Etusivu › Foorumit › Kilpagolf & harjoittelu › Rannekulma aukeaa liian aikaisin
-
JulkaisijaArtikkelit
-
ts kirjoitti: (7.1.2014 10:22:58)
Juuri noiden kahden asian takia tässä on menty vuosikymmeniä pieleen: Kuvakulma ei kerro syvyttä ja freimejä on ihan liian vähän tilanteen hahmottamiseen.
Syvyyden puutteen osalta olen samaa mieltä, ZJ:n pätkän osalta ehkä myös freimien vähyyden, mutta eikös tuossa Tikrun pätkässä ole kyse tuhansista freimeistä sekunnissa, joten kyllä siitä aika paljon näkee (gif versiosta varmaan vähän huonommin). Tosin, divotti vähän sotkee lavan liikkeen näkemistä.
Mites tuo lavan hidastuminen osumassa, ja sen vaikutus? Muistaakseni hyvillä pelaajilla käsien vauhti puolestaan kiihtyy osumassa, joten mikä on noiden kahden yhteisvaikutus lavan liikerataan osumassa ja pienen hetken sen jälkeen?
Swinger? kirjoitti: (7.1.2014 11:34:27)
Mites tuo lavan hidastuminen osumassa, ja sen vaikutus? Muistaakseni hyvillä pelaajilla käsien vauhti puolestaan kiihtyy osumassa, joten mikä on noiden kahden yhteisvaikutus lavan liikerataan osumassa ja pienen hetken sen jälkeen?
Tuossa on väärinkäsitys ja nimenomaan pelaajien käsien vauhti hidastuu kaikilla jo ennen osumaa ja hyvillä osuman vaikutuksesta vielä enemmänki, kuten toki myös lavan.
Pitää siis erottaa kiihdyttävä työ ja siitä huolimatta ulkoisten tekijöiden vaikutuksesta hidastuva liike. Kiihdyttävä työ siis näkyy pienempänä hidastuvuutena.
Lisäksi täytyy muistaa, että Youtube ja muut vastaavat eivät näytä kaikkia videolla olevia frameja.
Ja jos B olisi edes pätkän ymmärtänyt swingin liikkeistä, ymmärtäisi että lineaariseen liikkeeseen päästään monella muullakin tavalla kuin mailasta irrottaen. Mutta siihen ei tunnu äly hänellä riitävän alkuunkaan.
Swinger? kirjoitti: (7.1.2014 11:34:27)
Mites tuo lavan hidastuminen osumassa, ja sen vaikutus? Muistaakseni hyvillä pelaajilla käsien vauhti puolestaan kiihtyy osumassa, joten mikä on noiden kahden yhteisvaikutus lavan liikerataan osumassa ja pienen hetken sen jälkeen?En ota noihin kantaa sinänsä.
Yleisellä tasolla voidaan todeta, että liikkeen lineaarisuus tarkoittaa sentripetaalivoiman puuttumista. Golflyönnissä Se saavuttaa luonnollisesti maksiminsa osumaan tultaessa.
Toinen oleellinen seikka kappaleen lineaariselle liikkeelle on Se, että kappaleen jokaisen pisteen nopeus lineaarisessa liikkeessä on sama. Nopeusvektorien suunta ja suuruus ovat samat.
Siitä seuraa : gripin pitää liikkua lavan nopeudella. Jos lapanopeus on esim 100 mph ja käsinopeus (grippi) 13mph vaikka 40cm ennen osumaa, on kiihdyttäjällä täysin mahdoton tehtävä. Homma onnistuu vain hitaissa youtube-demonstraatioissa.B kirjoitti: (7.1.2014 12:04:41)
Yleisellä tasolla voidaan todeta, että liikkeen lineaarisuus tarkoittaa sentripetaalivoiman puuttumista. Golflyönnissä Se saavuttaa luonnollisesti maksiminsa osumaan tultaessa.
Toinen oleellinen seikka kappaleen lineaariselle liikkeelle on Se, että kappaleen jokaisen pisteen nopeus lineaarisessa liikkeessä on sama. Nopeusvektorien suunta ja suuruus ovat samat.
Siitä seuraa : gripin pitää liikkua lavan nopeudella. Jos lapanopeus on esim 100 mph ja käsinopeus (grippi) 13mph vaikka 40cm ennen osumaa, on kiihdyttäjällä täysin mahdoton tehtävä. Homma onnistuu vain hitaissa youtube-demonstraatioissa.Ethän sä nyt ihan oikeesti voi olla noin pihalla????
Et ole huomannut ranteessa olevaa niveltä joka tekee tuon teoriasi täysin pätemättömäksi?
Kyse ei ole minun teoriastani eikä teorioista yleensäkään.
Kyse on kappalemekaniikan perusteista.
Kuten aiemmin sanoin, 4D mittaukset (käsinopeudet) osoittavat sen, minkä mm swingerin postaus näyttää konkreettisesti ja jokainen palloa lyönyt tietää vaikkei ehkä tiedä tietävänsä.ts kirjoitti: (7.1.2014 11:44:18)
Swinger? kirjoitti: (7.1.2014 11:34:27)
Mites tuo lavan hidastuminen osumassa, ja sen vaikutus? Muistaakseni hyvillä pelaajilla käsien vauhti puolestaan kiihtyy osumassa, joten mikä on noiden kahden yhteisvaikutus lavan liikerataan osumassa ja pienen hetken sen jälkeen?
Tuossa on väärinkäsitys ja nimenomaan pelaajien käsien vauhti hidastuu kaikilla jo ennen osumaa ja hyvillä osuman vaikutuksesta vielä enemmänki, kuten toki myös lavan.
Pitää siis erottaa kiihdyttävä työ ja siitä huolimatta ulkoisten tekijöiden vaikutuksesta hidastuva liike. Kiihdyttävä työ siis näkyy pienempänä hidastuvuutena.
Näinhän se olikin – muistin väärin.
Siitä huolimatta, ja vaikka taitaa mennä vähän toiston puolelle(?), niin tämä se oli se kuva mitä muistelin:
ts kirjoitti: (13.1.2011 21:46:34)
eihän tuo antanut kun yhden kuvan laittaa niin pannaanpa tähän toinen
Tuossa violetti on lavan nopeus ja vihreä käsien nopeus. Lapa hidastuu osumassa suhteessa paljon enemmän (25-30% vs 5-10%), joten sikäli tuo mun kysymys lienee edelleen validi? Vaikkakin liikesuunnat käsillä ja lavalla on eri, niin noin suuri muutos lavan nopeudessa juuri tuolla alueella jolla lavan olisi tarkoitus mennä suoraan täytynee jollain tavalla vaikuttaa lavan liikesuuntiin? Jos suurin osa voimasta suuntautuu eteenpäin mutta ei 100% niin nuo toiset voimakomponentit varmaan vaikuttaa liikkeeseen ko hetkellä?
Swinger? kirjoitti: (7.1.2014 12:59:45)
Tuossa violetti on lavan nopeus ja vihreä käsien nopeus. Lapa hidastuu osumassa suhteessa paljon enemmän (25-30% vs 5-10%), joten sikäli tuo mun kysymys lienee edelleen validi? Vaikkakin liikesuunnat käsillä ja lavalla on eri, niin noin suuri muutos lavan nopeudessa juuri tuolla alueella jolla lavan olisi tarkoitus mennä suoraan täytynee jollain tavalla vaikuttaa lavan liikesuuntiin? Jos suurin osa voimasta suuntautuu eteenpäin mutta ei 100% niin nuo toiset voimakomponentit varmaan vaikuttaa liikkeeseen ko hetkellä?
Sen verran tarkennusta tuohon vielä, että käsinopeudeksi nimetty nopeus on todellisuudessa vasemman ranteen nopeutta kyynrvarren puolelta mitattuna, joka sekin lukujen valossa hidastuu noin 14%. Käden nopeus tuossa hidastuu vieläkin enemmän, koska siihen pääsee vaikuttamaan lapaan kohdistuva voima rannenivelen jouston vuoksi enemmän.
Ranteen kautta, säestettynä käsivarsien oikealla kiertymällä juurikin saadaan aikaiseksi se suora osuus sekä Z- että myös Y-akselin suhteen hetkellisesti ja vieläpä niin että lavan pinta pysyy osoittamassa kohteeseen tuolla suoralla osuudella. Kyseessä ei todellakaan ole edes suoraksi ojentunut vipu olkapäästä lapaan, kuten B tuntuu olettavan edelleen, vaan kulmat ja niiden suunnat tekevät mahdolliseksi sen, että lapa liikkuu suoraan ja suorassa ja täysin eri suuntaan kuin kädet samalla hetkellä.
Pisin suora osuushan Z:n suhteen on crossaajilla, mutta heillä taas Y:n suuntainen muutos on enemmän kaari ja lavan sulkeutuminen tarkastelumatkalla paljon suurempi. Toisella ryhmällä sitten taas suorat osuudet molempiin suuntiin ovat suorat lyhyemmän matkaa, mutta lavan asennon kiertymä huomattavasti pienempi. Crossaajat siis pysyvät pitkään ’planella’ kun taas verrokkiryhmä pysyy linjassa tarkemmin, mutta tulee myös selvästi rajummin sisäänjonkin matkaa osuman jälkeen. Tästä johtuvat myös tutkalaitteiden virheelliset tulkinnat planesta ja lavan radasta jälkimmäisen ryhmän osalta. Ensimmäinen osuman jälkeinen todellinen havainto kun on vasta noin puoli metriä osuman jälkeen.
ts kirjoitti: (7.1.2014 9:31:50)
Papppatykille selkeä kysymys:Jos GOLFSWINGISSÄ lavalle saadaan mitatut arvot, joissa pisteiden Y ja X mitatut arvot ovat symmetrinen peilikuva, esim Y 50 molemmin puolin osumaa ja X = -50 ja 50, mutta Z arvot eroavat toisistaan esim -20 ja -40 noissa pisteissä, voidaanko ajatella lavan kulkeneen suoraa kallistettua tasoa pitkin?
Huomioinet swingin asettamat reuanehdot, että taso ei voi ihan mihin suuntaan tahansa näyttää, vaan kohteesta poikkeaman täytyy olla jollain tolkullisella tasolla.
Tuossa on kaksi kysymystä.
1) Kolme annettua pistettä virittää aina tason (paitsi jos ovat samalla suoralla, jolloin virittävät suoran). Tällöin voidaan varmasti AJATELLA lavan kulkeneen ko tasolla. Voidaan myös luoda mailan liikeratamalli, jonka mukaan lapa kulkee ko tasoa pitkin.
2) Todellisessa ihmisen suorittamassa golfsvingissä (joka siis määrää liikeradan reunaehdot tietylle pelaajalle tietyllä mailalla) on täyttä päätä mahdollista, että lapa ei seuraa tasoa.Puhtaasti geometrisella argumentoinnilla et pysty osoittamaan, että lapa ei kulkisi tasoa pitkin.Tämän yritystä tarkoitin, kun puhuin mokailustasi. Myöskään kukaan ei voi osoittaa puhtaasti geometrisilla argumenteilla, että lapa kulkisi tasoa pitkin.
Nyt meillä on yksi julkaistu tulos (Kwon), joka sanoo jotain tästä asiasta perustuen erääseen mittausjärjestelyyn. Tämä tulos on julkaistu – vaikkakaan ei missään huippujulkaisussa – ja käynyt läpi jonkinlaisen peer review prosessin ja siten tieteellisen validoinnin. Tietenkään peer review ei takaa tulosten oikeellisuutta, mutta tietty arviointi on siis tehty.
Mittaustuloksiin liittyy aina epävarmuus. Olettaen, ettei Kwonin työ sisällä epäeettistä tulosten manipulointia, hän on siis lausunut tästä asiasta jotain ko mittausepävarmuuden rajoissa.
Kun sinulla on tarkempia mittaustuloksia, joiden perusteella lapa ei liiku tasoa pitkin, esitä tuloksesi. Voit julkistaa oman mittausaineistosi ja -laitteistosi tai vastaan analyysin kuin Kwon ja siten osoittaa väitteesi oikeaksi. Jos et näin tee, väitteesi ei ole (tieteellisessä mielessä) osoitettu vaan hypoteesi. Hypoteeseista kuka tahansa on oikeutettu olemaan mitä mieltä tahansa perustelematta. On (tieteellisessä mielessä) kohtuutonta olettaa muiden uskovan ko mittausaineiston olemassaoloon ilman, että se esitellään. Kun hypoteesia koskien on vielä olemassa julkaistu tutkimus, tämä on vallitseva käsitys kuten toisin todistetaan. On vielä kohtuuttomampaa odottaa tämän käsityksen hylkäämistä ilman sen kumoavan mittausaineiston/analyysin esittelyä. Nämä ovat yleiset tieteen tekemisen periaatteet.
On tietysti kokonaan toinen kysymys, onko tämä palsta foorumi, jossa noudatetaan tieteen tekemisen periaatteita. vaihtoehtoisesti plasta on uskonnollisluontoinen elämys, jossa totuudet annetaan ’ylhäältä’ perustelematta. Itse kunkin golfsvingin kehttymisen kannalta tämä saattaa olla hyödyllisempi ratkaisu.
Tämä kommentti on kirjoitettu vilpittömästi pyrkimättä suoraan tai piilotettuun ivaan. Jos joku tästä moista löytää, lähde on lukijan omien korvien välissä.
Pappa Tykki kirjoitti: (7.1.2014 13:32:09)
Kun sinulla on tarkempia mittaustuloksia, joiden perusteella lapa ei liiku tasoa pitkin, esitä tuloksesi. Voit julkistaa oman mittausaineistosi ja -laitteistosi tai vastaan analyysin kuin Kwon ja siten osoittaa väitteesi oikeaksi. Jos et näin tee, väitteesi ei ole (tieteellisessä mielessä) osoitettu vaan hypoteesi.
Johan mä tässä ketjussa jokunen viesti sitten ne esitin. Luulin sinun ne lukeneen. Eistetyissä tuloksissa oli parin kolmen millin pyöristykset ja origo siirretty pallon kohdalle käsittelyä helpottamaan.
Kwonin tutkimuksella on kaksi ongelmaa. Ensinnäkin otanta on erittäin pieni, vain 14 pelaajaa, joissa ei yhtään huippua mukana vaan college pelaajia nollan händärin tuntumasta. Pallonlyöjänä vastaavia löytyy muutama joka klubilta. Toisaalta se todistaa tuloksen 12/14 kautta, että kaikkien pelaajien lapa ei liiku tasolla. Tässä pitää muistaa se, että en ole väittänyt koskaan ja missään, etteikö sellaisia swingejä esiintyisi, joissa tasoa pitkin kuljetaan. Valitettavasti niitä esiintyy paljonkin tuon virheellisen ajatusmallin ja sitä seuranneen opetuksen myötä.
Sitten vielä tuo Kwonin tutkimuksen varsinainen osuus, joka on hyvin lyhyt pätkä osuman molemmin puolin. Mitä lyhyempi jakso, sen helpompi on varsinkin vähän pyöristäen saada pisteet sovitettua tasolle. Sen perusteella on kuitenkin väitetty lavan liikkuvan tasolla ’hip high to hip high’ mikä ei todellakaan ison osan pelaajista kohdalla pidä paikkaansa jos asia 3D:nä tarkastellaan. Kwon ei ole julkaissut mittapisteiden koordinaatteja, joista voitaisiin esim Z-muutos lukea ja juuri se mutos on olennaisin ymmärrettävä asia swingin ympärillä ja siihen olen viitannut sanoessani että lukujen pitää olla symmetriset.
Kun hetken pyörittelet antamiani lukua, huomaat että ne eivät vanerilevylle osu jos vanerilevy vähänkin todellisen liikkeen suuntaan osoittaa kallistukseltaan ja suunnaltaan. Ne saadaan osumaan levylle vain jos levyä sopivasti taivutetaan kaarelle.
Yksi näkökulma, jota olen itse pohtinut on se, että kyllähän vasemman hartian liike vaikuttaa kokolailla paljon vasemman käsivarren liikkeeseen ja täten mailan rataan osuma-alueella. Sen enempää asiaan perehtymättömänä voisi kuitenkin sanoa, että vasen hartia voi kulkea osuma-aluleella hyvinkin monella tavalla. Ainakin se lähestyy kohdetta, mikä mahdollistaa lavan reitin ’suoruuden’, kuten hassua kyllä tekee myös sen liike kohteesta vasempaan.
Aleksi19 kirjoitti: (7.1.2014 14:49:54)
. Ainakin se lähestyy kohdetta, mikä mahdollistaa lavan reitin ’suoruuden’, kuten hassua kyllä tekee myös sen liike kohteesta vasempaan.Eipä lähestykään vaan kulkee kohteesta posipäin osumaan tultaessa.
Kommenttina viestiin 1635/ts:
Käsinopeusarvo 4D rekisteröinnissä korreloi läheisesti mailan grippipään nopeuteen. Ero mailan lapanopeuteen on niin suuri koko svingin ajan, että se yksinään kertoo lavan liikkuvan kaarella koko dsw:n ajan.
Lapaa lineaariliikkeestä kaarelle poikkeuttava voima (sentripetaalivoima) kasvaa koko dsw:n ajan ollen maksimissaan osumaan tultaessa. Käsinopeus 4D mittauksen perusteella jopa hidastuu osumaan tultaessa. Näistä seuraa väistämättä, että lapa kulkee kaarella.
Tätä tosiasiaa ei muuta mikään muu 4D rekisteröintitulos tai niiden tulkinta, divotin suunta, mielipiteet tai kuvitelmat. Ei myöskään ymmärtäjien määrä tai puute.
Todellisen svingikaaren projektiot eri tasoilla ovat ’varjoja’. ’Horisontaalivarjo’ oikenee kaikissa svingeissä osumaa lähestyttäessä jo pelkästään svingin kaarevuussäteen väistämättömän kasvun vuoksi. Lisäksi se on sitä suorempi, mitä lähempänä suorakulmaa planen kulma on.Mielenkiintoinen kysymys on se, miten svingin tekee toistettavammaksi se, jos svingikaaren planea vielä taivutetaan, mutta samalla kuitenkin halutaan tulla suoraa linjaa pallolle.
ts kirjoitti: (7.1.2014 13:56:35)
Johan mä tässä ketjussa jokunen viesti sitten ne esitin. Luulin sinun ne lukeneen. Eistetyissä tuloksissa oli parin kolmen millin pyöristykset ja origo siirretty pallon kohdalle käsittelyä helpottamaan.
[..]
Sitten vielä tuo Kwonin tutkimuksen varsinainen osuus, joka on hyvin lyhyt pätkä osuman molemmin puolin. Mitä lyhyempi jakso, sen helpompi on varsinkin vähän pyöristäen saada pisteet sovitettua tasolle. Sen perusteella on kuitenkin väitetty lavan liikkuvan tasolla ’hip high to hip high’ mikä ei todellakaan ison osan pelaajista kohdalla pidä paikkaansa jos asia 3D:nä tarkastellaan. Kwon ei ole julkaissut mittapisteiden koordinaatteja, joista voitaisiin esim Z-muutos lukea ja juuri se mutos on olennaisin ymmärrettävä asia swingin ympärillä ja siihen olen viitannut sanoessani että lukujen pitää olla symmetriset.
Kun hetken pyörittelet antamiani lukua, huomaat että ne eivät vanerilevylle osu jos vanerilevy vähänkin todellisen liikkeen suuntaan osoittaa kallistukseltaan ja suunnaltaan. Ne saadaan osumaan levylle vain jos levyä sopivasti taivutetaan kaarelle.
Ensinnäkin pyydän anteeksi, etten ole osannut hakea noita tuloksiasi tästä ketjusta. Ketju on hieman pitkähkö näin kesken matkaa kyytiin hypänneenä. Jos kerrot, missä postauksessa tulokset on, löydän ne nopeammin (kun nytkin pitäisi oikeastaan olal tekemässä hieman toisen sovelluksen analyysiä). Jos sen sijaan tarkoitat noita kolmen pisteen koordinaatteja, joita täällä on ollut esillä – sorry, niiden kautta kulkee aina taso.
En oikein ymmärrä tätä ’jos vanerilevy vähänkin todellisen liikkeen suuntaan osoittaa kallistukseltaan ja suunnaltaan’. Sen sijaan, että puhutaan kolmesta pisteestä ja tällaisesta kvalitatiivisesta lausumasta, olsi hurveä paljon helpompi puhua, sanotaan 30 pisteen jouksota, tai edes 10 pisteen joukosta, jolloin olisi a) mahdollista todentaa mittausepätarkkuus ja b) määrittää off-plane -amplitudi.
Kwonin tulostenkin suhteen olen ollut huolimaton. Googlasin nopeasti ja vilkaisin hätäisesti ne läpi. Nyt hetken keskustelua häiriköineenä olen päätynyt siihen, etten ehkä ole lukenut oikeita viitteitä. Mielelläni kuulisin, mihin täsmälleen halutaan viitata.
B kirjoitti: (7.1.2014 15:10:02)
Kommenttina viestiin 1635/ts:
Käsinopeusarvo 4D rekisteröinnissä korreloi läheisesti mailan grippipään nopeuteen. Ero mailan lapanopeuteen on niin suuri koko svingin ajan, että se yksinään kertoo lavan liikkuvan kaarella koko dsw:n ajan.
Lapaa lineaariliikkeestä kaarelle poikkeuttava voima (sentripetaalivoima) kasvaa koko dsw:n ajan ollen maksimissaan osumaan tultaessa. Käsinopeus 4D mittauksen perusteella jopa hidastuu osumaan tultaessa. Näistä seuraa väistämättä, että lapa kulkee kaarella.
Tätä tosiasiaa ei muuta mikään muu 4D rekisteröintitulos tai niiden tulkinta, divotin suunta, mielipiteet tai kuvitelmat. Ei myöskään ymmärtäjien määrä tai puute.
Todellisen svingikaaren projektiot eri tasoilla ovat ’varjoja’. ’Horisontaalivarjo’ oikenee kaikissa svingeissä osumaa lähestyttäessä jo pelkästään svingin kaarevuussäteen väistämättömän kasvun vuoksi. Lisäksi se on sitä suorempi, mitä lähempänä suorakulmaa planen kulma on.Mielenkiintoinen kysymys on se, miten svingin tekee toistettavammaksi se, jos svingikaaren planea vielä taivutetaan, mutta samalla kuitenkin halutaan tulla suoraa linjaa pallolle.
Noihin päätelmiin voi ajautua vain eläen mahdollisimman kaukana todellisesta maailmasta. Päätelmäsi eivät kestä hetken vertaa tarkempaa tarkastelua ja niissä on muutama perusoletus metsässä. Kannattaa oikeesti miettiä nyt mitkä ne perusvirheet ovat niin pääsee asiasta ehkä kartalle. Kannattaa aloittaa siitä, että lapa ja vasen käsivarsi eivät ole suorassa linjassa kiinnityspisteestään katsoen.
Sun kannattais nyt ihan oikeesti vänkäämiseen sijaan irrottautua noista fakkiintuneista näkemyksistä ja alkaa mietimään miten tuo esittämäni on mahdollista. Se kun on sitä oikeaa faktaa joka puuttuu kokonaan matemaattisista mallinnuksista.
Pappa Tykki kirjoitti: (7.1.2014 15:15:45)
Ensinnäkin pyydän anteeksi, etten ole osannut hakea noita tuloksiasi tästä ketjusta. Ketju on hieman pitkähkö näin kesken matkaa kyytiin hypänneenä. Jos kerrot, missä postauksessa tulokset on, löydän ne nopeammin (kun nytkin pitäisi oikeastaan olal tekemässä hieman toisen sovelluksen analyysiä). Jos sen sijaan tarkoitat noita kolmen pisteen koordinaatteja, joita täällä on ollut esillä – sorry, niiden kautta kulkee aina taso.
En oikein ymmärrä tätä ’jos vanerilevy vähänkin todellisen liikkeen suuntaan osoittaa kallistukseltaan ja suunnaltaan’. Sen sijaan, että puhutaan kolmesta pisteestä ja tällaisesta kvalitatiivisesta lausumasta, olsi hurveä paljon helpompi puhua, sanotaan 30 pisteen jouksota, tai edes 10 pisteen joukosta, jolloin olisi a) mahdollista todentaa mittausepätarkkuus ja b) määrittää off-plane -amplitudi.
Kwonin tulostenkin suhteen olen ollut huolimaton. Googlasin nopeasti ja vilkaisin hätäisesti ne läpi. Nyt hetken keskustelua häiriköineenä olen päätynyt siihen, etten ehkä ole lukenut oikeita viitteitä. Mielelläni kuulisin, mihin täsmälleen halutaan viitata.
AIvan varmasti niiden välille saadaan matemaattisesti taso laitettua, mutta sillä ei ole mitään tekemistä tarkasteltavan asian suhteen. Kukaan ei swingaa 50 astetta ulkoa sisään eikä varsi ikinä voisi olla tuon tason edellyttämässä asennossa.
Muista nyt että edelleen puhutaan golfista ja anna sile kallistetulle tasolle jonkinlaiset reuanehdot jotka tähän lajiin sopivat. SItten lisäät sen antamani neljännen mittapisteen ja huomaat että niiden välille et enää voikaan rakentaa tasoa mistään projektiosta.
4Par tuon tason jo laskikin ja se tulos osoittaa 100% varmuudella että yksikään lapa ei tuollaiselle levyllä liiku. Siksi pitää vastaus noiden mittapisteiden esiintymiseen hakea jostain muualta
ts kirjoitti: (7.1.2014 15:17:20)
Noihin päätelmiin voi ajautua vain eläen mahdollisimman kaukana todellisesta maailmasta.
-sinäkö uskot eläväsi todellisessa maailmassa, mutta et kuitenkaan usko mekaniikan lakeihin
Päätelmäsi eivät kestä hetken vertaa tarkempaa tarkastelua ja niissä on muutama perusoletus metsässä.
kuten?
Kannattaa oikeesti miettiä nyt mitkä ne perusvirheet ovat niin pääsee asiasta ehkä kartalle. Kannattaa aloittaa siitä, että lapa ja vasen käsivarsi eivät ole suorassa linjassa kiinnityspisteestään katsoen.
täysin epärelevanttia sumutusta suhteessa radan kaarevuuteen.Sun kannattais nyt ihan oikeesti vänkäämiseen sijaan irrottautua noista fakkiintuneista näkemyksistä ja alkaa mietimään miten tuo esittämäni on mahdollista. Se kun on sitä oikeaa faktaa joka puuttuu kokonaan matemaattisista mallinnuksista.
Mailan liike noudattaa liikkeen lakeja. Kyse ei ole mistään mallinnuksesta.
PS
Mielenkiintoinen kysymys on se, miten svingin tekee toistettavammaksi se, jos svingikaaren planea vielä taivutetaan, mutta samalla kuitenkin halutaan tulla suoraa linjaa pallolle.Se minua tässä hiukan mietityttää, että eikös TS noilla sinun laiteillasi saa nyt esitettyä perusteluja sille, että lapa ei kulje planella? Siis ihan kuvamateriaalia jostain kulmasta, jossa olisi ihan värimerkinnöillä osoitettavissa se?
Ei ole mielestäni hedelmällistä vaan toisella sitä, että ’yritäs nyt miettiä sitä ja tätä’ Jos ei kerran tajuta niin ei tajuta.
Edellä sanotulla en tarkoita, että olisin kanssasi eri mieltä. Minua vain ihmetyttää, että viitsit tuhanisa viestejä kirjoittaa asiasta, joka olisi (onko?) selitettävissä videolla tai kuvalla??
Vai onko tämä siicretti, jota et halua foorumilla jakaa? Ymmärrän toki senkin. Silloin jos näin on, pidän täällä kinaamista vielä hassumpana 🙂
Ei tähän varmaan pitäisi sotkeentua… mutta onko seuraava teoreettinen swingi ’planella’?
1) lapa menee jotain planea pitkin (osuman ympäristössä)
2) grippi menee toista planea pitkin, joka ei ole saman suuntainen kuin plane 1)
3) tästä seuraa että varsi ei välttämättä mene ainakaan kumpaakaan planea 1) tai 2) pitkin, vaan piirtelee jotain muuta pintaa avaruuteen.
*************************
Kysymys:meneekö tällainen swingi ’planella’ osuman ympärillä, vai ei?
Minä sanoisin että menee, vaikka tuossa onkin kaksi eri planea, ja lisäksi varren liike ei välttämättä ole mikään plane.
B kirjoitti: (7.1.2014 15:39:09)
ts kirjoitti: (7.1.2014 15:17:20)
Noihin päätelmiin voi ajautua vain eläen mahdollisimman kaukana todellisesta maailmasta.
-sinäkö uskot eläväsi todellisessa maailmassa, mutta et kuitenkaan usko mekaniikan lakeihin
Päätelmäsi eivät kestä hetken vertaa tarkempaa tarkastelua ja niissä on muutama perusoletus metsässä.
kuten?
Kannattaa oikeesti miettiä nyt mitkä ne perusvirheet ovat niin pääsee asiasta ehkä kartalle. Kannattaa aloittaa siitä, että lapa ja vasen käsivarsi eivät ole suorassa linjassa kiinnityspisteestään katsoen.
täysin epärelevanttia sumutusta suhteessa radan kaarevuuteen.Sun kannattais nyt ihan oikeesti vänkäämiseen sijaan irrottautua noista fakkiintuneista näkemyksistä ja alkaa mietimään miten tuo esittämäni on mahdollista. Se kun on sitä oikeaa faktaa joka puuttuu kokonaan matemaattisista mallinnuksista.
Mailan liike noudattaa liikkeen lakeja. Kyse ei ole mistään mallinnuksesta.
PS
Mielenkiintoinen kysymys on se, miten svingin tekee toistettavammaksi se, jos svingikaaren planea vielä taivutetaan, mutta samalla kuitenkin halutaan tulla suoraa linjaa pallolle.Ei sille suoralle linjalle tulla kuin ihan hetki ennen osumaa.
Mutta hyvä että alat jo tarkastelemaan koko mailan liikettä lavan liikeen sijaan. 5% kehityksestä oikeaan suuntaan saavutettu. Tuon kautta voi jopa jossain vaiheessa alkaa ymmärtämään miten se suora osuus lapaan tuotetaan ja alkaa muutenkin ymmärtämään swingin tapahtumia.
Ällikkämies kirjoitti: (7.1.2014 15:51:33)
Edellä sanotulla en tarkoita, että olisin kanssasi eri mieltä. Minua vain ihmetyttää, että viitsit tuhanisa viestejä kirjoittaa asiasta, joka olisi (onko?) selitettävissä videolla tai kuvalla??
Vai onko tämä siicretti, jota et halua foorumilla jakaa? Ymmärrän toki senkin. Silloin jos näin on, pidän täällä kinaamista vielä hassumpana 🙂
Kuvissa se 2D-harha juuri tuleekin esille ja koko ajatus planesta on syntynyt sen kautta. Livenähän tän osottaminen kestään noin 5s.
Ja foorumikeskustelujen rinnalla toki kulkee muukin viestintä ja kyllä asiaa on selitetty kiinnostuneille privana monella tavalla. Tää yks dynaaminen voimakaksikko molempien ainoina kavereina ei varmaan ole lainkaan tätä puolta ymmärtänyt eivätkä sen vuoksi miten pellenä ihmiset heitä pitävät.
Pappa Tykki kirjoitti: (6.1.2014 21:30:35)
Esim. Kanatani: Statistical Optimization for Geometrical Computation, Dover 1996, Ch 4-5 (Representation of geometric objects; Geometric CorrectionsTämä tai vastaavaa kannattaa lueka ennen kuin esittää matemaattisluonteisia väittämiä havaintopistejoukon geometriasta. Muuten saattaa kuulostaa hassulta, jopa hassummalta kuin mun väittämät golfsvingistä … tai ehkä sentään ihan niiiiiin hassuilta…
Tästä voi vaikka lähteä:
Yleinen tason yhtälö (n,r)=d, missä n on (tason normaali) yksikkövektori.
Kolmen ei-kollineaarisen pisteen r0, r1 ja r2 kautta kulkevalle tasolle
n=N[(r1-r0) x (r2-r0)], d=(n,r0)
Kun tunnetaan pisteiden mittausepävarmuus (3d-kovarianssimatriisi), voidana laskea n:n ja d:n epävarmuus. Kun saadaan neljäs piste r3, voidaan laske todennäköisyys, jolla se kuuluu samalle tasolle kuin kolme ensimmäistä pistettä. Jos todennäköisyys on riittävän suuri, voidaan neljännen pisteen avulla korjata tason yhtälöä eli n:ää ja d:tä.
Vaihtoehtoisesti voidaan ottaa koko pistejoukko ja etsiä niihin parhaiten sopiva taso ja sen epävarmuus ja sen jälkeen tutkia kuinka tilastollisesti merkittäviä poikkeamat tasolta ovat.
Pointti siis on, että jos kerran jolla kulla on tämä data olemassa, miksi jähnäätte täällä paltirallaa 1000 viestin verran asiasta, joka on laskettavissa.
PS. Selvyyden vuoksi merkintä (a,b) tarkoittaa 3-vektorien a ja b pistetuloa ja a x b niiden ristituloa. N[a] puolestaan tarkoittaa vektorin a normeeraamista yksikkövektoriksi.
quote ends
Tuossa Pappa Tykin kirjoitus planesovituksen vaiheista
Sitä ennen mittaustuloksista on tehty ns suodatus eli laskennalla on haettu niiden pisteiden muodostama käyrä, jotka keskimäärin ja todennäköisimmin ovat niitä oikeimpia arvoja kussakin valitussa tulospisteessä.ts kirjoitti: (7.1.2014 16:00:13)
Ei sille suoralle linjalle tulla kuin ihan hetki ennen osumaa.
Eli kaari tasolla vai kaari kaarevalla tasolla. Kumpi on toistettavampi ja miksi??
ts kirjoitti: (7.1.2014 16:00:13)
Tuon kautta voi jopa jossain vaiheessa alkaa ymmärtämään miten se suora osuus lapaan tuotetaan ja alkaa muutenkin ymmärtämään swingin tapahtumia.
Höpönlöpön, . You are, again, 100% wrong mr ts.
B kirjoitti: (7.1.2014 16:14:17)
ts kirjoitti: (7.1.2014 16:00:13)
Ei sille suoralle linjalle tulla kuin ihan hetki ennen osumaa.
Eli kaari tasolla vai kaari kaarevalla tasolla. Kumpi on toistettavampi ja miksi??
ts kirjoitti: (7.1.2014 16:00:13)
Tuon kautta voi jopa jossain vaiheessa alkaa ymmärtämään miten se suora osuus lapaan tuotetaan ja alkaa muutenkin ymmärtämään swingin tapahtumia.
Höpönlöpön, . You are, again, 100% wrong mr ts.
Näin vastataan kun mitään todellista argumenttia ei ole.
Osaavat pelaajat saavat suoran lavan ja suoran liikkeen tuotettua oikeaan kohtaan, josta jo divotti riittää todisteeksi. Kyllä sunkin kannattais alkaa hiljalleen miettimään miten ne sen tekee sen sijaan että väität noitakin harhaksi.
ts kirjoitti: (7.1.2014 16:19:32)
B kirjoitti: (7.1.2014 16:14:17)
ts kirjoitti: (7.1.2014 16:00:13)
Ei sille suoralle linjalle tulla kuin ihan hetki ennen osumaa.
Eli kaari tasolla vai kaari kaarevalla tasolla. Kumpi on toistettavampi ja miksi??
ts kirjoitti: (7.1.2014 16:00:13)
Tuon kautta voi jopa jossain vaiheessa alkaa ymmärtämään miten se suora osuus lapaan tuotetaan ja alkaa muutenkin ymmärtämään swingin tapahtumia.
Höpönlöpön, . You are, again, 100% wrong mr ts.
Näin vastataan kun mitään todellista argumenttia ei ole.
Osaavat pelaajat saavat suoran lavan ja suoran liikkeen tuotettua oikeaan kohtaan, josta jo divotti riittää todisteeksi. Kyllä sunkin kannattais alkaa hiljalleen miettimään miten ne sen tekee sen sijaan että väität noitakin harhaksi.
Näin vastataan kun mitään todellista argumenttia ei ole.
Älä luota divottiin, se ei pidä pinnalla.
-
JulkaisijaArtikkelit
Etusivu › Foorumit › Kilpagolf & harjoittelu › Rannekulma aukeaa liian aikaisin