Etusivu › Foorumit › Kilpagolf & harjoittelu › Rannekulma aukeaa liian aikaisin
-
JulkaisijaArtikkelit
-
ts kirjoitti: (16.12.2013 12:27:42)
Nesbit on fiksaantunut planeen eikä näe totuutta sen läpi. Se on samaa luokkaa tutkimuksena kuin ……..Mihin tämä tällainen tutkijoiden aliarvionti pohjautuu. Kyllä ne kuule ymmärtää enemmän kuin pystyt edes kuvittelemaankaan.
Steven M. NESBIT
Employment
Associate Professor and Head,
Department of Mechanical
Engineering, Lafayette College,
Easton, PA, USARauta 1 kirjoitti: (16.12.2013 13:25:18)
Mennäänkö ihan päin peppua jos ajateltaisiin ympyrän säteen olevan swingin ’osoitin’ ja siinä mailan lapa joku ympyrän kehän mielivaltainen piste. Origona luonnollisesti säteen toinen pää.
Tämä virityshän tekee ns. planen ja tasaisen käppyrän. Hauskuus muodostuu siitä millainen käppyrästä tulee kun origo liikkuu x,y,z koordinaatistossa ?!?!? Ei taida enää ns. planea löytyä mistään ?Juuri tästä on kyse ja noita origojakin on vielä useampi ja niillä kaikilla on kiihtyvyyksiä ja hidastuvuuksia. Siksi tutkijat ovat päätyneet yksinkertaistamaan asiaa ja jättäneet nuo muuttujat pois. Tuloksena sillisalaatti, joka ei enää mitenkään vastaa todellisuutta.
Rauta 1 kirjoitti: (16.12.2013 13:25:18)
Mennäänkö ihan päin peppua jos ajateltaisiin ympyrän säteen olevan swingin ’osoitin’ ja siinä mailan lapa joku ympyrän kehän mielivaltainen piste. Origona luonnollisesti säteen toinen pää.
Tämä virityshän tekee ns. planen ja tasaisen käppyrän. Hauskuus muodostuu siitä millainen käppyrästä tulee kun origo liikkuu x,y,z koordinaatistossa ?!?!? Ei taida enää ns. planea löytyä mistään ?Naamakuvasta katsottuna mailan lapahan tekee downswingin aikana laajenevaa kehää osumaan asti ja suurin piirtein sen jälkeen supistuvaa. Tietysti 2D tuo kuvaan oman outoutensa. Mutta miksi lapa ei voisi myös Z suunnassa tehdä ’laajenevaa’ ja ’supistuvaa’ liikettä ei kiinteän origon ympäri? Lavan liike olisi tason sijaan ennemminkin kartion pinnalla.
Swingistä en paljon mitään tiedä, mutta laskentoa olen joskus vähän opetellut, siksi kysymys (ihan rehellinen kysymys, ei kettuilua):
ts, näkyykö sun käyristä kuinka tiheässä on oikeita mittauspisteitä, ja mitkä ovat laskettuja välejä?
Onko käyrät jotain kuutiosplinisovituksia, tai sen tapaisia sovituksia, mitattuihin pisteihin, vai mitä ne on?OK myös jos et halua kertoa.
*******************’
Alla vähän pientä laskelmaa (mun mielestä tämä on oikein, mutta tietysti laskennon opinnoistani on hyvin paljon aikaa, siis voi olla jotain väärinkin):
jos lapa kulkee 100 mph = 160 km/h = 57,6 m/s = sadasosasekunnissa 57,6 cm jos vauhti olisi tämä koko ajan. Vauhti ei ole koko ajan max vaan kiihtyy ennen osumaa, ja hidastuu osuman jälkeen. Sanotaan vaikka että:
0.5 sadasosasekunnin aikana ennen osumaa lapa kulkee 25 cm
0.5 sadasosasekunnin aikana osuman jälkeen lapa kulkee 15 cm
———————————-
yhteensä tämän sadasosasekunnin aikana lapa kulkee 40 cm.Jos mittaukset olisi 100 fps eli sadasosasekunnin välein, voisi käydä niin että tässä 40 cm pätkässä ei ole yhtään mittauspistettä, vaan yksi piste 25 cm ennen osumaa, ja seuraava 15 cm osuman jälkeen. Jos yksi mittapiste tulee osuman kohdalle, silloin sitä edellinen on ehkäpä 30 cm ennen osumaa, ja seuraava ehkäpä 25 cm osuman jälkeen.
Tällaisesta 100 fps ei luultavasti pystyisi sanomaan todellisuudessa, meneekö lapa osuma-alueella (esim. yhden metrin matkalla) kaarta pitkin vai ei, koska todelliset mittapisteet ovat liian harvassa.Jos mittaukset olisi 500 fps, tähän 40 cm pätkään saataisiin noin 5 mittapistettä, eli noin 8 cm välein. Siitäkin luultavasti olisi aika vaikea vielä nähdä, ollaanko kaarella vai ei? Vai olisiko muutos sivusuunnassa niin suuri, että se jo näkyisi?
Jos mittaukset olisi 1000 fps, tähän 40 cm pätkään saataisiin noin 10 mittapistettä, siis noin 4 sentin välein. Silloin voisi varmaan nähdä, jos lavan liike poikkeaa kaaresta, esim. litistyy jotenkin?
Jos mittaukset olisi tiheämmin kuin 1000 fps, tarkkuus tietysti edelleen paranisi.
Vaarana on että jos vaikkapa vain yksi mittapiste heittää (todellisesti tai mittavirheen takia) voi joskus olla että laskettu kuutiosplinikäyrä (tai vastaava) piirtää jonkun koukkauksen, jota ei todellisuudessa ole olemassa. Siksi olisi hyvä nähdä käyrissä oikeat todelliset mittapisteet ’pallukoina’ käyrässä (jos se on esim sovitettu kuutiosplini-käyrä tai vastaava).
Jos käyrälle ’pakotetaan’ joku muoto esim puhdas kaari, silloin tietysti analysaattori piirtää kaaren, vaikka mittapisteet olisi kuinka levällään kaaren molemmin puolin. En tiedä, miten tämä on analysaattoreissa määritelty. Mutta sen ainoan kokemuksen perusteella kun olen (tavallisen) FlighScopen nähnyt, kuvittelisin, että se on pakotettu piirtämään puhdas kaari, vaikka mittapisteet vähän heittäisivätkin. Markkinointimiehet ainakin varmasti vaativat, että se piirtää puhtaan kaaren, koska kiemurat näyttäisivät normituupparin silmään siltä että jotain on rikki ;-D
Q8 kirjoitti: (16.12.2013 13:51:08)
Naamakuvasta katsottuna mailan lapahan tekee downswingin aikana laajenevaa kehää osumaan asti ja suurin piirtein sen jälkeen supistuvaa.
Tuo tapahtuu juurikin tuuppariswingeissä usein, kun taas suurimmalla osalla kaaren laajuus saavuttaa maksiminsa paljon myöhemmin. Tämä siis myös etukuvasta katsottuna.
Valitettavasti kaiken häiriköinnin seurauksena tässäkin ketjussa nuo olennaiset viestit hautautuvat kohinaan, mutta jokunen kuva tullut postattua jotka voi ketjusta halutessaan esiin kaivaa. Tässä kuitenkin yksi jossa Hogan oman näkemyksensä oikeassa alakulmassa osoittaa tuon kaaren muodosta lavan osalta. Oikean ja väärän.
Kartiokin on siinä mielessä huono ajatus, että se esittää symmetristä liikettä, joka swingi ei kuitenkaan ole.
ts kirjoitti: (16.12.2013 13:49:02)
Rauta 1 kirjoitti: (16.12.2013 13:25:18)
Mennäänkö ihan päin peppua jos ajateltaisiin ympyrän säteen olevan swingin ’osoitin’ ja siinä mailan lapa joku ympyrän kehän mielivaltainen piste. Origona luonnollisesti säteen toinen pää.
Tämä virityshän tekee ns. planen ja tasaisen käppyrän. Hauskuus muodostuu siitä millainen käppyrästä tulee kun origo liikkuu x,y,z koordinaatistossa ?!?!? Ei taida enää ns. planea löytyä mistään ?Juuri tästä on kyse ja noita origojakin on vielä useampi ja niillä kaikilla on kiihtyvyyksiä ja hidastuvuuksia. Siksi tutkijat ovat päätyneet yksinkertaistamaan asiaa ja jättäneet nuo muuttujat pois. Tuloksena sillisalaatti, joka ei enää mitenkään vastaa todellisuutta.
Luota nyt vaan koulutukseen ja ihmisiin, jotka ovat korkean koulutuksen saaneet. He ovat miettineet nämä asiat meitä varten. Heillä on kyky päästä ajattelussa niin paljon syvemmälle. Usko nyt vaan tämä jo.
data kirjoitti: (16.12.2013 14:03:21)
ts kirjoitti: (16.12.2013 13:49:02)
Rauta 1 kirjoitti: (16.12.2013 13:25:18)
Mennäänkö ihan päin peppua jos ajateltaisiin ympyrän säteen olevan swingin ’osoitin’ ja siinä mailan lapa joku ympyrän kehän mielivaltainen piste. Origona luonnollisesti säteen toinen pää.
Tämä virityshän tekee ns. planen ja tasaisen käppyrän. Hauskuus muodostuu siitä millainen käppyrästä tulee kun origo liikkuu x,y,z koordinaatistossa ?!?!? Ei taida enää ns. planea löytyä mistään ?Juuri tästä on kyse ja noita origojakin on vielä useampi ja niillä kaikilla on kiihtyvyyksiä ja hidastuvuuksia. Siksi tutkijat ovat päätyneet yksinkertaistamaan asiaa ja jättäneet nuo muuttujat pois. Tuloksena sillisalaatti, joka ei enää mitenkään vastaa todellisuutta.
Luota nyt vaan koulutukseen ja ihmisiin, jotka ovat korkean koulutuksen saaneet. He ovat miettineet nämä asiat meitä varten. Heillä on kyky päästä ajattelussa niin paljon syvemmälle. Usko nyt vaan tämä jo.
Voi ristus tätä pässiä… ei jaksa…
Enköhän minä ole aika helvatin paljon koulutetumpi golfswingin osalta kuin yksikään noista sun mainitsemista 18hcp tutkijoista.
On aivan uskomatonta että joku vannoo tasaisen kaaren nimiin uskoessaan noita tutkijoita, kun jokainen voi omalla silmällään nähdä moisen olevan täyttä puppua. Nää datan jutut ihan oikeesti ei voi olla joko tosissaan tai järjissään kirjotettuja.
ts kirjoitti: (16.12.2013 13:49:02)
Juuri tästä on kyse ja noita origojakin on vielä useampi ja niillä kaikilla on kiihtyvyyksiä ja hidastuvuuksia.
Onko kukaan kuvan lavan liikettä pitämällä pelaajan massakeskipistettä hetkellisenä origona? En tiedä minkälaisen käppyrän tuosta saisi, mutta ainakin keskustelua…
Q8 kirjoitti: (16.12.2013 14:15:24)
ts kirjoitti: (16.12.2013 13:49:02)
Juuri tästä on kyse ja noita origojakin on vielä useampi ja niillä kaikilla on kiihtyvyyksiä ja hidastuvuuksia.
Onko kukaan kuvan lavan liikettä pitämällä pelaajan massakeskipistettä hetkellisenä origona? En tiedä minkälaisen käppyrän tuosta saisi, mutta ainakin keskustelua…
Jos massakeskipisteenä pidetään vaikkapa tuota meidän upper torsoa, niin siihen nähden laajuus esim omasta parin vuoden takaisesta swingistäsi matkan varrella näkyy tuossa
Itse olin jossain vaiheessa tuosta kiinostunut kovastikin mutta vähemmän nykyään. Transitiosta alkava tilanne jonkin verran kiinnostaa, mutta etäisyys voi muodostua niin montaa kautta että tuollainen yhden luvun esittäminen suhteessa johonkin kiinteään pisteeseen on aika heikko kuvaaja
ts kirjoitti: (16.12.2013 14:14:12)
data kirjoitti: (16.12.2013 14:03:21)
ts kirjoitti: (16.12.2013 13:49:02)
Rauta 1 kirjoitti: (16.12.2013 13:25:18)
Mennäänkö ihan päin peppua jos ajateltaisiin ympyrän säteen olevan swingin ’osoitin’ ja siinä mailan lapa joku ympyrän kehän mielivaltainen piste. Origona luonnollisesti säteen toinen pää.
Tämä virityshän tekee ns. planen ja tasaisen käppyrän. Hauskuus muodostuu siitä millainen käppyrästä tulee kun origo liikkuu x,y,z koordinaatistossa ?!?!? Ei taida enää ns. planea löytyä mistään ?Juuri tästä on kyse ja noita origojakin on vielä useampi ja niillä kaikilla on kiihtyvyyksiä ja hidastuvuuksia. Siksi tutkijat ovat päätyneet yksinkertaistamaan asiaa ja jättäneet nuo muuttujat pois. Tuloksena sillisalaatti, joka ei enää mitenkään vastaa todellisuutta.
Luota nyt vaan koulutukseen ja ihmisiin, jotka ovat korkean koulutuksen saaneet. He ovat miettineet nämä asiat meitä varten. Heillä on kyky päästä ajattelussa niin paljon syvemmälle. Usko nyt vaan tämä jo.
Voi ristus tätä pässiä… ei jaksa…
Enköhän minä ole aika helvatin paljon koulutetumpi golfswingin osalta kuin yksikään noista sun mainitsemista 18hcp tutkijoista.
On aivan uskomatonta että joku vannoo tasaisen kaaren nimiin uskoessaan noita tutkijoita, kun jokainen voi omalla silmällään nähdä moisen olevan täyttä puppua. Nää datan jutut ihan oikeesti ei voi olla joko tosissaan tai järjissään kirjotettuja.
Liikkeessä olevan kappaleen radan muuttaminen vaatii voimaa. Jos lavan nopeus on 50m/s niin jo kaarevuussäteen 1m ylläpito vaatii n. 600 N voiman. Tuo on enemmän mitä saat penkissä ylös. Jos siellä on joku möykky mihin tulee säteeksi paljon pienempi niin tarvittavan hetkellisen voiman määrä on todella suuri. Tämä muutos vielä sadasosa sekunneissa ja perään suora osuus käytännössä nolla voimalla. Voi luoja, että miten alkeellisella tasolla keskustelu täällä käy. Ihan yksinkertaisimpia perusasioita pitää selittää. Siten uskotaan tohtoritason koulutettujen ihmisten ymmärtävän asioita väärin. Luo toi Kuuman putterin juttu niin ymmärrät…..
data kirjoitti: (16.12.2013 15:05:27)
Liikkeessä olevan kappaleen radan muuttaminen vaatii voimaa. Jos lavan nopeus on 50m/s niin jo kaarevuussäteen 1m ylläpito vaatii n. 600 N voiman. Tuo on enemmän mitä saat penkissä ylös. Jos siellä on joku möykky mihin tulee säteeksi paljon pienempi niin tarvittavan hetkellisen voiman määrä on todella suuri. Tämä muutos vielä sadasosa sekunneissa ja perään suora osuus käytännössä nolla voimalla. Voi luoja, että miten alkeellisella tasolla keskustelu täällä käy. Ihan yksinkertaisimpia perusasioita pitää selittää. Siten uskotaan tohtoritason koulutettujen ihmisten ymmärtävän asioita väärin. Luo toi Kuuman putterin juttu niin ymmärrät…..
Voi hyvä mies… koita nyt jo 10 vuoden jälkeen ymmärtää että se lapa ei liiku mitään tasoa ja tasasäteistä kaarta pitkin lainkaan!!!
[/B
Nimenomaan sen suunnat vaihtuvat moneen kertaan kun grippiään kulkusuunta vaihtuu ja rannenivelen asento muuttuu.Tuhannen kertaa sulle yritetty selittää että ei ole swingiä around the fixed hub ja aina sama vastaus joka edelleen perustuu oletukseen että olisi olemassa joku kaksoisheiluri. Tähän loppuun sopii omasta tekstistäsi todellakin lainaus:
Voi luoja, että miten alkeellisella tasolla keskustelu täällä käy. Ihan yksinkertaisimpia perusasioita pitää selittää
’Liikkeessä olevan kappaleen radan muuttaminen vaatii voimaa. Jos lavan nopeus on 50m/s niin jo kaarevuussäteen 1m ylläpito vaatii n. 600 N voiman. Tuo on enemmän mitä saat penkissä ylös.’
Eli chicken wing miehet onkin oikeasti kovia karjuja. Oletko siis sitä mieltä, ettei mailan rataan pysty vaikuttamaan ds lähdettyä liikkeelle.
duffeli kirjoitti: (16.12.2013 16:32:52)
’Liikkeessä olevan kappaleen radan muuttaminen vaatii voimaa. Jos lavan nopeus on 50m/s niin jo kaarevuussäteen 1m ylläpito vaatii n. 600 N voiman. Tuo on enemmän mitä saat penkissä ylös.’Eli chicken wing miehet onkin oikeasti kovia karjuja. Oletko siis sitä mieltä, ettei mailan rataan pysty vaikuttamaan ds lähdettyä liikkeelle.
Kyllä pystyy, mutta melko maltillisesti, varsinkin kun vauhtia on enemmän. Ds:n alussa kaarevuussäde on pienempi ja kasvaa osumaa kohden suht tasaisesti. (Nesbit ja simulaatiot )
duffeli kirjoitti: (16.12.2013 16:32:52)
’Liikkeessä olevan kappaleen radan muuttaminen vaatii voimaa. Jos lavan nopeus on 50m/s niin jo kaarevuussäteen 1m ylläpito vaatii n. 600 N voiman. Tuo on enemmän mitä saat penkissä ylös.’Eli chicken wing miehet onkin oikeasti kovia karjuja. Oletko siis sitä mieltä, ettei mailan rataan pysty vaikuttamaan ds lähdettyä liikkeelle.
Datan ajatusmalli näytää lähtevän siitä perusolettamuksesta, ettei mailan radan suunta muutu ds:n alettua, vaan pysyy koko ajan yhdessä ja samassa tasossa. Malli toimisi, jos kädet pysyisivät koko liikkeen ajan paikoilleen nivellettyinä. Mutta kuten jo useampikin kirjoittaja on todennut, näin ei ole asian laita, vaan kädet, ja siten tuo datan mallissaan käyttämä ’nivelpiste’ liikkuu koko ajan ja radan suunta muuttuu jatkuvasti.
Ei tuon pitäisi olla kovin vaikeaa ymmärtää.
duffeli kirjoitti: (16.12.2013 16:32:52)
’Liikkeessä olevan kappaleen radan muuttaminen vaatii voimaa. Jos lavan nopeus on 50m/s niin jo kaarevuussäteen 1m ylläpito vaatii n. 600 N voiman. Tuo on enemmän mitä saat penkissä ylös.’Eli chicken wing miehet onkin oikeasti kovia karjuja. Oletko siis sitä mieltä, ettei mailan rataan pysty vaikuttamaan ds lähdettyä liikkeelle.
Olen kyllä hiljalleen vakaasti sitä mieltä, että data on ihan oikeassa. Siitä löytyy multa itseltä ihan oma videokin. Kaikki osat ennen osumaa kehossa pyritään pitämään niin hyvin paikalla kuin vain pystyy voimista huolimatta, jolloin saadaan hieno plane kaksoisheilurimaailmassa vain hartioita kääntämällä ja käsiä vahvasti käyttämällä. Dynaaminen tasapainopiste pyritään pitämään hyvin vahvasti staattisena ettei tule turhia ja häiritseviä liikeratoja rikkomaan planea ja kaksoisheilurin mielikuvaa. Selvä osoitus niistä valtavista voimista on kuvaajan asiantuntevat kommentit voimien aiheuttamista epämääräistä tapahtumista kehossa swingin aikana. On tyhmemällekin selvää että tuollaisia voimia ei kukaan pysty mitenkään hallitsemaan. Tuossa
KL kirjoitti: (16.12.2013 16:53:11)
duffeli kirjoitti: (16.12.2013 16:32:52)
’Liikkeessä olevan kappaleen radan muuttaminen vaatii voimaa. Jos lavan nopeus on 50m/s niin jo kaarevuussäteen 1m ylläpito vaatii n. 600 N voiman. Tuo on enemmän mitä saat penkissä ylös.’Eli chicken wing miehet onkin oikeasti kovia karjuja. Oletko siis sitä mieltä, ettei mailan rataan pysty vaikuttamaan ds lähdettyä liikkeelle.
Datan ajatusmalli näytää lähtevän siitä perusolettamuksesta, ettei mailan radan suunta muutu ds:n alettua, vaan pysyy koko ajan yhdessä ja samassa tasossa. Malli toimisi, jos kädet pysyisivät koko liikkeen ajan paikoilleen nivellettyinä. Mutta kuten jo useampikin kirjoittaja on todennut, näin ei ole asian laita, vaan kädet, ja siten tuo datan mallissaan käyttämä ’nivelpiste’ liikkuu koko ajan ja radan suunta muuttuu jatkuvasti.
Ei tuon pitäisi olla kovin vaikeaa ymmärtää.
No ei se nyt ihan samalla tasolla pysy ihan jo anatomisista syistä, vaan tärkeällä
alueella klo10- klo14 aika nätisti. Tämä ei ole uskomus vaan mitattua tietoa, jota tukee
vahvasti fysiikka.data kirjoitti: (16.12.2013 16:54:01)
Miettikää itseTuosta kulmastako katsottuna pitäisi päätellä mailan lavan liikesuunta lyönnin kunakin hetkenä? Eipä silti, kaunis kuvahan tuo on.
KL kirjoitti: (16.12.2013 17:06:14)
data kirjoitti: (16.12.2013 16:54:01)
Miettikää itseTuosta kulmastako katsottuna pitäisi päätellä mailan lavan liikesuunta lyönnin kunakin hetkenä? Eipä silti, kaunis kuvahan tuo on.
Ei vaan se, että lavan radassa ei ole möykkyjä eikä suoria osia. Jos ei usko
fysiikan lakeihin tai jostain syystä uskoo olevansa maailman vahvin mies, niin
tuosta pitäisi ymmärtää ainakin hiukan pysähtyä miettimään.Kuuma putteri kirjoitti: (16.12.2013 13:58:14)
Swingistä en paljon mitään tiedä, mutta laskentoa olen joskus vähän opetellut, siksi kysymys (ihan rehellinen kysymys, ei kettuilua):ts, näkyykö sun käyristä kuinka tiheässä on oikeita mittauspisteitä, ja mitkä ovat laskettuja välejä?
Onko käyrät jotain kuutiosplinisovituksia, tai sen tapaisia sovituksia, mitattuihin pisteihin, vai mitä ne on?OK myös jos et halua kertoa.
*******************’
Alla vähän pientä laskelmaa (mun mielestä tämä on oikein, mutta tietysti laskennon opinnoistani on hyvin paljon aikaa, siis voi olla jotain väärinkin):
jos lapa kulkee 100 mph = 160 km/h = 57,6 m/s = sadasosasekunnissa 57,6 cm jos vauhti olisi tämä koko ajan. Vauhti ei ole koko ajan max vaan kiihtyy ennen osumaa, ja hidastuu osuman jälkeen. Sanotaan vaikka että:
Mäkään en laskennon tunnilla ole hetkeen ollut, mutta eikös tuosta 160 km/h kuitenkin tule noin 44,4 m/s?
data kirjoitti: (16.12.2013 17:11:32)
KL kirjoitti: (16.12.2013 17:06:14)
data kirjoitti: (16.12.2013 16:54:01)
Miettikää itseTuosta kulmastako katsottuna pitäisi päätellä mailan lavan liikesuunta lyönnin kunakin hetkenä? Eipä silti, kaunis kuvahan tuo on.
Ei vaan se, että lavan radassa ei ole möykkyjä eikä suoria osia. Jos ei usko
fysiikan lakeihin tai jostain syystä uskoo olevansa maailman vahvin mies, niin
tuosta pitäisi ymmärtää ainakin hiukan pysähtyä miettimään.Jos yhdistän nuo lavat suorilla viivoilla, niin saan aikaiseksi aika monta suoraa osaa. Jos taas teen perusolettamuksen, että kyseessä on täydellinen ympyrän kaari, niin yhdistän pisteet kaarella. Jälkimmäinen siis vaatii jonkin olettamuksen. Jos olettamus on väärä, pisteetkin tulee yhdistettyä väärin.
Minusta Kuuma putteri kirjoitti hyvän pätkän tuossa aiemmin. Mittapisteiden tiheys ratkaisee aika paljon.
data kirjoitti: (16.12.2013 16:45:37)
duffeli kirjoitti: (16.12.2013 16:32:52)
’Liikkeessä olevan kappaleen radan muuttaminen vaatii voimaa. Jos lavan nopeus on 50m/s niin jo kaarevuussäteen 1m ylläpito vaatii n. 600 N voiman. Tuo on enemmän mitä saat penkissä ylös.’Eli chicken wing miehet onkin oikeasti kovia karjuja. Oletko siis sitä mieltä, ettei mailan rataan pysty vaikuttamaan ds lähdettyä liikkeelle.
Kyllä pystyy, mutta melko maltillisesti, varsinkin kun vauhtia on enemmän. Ds:n alussa kaarevuussäde on pienempi ja kasvaa osumaa kohden suht tasaisesti. (Nesbit ja simulaatiot )
Niinpä niin ja hohhoijjaa… menen jatkamaan opettamista.. näyttää ihan samaan suuntaan kulkevan koko matkan tuossa lapa ja minkäänlaista suoraa linjaa ei synny
Täällä joku kirjoitti ’enköhän minä ole aika helvatin paljon koulutetumpi golf….’
No toisaalta voihan näitä muutaman viikon kursseja joku pitää koulutuksena .
Jotenkin on sellainen tunne et jos menee Valintatalon kassalle niin voi olla koulutettu ja vuosia opiskellut nuori kassalla,siis koulutettu eri aloille ja kyllähän koulutettu esim. Vantaan taksikin voi olla PGA pro’VALMENTAJA’ siis koulutettu Urheilun Valmentaja.
Ei täällä kenelläkääm sattuisi tuttua mielellään useamman vuoden koulutettua ,no vaikka psykiatrian tohtoria ihan vain vaikka mielenkiinnon vuoksi auttamaan meitä.
Jos ei Suomesta niin kävisi ehkä myös Jenkki jos jollakin olisi siellä tuttu kyseisen alan ammattilainen.
Pienikin apu voisi helpottaa ainakin minua,no ei ehkä ihan pieni mutta kun itsekkin huomaan avun tarpeen niin en ehkä ole ihan niin syvällä .
Varmasti olen jonkun mielestä!Kiva olla kimpassa.
data:
pari kommenttia sillä vähäisellä ymmärryksellä joka mulla on matemaattisesta mallintamisesta:1)
erään yliopiston laskennon opettaja 1980-luvulla sanoi (ainoita asioita, jotka mulle jäi pysyvästi mieleen…):
Matemaattinen malli on hyvä silloin ja vain silloin, kun siitä on hyötyä jonkun asian tekemisessä paremmin (tai helpommin, tai nopeammin, tai halvemmalla)Mulle ei ole vielä oikein selvinnyt, mitä hyötyä teidän swingi-mallinnusyrityksistä on kenellekään?
Jos niistä ei ole kenellekään hyötyä, ne on turhia (siis soveltavana ’tieteenä’)
2)
En usko, että hyvien tai erittäin hyvien golfareiden pallonkäsittelyyn liittyviä asioita pystytään mallintamaan matemaattisesti.Uskon kyllä, että golfswingin PERUSTEITA pystytään mallintamaan matemaattisesti ’sinne päin’, kuten kaksoisheiluri. Onhan se sinne päin, ja kuvastaa jotain.
Mutta: todellisuudessa golfarilla lavan lähtiessä downswingiin tapahtuu älyttömän paljon asioita, jotka vaikuttavat siihen mikä on lavan liiketila osuma-alueella.
Ei näitä kaikkia voi mitenkään ’mallintaa’:
– jalat ponnistaa? (kuinka nopeasti? mihin suuntaan?)
– lantio kiertyy (kuinka nopeasti? mihin suuntaan?)
– hartiat kiertyy (kuinka nopeasti? mihin suuntaan?)
– oikea kyynärpää oikenee (kuinka nopeasti? mihin suuntaan?)
– käsivarret liikkuu ja kiertyy?
– ranteet liikkuu ja kiertyy?Sitten kun puhutaan taitavan ja erittäin taitavan golfarin eroista, osuman laadussa ja toistettavuudessa on kysymys HYVIN pienistä asioista (näin luulisin, en tiedä). Olen melko varma, että niitä ei pysty mallintamaan.
Sen sijaan, mittaamaan ehkä voi pystyä, jos on riittävän hyvä mittari.Myöskään yleisestä ’sinne päin’ mallinnuksesta ei taitavalle golfarille ole mitään hyötyä.
Sitten vielä sellaiset henkimaailman asiat kuin esimerkiksi ’pallotuntuma’, mikä se on?
Jokainen palloilija tietää, että yhtenä päivänä on parempi ’pallotuntuma’ ja toisena päivänä heikompi. Sen tietää oikeastaan heti kun lyö muutaman ekan lyönnin. Joskus se voi parantua lämmitellessä tai pelin aikana, mutta aina ei.Mikä niissä päivissä on erilaista?
Ei sitä ainakaan mallintamaan pysty kukaan. Pystyykö myöskään mittaamaan? Välttämättä ei.Pallotuntuma voi myös hävitä pelin aikana. Mitä silloin tapahtui? Pystyykö sen mittaamaan swingistä? Swingissä näkyy oikeastaan vain seuraukset, ei syyt!
3)
Viitaten kohtaan 1 yllä:
Jos ts:n mittauksista ja käppyröistä on ollut jollekin golfarille joskus oikeasti jotain hyötyä, ja datan mallinnuksista ei ole koskaan ole ollut kenellekään golfarille mitään hyötyä:Silloin ts:n mallinnukset on hyvää mallinnusta, ja datan mallinnukset huonoa.
m.o.t.KL kirjoitti: (16.12.2013 17:17:51)
data kirjoitti: (16.12.2013 17:11:32)
KL kirjoitti: (16.12.2013 17:06:14)
data kirjoitti: (16.12.2013 16:54:01)
Miettikää itseTuosta kulmastako katsottuna pitäisi päätellä mailan lavan liikesuunta lyönnin kunakin hetkenä? Eipä silti, kaunis kuvahan tuo on.
Ei vaan se, että lavan radassa ei ole möykkyjä eikä suoria osia. Jos ei usko
fysiikan lakeihin tai jostain syystä uskoo olevansa maailman vahvin mies, niin
tuosta pitäisi ymmärtää ainakin hiukan pysähtyä miettimään.Jos yhdistän nuo lavat suorilla viivoilla, niin saan aikaiseksi aika monta suoraa osaa. Jos taas teen perusolettamuksen, että kyseessä on täydellinen ympyrän kaari, niin yhdistän pisteet kaarella. Jälkimmäinen siis vaatii jonkin olettamuksen. Jos olettamus on väärä, pisteetkin tulee yhdistettyä väärin.
Minusta Kuuma putteri kirjoitti hyvän pätkän tuossa aiemmin. Mittapisteiden tiheys ratkaisee aika paljon.
Kyllä aika paljon voidaan tehdä oletuksia jo sen perusteella, että paljonko ihminen pystyy välittämään voimaa gripin välityksellä lapaan. On aika paljon mitattua tietoa ihmisen nopeusvoiman ja räjähtävän voiman osalta tai mikä on gripin pito. Tuohon kun liitetään fysiikka päästään jo karsimaan hassut ehdotukset pois.
-
JulkaisijaArtikkelit
Etusivu › Foorumit › Kilpagolf & harjoittelu › Rannekulma aukeaa liian aikaisin