cm tason etupuolella. Taso on kallistunut ulkoa sisään atan(0.52/0.64) = 39 astetta (4par olis saanut 50 astetta eli tämän vastakulman; saattaa siis olla, että laskin väärin)
Ilmoitat poikkeaman horisontaalitason normaalista sisäänpäin. Se vastakulma on yleisemmin käytetty ilmaiseman planekulmaa. Molemmat siis ovat laskenee oikein uskoisin.
Pappa Tykki kirjoitti: (7.1.2014 17:02:09)
Onneksi tätä abspaikan kalibrointia ei tarvitse tehdä! Riittää kun meillä on sving suhteelliset paikkakoordinaatit. Tämän vuoksi toistankin aiemmin pyytämäni: jos käytössä olisi parikymmentäkin pistettä (jopa kymmenkiunta voisi riittää) yhdestä svingistä, pääsisimme tällaisista spekuloinneista. Tämän lisäksi voimme laskea poikkeaman parhaasta tasosta, ehkä jopa jollain tarkkuudella mailan päähän vaikuttavat voimat.
Tason kallistuksen lisäksi pitää ottaa laskelmaan sen suuntapoikkeama.
No oikeesti ei yhden tai kahden pässin takia kannata aikaa haaskata moiseen tutkimiseen, kun asia on muille lukijoille jo aivan päivänselvä. Koko swingin ajan tapahtuu poikkeamia tasolta jolla se lapa edellisten mittauspisteiden välin kulki ja tämä on kaikkien asiaan vähänkin perehtyneiden tiedossa. Mitään symmetristä kaarta ei ole lavan kulkureitillä, vaan 3D tarkastelussa vasrsin isoja ja jatkuvia muutoksia eri suuntiin.
Siksi koko tasoajattelu pitää siirtää historiaan ja alkaa tutkimaan asiaa pathin kautta suhteessa korkeuteen, jolloin aletaan ymmärtämään paremmin sitä miksi hyvien pelaajien swingit niin paljon poikkeavat. Path-ajattelu avaa myös silmät ja ymmärryksen sen kautta, että käsien ja lavan liikesuunnat eivät missään vaiheessa ole yhtenevät ja sieltä löytyy myös selitys sille että kaari saadaan ’rikottua’ ja lavalle tuotettua suora osuus jossa myös lyöntipinta osoittaa pidempään kohteen suuntaan.
Olen sullekin aikanaan kutsun esittänyt tulla käymään ja näkemään miten se tapahtuu. Ei tuon selittämiseen montaa minuuttia livenä todellakaan kulu.
ts kirjoitti: (7.1.2014 16:56:17)
Ja sulla yksinkertaiseen kysymykseen vastaamatta.
Vanha foorumkettu ts yrittää vaan tehdä paluuperiä.
Ei onnistu tälläkään kertaa.B kirjoitti: (7.1.2014 17:18:16)
ts kirjoitti: (7.1.2014 16:56:17)
Ja sulla yksinkertaiseen kysymykseen vastaamatta.
Vanha foorumkettu ts yrittää vaan tehdä paluuperiä.
Ei onnistu tälläkään kertaa.Ei kukaan odottanutkaan että vastaisit ja kaikille syykin on selvä. Et pysty vastaamaan kumoamatta omia väitteitäsi.
ts kirjoitti: (7.1.2014 17:15:35)
Pappa Tykki kirjoitti: (7.1.2014 17:02:09)
Onneksi tätä abspaikan kalibrointia ei tarvitse tehdä! Riittää kun meillä on sving suhteelliset paikkakoordinaatit. Tämän vuoksi toistankin aiemmin pyytämäni: jos käytössä olisi parikymmentäkin pistettä (jopa kymmenkiunta voisi riittää) yhdestä svingistä, pääsisimme tällaisista spekuloinneista. Tämän lisäksi voimme laskea poikkeaman parhaasta tasosta, ehkä jopa jollain tarkkuudella mailan päähän vaikuttavat voimat.
No oikeesti ei yhden tai kahden pässin takia kannata aikaa haaskata moiseen tutkimiseen, kun asia on muille lukijoille jo aivan päivänselvä.
Mitä pelkäät? Tason löytymistäkö??
ts kirjoitti: (7.1.2014 17:15:35)
Koko swingin ajan tapahtuu poikkeamia tasolta jolla se lapa edellisten mittauspisteiden välin kulki ja tämä on kaikkien asiaan vähänkin perehtyneiden tiedossa. Mitään symmetristä kaarta ei ole lavan kulkureitillä, vaan 3D tarkastelussa vasrsin isoja ja jatkuvia muutoksia eri suuntiin.
Siksak-malli? Käärme?? Uskotko tuohon itsekään?
ts kirjoitti: (7.1.2014 17:27:24)
Ei kukaan odottanutkaan että vastaisit ja kaikille syykin on selvä. Et pysty vastaamaan kumoamatta omia väitteitäsi.
En tiedä vaittäneeni mitään omiani tähän keskusteluun. Faktapohjalla mennään.
Toisekseen, nää on vanhoja temppuja, joilla viedään keskustelu pois epämukavuusvyöhykkeeltä, kun seinä tuli vastaan, ja avataan joku vanha divottiväittely ties miltä maailman foorumilta. Jossain tuotakin on käyty, en muista missä.ts kirjoitti: (7.1.2014 17:15:35)
, kun asia on muille lukijoille jo aivan päivänselvä.
Hei kuule, jos asiaa on tuhannen viestin verran väännetty, on aivan selvää, että asia EI ole päivänselvä.
Ei ole ainakaan minulle yhtään selvä, pikemminkin erittäin epäselvä.
Mun mielestä jos PappaTykillä on pelit ja vehkeet joilla sovitetaan taso pisteisiin, mikset voi ts hänelle heittää yhtä 10 tai 20 oikeasti mitatun pisteen settiä?
Nähtäisiin onko samalla vai eri hehtaarilla kuin nuo netistä löytyneet tulokset.
Ei tuo pitäisi olla mitenkään hankalaa, varmaan joku pienimmän neliösumman proseduuri siihen käy suoraan. Ja luotettavuusvälitkin saa saman tien.
Mullekin ehkä opetettiin joskus 25 vuotta sitten kuinka se menee, mutta nyt olisi enää turha yrittää ;-Dts, kyllä se taitaa olla niin, että ei sua uskota ihan vaan sillä perusteella että ’uskokaa nyt kun minä sanon’, jos vastassa on julkaistu yksityiskohtainen tutkimus jossa on selitetty mitä on mitattu ja miten on laskettu.
Kuuma putteri kirjoitti: (7.1.2014 17:39:05)
ts kirjoitti: (7.1.2014 17:15:35)
, kun asia on muille lukijoille jo aivan päivänselvä.
Hei kuule, jos asiaa on tuhannen viestin verran väännetty, on aivan selvää, että asia EI ole päivänselvä.
Ei ole ainakaan minulle yhtään selvä, pikemminkin erittäin epäselvä.
Mun mielestä jos PappaTykillä on pelit ja vehkeet joilla sovitetaan taso pisteisiin, mikset voi ts hänelle heittää yhtä 10 tai 20 oikeasti mitatun pisteen settiä?
Nähtäisiin onko samalla vai eri hehtaarilla kuin nuo netistä löytyneet tulokset.
Ei tuo pitäisi olla mitenkään hankalaa, varmaan joku pienimmän neliösumman proseduuri siihen käy suoraan. Ja luotettavuusvälitkin saa saman tien.
Mullekin ehkä opetettiin joskus 25 vuotta sitten kuinka se menee, mutta nyt olisi enää turha yrittää ;-Dts, kyllä se taitaa olla niin, että ei sua uskota ihan vaan sillä perusteella että ’uskokaa nyt kun minä sanon’, jos vastassa on julkaistu yksityiskohtainen tutkimus jossa on selitetty mitä on mitattu ja miten on laskettu.
+1
ts kirjoitti: (7.1.2014 13:22:31)
Swinger? kirjoitti: (7.1.2014 12:59:45)
Tuossa violetti on lavan nopeus ja vihreä käsien nopeus. Lapa hidastuu osumassa suhteessa paljon enemmän (25-30% vs 5-10%), joten sikäli tuo mun kysymys lienee edelleen validi? Vaikkakin liikesuunnat käsillä ja lavalla on eri, niin noin suuri muutos lavan nopeudessa juuri tuolla alueella jolla lavan olisi tarkoitus mennä suoraan täytynee jollain tavalla vaikuttaa lavan liikesuuntiin? Jos suurin osa voimasta suuntautuu eteenpäin mutta ei 100% niin nuo toiset voimakomponentit varmaan vaikuttaa liikkeeseen ko hetkellä?
Sen verran tarkennusta tuohon vielä, että käsinopeudeksi nimetty nopeus on todellisuudessa vasemman ranteen nopeutta kyynrvarren puolelta mitattuna, joka sekin lukujen valossa hidastuu noin 14%. Käden nopeus tuossa hidastuu vieläkin enemmän, koska siihen pääsee vaikuttamaan lapaan kohdistuva voima rannenivelen jouston vuoksi enemmän.
Ranteen kautta, säestettynä käsivarsien oikealla kiertymällä juurikin saadaan aikaiseksi se suora osuus sekä Z- että myös Y-akselin suhteen hetkellisesti ja vieläpä niin että lavan pinta pysyy osoittamassa kohteeseen tuolla suoralla osuudella. Kyseessä ei todellakaan ole edes suoraksi ojentunut vipu olkapäästä lapaan, kuten B tuntuu olettavan edelleen, vaan kulmat ja niiden suunnat tekevät mahdolliseksi sen, että lapa liikkuu suoraan ja suorassa ja täysin eri suuntaan kuin kädet samalla hetkellä.
Pisin suora osuushan Z:n suhteen on crossaajilla, mutta heillä taas Y:n suuntainen muutos on enemmän kaari ja lavan sulkeutuminen tarkastelumatkalla paljon suurempi. Toisella ryhmällä sitten taas suorat osuudet molempiin suuntiin ovat suorat lyhyemmän matkaa, mutta lavan asennon kiertymä huomattavasti pienempi. Crossaajat siis pysyvät pitkään ’planella’ kun taas verrokkiryhmä pysyy linjassa tarkemmin, mutta tulee myös selvästi rajummin sisäänjonkin matkaa osuman jälkeen. Tästä johtuvat myös tutkalaitteiden virheelliset tulkinnat planesta ja lavan radasta jälkimmäisen ryhmän osalta. Ensimmäinen osuman jälkeinen todellinen havainto kun on vasta noin puoli metriä osuman jälkeen.
Kiitoksia noista lisätiedoista! Mutta, täytyy sanoa että en luultavasti ole sen vakuuttuneempi suuntaan tai toiseen tämänkään jälkeen. Monet varmaan ovat, itse en vielä. Mutta, ei anneta sen häiritä.
Voi hyvin olla lapa liikkuu suoraan n. 20cm osumassa jollain pelaajilla (enkä ole ollenkaan eri mieltä siitä että se voisi olla hyvinkin tavoiteltavaa jos se on oikeasti hallittavissa). Voi olla että jos näin tapahtuu, se johtuu pelaajien tekemisistä, mutta ei tuossa tullut mitään sellaista esiin etteikö se voisi tapahtua myös osuman itsensä vaikutuksesta.
Sen todentaminen että tapahtuuko tuota ei ilmeisesti onnistu tutkalaitteilla (tai kommenttisi perusteella pikemminkin niiden analysointisoftilla)? Toisaalta 20cm matka vastannee n. 5 tuhannesosasekuntia (100mph), ja nykyisillä high speed kameroilla joilla saadaan 8000 tai enemmän fps tuon pitäisi kaiketi jo näkyä. En vain ole tällaista kuvaa missään nähnyt, kukaan ei kai ole ottanut sitä suoraan ylhäältä, joten tällä erää ko suora osuus osumassa on toteennäyttämättä(?).
Eniveis, tämä tältä erää; jatketaan pohdintaa, ja talven harjoituksia…ts kirjoitti: (7.1.2014 17:15:35)
Tason kallistuksen lisäksi pitää ottaa laskelmaan sen suuntapoikkeama.No oikeesti ei yhden tai kahden pässin takia kannata aikaa haaskata moiseen tutkimiseen, kun asia on muille lukijoille jo aivan päivänselvä. Koko swingin ajan tapahtuu poikkeamia tasolta jolla se lapa edellisten mittauspisteiden välin kulki ja tämä on kaikkien asiaan vähänkin perehtyneiden tiedossa. Mitään symmetristä kaarta ei ole lavan kulkureitillä, vaan 3D tarkastelussa vasrsin isoja ja jatkuvia muutoksia eri suuntiin.
Siksi koko tasoajattelu pitää siirtää historiaan ja alkaa tutkimaan asiaa pathin kautta suhteessa korkeuteen, jolloin aletaan ymmärtämään paremmin sitä miksi hyvien pelaajien swingit niin paljon poikkeavat. Path-ajattelu avaa myös silmät ja ymmärryksen sen kautta, että käsien ja lavan liikesuunnat eivät missään vaiheessa ole yhtenevät ja sieltä löytyy myös selitys sille että kaari saadaan ’rikottua’ ja lavalle tuotettua suora osuus jossa myös lyöntipinta osoittaa pidempään kohteen suuntaan.
Olen sullekin aikanaan kutsun esittänyt tulla käymään ja näkemään miten se tapahtuu. Ei tuon selittämiseen montaa minuuttia livenä todellakaan kulu.
Tässähän on vähän sellainen kommunikointiongelma, joka minulla usein on. En esimerkiksi ymmärrä olenkaan mitä tarkoittaa ’Tason kallistuksen lisäksi pitää ottaa laskelmaan sen suuntapoikkeama’. Minulle taso on normaalivektori ja offsetti (n,r)=d.Yleisemmin pinta on paikan ja siitä riippuvan normaalivektorin yhdistelmä.
En myöskään osaa tulkita kommenttia ’Koko swingin ajan tapahtuu poikkeamia tasolta jolla se lapa edellisten mittauspisteiden välin kulki’ tai ymmärtää miksi sanot ’Mitään symmetristä kaarta ei ole lavan kulkureitillä’ koska tasolla pysyminen ei edellytä mitään symmetristä kaarta.
En myöskään yritä väittää, että mailan lapa kulkee tasoa pitkin. Jos oikein saivarrellaan, niin ei varmasti mene, koska taso on nollamittainen joukko, joten mikä tahansa satunnaistekijä (lämpöliike) poikkeuttaa sen tasosta.
Minua sen sijaan kiinnostaa, onko mittausjärjestelyn epävarmuuksien puitteissa havaittavissa poikkeama tasosta ja jos on, minkälainen systematiikka siihen liittyy.
Minulle ei siiskannataselittää mitään – olisi sama selitettäisiinkö suomeksi vai kiinaksi, ksoka käsitteet eivät vastaa toisiana. Mittausaineisto kertoo minulle sen mistä olen kiinnostunut (vaikken ehkä osaa taas puolestani selittää havaintojani). Ainakin sitten kun ehdin sitä käpistelemään…
Olen kyllä kiinnostunut itse mittausjärjestelystäkin. Stereokuvaus on kiinnostava menetelmä, vaikka ihan helppoa ei olekaan, varsinkaan dynaamisissa järjestelmissä. Esimerkiksi omissa hommissamme havaitsimme hiljan, että kameroiden suljinaikojen synkronointi on aika haasteellista, mutta teillä lienee täysveriset konenäkökamerat, joissa tämä on hanskassa riittävällä tarkkuudella. Myös abspaikan kalibrointi on äärimmäisen kiinnostava asia.
Siihen onko plane-ajattelusta hyötyä vai ei, en ole ottamassa mitään kantaa.
Veikkaan, että Ryttylässä on prolla toisessa kädessä -70-luvun käänteisellä puolalaisella logiikalla varustettu Hewlett-Packardin laskin ja toisessa kädessä kansalaiskoulun matematiikkakirja Pappa Tykin argumentointia (myönnän, en edes yritä ymmärtää sitä…) ratkottaessa ja kohta kajahtaa ilmoille ”Porilaisten marssin” tahdittamana vasta-argumentaatio ilman isompaa tolkkua?
Kiitos PT sinulle!!!
Vai tuleeko syvä vaikeneminen ja sitten joku tyypillinen heitto?
juuh kirjoitti: (7.1.2014 20:37:25)
Veikkaan, että Ryttylässä on prolla toisessa kädessä -70-luvun käänteisellä puolalaisella logiikalla varustettu Hewlett-Packardin laskin ja toisessa kädessä kansalaiskoulun matematiikkakirja Pappa Tykin argumentointia (myönnän, en edes yritä ymmärtää sitä…) ratkottaessa ja kohta kajahtaa ilmoille ”Porilaisten marssin” tahdittamana vasta-argumentaatio ilman isompaa tolkkua?Kiitos PT sinulle!!!
Vai tuleeko syvä vaikeneminen ja sitten joku tyypillinen heitto?
Mikäs sinun lopullinen tahtotilasi sitten on tähän rannekulma-asiaan? Itse olen kuullut ja nähnyt ts:n näkemyksen livenä ja on minulla ollut tilaisuus hivauttaa planar-apuvälineelläkin, jolla tätä tasolla pysyvää lapaa yritetään tajuntaan iskostaa. Ovat nämä tavat varsin erilaisia. Kerro nyt ihmeessä oma näkemyksesi.
Henkilökohtaisesti voin sanoa ettei voisi vähempää kiinnostaa kulkeeko oma svingini planella vai ei. En voi sitä tietää, eikä sillä ole minulle mitään merkitystä.
Olen jokseenkin varma, että suomesta ei löydy todennäköisesti montakaan kappaletta golfin pelaajia, joille olisi tehty tarvittavat rekisteröinnit ja tasosovitukset. Miksi ei. Koska asialla ei ole todellakaan mitään merkitystä.
En tiedä miten svingin voisi tasolle tietoisesti saada tai miksi se pitäisi saada pois tasolta, jos se sinne jossain vaiheessa menee. Ei kiinnosta.
En ole minkään tasoajattelun vallassa tai kuvittele svingin olevan tasoheilurin, vaikka kytketyn kaksoisheilurin tasoyhtälöillä voidaan tutkia joitakin svingiin liittyviä ilmiöitä suhteellisen helposti ja riittävällä tarkkuudella johtopäätösten tekoa ajatellen.
Tasoajattelun vallassa ovat täällä aivopestyt tuupparit, jotka luulevat, että buddha nauraa ja pilkkaa jos tasolle lipsahtaa.
Mielenkiintoista toki olisi, jos löytyisi joukko hoganeita, joiden svingi miellyttäisi kriittisenkin hoganistin silmää, saada heistä tasoselvitys sen toteamiseksi onko juuri heidän svingityylinsa spiraaliratainen verrattuna ns planepelaajiin.
Mistä tulikin mieleen vielä tämäkin lyömäase, krossaajat. Missä viipyy todellinen kriteeristö, että sitten kun aika ryttylän buddhasta jättää, olisi perintönä säädökset kuinka pitkälle missäkin vaiheessa pelaajalla on lupa käsiä-ranteita ja kyynärvarsia krossata. Meinaan ettei enää tuollaiset Luket nousisi maailman ykköseksi pilaamaan kenekään fiiliksiä.
Ja saatana. Aksiaalisulku. Kaikki sitä tekee, koska on pakko. Mutta se ei auta, jos spiraalipropelliwannabehoganit kiertävät radan vasuriin. Sitten ei enää mikään aksiaalisulku riitä, vaan vasemmalle mennään ja yleensa kvikarilla.
Aksiaalisulku, gamma torque on äärimmäisen yksinkertaista ja kevyttä.puuhaa ja mikä parasta, se ei vaadi juuri minkäänlaista ajoitusta. Varsinainen ajoitus koskee ’oikean käsivarren tulitusta’. kaikki muu voidaan tehdä setupissa siihen malliin, että ei kun antaa palaa ja huolet ja murheet pois.
Jumala armahda, jos joku saatanan tuuppari vielä tämän jälkeenkin sanoo sanan ajoitusherkkyys…
Ja faden palvonta. Jeesus varjele. Mihin katosivat kaikki Suomen slaissarit, joita proon vastaanotoilla oli 9,5 kymmenestä. Nytkä kaikilla aina vaan muka menee vasemmalle, ellei estä ja vastakierrä niin perkeleesti. Ei pidä paikkaansa elävässä elämässä joukkopsykoosissa on jengi.Ainiin. hymiö,hymiö.
ja edit
’Sitten ei enää mikään aksiaalikierto riitä, vaan vasemmalle mennään ja yleensa kvikarilla. ’
endsSwinger? kirjoitti: (7.1.2014 18:22:54)
. En vain ole tällaista kuvaa missään nähnyt, kukaan ei kai ole ottanut sitä suoraan ylhäältä, joten tällä erää ko suora osuus osumassa on toteennäyttämättä(?).
Eniveis, tämä tältä erää; jatketaan pohdintaa, ja talven harjoituksia…Vaikka olen sellaisen sarjan tännekin postannut. Parilla nickillä tuli vaan kiire saada se häipymään mutaman sivun taakse nopeasti.
Kuuma putteri kirjoitti: (7.1.2014 17:39:05)
Hei kuule, jos asiaa on tuhannen viestin verran väännetty, on aivan selvää, että asia EI ole päivänselvä.
Ei ole ainakaan minulle yhtään selvä, pikemminkin erittäin epäselvä.
.
Sorry. Mulle ei tullu mieleenkään että asia vois olla jollekin muulle epäselvä kuin niille jotka haluaa vängätä vastaan vaan vänkäämisen takia.
PT:lle on annettu 4 pistettä riittävällä tarkkuudella ja niistä voi laskea liikkuuko lapa tasolla vai ei. Kolmen pisteen välille sen tason saa matemaattisesti piirrettyä aina, mutta sen kulkusuunta olisi jotain ihan muuta kuin golflyönnissä.
4Par laski sen tason myös täällä jo aiemmin ja kertoi mihin se osoittaisi. Sokea Reettakin tajuaa lyöntiä katsoessaan että se ei vastaa todellisuutta mitenkään.
ts kirjoitti: (8.1.2014 0:00:54)
PT:lle on annettu 4 pistettä riittävällä tarkkuudella ja niistä voi laskea liikkuuko lapa tasolla vai ei. Kolmen pisteen välille sen tason saa matemaattisesti piirrettyä aina, mutta sen kulkusuunta olisi jotain ihan muuta kuin golflyönnissä.
Tässäkö on kaikki, mitä opit tasosovituksesta tässä ketjussa?
ts kirjoitti: (8.1.2014 0:00:54)
4Par laski sen tason myös täällä jo aiemmin ja kertoi mihin se osoittaisi. Sokea Reettakin tajuaa lyöntiä katsoessaan että se ei vastaa todellisuutta mitenkään.
Luuletko, että monikaan enää ostaa tuota potaskaa. Luulet. Ai niin, espanjalaiset golfopettajat.
Onko sinulle muuten vaikeaa tulkita ihmisten ilmeitä ja tunnetiloja. Näetkö aina vain ihailunsekaista hämmästystä kuulijoiden kasvoilla? -
JulkaisijaArtikkelit
Etusivu › Foorumit › Kilpagolf & harjoittelu › Rannekulma aukeaa liian aikaisin