Etusivu › Foorumit › Kilpagolf & harjoittelu › Rannekulma aukeaa liian aikaisin
-
JulkaisijaArtikkelit
-
B kirjoitti: (18.12.2013 11:23:13)
ts kirjoitti: (18.12.2013 10:43:27)
On muuten varsin huvittavaa, kun B linkittää tänne tutkimusta todistaakseen swingin olevan planaarinen ja sitten tutkimuksessa sekä suoraan omina tuloksinaan, että myös viittauksina moneen muuhun kerrotaan että swingi ei kulje planella.
Kyseisessä tutkimuksessa voitiin osoittaa, että golfswingissä mailan COG piirtää hyvin tarkasti planella kulkevaa kaarta tietyllä alueella pallokontaktin kahta puolta. Se on yksi tämän tutkimuksen tulos 12/14 osalla tutkimuksen pelaajista, joiden taitotaso hcp:llä mitattuna oli riittävä kertomaan golfswingistä, jossa pahimmat kaatumiset on eliminoitu.
Olisin ollut valmis hyväksymään toisenlaisenkin tuloksen. I don’t care.
Sinä olet myyntipuheesi rakentanut toisenlaisten ideoiden pohjalle. Se on sinun ongelmasi. I don’t care.Ongelma se ei ole vähääkään, ei myöskään myyntipuhe. Ja uskon aivan varmasti tuon 12/14 tuloksen pitävän paikkansa, niin paljon sitä planea on pelaajille syötetty että ihme jos eivät uskoisi. Ja vielä varmemmin kun otetaan matka vaikkapa 1ft molemmin puolin osumaa. Ihme jos ei siihen suurimmalla osalla planea muodostuisi, vaikka se sitten osoittaisikin ihan toiseen suuntaan kuin muina aikoina swingissä.
Meillä mitatuissa 20hcp pelaajien swingeissä näkyy myös liki kaikissa erittäin hyvin mailan liikkuminen tasolla. Voisi sanoa, että kaikissa huomattavasti enemmän ja pidemmällä matkalla kuin yhdelläkään hyvällä pelaajalla. Ilmeisesti siis tasolla pysyminen siten todistaa jotain hyvästä swingistä…
ts kirjoitti: (18.12.2013 11:31:56)
Jos swingi tapahtuisi planella, sen X, Y ja Z koordinaatit olisivat symmetriset molemmin puolin, mitä ne eivät lainkaan ole, vaan sekä kädet että lapa irtoavta tuosta kuvitellusta tasosta ja lähenevät sitä swingin eri vaiheissa ja esim kädet ja lapa liikkuvat vallan eri suuntiin tuohon tasoon nähden eri vaiheissa.
Siis tältä pohjalta väitteesi on, että KsTutkimuksen tulos lavan FSP:n osalta on väärä ja lapa ei missään vaiheessa svingiä kulje planella. Onko väitteesi edelleen tämä?
B kirjoitti: (18.12.2013 11:44:49)
ts kirjoitti: (18.12.2013 11:31:56)
Jos swingi tapahtuisi planella, sen X, Y ja Z koordinaatit olisivat symmetriset molemmin puolin, mitä ne eivät lainkaan ole, vaan sekä kädet että lapa irtoavta tuosta kuvitellusta tasosta ja lähenevät sitä swingin eri vaiheissa ja esim kädet ja lapa liikkuvat vallan eri suuntiin tuohon tasoon nähden eri vaiheissa.
Siis tältä pohjalta väitteesi on, että KsTutkimuksen tulos lavan FSP:n osalta on väärä ja lapa ei missään vaiheessa svingiä kulje planella. Onko väitteesi edelleen tämä?
OK, vastaus tuli edellisessä. Kiitos.
Kuuma putteri kirjoitti: (18.12.2013 11:18:59)
Onkohan kaikilla sama käsitys mikä on ’määritelmä’?Oma käsitykseni:
’Planella’ eli kuvitellun lasilevyn sisällä voi kulkea vaikka minkälaista käppyrää, kunhan pysyy kuvitellun lasilevyn sisällä. Esimerkiksi neliötä, tai siksakkia, tai ympyrää, tai soikiota. Sama kun piirtäisi tussilla lasin pintaan erilaisia kaaria tai siksakkeja, tai vaikka kirkkoveneen kuvan, ne on kaikki ’planella’.
Onko tämä oikea määritelmä?
Näin on. Tuohon muuhun kaaren muotoon voidaan ottaa kantaa muilla mittauksilla. Esim. mittaamalla lapaan kohdistuvia voimia. Ja on mitatukin. Ne osoittavat tasaisia muutoksia eli mitään ”möykkyjä” siellä ei ole, mutta eihän näihin ole pakko uskoa. Monet ovat sitä mieltä, että lapsetkin ovat kiltimpiä, kun uskovat joulupukkiin.
ts kirjoitti: (18.12.2013 11:31:56)
Golfissa planella tarkoitetaan kallistettua pintaa / tasoa. Se on nimenomaan kuvattu suoraksi kallistetuksi pinnaksi, ei alueeksi jonka sisällä voi tapahtua liikettä.Jos swingi tapahtuisi planella, sen X, Y ja Z koordinaatit olisivat symmetriset molemmin puolin,
Tasolla voi olla erilaisia käyriä, eikä niiden X, Y ja Z -koordinaatit ole välttämättä millään lailla ’symmetriset’ (paitsi että ne toteuttavat tason yhtälön).
OK, taso on suora kallistettu pinta. Käytännössä (mitattuna) sillä on joku paksuus, ainakin mittaustarkkuuden suuruinen paksuus.
Mutta OK, vaikka se olisi äärimmäisen ohut: jos piirrät kyseiselle suoralle kallistetulle pinnalle vaikkapa neliön tai kirkkoveneen, eikös ne kaikki KÄYRÄT ole silti samalla TASOLLA?
TASOLLA pysyminen ei siis lainkaan ota kantaa siihen onko kyseisellä tasolla oleva KÄYRÄ ympyrä, neliö, soikio vai kirkkovene.
Tasolla voi olla erilaisia käyriä, eikä niiden X, Y ja Z -koordinaatit ole välttämättä millään lailla ’symmetriset’ (paitsi että ne toteuttavat tason yhtälön).
Tuon B:n (vai oliko datan) paperin viimeisellä sivulla on hyvä kuva josta näkee, mitä siinä tutkimuksessa ’planella’ tarkoitetaan. Todettiin että parempien pelaajien swingi on lähempänä vasemmanpuolimmaista.
Oma vähäinen kokemukseni golfpalloon osumasta on että 2 mm ero jo merkkaa jotain. Ja käytännössä siis ’planen’ paksuus ei voi olla nolla, kuten teoreettisessa matematiikassa, vaan joku paksumpi luku, ainakin mittaustarkkuuden verran paksumpi.
Kuuma putteri kirjoitti: (18.12.2013 11:56:56)
Juuri tuollaisista 2D kuvista se illuusio on luotu ja jää ymmärtämättä kaikki olennainen sen myötä. Maila ei kulje suoraa kallistettua tasoa pitkin kuten tuosta saisi kuvan. Tai siis tarkenneetuna, monilla kulkee, mutta se ei oikeesti ole tavoiteltava asia.
Hetkittäiset tasot on löydettävissä kaikista vaiheista liikettä, kunhan otetaan riittävän lyhyt matka tarkasteluun. Sitten kun ne lyödään yhteen, huomataan niiden osoittavan aivan eri suuntiin swingin eri vaiheissa kun kaikki 3 koordinaattia huomioidaan. Silloin romuttuu koko ajatus jonkun kallistetun lasilevyn pinttaa pitkin kulkevista liikkeistä.
ts kirjoitti: (18.12.2013 12:07:54)
Hetkittäiset tasot on löydettävissä kaikista vaiheista liikettä, kunhan otetaan riittävän lyhyt matka tarkasteluun.
No sitähän ne on just tutkinutkin, että minkä suuruiset hetkittäiset tasot on löydettävissä. Tai siis eihän nekään absoluuttisia (nollan paksuisia) tasoja ole tietenkään.
Kyllä mun mielestä tuosta näkee 3D:n jollain lailla, voin hyvin kuvitella millainen olisi vastaava 3D -malli (jossa liikkeiden hajonnat olisivat ohuempia ja paksumpia putkia)
Näkyyhän noissa kuvissakin melko suurikin hajonta ylhäällä sekä bäkärissä että saatossa. Ja luulen että ei se tarkoita että se on eri pelaajien hajonta, vaan samalla pelaajalla saattaa olla kiemuroita, eli siis planet on vääntyneitä.
Osuman molemmin puolin hajonta planen molemmin puolin on pienempi, koska nupin vauhti on suurempi.
Eikös heidän tutkimustulos ollut nimen omaan se, että jonkun matkaa osuman molemmin puolin lapa kulkee suurin piirtein planella? Muissa osissa swingiä sitten on enemmän vaihtelua.
Näin ulkopuolisena en oikein ymmärrä tätä valtavan kiihkeää riitaa asiasta, joka ei ole yksiselitteinen, ei puoleen eikä toiseen.
Ollaanko edes seuraavista yhtä mieltä: ???
1) Jonkun matkaa osuman molemmin puolin lapa kulkee suurin piirtein planella
2) Se ei tarkoita sitä että lavan planella oleva käyrä olisi symmetrinen osuman molemmin puolin (jos siis katsotaan kohtisuoraan ’planea’ vastaan), vaan voi olla esim loivempi käyrän osa osuman molemmin puolin
3) muissa osissa swingiä lapa ei kulje sillä samalla planella
4) kädet ei kulje samalla planella kuin mailan lapa
*************************
Sitä paitsi, käytännön pelin kannalta asia ei ole välttämättä kovin tärkeä, koska kukaan ihminen ei kuitenkaan pysty tietoisesti ymmärtämään meneekö hänen mailansa lapa jotain planea pitkin, vai ei.näkökulmana, että jos tuollaisia jumppavanteita haluaa swingin hahmottamisessa käyttää, niin mielekkäämpää itselleni on ollut pudottaa se maahan ja hypätä sisään. Sittenhän sitä voi vähän väkivalloin muokata pois täydellisestä ympyrästä…
Kuuma putteri kirjoitti: (18.12.2013 12:30:58)
2) Se ei tarkoita sitä että lavan planella oleva käyrä olisi symmetrinen osuman molemmin puolin (jos siis katsotaan kohtisuoraan ’planea’ vastaan), vaan voi olla esim loivempi käyrän osa osuman molemmin puolin
Nyt on sulla peruskäsityksessä puute, eli mitä golfissa ja golfopetuksessa tarkoitetaan planella. Se on suora taso, jossa ei ole kaartumia mihinkään suuntaan ja siksi se eroaa täysin todellisuudesta.
Tällaisia järkyttäviä häkkyröitä on sitten valmistettu ajamaan ihmiset harhaan ja swingaamaan yhdellä kallistetulla planen tasolla, jota yksikään hyvä pelaaja ei tee
Aleksi19 kirjoitti: (18.12.2013 12:36:36)
näkökulmana, että jos tuollaisia jumppavanteita haluaa swingin hahmottamisessa käyttää, niin mielekkäämpää itselleni on ollut pudottaa se maahan ja hypätä sisään. Sittenhän sitä voi vähän väkivalloin muokata pois täydellisestä ympyrästä…Loistavaa Aleksi. Juuri näin.
ts kirjoitti: (18.12.2013 11:31:56)
Kuuma putteri kirjoitti: (18.12.2013 11:18:59)
Onkohan kaikilla sama käsitys mikä on ’määritelmä’?Oma käsitykseni:
’plane’ on taso, kuten vaikkapa lasilevy. Matematiikassa äärettömän ohut, mutta käytännössä tietysti on joku paksuus; mikä se on, sitä en tiedä. Voi olla 1 mm tai 20 cm tai jotain siltä väliltä.
Golfissa planella tarkoitetaan kallistettua pintaa / tasoa. Se on nimenomaan kuvattu suoraksi kallistetuksi pinnaksi, ei alueeksi jonka sisällä voi tapahtua liikettä.
Jos swingi tapahtuisi planella, sen X, Y ja Z koordinaatit olisivat symmetriset molemmin puolin, mitä ne eivät lainkaan ole, vaan sekä kädet että lapa irtoavta tuosta kuvitellusta tasosta ja lähenevät sitä swingin eri vaiheissa ja esim kädet ja lapa liikkuvat vallan eri suuntiin tuohon tasoon nähden eri vaiheissa.
Plane on moneen kohtaan hyvä renki, kun sitä käytetään referenssinä liikkeeille, äärettömän huono isäntä, kun aletaan suorittamaan liikettä sitä pitkin. Pahimmillaan sekä käsien että myös lavan.
En ehtinyt ihan vielä viimeisiin viesteihin, joten tässä kohtaa joudun kysymään, mistä tulee tuo symmetrian vaatimus?
Eikö havaintopiste ole tasolla, jos se toteuttaa tason yhtälön? Jos pallon paikka olisi origona, niin ymmärtääkseni lapahavainnot voisivat olla hyvinkin epäsymmetrisesti sen kahta puolen, mutta silti toteuttaa tason yhtälön ja olla siis siinä tasolla?
ts kirjoitti: (18.12.2013 12:48:55)
Kuuma putteri kirjoitti: (18.12.2013 12:30:58)
2) Se ei tarkoita sitä että lavan planella oleva käyrä olisi symmetrinen osuman molemmin puolin (jos siis katsotaan kohtisuoraan ’planea’ vastaan), vaan voi olla esim loivempi käyrän osa osuman molemmin puolin
Nyt on sulla peruskäsityksessä puute, eli mitä golfissa ja golfopetuksessa tarkoitetaan planella. Se on suora taso, jossa ei ole kaartumia mihinkään suuntaan ja siksi se eroaa täysin todellisuudesta.
Tällaisia järkyttäviä häkkyröitä on sitten valmistettu ajamaan ihmiset harhaan ja swingaamaan yhdellä kallistetulla planen tasolla, jota yksikään hyvä pelaaja ei teeNo jopas on tosiaan järkyttävä häkkyrä. Opettaako joku siis ihan tosissaan tuollaista?
… eihän nuo ’plane-tutkijatkaan’ edes yritäkään väittää, esimerkiksi tuossa linkatussa paperissa, että ’planea’ olisi olemassa muuta kuin korkeintaan suunnilleen muutama kymmenen cm osuman molemmin puolin. Ja se kuulostaakin uskottavalta, koska lavan vauhti siinä on se verran suuri.
Ainakin silloin jos katsotaan vaikkapa viimeiset 20 cm ennen osumaa, varmaan on planen palanen ;-D
Se linkattu tutkimus siis tyrmää täysin tuollaisen häkkyrän, koska bäkärin lopussa näkyy aikamoinen viuhka noissa tutkimuksen kuvissakin. Eli on siis ihan samaa mieltä kuin Sinä ts.
Pekka Pelimies kirjoitti: (18.12.2013 12:55:21)
Eikö havaintopiste ole tasolla, jos se toteuttaa tason yhtälön? Jos pallon paikka olisi origona, niin ymmärtääkseni lapahavainnot voisivat olla hyvinkin epäsymmetrisesti sen kahta puolen, mutta silti toteuttaa tason yhtälön ja olla siis siinä tasolla?
Origoon nähden ne voi olla epäsymmetriset jos mitataan tiettyyn linjaan, mutta havaintopisteiden käyrä on symmetrinen molemmin puolin jos taso säilyy samana.
Pekka Pelimies kirjoitti: (18.12.2013 12:55:21)
Eikö havaintopiste ole tasolla, jos se toteuttaa tason yhtälön? Jos pallon paikka olisi origona, niin ymmärtääkseni lapahavainnot voisivat olla hyvinkin epäsymmetrisesti sen kahta puolen, mutta silti toteuttaa tason yhtälön ja olla siis siinä tasolla?
Joo.
Esimerkiksi tietokoneen ruutu, jota katselette, on taso.
Kaikki mitä siinä näette, on tasolla.
Vaikka siihen piirtäisi millaisen käppyrän tahansa, se on tasolla.
Ei sen tarvitse olla ympyrä, soikio tai joku muu symmetrinen kapistus.Kuuma putteri kirjoitti: (18.12.2013 13:00:28)
Pekka Pelimies kirjoitti: (18.12.2013 12:55:21)
Eikö havaintopiste ole tasolla, jos se toteuttaa tason yhtälön? Jos pallon paikka olisi origona, niin ymmärtääkseni lapahavainnot voisivat olla hyvinkin epäsymmetrisesti sen kahta puolen, mutta silti toteuttaa tason yhtälön ja olla siis siinä tasolla?
Joo.
Esimerkiksi tietokoneen ruutu, jota katselette, on taso.
Kaikki mitä siinä näette, on tasolla.
Vaikka siihen piirtäisi millaisen käppyrän tahansa, se on tasolla.
Ei sen tarvitse olla ympyrä, soikio tai joku muu symmetrinen kapistus.Koska se on 2-ulotteinen, jota swingi ei ole.
Kuvitelma tasosta syntyy juuri tuosta kun syvyysmuuttuja puuttuu. Ajattelehan asiaa niin, että jokin kappale liikkuu ensin tuota tietokoneesi näyttöä pitkin ihan oikeesti, eli sitä pintaa pitkin. Sitten se hetken päästä painuukin ruudun läpi, eli poistuu sen pinnan taakse. Onko se silloin enää sillä tasolla vai ei?
Katso tuo postaamani kuva planehirvityksestä ja koita ymmärtää mitä planella golfopetuksessa tarkoiteaan. Et varmaankaan ole sitä mieltä, etteivät nuo putket olisi tasan symmetriset molemin puolin osumaa?
Esimerkkinä vielä mun draiverin lavan swingi, joka kulkee täydellisesti kaltevaa tasoa pitkin, kuvattuna kohtisuoraan tasoa vastaan:
Tässä tuli ehkä pieni maakosketus ennen palloa (eräänlainen duffi) jonka takia saatto on hiukan normaalia lyhyempi. Pallo lensi vain melko vähäisen matkan, mutta se olikin rangepallo
Kuuma putteri kirjoitti: (18.12.2013 12:30:58)
Näin ulkopuolisena en oikein ymmärrä tätä valtavan kiihkeää riitaa asiasta, joka ei ole yksiselitteinen, ei puoleen eikä toiseen.
Ollaanko edes seuraavista yhtä mieltä: ???
1) Jonkun matkaa osuman molemmin puolin lapa kulkee suurin piirtein planella
2) Se ei tarkoita sitä että lavan planella oleva käyrä olisi symmetrinen osuman molemmin puolin (jos siis katsotaan kohtisuoraan ’planea’ vastaan), vaan voi olla esim loivempi käyrän osa osuman molemmin puolin
3) muissa osissa swingiä lapa ei kulje sillä samalla planella
4) kädet ei kulje samalla planella kuin mailan lapa
Kyllä nuo pitävät paikkansa pienin huomautuksin
Kohtaan 1 huomio, että varsin pitkällä matkalla kulkee tasolla (MD-MF klo10-klo14)
ja tarkkuus oli jopa paljon odotettua parempiKohtaan 4 huomio että tasot leikkaavat osuma-alueella, joten kädet kulkevat
jonkin matkaa ainakin lähelle samalla tasollaRiidan aihe pohjautuu osin vanhaan riitaan siitä, että tuleeko lapaa sulkea aksiaalisuljentana
välillä klo9-osuma. Tämän tutkimuksen tulos yhdessä geometristen faktojen kanssa lisättynä Nesbitin mittauksilla todistaa aksiaalisuljennan välttämättömyyden tapauksissa, joissa lapa kulkee avoinna suhteessa nopeusvektoriinsa klo9 kohdalla. On esitetty vastaväite, jonka mukaan lapaa päin vastoin avataan 50 astetta osumaan tultaessa mailan radan kulkiessa jollain epämääräisellä pinnalla.ts kirjoitti: (18.12.2013 12:58:29)
Pekka Pelimies kirjoitti: (18.12.2013 12:55:21)
Eikö havaintopiste ole tasolla, jos se toteuttaa tason yhtälön? Jos pallon paikka olisi origona, niin ymmärtääkseni lapahavainnot voisivat olla hyvinkin epäsymmetrisesti sen kahta puolen, mutta silti toteuttaa tason yhtälön ja olla siis siinä tasolla?
Origoon nähden ne voi olla epäsymmetriset jos mitataan tiettyyn linjaan, mutta havaintopisteiden käyrä on symmetrinen molemmin puolin jos taso säilyy samana.
Ei niiden tarvitse symmetrisia olla. Lapa voi tulla suppeampaa kaarta osumaan ja kulkea saatossa loivempaa kaarta, vaikka kulkeekin samalla tasolla.
ts kirjoitti: (18.12.2013 13:10:37)Katso tuo postaamani kuva planehirvityksestä ja koita ymmärtää mitä planella golfopetuksessa tarkoiteaan. Et varmaankaan ole sitä mieltä, etteivät nuo putket olisi tasan symmetriset molemin puolin osumaa?
Putket ovat symmetrisesti joo, mutta ei ne putket olekaan TASO, vaan ne on KÄYRÄT siinä tasolla.
Vaikka käyttäisi tuota hirvitystä, lapaa voi liikuttaa TASOLLA niin että välillä lähempänä putkea, ja välillä kauempana putkesta, kunhan vain varsi liikkuu putkea pitkin ja on tason suuntainen.
Silloin se tason määrittävä käyrä (= putki) on symmetrinen, mutta ei mailan lavan piirtämän käyrän tarvitse olla symmetrinen.
Postasinkin jo oman swingini käyrän ;-D jonka saan tehtyä tuon plane-hirvityksen avustuksella myös, vaikka tuo mun swingin käyrä ei olekaan ihan tarkalleen symmetrinen.
Kuuma putteri kirjoitti: (18.12.2013 12:56:26)
No jopas on tosiaan järkyttävä häkkyrä. Opettaako joku siis ihan tosissaan tuollaista?
Se linkattu tutkimus siis tyrmää täysin tuollaisen häkkyrän, koska bäkärin lopussa näkyy aikamoinen viuhka noissa tutkimuksen kuvissakin. Eli on siis ihan samaa mieltä kuin Sinä ts.
Kirjoita googleen swing plane trainer ja laita kuvahaku käyntiin. Näet miten suossa ollaan ja mitä on vuosikymmenet opetettu.
Mä olen muutaman pitkän puhelun vuosien varrella käynyt toisen noista tutkijoista kanssa ja osaltani vaikuttanut hänen mielenkiintoonsa lähteä koko planeajatusta tutkimaan, osoitettuani että planea ei ole. eikä mikään liiku sitä pitkin. Taisivat olla ensimmäiset 3D-mittaukset aikanaan mitä Como sai nähdäkseen.
Kukaan ei koskaan ole kieltänyt etteikö osuman läheisyydessä tapahtuisi liikettä jollain tasolla, mutta kun mittausaluetta llajennetaan, muuttuu tilanne täysin. Jopa tuo mid dsw – mid FT on aivan liian pitkä väli ja pelaajien välisiä eroja tasolta poikkeamisessa tuolla matkalla on runsaasti. Data on väittänyt sen mahdottomaksi teoriapohjalta, koska ei ymmärrä miten se tapahtuu. Minä olen osoittanut sen todeksi mittauksilla ja oppinut myös ymmärtämään miten se saadaan aikaiseksi.
Kuuma putteri kirjoitti: (18.12.2013 13:12:24)
Esimerkkinä vielä mun draiverin lavan swingi, joka kulkee täydellisesti kaltevaa tasoa pitkin, kuvattuna kohtisuoraan tasoa vastaan:Tässä tuli ehkä pieni maakosketus ennen palloa (eräänlainen duffi) jonka takia saatto on hiukan normaalia lyhyempi. Pallo lensi vain melko vähäisen matkan, mutta se olikin rangepallo
Ethän sä voi mitenkään tuosta tietää kulkeeko se tasoa pitkin. Herätys hyvä mies, tuo on 2D kuva, jossa et tiedä miltä etäisyydeltä tarkastelusuuntaan nähden kuva piirtyy. Jos ennen osumaa viiva osumaan asti piirtyy vaikka tasaisesti 1m päässä katselupisteestä ja saatossa 1,3m päässä, näkymä on tuo, mutta tasolla ei enää olla.
data kirjoitti: (18.12.2013 13:12:52)
Tämän tutkimuksen tulos yhdessä geometristen faktojen kanssa lisättynä Nesbitin mittauksilla todistaa aksiaalisuljennan välttämättömyyden tapauksissa, joissa lapa kulkee avoinna suhteessa nopeusvektoriinsa klo9 kohdalla. On esitetty vastaväite, jonka mukaan lapaa päin vastoin avataan 50 astetta osumaan tultaessa mailan radan kulkiessa jollain epämääräisellä pinnalla.
Fakta on se, että sulla on nopeusvektorin suunta tuossa kohti pielessä ja sen myötä kaikki. Lapa ei tuossa vaiheessa kulje juuri pätkääkään palloa kohti… paitsi jos kuvittelee sen kulkevan planella tai jopa kuljettaa sitä planea pitkin. Onneksi osaavat pelaajat eivät niin tee.
Tollasíen tasotrainerien ongelma ei ole mielestäni niinkään se, onko planea oikeasti olemassa vai ei, vaan pikemminkin se, että ohjaa swingaamaan väärällä tavalla.
Voisi kuvitella, että sotkee liikejärjestystä ylävartalo edellä meneväksi, ei mahdollista lagia ja täten ei mahdollista hyvää swingaamista.ts kirjoitti: (18.12.2013 13:25:20)
Ethän sä voi mitenkään tuosta tietää kulkeeko se tasoa pitkin. Herätys hyvä mies, tuo on 2D kuva, jossa et tiedä miltä etäisyydeltä tarkastelusuuntaan nähden kuva piirtyy. Jos ennen osumaa viiva osumaan asti piirtyy vaikka tasaisesti 1m päässä katselupisteestä ja saatossa 1,3m päässä, näkymä on tuo, mutta tasolla ei enää olla.
Se on kuvattu kohtisuoraan tasoa vastaan.
Samalla tavalla kuin nyt mun läppärin ruutu on kalteva, ja tuo käppyrä on ruudulla, se kulkee läppärin ruudun muodostamaa kaltevaa tasoa pitkin.
Mutta nyt tää menee niin korkeaksi matematiikaksi, että mun täytyy kyllä lopettaa.
ts kirjoitti: (18.12.2013 13:31:52)
data kirjoitti: (18.12.2013 13:12:52)
Tämän tutkimuksen tulos yhdessä geometristen faktojen kanssa lisättynä Nesbitin mittauksilla todistaa aksiaalisuljennan välttämättömyyden tapauksissa, joissa lapa kulkee avoinna suhteessa nopeusvektoriinsa klo9 kohdalla. On esitetty vastaväite, jonka mukaan lapaa päin vastoin avataan 50 astetta osumaan tultaessa mailan radan kulkiessa jollain epämääräisellä pinnalla.
Fakta on se, että sulla on nopeusvektorin suunta tuossa kohti pielessä ja sen myötä kaikki. Lapa ei tuossa vaiheessa kulje juuri pätkääkään palloa kohti… paitsi jos kuvittelee sen kulkevan planella tai jopa kuljettaa sitä planea pitkin. Onneksi osaavat pelaajat eivät niin tee.
Olenko jossain maininnut olettamani nopeusvektorin suunnan? Kyllä mulla on hyvin oikea käsitys lavan kulkusuunnista joka kohdassa swingiä. En ole enää 5 vuotias,
-
JulkaisijaArtikkelit
Etusivu › Foorumit › Kilpagolf & harjoittelu › Rannekulma aukeaa liian aikaisin