Etusivu › Foorumit › Kilpagolf & harjoittelu › Rannekulma aukeaa liian aikaisin
-
JulkaisijaArtikkelit
-
B kirjoitti: (19.12.2013 11:41:11)
Eiköhän tää oo taputeltu. Ihmetyttää vaan, miten se Azinger yhtäkkiä lakkasikin kiinnostamasta.:-DD
Niin, hajaantukaa. Menkää toimiinne ja askereisiinne! Täällä ei ole enää mitään näkemistä. 😀
B kirjoitti: (19.12.2013 11:41:11)
Eiköhän tää oo taputeltu. Ihmetyttää vaan, miten se Azinger yhtäkkiä lakkasikin kiinnostamasta.:-DD
Ei taatana.. kyllä sä oot sekasin päästäs. Sairasta touhua.
Miks sun pitää tulla tänne häiriköimään ja estää ihmisiä oppimasta asioita? Jos on noin paha olo niin kannattaa ihan oikeesti jo hakeutua jonkun auttajan hoiviin.
Azingerin vahvan gripin vaikutus voidaan yhtä hyvin korvata avoimemmilla hartoilla ja saada lapa ihan vastaavasti suoraksi. Nythän sun logiikka menee niin, että vahvalla gripillä ei tarvitse tuottaa voimaa käsivarsien kierrolla, mutta heikolla täytyy. Aivan melipuolisen puhetta moinen on.
PGA lähetti aiheesta viestin:
Dear Fellow Golfer,
The wrist cock in the golf swing is not what you think.
There are two ways your wrist can hinge, or cock, in the backswing. Every golfer does it one singular way. To get the most out of your swing, you have to hinge them both ways, which few recreational golfers do.
Hold your hand together in front of you, palms and fingers touching as if in a praying posture. Now hinge your wrists directly up toward you, so your fingers point level up in the sky. That’s the first way to hinge your wrists, and that’s the one very golfer does. It’s the way you would hinge your wrists if you were chopping wood by lifting the axe level over your head and swinging it back down.
Put your hands in the beginning position again and hinge your wrists to the right and left, so each hand is alternately folding back on itself. That’s the second way, which is the way recreational golfers should learn how to do. It’s the way you would hinge your wrist if you were hitting a forehand shot in tennis.
The theory that is important is that allowing your right wrist to hinge backwards on the backswing preserves the quadrilateral alignment of the clubface you had at address by preserving the angle your left wrist had at address. The right arm folds on the backswing and if the right wrist does not fold backwards with it, the left wrist is forced to hinge backwards, taking the clubface out of alignment. Then you would have to make a correction on the downswing to quadrilateral up the clubface, and that is awfully hard to do consistently.
Learning how to hinge the right wrist takes a drill and a mirror. The drill will teach you the new movement and how it feels. The mirror will let you make sure you’re doing it right, because what needs to happen takes place behind your back. Remember while you’re doing all this that letting the right wrist bend backwards is an effect, not a cause. You don’t deliberately hinge it back; it is something that happens by itself when you take the club back correctly.
Ja PGAn viesti jatkuu:
Take your grip on the club and hold it out in front of you. Notice the estimate of bend there is in the left wrist. Now swing your shoulders and arms nearby so your hands are in about the place in space they get to at the top of your backswing and do not let the estimate of bend in the left wrist change. You will find that your right wrist bent backwards. That is what you’re finding for. That’s the wrist hinge you want to add to your swing.
Stand with your mirror to your right, and swing to the top of your backswing, retention the left wrist as it was at address and letting the right wrist hinge backward. It’s literally not hard to do, but if you haven’t been hinging the right wrist, it will feel quite strange. Convention this every day until it you get accustomed to the feeling, and keep checking in the mirror to make you sure you’re doing it right.
ts kirjoitti: (19.12.2013 12:01:19)
Ei taatana..
Miks sun pitää tulla tänne häiriköimään ja estää ihmisiä oppimasta asioita?
B toi tänne esille erittäin laadukkaan (Kwon) tutkimuksen, jonka tulokset antoivat lopullisen niitin vuosia jatkuneelle väittelylle. Svingi kulkee tasolla MD-MF alueella jopa erittäin tarkasti. Tästä seuraa vääjäämättä myös aksiaalisuljentaan liittyvien teorioiden oikeellisuus. Miten voi tällaista toimintaa väittää oppimisen estämiseksi? Tilanne on juuri täysin päinvastoin. Miten voi oppimista edistää paremmin kuin tuomalla esiin älykkäiden, pätevien ja korkeasti koulutettujen ihmisten tekemiä julkaistuja tutkimuksia, joissa on käytetty erittäin tarkkoja mittalaitteita. Kaiken oppimisen edellytys on, että ainakin jollain taholla tiedetään, mitä OIKEASTI tapahtuu. Erilaisia mielikuvia voidaan toki käyttää, eikä niiden tarvitse vastata täysin realismia, mutta kyllä täytyy ymmärtää todellinen tilanne.
Haluaisko joku kertoa näkemyksiään siitä, mikä oikeasti on olennaista, ja menköön samaan ketjuun, eli kuinka lavan mielestänne tulisi käyttäytyä läpi osuman/swingin? Asian kuvaaminen ainakin itselle lähes mahdotonta sanoin, mutta jos pureskeltuja näkemyksiä, niin kiva olisi kuulla.
Runsaat pari viikkoa sitten Pekka Pelimies laittoi tänne hyvän linkin.
Data, B ja ts, oletteko sitä mieltä että tämä on sitä mitä haetaan?
Jos ette ole, miksi ette?Pekka Pelimies kirjoitti: (1.12.2013 22:59:30)
Stable releaseUseimmille pelaajile taitaa olla ihan sama kutsutaanko liikkeitä supinaatioksi, pronaatioksi, kierroksi, taivutukseksi vai ojennukseksi – mutta ainakin mun mielstä tuossa videossa tuntuisi olevan tietty järjen hiven?
Olen jo muutaman vuoden kuulunut ts:n koulukuntaan, sillä mielestäni näytöt puhuvat sen puolesta. Kun B ja Data keuhkoavat tohtoreidensa kanssa, voidaan todeta maailman olevan väärällään virheellisiä tutkimuksia ja johtopäätöksiä – se kuuluu olennaisesti tieteen luonteeseen.
Minulle riittää yksi kysymys asian hahmottamiseen:
Miten kaarevaa rataa kulkeva maila irrottaa sileän $100 kokoisen divotin?
Kaarevalla radalla se ei ole mahdollista. Avain lienee se, että kädet menevät ylöspäin (ja eteen) samalla kuin mailan pää menee alaspäin. Näin ainakin uskon. Vielä kun tuon osaisi tehdä.
Kuuma putteri kirjoitti: (19.12.2013 14:37:29)
Runsaat pari viikkoa sitten Pekka Pelimies laittoi tänne hyvän linkin.Data, B ja ts, oletteko sitä mieltä että tämä on sitä mitä haetaan?
Jos ette ole, miksi ette?Pekka Pelimies kirjoitti: (1.12.2013 22:59:30)
Stable releaseUseimmille pelaajile taitaa olla ihan sama kutsutaanko liikkeitä supinaatioksi, pronaatioksi, kierroksi, taivutukseksi vai ojennukseksi – mutta ainakin mun mielstä tuossa videossa tuntuisi olevan tietty järjen hiven?
Toi videohan on käsein käytön osalta aika täsmälleen se mitä mä opetan. Erona se, että mä koitan saada aikaseks isomman lagin pystyakeslin ympäri, eli Hoganin tavoin antaa lavan pudota kohtalaisen alas ennenkuin tuodaan koko paketti kierrolla läpi.
Ja data… ihan oikeesti… toi tutkimus ei ollu laadukas syistä jotka olen jo moneen kertaan kertonut.
Kuuma putteri kirjoitti: (19.12.2013 14:37:29)
Runsaat pari viikkoa sitten Pekka Pelimies laittoi tänne hyvän linkin.Data, B ja ts, oletteko sitä mieltä että tämä on sitä mitä haetaan?
Jos ette ole, miksi ette?Pekka Pelimies kirjoitti: (1.12.2013 22:59:30)
Stable releaseUseimmille pelaajile taitaa olla ihan sama kutsutaanko liikkeitä supinaatioksi, pronaatioksi, kierroksi, taivutukseksi vai ojennukseksi – mutta ainakin mun mielstä tuossa videossa tuntuisi olevan tietty järjen hiven?
On siinä sillä tavalla järkeä, että tuolla PF liikkeellä voidaan sulkea lapaa ja siten vähentää aksiaalisuljennan tarvetta osuma-alueella. Laskentamallini pätevät tuohonkin erikoistapaukseen täysin. Esim. D Johnson käyttää tuota tapaa. Tuon tavan järki tietysti siinä mielessä on näyttämättä, että ei tiedetä onko se lopulta parempi. Tutkimuksia tai tilastoja sitä tukemaan ei ole, mutta logiikka on kyllä ok.
Happosetä kirjoitti: (19.12.2013 14:55:16)
Minulle riittää yksi kysymys asian hahmottamiseen:
Miten kaarevaa rataa kulkeva maila irrottaa sileän $100 kokoisen divotin?
Kaarevalla radalla se ei ole mahdollista. Avain lienee se, että kädet menevät ylöspäin (ja eteen) samalla kuin mailan pää menee alaspäin. Näin ainakin uskon. Vielä kun tuon osaisi tehdä.
Divotin suhteen ei ehkä ole varmaa, mikä on syy ja mikä seuraus?
Kun maila osuu maahan, maa hidastaa lavan liikettä (ainakin jonkun verran) jolloin maila ehkä jää jälkeen käsistä enemmän kuin jos se olisi koko ajan ilmassa.
Voi olla että lavan osuma maahan (syy) muuttaa lavan liikkeen tasaisemmaksi (seuraus).
Eikä niin päin, että lavan liikkeen muuttuminen tasaisemmaksi (syy) irrottaisi tasaisemman divotin (seuraus).En tiedä kuinka päin asia on, kunhan spekuloin, että välttämättä tämä(kään) asia ei ole yksiselitteinen eikä yksinkertainen, kuten ei moni muukaan.
data kirjoitti: (19.12.2013 15:05:09)
On siinä sillä tavalla järkeä, että tuolla PF liikkeellä voidaan sulkea lapaa ja siten vähentää aksiaalisuljennan tarvetta osuma-alueella. Laskentamallini pätevät tuohonkin erikoistapaukseen täysin. Esim. D Johnson käyttää tuota tapaa. Tuon tavan järki tietysti siinä mielessä on näyttämättä, että ei tiedetä onko se lopulta parempi. Tutkimuksia tai tilastoja sitä tukemaan ei ole, mutta logiikka on kyllä ok.
Eli sulle aksiaalisuljenta tarkoittaa käsivarren kiertoa?
Et siis ole ymmärtänyt alkuunkaan juri tuota pointtia, että PF sulkee lapaa sen mitä tarvitaan ja jopa vähän liikaakin, kuten tällä viikolla taas kymmenet ovat ymmärtäneet täällä ja että oikeesti lavan liika sulkeutuminen on ongelma, ei sen jääminen auki.
Kaikki toki peilaavat näitä asioita omaan pelitasoonsa ja miten kehon likkeet on opittu. Ehkäpä senäkemysero kuitenkin rakentuu siitä.
Happosetä kirjoitti: (19.12.2013 14:55:16)
Miten kaarevaa rataa kulkeva maila irrottaa sileän $100 kokoisen divotin?
.
Oletko huomioinut osuman vaikutuksen tuossa. Enpä usko. Sitä varten meillä on laadukkaita simulaatioita, ettei tarvitse arvailla.
ts kirjoitti: (19.12.2013 15:00:05)
Kuuma putteri kirjoitti: (19.12.2013 14:37:29)
Runsaat pari viikkoa sitten Pekka Pelimies laittoi tänne hyvän linkin.
Data, B ja ts, oletteko sitä mieltä että tämä on sitä mitä haetaan?
Jos ette ole, miksi ette?Pekka Pelimies kirjoitti: (1.12.2013 22:59:30)
Stable releaseUseimmille pelaajile taitaa olla ihan sama kutsutaanko liikkeitä supinaatioksi, pronaatioksi, kierroksi, taivutukseksi vai ojennukseksi – mutta ainakin mun mielstä tuossa videossa tuntuisi olevan tietty järjen hiven?
Toi videohan on käsein käytön osalta aika täsmälleen se mitä mä opetan. Erona se, että mä koitan saada aikaseks isomman lagin pystyakeslin ympäri, eli Hoganin tavoin antaa lavan pudota kohtalaisen alas ennenkuin tuodaan koko paketti kierrolla läpi.
Mitäs ts jos tavallinen tuuppari yrittää tehdä enemmän tuohon suuntaan, onko vaarana että jos lantion kierto auki (osumassa) ei ole riittävä (kuten monella tuupparilla ei ole, ainakaan minulla ei), lapa jää auki osumassa? Vai vetääkö downswing sen kuitenkin suoraks helpostii?
No, mutta kokeilemallahan tuo selviää, seuraavan kerran kun käy huitomassa, täytyy siis kokeilla.
Lantion kierto ei ole muutenkaan ihan helppo, jos olen oikein ymmärtänyt, se pitäisi tehdä myöhään, mutta paljon?
Tuumaailin vähän omaa bäkäriäni, huomasin että koukistan oikeaa rannetta HIUKAN taaksepäin, mutta en oikein tiedä kuinka paljon olisi ’oikein’.
Ihan fiilispohjalta, voisi olla että melko pienikin muutos tuossa taakseviennissä voi saada aikaiseksi melko suuren muutoksen osumaan (jolloin voi olla että taas täytyy hakea osuma uudestaan, ääh 5-10 sankoa hallissa vähintään, talvikausi loppuu kohta kesken ;-D
ts kirjoitti: (19.12.2013 15:09:45)
data kirjoitti: (19.12.2013 15:05:09)
On siinä sillä tavalla järkeä, että tuolla PF liikkeellä voidaan sulkea lapaa ja siten vähentää aksiaalisuljennan tarvetta osuma-alueella. Laskentamallini pätevät tuohonkin erikoistapaukseen täysin. Esim. D Johnson käyttää tuota tapaa. Tuon tavan järki tietysti siinä mielessä on näyttämättä, että ei tiedetä onko se lopulta parempi. Tutkimuksia tai tilastoja sitä tukemaan ei ole, mutta logiikka on kyllä ok.
Eli sulle aksiaalisuljenta tarkoittaa käsivarren kiertoa?
Et siis ole ymmärtänyt alkuunkaan juri tuota pointtia, että PF sulkee lapaa sen mitä tarvitaan ja jopa vähän liikaakin, kuten tällä viikolla taas kymmenet ovat ymmärtäneet täällä ja että oikeesti lavan liika sulkeutuminen on ongelma, ei sen jääminen auki.
Kaikki toki peilaavat näitä asioita omaan pelitasoonsa ja miten kehon likkeet on opittu. Ehkäpä senäkemysero kuitenkin rakentuu siitä.
B määritteli sinulle jo aksiaalisuljennan. Yritäpä uudestaan.
Laskentamallini pätevät tuohonkin. Ole huoleti.data kirjoitti: (19.12.2013 15:29:21)
ts kirjoitti: (19.12.2013 15:09:45)
data kirjoitti: (19.12.2013 15:05:09)
On siinä sillä tavalla järkeä, että tuolla PF liikkeellä voidaan sulkea lapaa ja siten vähentää aksiaalisuljennan tarvetta osuma-alueella. Laskentamallini pätevät tuohonkin erikoistapaukseen täysin. Esim. D Johnson käyttää tuota tapaa. Tuon tavan järki tietysti siinä mielessä on näyttämättä, että ei tiedetä onko se lopulta parempi. Tutkimuksia tai tilastoja sitä tukemaan ei ole, mutta logiikka on kyllä ok.
Eli sulle aksiaalisuljenta tarkoittaa käsivarren kiertoa?
Et siis ole ymmärtänyt alkuunkaan juri tuota pointtia, että PF sulkee lapaa sen mitä tarvitaan ja jopa vähän liikaakin, kuten tällä viikolla taas kymmenet ovat ymmärtäneet täällä ja että oikeesti lavan liika sulkeutuminen on ongelma, ei sen jääminen auki.
Kaikki toki peilaavat näitä asioita omaan pelitasoonsa ja miten kehon likkeet on opittu. Ehkäpä senäkemysero kuitenkin rakentuu siitä.
B määritteli sinulle jo aksiaalisuljennan. Yritäpä uudestaan.
Laskentamallini pätevät tuohonkin. Ole huoleti.Minä kysyin jo montaa asiaa sinultakin ihan vaan kertoakseni myös lukijoille perusymmärryksesi tason. Siksi et niihin uskalla vastata, koska tiedät tuloksen. Kysytäänpä vielä:
1. Tarkoittaako sinulle aksiaalisuljenta käsivarsien kiertoliikettä, jonka olet vuosien saatossa tuhanteen kertaan todennut välttämättömäksi, vaiko jotain muuta?
2. Onko lapa auki vai suorassa klo 9 kohdalla jos sen kärki osoittaa suoraan ylös?
3. Onko lapa auki vai heikko jos sen kärki osoittaa takaviistoon?
Ja niistä sun laskentamalleista ei oikeesti ole kukaan kiinnostunut pätkän vertaa, koska meillä on ihan oikeeseen tekemiseenkin perustuvaa tietoa aiheesta olemassa.
4. Ymmärrätkö että lavan rataa ei voi kuvata kulkevan tasolla jos sen kaikki x,y ja z arvot eivät ole symmtrisessä linjassa ja mitä silloin tasolle tapahtuu jos eivät ole?
data kirjoitti: (19.12.2013 15:29:21)
Laskentamallini pätevät tuohonkin.Ei pitäisi kylläkään sotkeentua, mutta olkoon viimeisen kerran…
1) kuka noita sun laskentamalleja käyttää ja mihin?
Vai käytätkö niitä vain itse takahuoneessa?2) onko niistä joskus ollut jollekin jotain hyötyä?
Sinäkö kerroit että sun lyönti piteni 50 metriä, no joo siihen voi olla monia syitä, munkin draivit on pidentynyt vähintään 50 metriä siitä kun eka kerran otin draiverin käteen, Sitä ei siis lasketa. Pitäisi olla joku ihan muukin ihminen joka vahvistaa, että on ollut hyötyä?Ainut markkinointipuhe jonka kaikki uskoo, on tyytyväisen asiakkaan kertomus.
Onko sulla yhtäkään sellaista?3) onko joku jopa joskus maksanut sun tuloksista jotain? (kohdennetut apurahat lasketaan, työttömyyskorvausta ei)
*********************
Kun tosiaan mun sovelletun laskennon opettajani yliopistolla 1980-luvulla jaksoi muistuttaa, että laskentomalli on hyvä silloin ja vain silloin, kun siitä on hyötyä jonkun asian tekemiseksi paremmin, helpommin, nopeammin tai halvemmalla.
Jos näin on, usein myös hyödyn saaja suostuu maksamaan jotain korvausta, ettei tarvitse tuloksiaan ihan pelkästään väkisin tuputtaa.
Tietty jokainen voi väsätä takahuoneessaan vaikka mitä malleja, mutta jos ei niistä kukaan saa mitään hyötyä, sitten voisi todeta että joopa joo, niinpä niin, varmaan on noin tai näin, jaa sulla on simulaatio ja laskenta takana noissa käppyröissä ja kaikki kaavat oikein, no voi olla että on, tai sitten voi olla että ei ole?
mesikämmen kirjoitti: (19.12.2013 10:44:37)
ts kirjoitti: (19.12.2013 10:22:38)
B kirjoitti: (19.12.2013 10:06:18)
Tuon avautumisen ja svingin liikesekvenssin ja voimien seurauksena nähdään, että ’klo 9’ lapa on wide open rataan nähden jne…lopun arvaattekin.
Ei, se on enemmänkin heikko, ei niinkään avoin. Se liikerata kun edelleenkään ei ole planen suuntainen tuossa vaiheessa.
Voisipa jopa villisti heittää, että osuma hetkelläkin lapa on 90 astetta avoin voimantuottoon. Mut se siitä taas..
En sanoisi,että se on ’wide open’ rataansa nähden bs:ssä, jos nyt otetaan referenssiksi se D. Johnsonin swingi. Mutta tuo villisti heittäminen kyllä istuu osumakohtaan ja ajatukseeni siitä, että swingi tapahtuisi etukäden kyynärpää liikkeen suuntaan transitiosta osumaan ja jonkin matkaa siitä ohi. Itse käännänkin olkavarren ensimmäisenä liikkeenä stanssista lähtiessä täyteen sisäkiertoon.
Myös bs liikkuu hyvin pitkälle ’suljetuksi’ yleisten golftermeiksi luokittelemieni sanojen mukaan, vaikka se myös taakse päin mennessään näissä vartalo/jalkavetoisissa toteutuksissa on hyvin lähellä rataansa nähden kohtisuoraa. Ainakaan sitä ei ole mielestäni tarpeen kiertää auki bs:ssä saadakseen lyödyksi suoria pitkiä driveja. Lapa ei käänny rataansa nähden avoimeksi, ellei sitä tarkoituksella tai tiedostamattaan kierrä auki.
Oma kokemukseni kertoo joltain tuupparitasolta, mitä itse on vaikea määrittää, että mitä vähemmän lapaa kiertää tarkoituksellisesti auki bs:ssä, sitä helpommin pystyy käyttämään heittoliikkeen mekaniikkaa mailan swingaamiseen.
Oli niitä baseball-kuvia. Siihen, kun yhdistää stable-releasen ja sitä tukevan ranneliikkeen takakyynärpään pudotuksessa ja takahartian painamisessa leuan alta ympäri ojentamatta lantiota (lantionpyöritysliikkeen omainen navan työntäminen tai työntyminen eteen) kesken ds:n, ollaan osuman tietämillä hyvin lähellä tilannetta, missä lapa osoittaa kohteeseen ja jatkaa siinä asennossa osumasta kohdelinjan sisäpuolelle kiertymättä mihinkään suhteessa kohdelinjaan ennen, kuin ollaan jo reilusti follow thrun puolella ja ranteet antaa periksi loppuasentoon mentäessä.
Lantion toiminta on minusta hyvin lähellä etuvetoisen auton kaarreajotilanteen pyöränpuoleisen vetonivelen toimintaa. Se välittää jaloilla tehtävän vaakatasossa tapahtuvan lantionkäännön kallellaan olevaan selkärankaan, joka säilyttää osumaan saakka kallistuksensa pallon suuntaan ja vasta osumassa tai sen jälkeen oikenee loppuasentoon, jossa toivottavasti on päästy etujalan päälle. Se ei ole välttämätöntä, mutta suotavaa toistettavuuden takia.
Jos otetaan tourilta pitkälyöntinen pelaaja, Bubba Watson tarkasteluun, niin pisimmät ’tour-fadet’ lähtee jopa niin, että etujalka on potkaistu niin vahvasti taaksepäin, että jalka on melkein kokonaan ilmassa.
Mun selain ei nyt suostu näyttämään mitään youtubesta, mutta asiaa liippaavaa materiaalia löytyy ainakin Monte Scheinbaumilta ja slicefixeriltä sekä Josh Zanderilta.
Disclaimer:
Käsitykset perustuu luonnolliseen tapaani hahmottaa golfswingiä insinöörinäkökulmasta ja näkemykset saattaa sisältää lajille vieraita sanontoja.Omasta lyönnistäni on jotain mittauksiakin tehty niin rauta-6:lla kuin driverilla. Rauta-6 kulkee kovimmillaan lavasta mitattuna yli 100 mph ja driverikin hyvissä lyönneissä jotain 117 – 120 mph. 120 mph ei ole mitattu, mutta 117 on. Arvelen tuon 120 olevan mitäkuinkin teoreettinen maksimini drivipituuden mukaan. Ja niissä hyvissä lyönneissä myös drivet on käsittämättömän suoria, mitä entisten ball-flight law-kuvien perusteella pidetään kuulema ihmeenä.
Mitään järkeä ei ole lyödä rauta-6:lla yli 100 mph pelatessa, joten yritän lyödä ’kevyesti’, joka tuottaa sellaista 95 mailin haminoilla olevia vauhteja Peltomäellä monitoroituna. Ja pelata en osaa, joten mitään syytä kateellisuuteen ei ole.
Mä jatkan tohon KP:n listaan vielä kysymyksen datalle:
Missä olet esitellyt laskentamallisi tuloksia ja mitä ne kertovat eri variaatioista?
Jatkona vielä, mitä eri variaatioita olet käyttänyt tuossa laskennassa?
Pekka Pelimies kirjoitti: (19.12.2013 15:44:59)
Myös bs liikkuu hyvin pitkälle ’suljetuksi’ yleisten golftermeiksi luokittelemieni sanojen mukaan, vaikka se myös taakse päin mennessään näissä vartalo/jalkavetoisissa toteutuksissa on hyvin lähellä rataansa nähden kohtisuoraa. Ainakaan sitä ei ole mielestäni tarpeen kiertää auki bs:ssä saadakseen lyödyksi suoria pitkiä driveja. Lapa ei käänny rataansa nähden avoimeksi, ellei sitä tarkoituksella tai tiedostamattaan kierrä auki.
Oma kokemukseni kertoo joltain tuupparitasolta, mitä itse on vaikea määrittää, että mitä vähemmän lapaa kiertää tarkoituksellisesti auki bs:ssä, sitä helpommin pystyy käyttämään heittoliikkeen mekaniikkaa mailan swingaamiseen.
.
Hmm.. meillä taas lapaa rullataan niin pirusti auki bäkärissä kuin vaan pystyy. Ei pääse muuten hyvään yläasentoon oikeen millään. Siihenkin vaan on sitten monta eri tapaa ja tuntemusta.
Data, kerrotko kuinka paljon tarvitaan aksiaalisuljentaa rintalastaan nähden klo9-osuma välillä, jotta lapa on suora kohteeseen nähden?
ts kirjoitti: (19.12.2013 15:56:24)
Hmm.. meillä taas lapaa rullataan niin pirusti auki bäkärissä kuin vaan pystyy. Ei pääse muuten hyvään yläasentoon oikeen millään. Siihenkin vaan on sitten monta eri tapaa ja tuntemusta.
Kysyinkin jo aiemmin mutta et ehkä huomannut, että jos nyt rupean tekemään enemmän tuota oikean ranteen taivutusta (joka lienee ’lavan rullaus auki’) bäkärissä, JA kun tiedän että mun lantio ei aukea osumassa niin paljon kuin varmaan pitäisi:
Onko vaara että lapa jää osumassa auki, vai kääntyykö se luonnostaan suoraan downswingissä, vaikka lantion kierto auki olisi vajaa?
Mutta eipä tuota tietysti kokeilematta tiedä, siis kokeilemaan ;-D
ts kirjoitti: (19.12.2013 15:56:24)
Pekka Pelimies kirjoitti: (19.12.2013 15:44:59)
Myös bs liikkuu hyvin pitkälle ’suljetuksi’ yleisten golftermeiksi luokittelemieni sanojen mukaan, vaikka se myös taakse päin mennessään näissä vartalo/jalkavetoisissa toteutuksissa on hyvin lähellä rataansa nähden kohtisuoraa. Ainakaan sitä ei ole mielestäni tarpeen kiertää auki bs:ssä saadakseen lyödyksi suoria pitkiä driveja. Lapa ei käänny rataansa nähden avoimeksi, ellei sitä tarkoituksella tai tiedostamattaan kierrä auki.
Oma kokemukseni kertoo joltain tuupparitasolta, mitä itse on vaikea määrittää, että mitä vähemmän lapaa kiertää tarkoituksellisesti auki bs:ssä, sitä helpommin pystyy käyttämään heittoliikkeen mekaniikkaa mailan swingaamiseen.
.
Hmm.. meillä taas lapaa rullataan niin pirusti auki bäkärissä kuin vaan pystyy. Ei pääse muuten hyvään yläasentoon oikeen millään. Siihenkin vaan on sitten monta eri tapaa ja tuntemusta.
Itselläni on tästä aikalailla sama tuntemus. Tämä ikään kuin pakottaa kyynerpäät oikeaan paikkaan.
mesikämmen kirjoitti: (19.12.2013 15:57:01)
Data, kerrotko kuinka paljon tarvitaan aksiaalisuljentaa rintalastaan nähden klo9-osuma välillä, jotta lapa on suora kohteeseen nähden?Mä kuulisin myös vielä miellusti että mikä on tämä mystinen klo 9 asento ja miten nivelpisteet silloin sijaitsevat ja mikä on lavan suhde niihin?
-
JulkaisijaArtikkelit
Etusivu › Foorumit › Kilpagolf & harjoittelu › Rannekulma aukeaa liian aikaisin